Teenkö vauvan hoidossa jotain väärin? En jaksa enää ja tarvitsen apua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan näistä painosta jankkaajista ajatellut, että kaikki korvikkeen ehdottajat eivät ajattele sitä maidon riittävyyttä, vaan isän mahdollisuutta tarjota äidille edes kohtuulliset yöunet silloin tällöin tilanteessa jossa äiti on lopen uupunut eikä pumppaaminen onnistu?

No miksi nämä korvikkeen tuputtajat sitten kertovat faktana, että maito ei riitä?

Joku tai jotkut sanoo. Monissa korviketta ehdottavissa kommenteissa ei maidon riittävyydestä ole sanottu mitään.

Eikö se ole vielä kummallisempaa, ettei edes perustella, millä mekanismilla korvike voisi helpottaa arkea?

Eikös tuossa juuri perusteltu..? 1) isä voi silloin tällöin antaa äidille lepohetken 2) korvike voi täyttää vauvan vatsan pidemmäksi aikaa. Ole hyvä.

Kai se isä voi viedä vauvan vaunulenkillekin? Ja vauva kasvaa hyvin parhaalla ravinnolla.

Toki voi kokeilla, mutta voi kokeilla monia muitakin asioita.

Niin. Isä voi vaihtaa vaipan ja siinä kommunikoida lapsen kanssa. Voi kylvettää, voi pitää ihokontaktissa, voi kantaa. Voi viedä vaunulenkille tai autoajelulle.

Ainoa asia mitä isä ei voi tehdä, on imettää. Mutta sitten kun vauva alkaa maistella muutakin ruokaa, isä voi hoitaa senkin. Vain se lyhyt 5-6kk aika kun vain imetetään, menee äidille. Ja sen imetyksenkin aikana isä voi tuoda äidille ruokaa ja vettä, pitää seuraa, silitellä molempia.

Näin oma mieheni teki kaikkien kolmen lapsemme kanssa.

Hyvä että sinä jaksoit. Kaikki ei jaksa. Silloin kun äiti ei kertakaikkiaan enää jaksa ja pyytää apua, ei pidä enää ulkoapäin lisätä paineita vaan silloin otetaan kaikki keinot käyttöön äidin jaksamisen turvaamiseksi. Uupumus voi pahimmillaan johtaa vaikeaan masennukseen ja altistaa jopa lapsivuodepsykoosille. Sinulle ei näin käynyt, onnea sinulle. Sinä et voi kuitenkaan ulkoa päin sanoa tuntemattomalle uupumukseen apua pyytävälle äidille, että nyt vaan jaksaa jaksaa. Tai voit, mutta jos kaikki kuuntelisivat näitä neuvoja, niin meillä olisi usempi pikkuvauvan äiti psykiatrisella. Sehän vasta vauvan etu onkin.

Baby blues on vakava paikka, mutta missään nimessä ei pidä tuolla tavalla pelotella äitejä masennuksesta sun muusta. On normaalia että vauva-aikana väsyttää!

Tässä ketjussa on yritetty kertoa faktoja imettämisestä ja sen kulusta, vauvan kehityksestä ja jopa siitä, miten paljon isä voi osallistua. On ehdotettu vauva kerhoa ja kaikkea, ja ainakin minä olen vastaillut siinä toivossa että joku saisi tukea siihen vauvan kanssa elämisen opetteluun ja vaihtoehtoja ja näköaloja siihen tilanteeseen.

Enemmän se masentaa, että huolimatta kaikista neuvoista ja saatavilla olevan tiedon määrästä huolimatta äidit ovat yksin. Ei apua arkeen, ei seuraa muista aikuisista. Ap kaipaa siis jo nähdä muita ihmisiä ja tässä on yritetty lohdutella että pian helpottaa ja pian pääset ja että nytkin sen kuin imetät vieraiden aikana.

Ja että anna vauva isälle silloin kun vauva ei syö. Sitäkin kommenttia on painettu alas, enkä kyllä jaksa ymmärtää että miksi.

