Suomen luonnossa ei ole mitään erityistä.

Vierailija kirjoitti:

Nähtävyyksiä arvioidaan maailmanlaajuisesti myös niinkin, että miten ne edustavat puhtaimmillaan ja aidoimmillaan sen maailmanosan tapoja/perinteitä/kulttuuria/ luontoa jne. Tämän pitäisi eräoppaan nimimerkkiä käyttävän jo tietääkin.

Maailmassa on mieletön määrä upeita luontokohteita, mutta mikään niistä ei ole samanlainen ja  kun miettii vaikkapa Amazonia tai Lappia. Toiselle Amazon on se juttu ja toiselle Lappi. Makuasoita ja tätä nykyä myös ekologinenkin ratkaisu, miten paljon matkustelee ja rasittaa luontoa. 

Suomalaiset ovat niin tottuneita luontoon, että vaikka siitä vieraantumista jo onkin suurin osa  suomalaisista tietää ettei karhua halata luonnossa. Kun taas Kanadassa luonnonpuistoissa on kylttejä, ettei karhuja saa halata. Ihmiset eivät ymmärrä, miten söpöt nallenpoikaset eivät kuulu retkikaveriksi ja mukaan valokuvaan. Viimeistään emokarhu esittää selkeän mielipiteensä.

Me olemme jo itsessämme yhden sortin nähtävyys, että osa taiteestamme ja käsitöistämme ammennetaan luonnosta. Syömme maailmanjaaluisesti erittäin puhtaita, hyvälaatuisia luonnonmarjoja ja joita rahdataan muualle maailmaan suurien vitamiinipitoisuuksien vuoksi. Meillä on jokamiehenoikeus, jota ei ole missään muualla maailmassa ja joka ihmetyttää turisteja miten voimme tuosta vain poiketa metsään. 

Meillä on säilyneet suot, saaristot, Lapin koskemattomuus ja olemme aina osanneet elää luonnon kanssa kuin myös lähteä riittävän ajoissa myös suojelemaan sitä.

Olen itse matkailualalla ja hollantilainen nainen sanoi, että mietti todellakin Amazonin ja Lapin välillä. Hän valitsi Lapin ja sanoi, että on aivan mieletöntä miten hiljaista Suomessa on. Ja hän todellakin käveli autotien laitaa, josta suomalaiset sanoisivat kauhea meteli.

Mun proffani olisivat eri mieltä tuosta luonnonsuojelun ajoituksesta, ennen Topeliusta sitä ei tehty. Kansallispuistot tulivat vasta 1930-luvulla, kaavoitus uhkasi monia paikkoja vielä ainakin 1970-luvulla (esim. Pyynikki, maailman korkein soraharju oli saada moottoritien lävitseen). Koijärvi. Massiiviset soiden ojitukset lieveilmiöineen, metsien hakkuut puupelloiksi (pahimmillaan suorissa riveissä)... Ja tosiaan jokamiehenoikeus ei ole suomalainen ainoalaatuisuus.

No kyllä Alpeilla on mahtavaa vaeltaa vuorilta toisille (kuntoa vaaditaan jonkun verran) , mutta silti Lapin luonto, tunturit ovat aivan ihania. Pitää vähän nähdä vaivaakin joskus maisemien eteen, eikä mennä lähimmälle laavulle parkkipaikalta. Sama Alpeilla, ei hissillä kämäisimmälle vuorelle vaan itse huiputetaan ne upeat. Kummallista että ihmiset eivät arvosta kotimaan maisemia, on niissäkin puolensa.

Vierailija kirjoitti:

No kyllä Alpeilla on mahtavaa vaeltaa vuorilta toisille (kuntoa vaaditaan jonkun verran) , mutta silti Lapin luonto, tunturit ovat aivan ihania. Pitää vähän nähdä vaivaakin joskus maisemien eteen, eikä mennä lähimmälle laavulle parkkipaikalta. Sama Alpeilla, ei hissillä kämäisimmälle vuorelle vaan itse huiputetaan ne upeat. Kummallista että ihmiset eivät arvosta kotimaan maisemia, on niissäkin puolensa.

