Onko muita, joilla hassu haave muuttamisesta mökkiin?

Täällä! Miksi toive olisi epärealistinen? Minusta olisi ihanaa hoitaa kanoja ja kasvimaata, kenties kalastaa. Juoda terassilla kahvia ja kuunnella lintujen laulua. Peseytyä oliiviäljysaippualla ja välttää kemikaaleja ja elää mahdollisimman luonnonmukaisesti Ja yksinkertaisesti. Heikkouteni on se etten osaa korjata mitään, esim jos mökille pitäisi tehdä jotain niin olisin ihan sormi suussa.

Vierailija kirjoitti:

Joo kuulostaa tosi kivalta, kunnes on mennyt viikko ja sinne rahdatut asiat alkavat käydä vähiin.

Mene mökkeilemään ja mieti aina: mitenkäs tekisin asian X kun lunta on tullut metri.

Täällä maalla on sellainen asia kuin traktorit. Mökkitiekin pysyy auki, kun sopii paikallisen maajussin kanssa asiasta.

Oikeastaan ei se puilla lämmittäminen oikeastaan välttämätöntä ole, voisi siellä välillä sähköpattereitakin käyttää tms, kai ajattelen niin, että olisi ainakin teoreettinen mahdollisuus elää myös ilman.

Tämä haaveeni on aika jäsentymätön siis... Idea on läjinnä penestä ja yksinkertaisesta elämästä lähellä luontoa. Sellaisesta, jossa puuhaillaan paljon käsin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Niin oli minullakin tuo haave. Toteutin sen, jaksoin 7 kk, muutin takaisin kaupungin keskustaan. Myin mökin pois. Ostin asuntoauton, riittää kotimaan lomailuun. Mökistä tuli yliannostus.

Mikä siinä osoittautui pahimmaksi?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sellainen täysin epärealistinen haave jostain "vanhanajan idyllisestä mummonmökkielämästä", joka olisi mahdollisimman omavaraistakin vielä. Käsitän, että oikeasti se ei olisi varmaan kivaa, mutta ajatuksena se on kiva.

Kuvittelen, miten elelisin pienessä hirsimökissä vuoden ympäriinsä ja se lämpiäisi puilla. Hoitaisin puutarhaa ja kasvimaata. Olisi kanoja pihalla, ehkä vuohiakin.

Tottakai olisi myös sähkö ja auto ja pesukone ja suihku ja jääkaapit jne. Kaivo olisi oma ja puucee.

Onko muilla tällaisia hassuja haaveita? Onko joku jopa kokeillut sellaisessa elelyä koskaan vähän pidemmän sikaa, mitä ongelmia tuli vastaan?

Ei mikään haave, vaan ihan silkkaa elämää jo kohta parikymmentä vuotta. Toki eläimiä mulla ei ole, eikä enää huussiakaan, mutta muutoin kyllä ihan perus mummonmökki ja pihalla perunamaa, omenapuita sekä marjapensaita.

Juu enkä tätä elämää kyllä ihan hevillä kaupunkielämään vaihtaisi. Olen siis ihan kaupungista kotoisin, joten tuttua on asuminen sielläkin.

Asuin noin 5 vuotta. Se oli ihanaa aikaa. Kun on terve ja elämässä on riittävästi väljyyttä, mökkielämä on juuri niin romanttista kuin kuulostaakin. Tuo on elämässäni ainoa ajanjakso, kun menin itsestään viimeistään kello 10 sänkyyn ja heräsin kello 6 pirteänä ja levänneenä. Kyllä se totta on, että suurin osa vapaa-ajasta meni perustarpeista huolehtimiseen kuten peseytymiseen, pyykkäämiseen, tiskaamiseen, puiden ja veden kantamiseen ja tulisijoista huolehtimiseen. Aina oli myös jotain talven tai kesän tuloon tai puutarhaan liittyvää ajankohtaista tehtävää. Kuitenkin jotenkin samalla tuntui, että minulla oli enemmän aikaa kuin koskaan. Kaikki tuo tapahtui enimmäkseen ulkona vaihtuvien vuodenaikojen parissa. Siinä samalla näki muuttolinnut ja myrskypilvet. Ei ollut luontevaa tilaa jumittua sisälle netin tai television ääreen.

