Kerrostaloasujat, miten vietätte vapaa-aikanne?
Itse olen lähes aina asunut ok-talossa. Pari vuotta rivitalossa nuorena ja 6 kk kerrostalossa. Rivitaloasuminen meni vielä jotenkin, olihan siinä omaa pikku pihaa näpertää ja puuhata. Talvella hieman tylsempää, kun ei juuri ollut kuin lumityöt omalta osalta. Toki sisällä pientä nikkarointia, siinä asuessa vaihdettiin mm keittiö ja laitettiin muutkin pinnat uusiksi. Myytiin sitten pois, kun ok-talo valmistui.
Mutta kerrostalo...kyllä oli elämäni tylsimmät kuukaudet asua siellä. Aina jos halusi ulos, piti lähtemällä lähteä jonnekin. Tuntui, että mitään ei voi tehdä, kun pitää olla hiljaa. Grillata ei saanut parvekkeella eikä iltaisin uskaltanut esim ommella, ettei naapuri häiriinny. Vuokra-asunto, joten ei tietysti voinut remppaa tehdä, mutta jos olisi omakin ollut, niin sekin olisi säädelty, milloin sitä voit tehdä.
Silloin tuli oltua jotenkin kamalan paljon ihan vain sisällä. Töiden jälkeen se lähteminen aina johonkin väsytti. Toki kävin lenkillä tms mutta niinhän käyn nytkin. Mutta jotenkin tekemistä riittää enemmän ja tää lääni ympärillä on omaa. Jos mä haluan kaataa puun, rakentaa kukkapenkin tai maata terassilla alasti, kukaan ei valita. Kerrostalossa kaikki on niin säädeltyä ja ”yhteistä”.
Miten vapaa-ajat kuluu siellä? Mitä niinku käytännössä teette?
Kommentit (357)
Ap haluaa vain tuntea itsensä paremmaksi ihmiseksi kun on ihan ikioma piha.
Siis on paljon tosi kivoja kerrostalopihoja joissa asukkaat viihtyy ja nauttii kesästä + talkkari hoitaa kaikki raskaimmat hommat. Me elämme ja olemme tässä pienkerrostalon pihassa ihan samoin kuin olisimme omakotitalossa. Ainut ero että joskus pihalla on myös pari naapuriakin. Tosin kesällä moni naapuri reissaa, on mökillä tai purjehtii niin usein olemme ainut perhe koko talossa. Just otin aurinkoa pihalla ja juotiin päiväkahvit. Kukat pitää vielä kastella. Saunan voisi lämmittää illalla ja kuistilla voi vaikka grillata makkaraa.
Kaikki on lähellä. Omakotitaloon minut saa vain jos se on keskustassa mutta ei niitä ole myynnissä eikä edes tarvita lisää tilaa. Nämä sata neliötä riittää meille (2+1).
Esim. tänään kerrostalon pihassa otin aurinkoa aurinotuolissa, löhösin nurmikolla peiton päällä ja tein ristikkoa, juotiin kahvit, juttelin naapurin kanssa ja katselin kuinka aamulla pestyt matot kuivuu ihan silmissä.Pihassa vierailee siili, orava ja citykani joita aina murehdin etteivät jää auton alle...oi miksi villielukat tunkee kaupungin keskustaan.
Asun ulkomailla kolmen huoneiston pienkerrostalossa, joka sijaitsee ison metsäpuiston vieressä. Jokaiseen asuntoon kuuluu oma pihaosuus eli omistan oman pihaosuuteni. Tämä on ihan täydellinen asumismuoto minulle. Piha on suojaisa, joten voin oleskella siellä ihan rauhassa. Naapurit eivät ole koskaan omilla pihaosuuksillaan. Lisäksi on yhteinen terassi, jossa juon aamukahvit kauniilla säällä tai teen jopa etätöitä.
Olo on kuin asuisi omakotitalossa. En kuitenkaan tee pihatöitä vaan siihen ollaan palkattu ulkopuolista apua yhdessä naapureiden kanssa. He hoitavat myös lumityöt talvella, jos nyt lunta sattuu satamaan.