Tietysti on normaalia, että vauva-aikana väsyttää. Vaikea uupumus, se ettei kertakaikkiaan vaan enää jaksa ei ole normaalia ja siihen täytyy puuttua. Masennus ei ole mitään pelottelua vaan ihan todellinen uhka silloin, kun apua pyytäviä äitejä ei auteta, tai apu on täysin riittämätöntä tyyliin "isi tekee äitille joskus voileipiä". Lopen uupuneen tehokkain ensiapu on antaa nukkua edes yhtenä yönä edes 4-5 tuntia putkeen. Jos tämä onnistuu omalla maidolla niin hyvä. Jos ei, niin se tehdään korvikkeella. Jos vaihtoehto on se että äiti menee psyykkisesti rikki, jota ihan oikeasti tapahtuu ja varmasti useimmin kuin moni teistä luulee, niin se pari pullosyöttöä ei oikeasti vaakakupissa mitään paina.

Se isä pitäisi valjastaa äidin avuksi aina kun on kotona. Ei ole puhe mistään leivästä silloin tällöin vaan kokonaisvaltaisesta läsnäolemisesta. Miksi sinä vääristelet asiaa noin?

En oikeasti ymmärrä, että kommentoidaan vääristellen, ja jätetään kokonaan reagoimatta mihinkään mihinkään muuhun arjen ohjeeseen.

Siis ihan oikeasti se mies pitää laittaa tekemään kotityöt, antamaan äidille hengähdyshetken aina kun voi, ja hoitamaan vauvaa niin tasa-arvoisesti kun vain pystyy. Ja sitten sinä meuhkaat masennuksesta ja korvikkeesta.

Ja Huom, en ole nähnyt tässä ketjussa yhtään korvikevastaista kommenttia.

Mitkä ihmeen kotityöt. Äiti on vauvan kanssa 24/7, ei pääse edes vessaan saati syömään, ei siellä joka päivä synny mitään sotkuja ja pesukone pesee pyykit. Äiti ei saa hengähdyshetkeä, koska vauvan on oltava tissi suussa koko ajan, muuten se menee pilalle.

Ap taas

Tuoho refluksiin. En ole asiaan perehtynyt, mutta eikö siihen kuulu kova pulauttelu? Meillä vauva ei pulauttele mitenkään erityisen paljon.

Nyt saatiin lainaan erilainen turvakaukalo ja kokeillaan olisiko sillä helpotusta autoiluun.

Korvike pullosta. Ei vauva mene siitä rikki.

Kannattaa antaa imetyksen lopuksi tuttipullolla vähän korviketta, sillä luulen, ettei vauva saa tarpeeksi maitoa rinnoista.

Meillä itkuisuutta helpotti perhepeti sekä hiljaisuus ja pimeys ainoastaan yöllä. Päivällä vauva nukkui valoisassa ja taustahälyisessä huoneessa. Tämä vähensi yöherätyksiä. Tuttia vauva ei aluksi halunnut, mutta hyväksyi sen noin 3-kuisena, joka helpotti myös paljon. Päivisin vauva nukkui ainoastaan vaunuissa, joita piti hytkytellä melko kauan, ennen kuin hän nukahti. 

Vierailija kirjoitti:

Ap taas

Tuoho refluksiin. En ole asiaan perehtynyt, mutta eikö siihen kuulu kova pulauttelu? Meillä vauva ei pulauttele mitenkään erityisen paljon.

Nyt saatiin lainaan erilainen turvakaukalo ja kokeillaan olisiko sillä helpotusta autoiluun.

Silent refluksiassa ei ole juurikaan pulauttelua, vaikka vauva muuten "närästyksestä" kärsisikin.

Refluksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan näistä painosta jankkaajista ajatellut, että kaikki korvikkeen ehdottajat eivät ajattele sitä maidon riittävyyttä, vaan isän mahdollisuutta tarjota äidille edes kohtuulliset yöunet silloin tällöin tilanteessa jossa äiti on lopen uupunut eikä pumppaaminen onnistu?

No miksi nämä korvikkeen tuputtajat sitten kertovat faktana, että maito ei riitä?

Joku tai jotkut sanoo. Monissa korviketta ehdottavissa kommenteissa ei maidon riittävyydestä ole sanottu mitään.

Eikö se ole vielä kummallisempaa, ettei edes perustella, millä mekanismilla korvike voisi helpottaa arkea?

Eikös tuossa juuri perusteltu..? 1) isä voi silloin tällöin antaa äidille lepohetken 2) korvike voi täyttää vauvan vatsan pidemmäksi aikaa. Ole hyvä.

Kai se isä voi viedä vauvan vaunulenkillekin? Ja vauva kasvaa hyvin parhaalla ravinnolla.