Nykypäivänä voi elää noin, jos on mahdollisuus tehdä etätöitä ainakin osittain. Talvi on kidutusta, jos joutuu tekemään kaikki kotityöt pimeällä räntäsateessa. Etätyöläisenä pystyy tekemään pakolliset kotihommat päivällä ja siistejä sisätöitä sitten hämärn aikaan. Minun osaltani tuo loppui kun muu elämä meni siinä mielessä eteenpäin että oli pakko aloittaa normaali 8 tunnin työpäivän teko kaupungissa. Myöhemmin tulivat parisuhde ja lapset, ja perhe-elämä on myös liian rankkaa alkeellisissa oloisssa. Yksinään elellessä se on minusta keskimääräistä selvästi parempaa elämää.

Eikä se ole kallista. Mökit ovat valtavan halpoja etenkin vähän kauempana taajamista. Omaan mökkiin pääsee kiinni pikkurahalla, ja muutaman vuoden asumisella se on jo maksettu jos hyvin käy.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo mitenkään mahdotonta ole. Puuceen lisäksi minä kyllä haluan sisävessan, mutta sekin voi olla kompostoiva.

Samat haaveet siis. Haluaisin asua PIENESSÄ talossa metsän keskellä, ilman koneellista ilmanvaihtoa ja lastulevyä jne.

Erään tutun maatalon vanha pariskunta muutti "syytinkipirttiinsä": niille rakennettiin pieni hirsinen pirtti jossa tupa ja kamari.  Toki niille tehtiin sisävessa ja -suihku. Talossa on puuhella ja se lämpiää leivinuunilla ja varaavalla takalla. Melkein tappaisin voidakseni muuttaa siihen taloon.

Puilla lämmittäminen on muuten ihan arkipäivää monessa maalaistalossa. Keskuslämmityskattila voi katsos lämmitä puilla sekin. Ihan arkipäivää on myös se että on kotitarve-eläimiä ja kasvimaa.

Ei tuo haave vaadi mitään muuta kuin hiukan pääomaa ja taitoja. Kaikki taidot on hankittavissa.

Ilmalämpöpumppu mökin seinälle, pysyy lämpö tasaisempana, jod on menoa jonnekin pumppu pitää mökin lämpimänä.

Puulla voi silti lämmittää kun on aikaa ja antaa pumpun levätä.

Vierailija kirjoitti:

Oikeastaan ei se puilla lämmittäminen oikeastaan välttämätöntä ole, voisi siellä välillä sähköpattereitakin käyttää tms, kai ajattelen niin, että olisi ainakin teoreettinen mahdollisuus elää myös ilman.

Tämä haaveeni on aika jäsentymätön siis... Idea on läjinnä penestä ja yksinkertaisesta elämästä lähellä luontoa. Sellaisesta, jossa puuhaillaan paljon käsin.

Ap

Sun pitää vaan toteuttaa haaveesi.

Löytäisit vaan hyväkuntoisen mummonmökin.

Mummon mökki puutarhalla keskellä ei mitään. Vain minä, kissani ja vinot pinot kirjoja. MIKÄ UNELMA! Sääli että olen niin invalidi että joudun tyytymään kaupunkiasumiseen että saan asiat hoidettua. Ehkä seuraavalla kierroksella saan sen mökin ja puutarhan (tai edes unissani).

Minä olen nauttinut(?) mökkielämän ihanuudesta jo reilut 10 v.

Nyt mieluusti myisin koko ihanuuden pois.

Miksikö? Kyllä se on työleiri, kun yksin asuu ja itse pitää hoitaa kaikki. Pikkuremontit on pakko tehdä itse, ei minulla ole varaa maksaa ulkopuoliselle. Varsinkaan oppirahojen menetyksen jälkeen, kun tulin huijatuksi.

