Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko muita, joilla hassu haave muuttamisesta mökkiin?
08.07.2019 |
Minulla on sellainen täysin epärealistinen haave jostain "vanhanajan idyllisestä mummonmökkielämästä", joka olisi mahdollisimman omavaraistakin vielä. Käsitän, että oikeasti se ei olisi varmaan kivaa, mutta ajatuksena se on kiva.
Kuvittelen, miten elelisin pienessä hirsimökissä vuoden ympäriinsä ja se lämpiäisi puilla. Hoitaisin puutarhaa ja kasvimaata. Olisi kanoja pihalla, ehkä vuohiakin.
Tottakai olisi myös sähkö ja auto ja pesukone ja suihku ja jääkaapit jne. Kaivo olisi oma ja puucee.
Onko muilla tällaisia hassuja haaveita? Onko joku jopa kokeillut sellaisessa elelyä koskaan vähän pidemmän sikaa, mitä ongelmia tuli vastaan?
Kommentit (102)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kuin puucee, niin ei ole vakituiseksi asunnoksi kelpaava.
Onhan noita maalla.
Ei ole minusta hassu, vaan ihan hyvä haave. Isäni ja vaimonsa asuivat n. 10 vuotta näin. Ilman niitä kotieläimiä siis kylläkin. Sähköt on, ei juoksevaa vettä (kompostikäymälä). Nykyään asuvat osan aikaa kaupunkiasunnossa, pyykinpesu kävi liian työlääksi. Viikonloput, lomat ja kesät kuitenkin yhä mökillä.
He ovat siis yhä työelämässä, tuolta "maalta" järven rannalta on töihin heillä n. 50 minuutin matka omalla autolla. Julkisilla ei mitään mahdollisuuksia.
Olisi kyllä hirveätä. 1800-luvulla asuttiin noin.
Eihän tuo mitenkään mahdotonta ole. Puuceen lisäksi minä kyllä haluan sisävessan, mutta sekin voi olla kompostoiva.
Samat haaveet siis. Haluaisin asua PIENESSÄ talossa metsän keskellä, ilman koneellista ilmanvaihtoa ja lastulevyä jne.
Erään tutun maatalon vanha pariskunta muutti "syytinkipirttiinsä": niille rakennettiin pieni hirsinen pirtti jossa tupa ja kamari. Toki niille tehtiin sisävessa ja -suihku. Talossa on puuhella ja se lämpiää leivinuunilla ja varaavalla takalla. Melkein tappaisin voidakseni muuttaa siihen taloon.
Puilla lämmittäminen on muuten ihan arkipäivää monessa maalaistalossa. Keskuslämmityskattila voi katsos lämmitä puilla sekin. Ihan arkipäivää on myös se että on kotitarve-eläimiä ja kasvimaa.
Ei tuo haave vaadi mitään muuta kuin hiukan pääomaa ja taitoja. Kaikki taidot on hankittavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puilla lämmittäminen on arkipäivää myös monessa kaupunkitalossa. Kuten meillä.
Tuo on minun haaveeni. Heti jos voitan lotossa, hankin itselleni tuollaisen miljöön ja muutan sinne elämään omavaraista erakkoelämää.
Hassua sinänsä, että tarvitsee hyvän alkupääoman siihen, että voi elää "köyhästi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä toinen. Todella moni asia on tottumuksesta kiinni, ja paljolti on kyse siitä millaisiin asioihin arkielämä keskittyy. Uskoisin esim. oman päänuppini olevan paremmassa kunnossa jos jokapäiväisen parin tunnin nettiselailun sijasta käsillä olisi jotain konkreettisempaa askaretta joka ei pahoittaisi mieltäni ja josta syntyisi näkyvää jälkeä.
Vaikka unelma olisikin sellaisenaan vaikea tai mahdoton toteuttaa, siitä voi yrittää toteutta keskeisimpiä elementtejä. Omavaraisuuteen hyvä askel on viljellä vaikkapa perunoita ja katsoa kuinka suuri ala tarvitaan omiin tarpeisiin jne.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä hirveätä. 1800-luvulla asuttiin noin.
Hah! Vielä 1960-luvulla ja varmasti jossain vielä 1970-luvulla elettiin noin ihan yleisesti. Tosin suihku ei noihin aikoihin liene ollut kovinkaan yleinen, saunassa on peseydytty, mikäli sellainen on ollut. Sähkökään ei ole ollut itsestäänselvyys tuolloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanki siirtolapuutarhamökki ja kokeile sillä, sopiiko sinulle. Olet kaupungin palveluiden läheisyydessä, mutta omassa pienessä paratiisissa ja voit kasvattaa kesällä omaa ruokaa pihassa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kuin puucee, niin ei ole vakituiseksi asunnoksi kelpaava.
Mitä sitten? Kyllä ihminen saa asua vaikka asuntovaunussa tai teltassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haaveilin tuollaisesta teininä, mutta sittn elämä vei mukanaan, enkä enää haluaisi olla kaukana kaikesta.
Äitini sen sijaan asui noin pari vuotta, kunnes rakennutti (tai siis korjautti vanhasta 1900-luvun alun hirsimökistä) itselleen pikkuisen talon kaikilla mukavuuksilla.
Niin oli minullakin tuo haave. Toteutin sen, jaksoin 7 kk, muutin takaisin kaupungin keskustaan. Myin mökin pois. Ostin asuntoauton, riittää kotimaan lomailuun. Mökistä tuli yliannostus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rankkaa työtä se on, mutta eipä ole uniongelmia. Itse leivon leivät, se tuoksu..
Puusaunan jälkeen katsella järvelle. Se on elämää.
Lähden parin päivän kuluttua viettämään tuollaista elämää saaressa sijaitsevalle mökilleni. Siellä tosin ei ole sähköä ja vesi on haettava mantereen puolelta.
Laittelen itsekseni hiljaisuudessa tulia saunaan, kalastelen, teen ruokaa puuhellalla ja katselen luontoa.
Neljän viikon päästä on sitten ihan murhaa palata kaupunkiin ja töihin :(
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä hirveätä. 1800-luvulla asuttiin noin.
Hirveämpää on olla loukossa kaupukiyksiössä.
Jos olen terve, ajattelin asuvani noin kun lapset on muuttaneet kotoa eli n 5 vuoden päästä. En kuitenkaan metsän keskelle halua vaan mökin pitäisi olla eteläisessä Suomessa ja lähikauppa suht lähellä.
Joo kuulostaa tosi kivalta, kunnes on mennyt viikko ja sinne rahdatut asiat alkavat käydä vähiin.
Mene mökkeilemään ja mieti aina: mitenkäs tekisin asian X kun lunta on tullut metri.
Pääsetkö kokeilemaan pienimuotoisesti lomallasi? Eri tasoisia mökkejä vuokrataan, ja voithan kokeilla vaikka viikon ajan asua puilla lämmitettävässä mökissä, josta on pitkä matka kauppaan.
Ensi vuonna on taas lammaspaimen -arpajaiset, ja käsitääkseni nekin mökit ovat alkeellisia.
Alue: Aihe vapaa
Jos ei ole kuin puucee, niin ei ole vakituiseksi asunnoksi kelpaava.