Toki voi kokeilla, mutta voi kokeilla monia muitakin asioita.

Isä vie vauvan keskellä yötä viiden tunnin vaunulenkille..?

No mun mies on itse asiassa muutaman kerran vienyt molemmat vanhemmat lapset vaunulenkille keskellä yötä. Ei tosin viideksi tunniksi. Syynä että minä saisin nukkua.

Ehkä vauvasi on ns. suuritarpeinen, high need baby. Googleta.

Kokeile laittaa tabletista, tietokoneelta tai telkkarista jokin lastenlaulu jossa liikkuu yksinkertaisia kuvia.. katsotte niitä yhdessä, unilelu tai maitoa samalla. Näin me nukutettiin mummun kanssa kaksosia (ei omiani), koska nukkuivat täysin eri aikaan jne.. varsinkin kun vauva kasvaa, tämä on hyvä keino nukuttaa. Ilmeisesti vauvasi tarvitsee jotakin yksitoikkoista liikettä/seurattavaa, että nukahtaa. Sopivan hiljaiselle laittaa, ei kuitenkaan liiankaan hiljaiselle. Itsellekin vähemmän tylsää.

Entä vauvan kapalointi tai kantoliina? Kädet vapaana samalla kun vauva saa liikettä.

Kristiina xx kirjoitti:

Kannattaa antaa imetyksen lopuksi tuttipullolla vähän korviketta, sillä luulen, ettei vauva saa tarpeeksi maitoa rinnoista.

Vauva kasvaa hyvin eli ei tarvetta lisänaidolle

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli suuritarpeinen vauva. Sillä erolla teidän tilanteeseen että yöt sentään menivät jotenkuten hyvin, vauva nukkui 1,5h-3h pätkissä yöllä, eikä kovin pahasti huutanut autossakaan (toki autoreissut pyrittiin pikkuvauva-ajan jälkeen rytmittämään niin että oli päikkäriaika eli sai nukkua autossa). Päivällä vauva ei sitten nukkunutkaan ollenkaan, eli niitä säälittäviä 10-15min pätkiä tuonne puolen vuoden ikään asti. Olin aivan rikki ja poikki ja puolikuollut. Puolen vuoden jälkeen ne päikkärit pikkuhiljaa pitenivät aluksi puoleen tuntiin, tuntiin, lopulta yli 9kk ikäisenä nukkui jo parin tunnin päikkärit, ja se oli juhlaa!!

Päivät vauva kitisi ja marisi ja itki, ei viihtynyt missään, ei sylissä ei leikkimatoilla ei vaunuissakaan aina... ja jos nukahtikin vaunuihin hetkeksi niin tosiaan heräsi heti kun vaunut pysähtyi. Iho-ongelmia oli, neuvolassa hokivat vain että vauvoilla nyt on atopiaa ja kaikenlaista ohimenevää iho-ongelmaa, rasvatkaa rasvatkaa... Teillä nyt vain on temperamenttinen lapsi, kyllä se ohi menee... rasvatkaa sitä ihoa... oli virhe uskoa neuvolaa, tämä selvisi vasta paljon myöhemmin...

Koska vauva oli erittäin vaativa, niin heti sieltä 1viikko-2viikko ikäisestä alettiin tehdä miehen kanssa niin, että kerran päivässä mies syötti vauvaa pullosta. Joko minun pumppaamaa maitoa tai sitten korviketta. Näin sain itselleni edes yhden tauon päivässä, ja vauva oppi alusta asti syömään pullosta. Tästä oli paljon etua myös esim siksi kun pystyin käydä vaikka kampaamossa ja tiesin että mies sen aikaa pärjää vauvan ja pullon kanssa kotona.

Pulloruokinnan suurin etu on ehdottomasti se, että tarvittaessa joku muukin voi sitä vauvaa syöttää kuin äiti! Äiti saa sen tarvitsemansa lepohetken! Ihan sama onko se pumpattua maitoa vai korviketta.

Mainittakoon kuitenkin että meillä lapsen pahat iho-oireet jatkuivat ja jatkuivat, niin lopulta kun lapsi oli yli 1v niin ei enää uskottu neuvolan "lässytystä" aiheesta, vaan vietiin muksu yksityiselle lääkärille, ja testeissä löytyi mm. maitoallergia ja kananmuna-allergia. Eli näin jälkiviisaana: kyllä, meillä se korvikemaito varmasti pahensi vauvan itkuisuutta, kun vauva kerran oli maidolle allerginen!! Mutta sama tilanne se toki olisi ollut täysimetykselläkin, omaa ruokavaliotani en muuttanut mitenkään. Olisi pitänyt käyttää lapsi testeissä jo paljon aiemmin, niin ehkä ei olisi ollut se vauva-aika niin helvetillinen painajainen. No, seuraavan lapsen kanssa ollaan viisaampia.