Maisemia ei Suomesta löydä kuin aivan käsivarresta. Jos ei halua vaeltaa kuusimetsissä ja pajupusikoissa on mentävä Ruotsiin tai Norjaan.

Vierailija kirjoitti:

https://www.foli.fi/fi/node/4619/ Mihin ihminen kaipaa jotain vuorenhuippuja kun voi elää päivittäin tuollaisessa miljöössä kun tässä mainoskuvassa on?

Eihän tuolla ole mitään. Pusikoita ja soita. Ja mistä tulee tämä hokema Suomen saariston kauneudesta. Todellisuudessa mitään sanomaton. Ryteikköisiä saaria ja luotoja. Vastenmielinen ilmasto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä Alpeilla on mahtavaa vaeltaa vuorilta toisille (kuntoa vaaditaan jonkun verran) , mutta silti Lapin luonto, tunturit ovat aivan ihania. Pitää vähän nähdä vaivaakin joskus maisemien eteen, eikä mennä lähimmälle laavulle parkkipaikalta. Sama Alpeilla, ei hissillä kämäisimmälle vuorelle vaan itse huiputetaan ne upeat. Kummallista että ihmiset eivät arvosta kotimaan maisemia, on niissäkin puolensa.

Maisemia ei Suomesta löydä kuin aivan käsivarresta. Jos ei halua vaeltaa kuusimetsissä ja pajupusikoissa on mentävä Ruotsiin tai Norjaan.

No jos et kivoja maisemia muualta alempaa löydä, niin ehkä kannattais vähän tutustua tarkemmin oman maan tarjontaan. Toki jos vaellusreitillä ei saa olla metsää vaan pitää olla paljaita vuoria niin sitten varmasti Norja on hyvä vaihtoehto.

Lappiko koskematon? Siellä on kaivoksia ja voimalaitoksia, ja sitten vielä mönkijöillä ja moottorikelkoilla päristelevät "luonnonystävät" päälle. Pelkkä Lappiin matkustaminen tuottaa järjettömät päästöt.

Suomen luonnossa ei tietenkään ole mitään sellaista erityistä, mitä ei olisi muuallakin, mutta joitakin helmiä on. Viehättävin luonto on yleensä ihmisen toiminnan seurauksena muodostunut, kuten ennen vanhaan lehmi- ja lammashaat, tai kasketut aukeat. Hakkuualueilla kukoistavat muutaman vuoden kuluttua vadelmat, joita ei luonnontilaisessa ryteikössä ole. Tässä mielessä ihmisen toiminnan tulokset on kiinnostavimpia. Toisaalta meillä Suomessa ei edes ole kunnollista vertailukohtaa, ikivanhaa luonnontilaista metsää. Metsät ovat nuoria talousmetsiä, tylsää puupeltoa.

Merenkurkun saaristossa upeimmat mökkirannat on vastaruopattuja. Sitten nekin alkaa pusikoitumaan, kun luonto valtaa omansa takaisin. Vain uutena ja kivikkoisena nämä ruopatut rannat ovat karuja ja merellisen näköisiä. Siinäkin ihmisen toiminnan tuloksena syntyy jotain viehättävää.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. Suomen luonto on pliisua tai synkkää (tiheät kuusimetsät), kuten asukkinsa. Menkää norjaan niin siellä silmä lepää. Ei tarvitse ryteikössä rämpiä, on vuorta laakeaa, aavaa. Aivan uskomattoman upeaa ja kaunista. Jylhä maisema kuten norjalaiset itsekin ja me pliisut täällä sitten.

Kävin Norjassa enkä mene uudestaan. Niitä vuoria jaksaa katsella hetken mutta sitten ne tulee korvista. Pitäisi olla kokoajan isompaa mutta ei ole

En tiedä mikä ap on mutta ei ainakaan eräopas.