Meille kerrostalossa asuminen mahdollistaa sen, että voidaan asua lähempänä työpaikkojamme, harrastuskuljetukset ovat lyhempiä ja helpompia, kauppareissut hoituvat erikseen kauppaan lähtemättä. (Lapset esim. pääsevät nuorempina itse bussilla tai kävellen harrastukseen kuin jos asuttaisiin jossain väljästi rakennetulla omakotialueella.)
Koska liikkumiseen menee vähemmän aikaa ja vaivaa, ei se "lähteminen" ulos tunnu niin työläältä. Eli joo, vaatii enemmän vaivaa, että viitsii illalla lähteä lasten kanssa pihalle kuin vaatisi omakotitalossa, mutta kokonaisuutena näin siitä on kuitenkin vähemmän vaivaa. Eikä me aina edes erikseen lähdetä vaan koska esim. päiväkoti on kävelymatkan päässä, jäädään usein kotimatkalla matkalla leikkipuistoon tai kirjastoon tms.
Musta tää oli ihan outo kysymys.
Mä olen asunut lapsuuteni omakotitalossa, 20 vuotta kerrostalossa ja nyt 10 vuotta rivarissa.
Ulkoilen, luen, teen käsitöitä, laulan, musiikkia kuuntelen, katson leffoja... räpellän partsilla, grillaan.. En ole koskaan ollut puutarhaihminen, joten piha on helppohoitoinen, pikkasen sään viemä. Remppaa pysty tekemään myös vuokralla ollessa, sellaista pintajuttuja.
Vierailija kirjoitti:
Asun ulkomailla kolmen huoneiston pienkerrostalossa, joka sijaitsee ison metsäpuiston vieressä. Jokaiseen asuntoon kuuluu oma pihaosuus eli omistan oman pihaosuuteni. Tämä on ihan täydellinen asumismuoto minulle. Piha on suojaisa, joten voin oleskella siellä ihan rauhassa. Naapurit eivät ole koskaan omilla pihaosuuksillaan. Lisäksi on yhteinen terassi, jossa juon aamukahvit kauniilla säällä tai teen jopa etätöitä.
Olo on kuin asuisi omakotitalossa. En kuitenkaan tee pihatöitä vaan siihen ollaan palkattu ulkopuolista apua yhdessä naapureiden kanssa. He hoitavat myös lumityöt talvella, jos nyt lunta sattuu satamaan.
Kuulostaa kivalta, mutta mä en osaa hahmottaa tätä. :D Pahoittelut!
Mulla on vaan mielessä kapea kerrostalo, jossa kolme päällekkäin olevaa kämppää. Piha talon ympäriltä on jaettu kolmeen yhtä suureen osaa, kuten puutarhapalstat...
Räin parvekkeelta alas. Kyttäilen naapurien liikkeitä. Valvon järjestystä parkkipaikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tippaakaan kiinnostunut puutarhanhoidosta tai muusta kotinikkaroinnista. Vapaa-aikanani käyn urheilemassa, erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja kirjastossa. Matkustan, käyn patikoimassa ja pyöräilemässä. Tapaan ystäviä kaupungilla, käyn syömässä ja konserteissa, leffassa, teatterissa. Olen töidenkin jälkeen vielä aktiivinen, ja käyn ulkona iltaisin n. kolme neljä kertaa viikossa. Kotona ollessani teen kotitöitä, kuuntelen musiikkia ja piirrän, soittelen kitaraa, katselen ohjelmia, puuhailen valokuvien kanssa, kirjoitan ja luen. Tekemistä on vaikka kuinka paljon.
Eli sullakin se kotona oleminen kuitenkin rajoittuu sinne sisätiloihin. Juuri tätä tarkoitinkin, kotona kun ollasn niin se on sisällä olemista :/
Ap.Tietysti. Jos haluan olla ulkona, lähden ulos. En ymmärrä miksi kotona pitäisi olla ulkona. Voin tietysti istua parvekkeella lukemassa, jos ulkona haluan kotona olla.