Jos ap:n vauvalla ei näy mitään iho-oireita, niin sulkisin ensimmäisenä pois vaihtoehdoista esim refluksin/silent refluksin. Jos on iho-oireita vauvalla niin maitoallergia on tosi yleinen. Eli ap voisi kokeilla maidotonta imetysdieettiä, tai sitten maidotonta korvikemaitoa?

Sen verran kyllä huomauttaisin, että jos vauva on allerginen lehmänmaidon proteiinille, ei ole ollenkaan sama asia, imettääkö vai antaako lehmänmaitopohjaista korviketta.

Lehmänmaitoproteiinia siirtyy äidinmaitoon aivan marginaalisen pieniä määriä. Korvikkeessa taas kaikki proteiini on sitä itseään.

Meillä tuo kolmas lapsi oli samanlainen tuollasena pikkusena.

Imetin, nukahti syliin, vein sänkyyn niin heräs heti. Tein vaikka mitä mutta niin vaan tyttö aina heräs. Kaikista parhaiten nukku sylissä joten monesti kantelin tyttöä toisella kädellä ja toisella sitten tein mitä pystyin.

Oli todella vaikeaa olla tekemättä kotitöitä ym mutta tuossa vaiheessa parempi ummistaa silmät ja tehdä vaan sen mikä on pakko🙂

Myös meillä huudettiin autossa ja rattaissa niin kauan ku sieltä pois pääsi.

Mulla autto se että ajattelin ettei tuo vaihe kestä kuitenkaan kauaa, vauva on pieni vain niin vähän aikaa. Ei mene kauaa kun huomaat että vauva on kasvanut niin että viihtyy jo itsekseenkin hetken.

Onko teillä ketään, mummoja/pappoja tm turvaverkkoa joka kävisi auttamassa kotihommissa?

Meillä nukku yöt omassa sängyssään mutta heräili tosi usein. Tuo heräily sitten loppu siihen kun lopetin yöimetyksen.

Vierailija kirjoitti:

Kristiina xx kirjoitti:

Kannattaa antaa imetyksen lopuksi tuttipullolla vähän korviketta, sillä luulen, ettei vauva saa tarpeeksi maitoa rinnoista.

Vauva kasvaa hyvin eli ei tarvetta lisänaidolle

Niin ,vauva saa tarpeeksi ravintoa kunhan vaan roikkuu tississä kiinni ihan_joka_hetki. Tämä johtaa äidin totaaliseen uupumiseen. Voi hyvinkin olla ettei maitoa tule kerralla tarpeeksi niin että nälkä lähtisi vaan vauvalla voi olla koko ajan pieni nälkä ja henkensä hädässä roikkuu tissillä 24/7 jotta saa tarpeeksi ravintoa kasvaakseen.

Ratkaisu; antaa lapselle vähän lisämaitoa -> hän ei tarvitse nälkäisenä tissiä koko ajan imien sieltä tippaa kerrallaan -> äidin väsymys helpottaa -> kaikilla on parempi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytän paheksutun Anna Wahlgrenin oppia eli illalla vauva tuputetaan täyteen maitoa, myös korviketta, jos oma ei riitä. Ja vielä sen tuputuksenkin jälkeen lisää. Sillä tavalla saan nukkua 4 tuntia.

Päivällä vauva ei ole jatkuvasti rinnalla tai sylissä, pieni kitinä ei lasta tapa. Oman jaksamisen takia päätin, että tissillä ei olla jatkuvasti eli joko syöt ja jos et syö, niin minulla menee paita kiinni. Sylitellä voi ilman lutkutusta.