Suomen luonto on ainutlaatuinen asia, kun sitä vain pysähtyy miettimään. Lukuisat järvet, puhdas ilma ja vesi, kutsuvat ja vaihtelevat metsät. Suomessa on uskomattoman hienoja luonnonpuistoja ja retkeilykohteita. Minusta on mukavaa kun näitä löytyy ihan lyhyenkin ajomatkan päästä ja voi vakituisesti käydä ulkoilemassa luontopoluilla. Metsissä on usein täysi rauha eikä muita kulkijoita juurikaan. Vain sinä ja luonto.

Totta kai ulkomailta löytyy mielenkiintoisia ja eri mittakaavassa merkityksellisiä paikkoja. Silti oma arvostukseni luonto täällä kohtaan tulee juurikin siitä miten paljon pääsen siitä nauttimaan. Ja miten vaivattomasti. Eri vuodenajat mahdollistavat niin erilaisia kokemuksia, vaikka keväästä syksyyn onkin suosikki aikaani vaellella luonnossa. Silti esimerkiksi järven jäällä ulkoilu on myös todella hienoa eikä laisinkaan mahdollista kaikkialla.

Itse kävin juuri melomassa itä-suomalaisessa järvimaisemassa ja suuren vaikutuksen teki etten nähnyt yhtään ihmistä kahden tunnen melontareissun aikana.

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole koskaan pitänyt erityisemmin Suomen metsistä, koska ne vaikuttavat ryteikölle, eikä niissä näe kauas. Ainoat hienot metsät ovat kangasmetsä ja lehtimetsä, mutta kuusipuista en pidä niiden synkän ulkonäön vuoksi. Kuusimetsäryteikköjä taitaa silti olla eniten. Maisemana paras on kilometrien laajuinen kumpuileva pelto, saaristo tai vuoristonäkymät, kaikki siis sellaisia, jossa näkee kauas.

Suomesta on puun peittämää maata eniten euroopassa - noin 73%, Ruotsi myös lähes sama lukema - mutta yllätyksenä tuli, että Saksan metsissä, jossa metsän peitossa on vain 33%, on silti enemmän puuta kuutiometreinä, kuin Suomessa. Melko reilustikin vielä Saksassa puiden kokonaistilavuus 3,7 miljoonaa kuutiometriä, Suomessa 2,3 milj.m3.

Missä on metsiä joissa näkee kauas? Kuulostaa enempi puistoilta. Ja hyttysiä löytää lomakohteistakin, kun siirtyy pois altailta.

Suomen hakkuut taitaa olla 6 miljoonaa m3/vuosi.

Vierailija kirjoitti:

https://www.foli.fi/fi/node/4619/ Mihin ihminen kaipaa jotain vuorenhuippuja kun voi elää päivittäin tuollaisessa miljöössä kun tässä mainoskuvassa on?

Vaimon kanssa kierreltiin Etelä-suomen kansallispuistoja jotain kuukausi sitten ja meinattiin yöpyä Kurjenrahkassa, telttailualueella.

Saavuttiin paikalle kuuden maissa illalla ja todettiin yöpyminen paikassa mahdottomaksi.

Lähellä olevalla grillipaikalla oli "kansainväliset" ryyppy/grillausbileet menossa ja meno kuin festareilla, musiikkia, kännisten möykkää ja älämölöä.

Mentiin sitten muutaman sadan metrin päähän Auran kunnan vapaa-ajanviettopaikkaan ja pystytettiin teltta sinne.

Illalla käveltiin rannalla ja törmättiin laiturilla yksinäiseen naiseen, joka kertoi paenneensa bileitä tänne yksinäisyyteen ja mietti kuinka saa nukuttua seuraavana yönä (tuskin sai).

Seuraavana päivänä lähdettiin kävelylle metsään ja tallusteltiin saman grillipaikan ohi.

Uustulokkaat siellä pitivät yllä tulia, kahden metrin liekillä varustettuna ja tekivät sapuskaa.

Lapin miehen sanat tulivat mieleen hommaa katsellessa.

Etelän ihmiset tekevät isot tulet ja menevät kauas lämmittelemään.