Olen muutenkin aika yksinäinen, ei kavereita ainakaan siinä lähellä, niin tuntuu että koko elämä on pelkkää raatamista. Työt eivät koskaan lopu.

Ja kun joskus lähden lomalle pidemmäksi aikaa, työt ovat kasaantuneet ja usein ilmestynyt uutta rempan tarvetta, kun tulen takaisin.

Talvi on ihan oma lukunsa. Henkinen ja fyysinen energia kuluu lämpimänä pysymiseen.

Moni ihastuu mökkipaikkaani ja onhan se idyllinen. Mutta arkirealismi on toista.

Kyllä siellä kaupunkiasunnossakin voi elää mökkielämää, jos ekologisuus on tärkeää.

Olen jopa oikeasti katsellut myynti-ilmoituksia kuivanmaan mummonmökeistä tästä läheltä kotoani. Järven rannalla olevat ovat liian kalliita. Mihinkään isoon tonttiin ei ole varaa, ne mitä olen katsellut, ovat olleet juuri siirtolapuutarhamökin palstan kokoa tai hivenen isompia.

Minäkäähn en osaa ollenkaan teknisiä asioita. En osaisi esim korjata sähköksivon pumppua tai boilerin varaajaa (?) tms sellaisia osia. Hslkoja olen hakannut lapsena mökillä ja lapioinut lunta, olen myös kotonani ihan kohtuullinen viherpeukalo. Tekniset korjaukset olisivat vaikeita, jos vaikka joku vesiputki jäätyisi talvella, kuten ilmeisesti käy usein.

Pelkään myös sitä, että olisi suton varassa kaukana kaikesta. Jos se meneekin rikki ja vaikka sairastuu yllättäen. Pitäisi olla kohtuullisen lähellä julkista liikennettä ja peruspalveluita.

Ostin kirjan, jossa kuvailtiin omavaraista elämistä ja se oli vähän liian extreme. Tarvitsidi valtavan tontin, jotta voisi viljellä ksiken, ei ole järkeä nykysikana alkaa kasvattaa omaa viljaa ja jauhaa sitä jauhoksi jne. Jotain siis siltä väliltä. Ikäänkuin muuttaisi talvilämpimälle kesämökille ilman järveä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Minä olen nauttinut(?) mökkielämän ihanuudesta jo reilut 10 v.

Nyt mieluusti myisin koko ihanuuden pois.

Miksikö? Kyllä se on työleiri, kun yksin asuu ja itse pitää hoitaa kaikki. Pikkuremontit on pakko tehdä itse, ei minulla ole varaa maksaa ulkopuoliselle. Varsinkaan oppirahojen menetyksen jälkeen, kun tulin huijatuksi.

Olen muutenkin aika yksinäinen, ei kavereita ainakaan siinä lähellä, niin tuntuu että koko elämä on pelkkää raatamista. Työt eivät koskaan lopu.

Ja kun joskus lähden lomalle pidemmäksi aikaa, työt ovat kasaantuneet ja usein ilmestynyt uutta rempan tarvetta, kun tulen takaisin.

Talvi on ihan oma lukunsa. Henkinen ja fyysinen energia kuluu lämpimänä pysymiseen.

Moni ihastuu mökkipaikkaani ja onhan se idyllinen. Mutta arkirealismi on toista.

Kyllä siellä kaupunkiasunnossakin voi elää mökkielämää, jos ekologisuus on tärkeää.

Mikä kaikki siellä on mennyt hajalle ja vastinut korjausta? Voitko avata sitä puolta kokemattomalle?

Onhan noita halpoja rintamamiestaloja myynnissä, halvempia kuin loma-asuntopuolella. 30000€ saa ihan perustalon. Ei nyt sisustukset tietenkään oo vimpan päälle, mutta asumiskelpoisia ja sähkö ja sisävessat löytyy.