Minä taas tykkään olla ulkona, ja varsinkin jos voi mennä ja tulla ovesta sisään ja ulos ilman varsinaista lähtemistä minnekään. Lasten kanssa kiva pelata jalkapalloa tai sulkapalloa omalla pihamaalla, siinä välissä kipasta sisältä hakemassa vaikka jätskit ja keittää kahvit, ei tarvitse niitä varta vasten lähteä ostamaan jostain paikasta x. Aurinkoa voi ottaa heti kun siltä tuntuu, viritellä lapsille uima-altaan ilman, että pitää taas sitä vedessä roiskimista varten lähteä taas jonnekin.
Paljonhan mekin käydään eri paikoissa, mutta lähinnä itseäni helpottaa, kun voi elää ja olla kotonakin eikä joka asian takia tarvi lähteä johonkin. Mut tietysti, mistä kukakin tykkää. Mä vaan tykkään koko ajan puuhata ja myllätä jotain, kesät ulkona ja talvet sit vaikka talon parissa :DAp.
Oi kun ihanaa että voit oikein kotona keittää kahvit ja hakea jätskiä pakastimesta, ehdottomasti sellaista mitä kerrostalossa ei voi tehdä.
Kokemusta on kerrostalo asumisesta kaupungissa ja sopii sellaiselle jonka ei tarvitse siellä luukussa muuta kuin käydä nukkumassa. Seuraavaksi rivitalossa lähiössä ja oli aivan ihana pitkiä päiviä tekevälle työssäkäyvälle ja pieni piha henkireikänä. Rakennettiin omakotitalo Ja vaikka onkin työmaa kesäisin ja rahanreikä niin en vaihtaisi tätä pois. Kiva kokeilla mitä keittiöyrttejä saa kasvamaan kasvihuoneessa ja seurata omaa kasvattamaansa hyötypuutarhaa. Niin kauan tätä kun jaksaa ja pysyy suhtkoht terveenä. Vanhemmiten kun tulee herkkäuniseksi niin ei herää mihinkään naapureitten meteliin nukkui sitten milloin tahansa. Tästä ei halua lähteä muuta kuin jos tulee joku ihan pakko. Olemme kummatkin maalta kotoisin mutta minulle se oli shokki joutua kaupunki elämään vanhempien eron takia. Mies taas tuli työn perässä kaupunkiin ja kun tavattiin niin päätettiin että eiköhän aleta yhdessä yrittämään ja lähdetä maaseutua kohden kun kaipuu sinne on aina niin ettei viihdy oikeestaan muualla eikä kiva yksin elää. Jos jäisin yksin niin en yksin alkaisi tätä pitämään eikä tuskimpa miehenikään.
Tiedän just mitä ap tarkoitat. Kerrostalossa on kamalaa. Lamaannuttavaa.
Asuin nuorena kerrostalossa. Tulin töistä, söin ja rojahdin sohvalle katsomaan telkkaria. Vapaalla nukuin pitkään, siivosin ja lähdin illalla kavereiden kanssa kapakkaan. Sitten taas makadin sohvalla ja luin tai katsoin telkkaria ja taas töihin
Mulle riittää kerrostalon lasiparveke: siitä voi nauttia keväällä, kesällä ja syksyllä. Talon yhteisessä pihassa saa myöskin grillata oleskella, mitä nyt tahtookin. Sijainti on hyvä: lähellä lenkkipolut, ranta ja keskusta. En itse kaipaa omakotitalon pihatöitä, mutta kukin tyylillään!
Olipa aloitus....Nykyään pitää olla ekologinen ja ajatella myös maapalloa ja ilmastonmuutosta. Tulevaisuudessa ei varmaan edes saa asua omakotitaloissa. Kyllä tylytit ärsyttävästi kerrostalojen asukkaita. Kaikille ei edes sovi asua maan tasalla, esim murtovarkaiden tms takia. Viihdymme oikein hyvin upouudessa ihanassa pienessä ylimmän kerroksen kerrostalokodissa. Luonto on aivan vieressä joten ulosmeno on ihan helppoa ja kyllä kerrostalon pihallakin riittää tekemistä kun vaan alkaa esim. hoitamaan pihaa. Mieti sitä.