Miten pakotat muutaman kuukauden ikäisen lapsen syömään täyteen maitoa? Eihån lapsella ole ymmärtystä, vaikka äiti hokisi mitä tahansa tai laittaisi sen paidan kiinni. Joko vauva syö tai ei syö, vaikka kuinka polkisit jalkaa.

t. neljän lapsen äiti

Ihan helposti: kun vauva imee, niin tuloksena on suu ja vatsa täyteen maitoa! Ei niin, että vauva saa lutkutella tissiä mielin määrin, joskus imaista ja joskus ei. Ruoka-aika on ruoka-aika ja silloin on tarjolla ruokaa, muulloin  vauvalle kelpaa tuttikin, sillä kun ei ole nälkä. Jos vauva on koko ajan rinnalla ja silti koko ajan vatsa tyhjä, niin tietenkin syntyy tiheän imun kaudeksi nimetty tilanne, jossa vauva imee joskus rintaa, joskus ei, onhan se tarjolla siinä koko ajan. Lapselle pitää opettaa, miltä täysi vatsa tuntuu, jotta se ymmärtäisi imemisen ja olemisen yhteyden.

Ei joskus 80-luvulla ollut aikaa elää vain vauvalle, vauva syntyi perheen todellisuuteen eikä johonkin kuplaan, jossa äiti pissii vaippoihin, koska vauva ei saa olla hetkeäkään erossa emosta.

Eikä joskus 1980-luvulla riittänytkään maito juuri kenelläkään. Eikä sillä väliäkään, siihen aikaan ajateltiin että imetys on muutenkin vanhanaikaista ja korvike parempaa.

Hassua sen sijaan, miten jotkut elävät samassa maailmassa 2010-luvulla.

Ei ajateltu imetyksen olevan vanhanaikaista. Silloin tiedettiin, että nälkäinen vauva on todennäköisesti huomattavan paljon onnettomampi kuin lapsi, joka voi luottaa siihen, että tulee ravituksi. Perusturvallisuuden syntymiseen vaikuttaa se, täytetäänkö lapsen perustarpeet eli lämpö, ravinto ja uni. Kaikki nuo asiat on lapselle opetettava, jopa se nukkuminen. Jos lapsi ei voi luottaa, että ruokaa saa unien jälkeenkin (koska sitä ei tarpeeksi rinnoista saa), niin lapsi ei uskalla nukahtaa. Siksi mieluummin imaista silloin tällöin vähän kuin varmuudeksi.

Tunnin välein ruokaa itkevä lapsi ei luota siihen, että pysyy hengissä.

1980-luvulla tosiaan panostettiin vauvojen nukkumiseen. Vauvat piti nukuttaa vatsalleen, koska siten ne nukkuivat sikeimmin. Kätkytkuolemia oli moninkertainen määrä nykypäivään verrattuna.

Ja tosiaan perustarpeet olivat lämpö, ravinto ja uni. Emotionaalisia tarpeita vauvoilla ei ollut, vauvan pyrkimykset läheisyyteen olivat vain pahoja tapoja.

Muita ajan hienoja periaatteita olivat maksamakkaran syöttäminen, sokerimehut vauvalle, raskausaikainen tupakan ja alkoholin käyttö sekä täysi tietämättömyys kariesbakteerista. Eläköön Anna Wahlgren ja vauvan emotionaalisten tarpeiden väheksyntä. Ruokaa ja kotitöitä ne lapset kaipaavat, eivät rakkautta ja hyväksyntää.

Sulla menevät vuosikymmenet pahasti sekaisin. 60-luvulla ihan pienillekin vauvoille kehotettiin antamaan raasteita ja mehuja. 80-luvulla tiedettiin jo poikkeuksetta olla juomatta ja polttamatta ja tiedettiin, ettei tuttia tai lusikkaa pitänyt "puhdistaa" aikuisen suussa.  

Vauva tissi suussa 24/7 tappaa äidin. Ei maidoneritys sillä lisäänny, jos vauva ei ime. Nännit sen sijaan menevät vereslihalle. Äidin pitää myös saada levätä, syödä ja juoda, että jaksaa lapset hoitaa. Kätkytkuolematietous on meillä lisääntynyt samaa tahtia muun länsimaailman kanssa, mikä on erinomainen asia. Tiedetään, että äidin tupakointi lisää riskiä. Kätkytkuoleman riskin tiedetään nousevan myös  perhepedissä eli silloin, kun vauva nukkuu vanhempiensa kanssa samassa sängyssä. Rinnalle nukahtaminen on niin ikään huono asia.