Sukulaiseni asui noin valtaosan elämästään. Mökissä oli muutama sähköpatteri, takka ja juokseva järvivesi, sisävessa. Lähimpään kauppaan ehkä noin 10km matka, jokunen naapuri aika lailla lähellä. Hän oli reissutyössä, joka vei useiksi kuukausiksi ulkomaille, työjakson jälkeen oli vastaavasti lomaa. Luulen, että tuollaisessa työtilanteessa ratkaisu oli hyvä, jos täytyisi joka arkipäivä ajella töihin ei ehkä ehtisi/jaksaisi huoltaa mökkiä kuten pysyvään asumiseen tarvitsisi. Työtaakka voisi olla aika valtava, kun "helpotkin" askareet, kuten pyykinpesu, olisi vaikeampaa.

Vanhempani asensivat mökkiin sekä astianpesukoneen että pyykinpesukoneen. Vesi on kaivosta ja imeytyskenttä löytyy ja säiliö mökkiin rakennetulle sisävessalle ja suihkulle. Ilmalämpöpumppu lämmittää ja on sähköt. Mietin miten tämmöinen eroaa okt:sta enää mitenkään muuta kuin kaavoituksen ja sijainnin osalta. Tuollaisessa voisi varmaan asua hyvinkin, eristyksiä ei ole, mutta hirsimökki pysynee lämpimänä ja on takka ja paljon halkoja liiterissä.

Vierailija kirjoitti:

Täällä! Miksi toive olisi epärealistinen? Minusta olisi ihanaa hoitaa kanoja ja kasvimaata, kenties kalastaa. Juoda terassilla kahvia ja kuunnella lintujen laulua. Peseytyä oliiviäljysaippualla ja välttää kemikaaleja ja elää mahdollisimman luonnonmukaisesti Ja yksinkertaisesti. Heikkouteni on se etten osaa korjata mitään, esim jos mökille pitäisi tehdä jotain niin olisin ihan sormi suussa.

Ei remontteja ja korjauksia tarvi itse tehdä. Sitä varten on olemassa anmattilaiset, jotka hoitaa ne haastavammat hommat puolestasi. Maalipensseli sinulla varmasti pysyy kourassa, jos kerran parissakymmenessä vuodessa täytyy vähän räystäslautoja maaiailla. Eikä sitä hommaakaan ole pakko itse tehdä, jos ei halua. Kyllä sille hommallekin tekijät löytyy, ihan niin kuin kerrostaloissakin.

Itselläni sanoi 30 vuotta vanha kaivopumppu sopimuksensa irti. Soitin paikalliseen putkiliikkeeseen ja sieltä tuli muutaman tunnin päästä lvi-asentaja uuden pumpun kanssa. Vaihtoi uuden pumpun saman tien hajonneen tilalle ja taas tulee vettä hanasta. Ei se omakotiasuminen sen kummempaa ole, kuin kerrostaloasuminenkaan. Omakotitalossa vaan saat ihan itse pääåttää sen, mitä teet itse (vai teetkö mitään), kun taas kerrostalossa sitä päätäntävaltaa ei ole kuin kämpän sisäpuolen remonteissa ja sielläkin rajoitetusti.

Sama täällä. Autoa ei tarvitse jos pääsee julkisten ääreen.

Nimittäin täällä kaupungissa kaikki on kalliimpaa kun ei voi viljellä itse.

Minulla on peritty talviasuttava punainen mummonmökki järven rannassa maalla. On navetta, talli, rantasauna ja 5 muuta rakennusta. Ja polttopuun suhteen omavarainen tila. On sähköt, kompostoiva puucee. Mutta kaikkiin palveluihin kirkolle on matkaa 30 km ja siellä on myös lähimmät katuvalot. Muutan aina lokakuussa kiltisti pieneen kaupunkiasuntooni. En halua erakoitua sinne pimeään. Et sinäkään, usko pois. Jos sinä haluat katuvalot, et oikeasti halua oikealle maalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen nauttinut(?) mökkielämän ihanuudesta jo reilut 10 v.