Veikkaan että näiden tulokkaiden tapojen seurauksena polttopuut riittävät ehkä muutamaksi viikoksi :-(

Totuus on se, että useimmissa Euroopan maissa ei yksinkertaisesti ole lainkaan metsää. Juuri kuljin junalla Italian halki ja käytännössä kaikkialla, missä ei ole vuoria tai asutusta, on peltoa. Sama juttu Espanjassa ja Ranskassa. Koko Belgia on täynnä asutusta jne. Alpeilta toki löytyy vähän metsää, mutta ei sielläkään ole sellaisia paikkoja, joissa ei ihmisen kädenjälki näkyisi. Kaikkialla on polkuja, hissejä, pylväitä, aitauksia, penkkejä, opasteita ym. Ja jos ei ole, vähintään muita ihmisiä on. Jo ylipäätään se, että meillä on metsää, on hieno juttu ja useimmille turisteille todellinen vau-elämys :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset menevät Norjaan kun Suomesta ei löydy kuin samaa laakeeta pazkaa ja kuusiryteikköitä.

Norja on kyllä paska rasti. Sen jälkeen sekä maisemat että kalastus ovat olleet pilalla. Pohjoisen merikin on kaunis, vihreä, kirkas ja kylmä. Sillä on myös vuorovesi. Eikä niillä onnekkailla perkeleillä ole edes itikoita, ne jäävät Lapin soille.

Norjassahan on jo suomalaisilla rajoitukset kalapaikoille. On sen verran perseilyksi mennyt se matkailu.

Mun mielestä Suomi on täynnä mielettömiä luontokohteita, joka muuta väittää, ei selvästi ole käynyt missään. Koko Etelä-Suomen saaristo on upeaa esim. Utö, Kökar ja tuhannet asumattomat pikkusaaret, järvisuomi on upeaa, puuton ja karu tunturimaisema on jotain, mitä ei juuri muissa maissa ole, tammimetsät on kauniita, eikä edes tavitse lähteä Helsingistä kovin kauas niitä nähdäkseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.foli.fi/fi/node/4619/ Mihin ihminen kaipaa jotain vuorenhuippuja kun voi elää päivittäin tuollaisessa miljöössä kun tässä mainoskuvassa on?

Vaimon kanssa kierreltiin Etelä-suomen kansallispuistoja jotain kuukausi sitten ja meinattiin yöpyä Kurjenrahkassa, telttailualueella.

Saavuttiin paikalle kuuden maissa illalla ja todettiin yöpyminen paikassa mahdottomaksi.

Lähellä olevalla grillipaikalla oli "kansainväliset" ryyppy/grillausbileet menossa ja meno kuin festareilla, musiikkia, kännisten möykkää ja älämölöä.

Mentiin sitten muutaman sadan metrin päähän Auran kunnan vapaa-ajanviettopaikkaan ja pystytettiin teltta sinne.

Illalla käveltiin rannalla ja törmättiin laiturilla yksinäiseen naiseen, joka kertoi paenneensa bileitä tänne yksinäisyyteen ja mietti kuinka saa nukuttua seuraavana yönä (tuskin sai).

Seuraavana päivänä lähdettiin kävelylle metsään ja tallusteltiin saman grillipaikan ohi.

Uustulokkaat siellä pitivät yllä tulia, kahden metrin liekillä varustettuna ja tekivät sapuskaa.

Lapin miehen sanat tulivat mieleen hommaa katsellessa.

Etelän ihmiset tekevät isot tulet ja menevät kauas lämmittelemään.

Veikkaan että näiden tulokkaiden tapojen seurauksena polttopuut riittävät ehkä muutamaksi viikoksi :-(

Kannattaa hakeutua kauemmas kuin Savojärvelle. Tuota Kuhankuonoa on nykyään mainostettu niin paljon että sinne eksyy ties mitä bileporukoitakin. Viimeksi kun itse olin paikalla, en nähnyt muita ihmisiä kuin parkkipaikalla.

Vierailija kirjoitti:

rumamaa

Sekä ihmiset.