Vierailija kirjoitti:
En ole tippaakaan kiinnostunut puutarhanhoidosta tai muusta kotinikkaroinnista. Vapaa-aikanani käyn urheilemassa, erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja kirjastossa. Matkustan, käyn patikoimassa ja pyöräilemässä. Tapaan ystäviä kaupungilla, käyn syömässä ja konserteissa, leffassa, teatterissa. Olen töidenkin jälkeen vielä aktiivinen, ja käyn ulkona iltaisin n. kolme neljä kertaa viikossa. Kotona ollessani teen kotitöitä, kuuntelen musiikkia ja piirrän, soittelen kitaraa, katselen ohjelmia, puuhailen valokuvien kanssa, kirjoitan ja luen. Tekemistä on vaikka kuinka paljon.
Eikö mitään oikeaa tekemistä. Etkö käy koskaan kalassa tai eräretkillä?
Sinccis kyselee ..
Eniten kaipaan omakotitalosta sitä että voi töiden jälkeen kun helteinen sää juoda kahvit ulkona. Saa olla omassa rauhassa kun ei kerrostalossa oikein viitsi mennä pihalle istuksimaan tai edes ole mitää pihakeinua tms. missä ottaa torkut. Tai laittaa vaikka viltti nurmikolle ja ottaa aurinkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun ulkomailla kolmen huoneiston pienkerrostalossa, joka sijaitsee ison metsäpuiston vieressä. Jokaiseen asuntoon kuuluu oma pihaosuus eli omistan oman pihaosuuteni. Tämä on ihan täydellinen asumismuoto minulle. Piha on suojaisa, joten voin oleskella siellä ihan rauhassa. Naapurit eivät ole koskaan omilla pihaosuuksillaan. Lisäksi on yhteinen terassi, jossa juon aamukahvit kauniilla säällä tai teen jopa etätöitä.
Olo on kuin asuisi omakotitalossa. En kuitenkaan tee pihatöitä vaan siihen ollaan palkattu ulkopuolista apua yhdessä naapureiden kanssa. He hoitavat myös lumityöt talvella, jos nyt lunta sattuu satamaan.
Kuulostaa kivalta, mutta mä en osaa hahmottaa tätä. :D Pahoittelut!
Mulla on vaan mielessä kapea kerrostalo, jossa kolme päällekkäin olevaa kämppää. Piha talon ympäriltä on jaettu kolmeen yhtä suureen osaa, kuten puutarhapalstat...
Joo just vähän kuin puutarhapalstat. Toinen talon sivu on kuitenkin kiinni viereiseen kaksikerroksiseen omakotitaloon. Oma pihaosuuteni on taaimmainen ja pääsen portista suoraan tuohon metsäpuistoon.
Pieniähän nuo pihaosuudet ovat, mutta on kuitenkin jotakin.
Asuin 22 vuotta omakotitalossa, enkä viihtynyt. Teetimme kaikki pihatyöt alan pienyrittäjällä.
Lomat vietimme muualla.
Nyt asun luhtitalon ylimmässä kerroksessa, ja jos olen kotona kuten tänään, makaan ja luen tai roikun täällä.
Eilen olin yli 6 h kaupungilla . Söin lounaan, istuin Stockan tuulisella kattoterrasilla, pyörin alennusmyynneistä. Huomenna muuten sama ohjelma, mutta lounaspaikka ja terassi vaihtuvat.
Mua ainakin ahdisti kerrostalo ja en halua enää ikinä.
Rivari kiva kun on etu ja takapiha.
Ikää sen verran että en halua enää ok-taloa.
Kesä kerrostalossa inhottavaa, on kiva piipahtaa omalle pihalle ja juoda vaikka kahvit tai grillata.
Toiset ei kaipaa pihaa ja osa pakosta kerrostalossa.
Mitä perversioita haet täältä, kun olet lapseton ?
Vai opiskeletko täältä vauva-asioita, että voit niillä feikata työkavereillesi ettet olekaan wanhapiika...