Nyt mieluusti myisin koko ihanuuden pois.

Miksikö? Kyllä se on työleiri, kun yksin asuu ja itse pitää hoitaa kaikki. Pikkuremontit on pakko tehdä itse, ei minulla ole varaa maksaa ulkopuoliselle. Varsinkaan oppirahojen menetyksen jälkeen, kun tulin huijatuksi.

Olen muutenkin aika yksinäinen, ei kavereita ainakaan siinä lähellä, niin tuntuu että koko elämä on pelkkää raatamista. Työt eivät koskaan lopu.

Ja kun joskus lähden lomalle pidemmäksi aikaa, työt ovat kasaantuneet ja usein ilmestynyt uutta rempan tarvetta, kun tulen takaisin.

Talvi on ihan oma lukunsa. Henkinen ja fyysinen energia kuluu lämpimänä pysymiseen.

Moni ihastuu mökkipaikkaani ja onhan se idyllinen. Mutta arkirealismi on toista.

Kyllä siellä kaupunkiasunnossakin voi elää mökkielämää, jos ekologisuus on tärkeää.

Mikä kaikki siellä on mennyt hajalle ja vastinut korjausta? Voitko avata sitä puolta kokemattomalle?

Huoltokorjausta ja ylläpitoa, enimmäkseen "ei sen kummempaa". Mutta kyllä siinä on kaupunkilaistytölle tekemistä, kun ei ole alan koulutusta.

Jos katto vuotaa, vian löytäminen on yllättävän vaikeaa. Kiipeät katolle, eikä sieltä välttis paljastu yhtään mitään.

Samoin seiniin/nurkkiin voi keräytyä kosteutta. Syyn selvitys aika ongelmallista ja pyrin ennaltaehkäisemään kosteusongelmia johtamalla sadevesiä sokkelista poispäin.

Vedentulo on yht'äkkiä katkennut. Selvität missä vika: onko jossain tukos, vuotaako joku putki jne. Minulla on mm. piiloon asennettu wanha metalliputki ruostunut puhki ja vesi on omia aikojaan lorissut viemäriin. Onneksi viemäriin eikä muualle! Muutaman kerran humus on tukkinut tuloputken.

Maalaus-, tiivistys-, vedeneristys-, rappaushommia saa tehdä joka vuosi. En ehdi yhdessä kesässä hoitaa kaikkea tarvittavaa!

Ikkunankarmit olen maalannut muutaman kerran ja tiivistänyt samalla. Vanha puu vaan ei oikein pidä maalia, vaan hapertuu käsiin. Ikkunoiden uusiminen olisi iso ja kalliskin remontti.

Poltan (yhä harvemmin) puita, vaikka takkauuni onkin. Sehän ei ole yhtään ekologinen lämmitystapa. Lisäksi hormia pitää nuohota ja olen vähän huolissani wanhan muurauksen halkeamista... Näkyvät halkeamat tulisijassa olen yrittänyt korjata itse, mutta suurin osa hormia on piilossa. Kunto tuntematon.

Tontilla kasvaa isojakin puita, aika lähellä mökkiä. Epäilen, että esim.männyn juuret saattavat vaurioittaa mökin alustaa ja myös estää pohjaveden poistumista. Toistaiseksi olen antanut puiden olla, vain karsinut isommat alaoksat.

Sähköviat esim. ukkosen ja lumipyryjen jälkeen olivat aiemmin tavallisia. Ole siinä sitten kylmissäsi, kun sähköä ei tule, polttopuut ovat märkiä ja piippukaan ei vedä. Sulakkeita kyllä osaan vaihtaa.

Tässä nyt jotain askareistani.

T. se mökki-ihanuudesta tarpeekseen saanut

Kyllä, säästän parhaillaan käsirahaa sellaiseen muutaman kymmenen tuhannen mummonmökkiin, mulle riittäis ihan vaikka tupa ja kamarikin.