Jos paino nousee hyvin, niin maitoa kyllä tulee. Voisiko kyseessä olla allergiat? Moni allerginen vauva hakee lohtua syömällä tauotta. Kannattaa kiinnittää huomiota ihon kuntoon ja kakan koostumukseen. Imemisen tarpeeseen voisi yrittää tarjota tuttia ellei sellainen ole jo käytössä, ja testata suostuisiko vauva olemaan kantoliinassa tai repussa. Voimia, tiedän omasta kokemuksesta kuinka raskasta tuollainen on!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytän paheksutun Anna Wahlgrenin oppia eli illalla vauva tuputetaan täyteen maitoa, myös korviketta, jos oma ei riitä. Ja vielä sen tuputuksenkin jälkeen lisää. Sillä tavalla saan nukkua 4 tuntia.

Päivällä vauva ei ole jatkuvasti rinnalla tai sylissä, pieni kitinä ei lasta tapa. Oman jaksamisen takia päätin, että tissillä ei olla jatkuvasti eli joko syöt ja jos et syö, niin minulla menee paita kiinni. Sylitellä voi ilman lutkutusta.

Miten pakotat muutaman kuukauden ikäisen lapsen syömään täyteen maitoa? Eihån lapsella ole ymmärtystä, vaikka äiti hokisi mitä tahansa tai laittaisi sen paidan kiinni. Joko vauva syö tai ei syö, vaikka kuinka polkisit jalkaa.

t. neljän lapsen äiti

Ihan helposti: kun vauva imee, niin tuloksena on suu ja vatsa täyteen maitoa! Ei niin, että vauva saa lutkutella tissiä mielin määrin, joskus imaista ja joskus ei. Ruoka-aika on ruoka-aika ja silloin on tarjolla ruokaa, muulloin  vauvalle kelpaa tuttikin, sillä kun ei ole nälkä. Jos vauva on koko ajan rinnalla ja silti koko ajan vatsa tyhjä, niin tietenkin syntyy tiheän imun kaudeksi nimetty tilanne, jossa vauva imee joskus rintaa, joskus ei, onhan se tarjolla siinä koko ajan. Lapselle pitää opettaa, miltä täysi vatsa tuntuu, jotta se ymmärtäisi imemisen ja olemisen yhteyden.

Ei joskus 80-luvulla ollut aikaa elää vain vauvalle, vauva syntyi perheen todellisuuteen eikä johonkin kuplaan, jossa äiti pissii vaippoihin, koska vauva ei saa olla hetkeäkään erossa emosta.

Eikä joskus 1980-luvulla riittänytkään maito juuri kenelläkään. Eikä sillä väliäkään, siihen aikaan ajateltiin että imetys on muutenkin vanhanaikaista ja korvike parempaa.

Hassua sen sijaan, miten jotkut elävät samassa maailmassa 2010-luvulla.

Ei ajateltu imetyksen olevan vanhanaikaista. Silloin tiedettiin, että nälkäinen vauva on todennäköisesti huomattavan paljon onnettomampi kuin lapsi, joka voi luottaa siihen, että tulee ravituksi. Perusturvallisuuden syntymiseen vaikuttaa se, täytetäänkö lapsen perustarpeet eli lämpö, ravinto ja uni. Kaikki nuo asiat on lapselle opetettava, jopa se nukkuminen. Jos lapsi ei voi luottaa, että ruokaa saa unien jälkeenkin (koska sitä ei tarpeeksi rinnoista saa), niin lapsi ei uskalla nukahtaa. Siksi mieluummin imaista silloin tällöin vähän kuin varmuudeksi.

Tunnin välein ruokaa itkevä lapsi ei luota siihen, että pysyy hengissä.

1980-luvulla tosiaan panostettiin vauvojen nukkumiseen. Vauvat piti nukuttaa vatsalleen, koska siten ne nukkuivat sikeimmin. Kätkytkuolemia oli moninkertainen määrä nykypäivään verrattuna.

Ja tosiaan perustarpeet olivat lämpö, ravinto ja uni. Emotionaalisia tarpeita vauvoilla ei ollut, vauvan pyrkimykset läheisyyteen olivat vain pahoja tapoja.

Muita ajan hienoja periaatteita olivat maksamakkaran syöttäminen, sokerimehut vauvalle, raskausaikainen tupakan ja alkoholin käyttö sekä täysi tietämättömyys kariesbakteerista. Eläköön Anna Wahlgren ja vauvan emotionaalisten tarpeiden väheksyntä. Ruokaa ja kotitöitä ne lapset kaipaavat, eivät rakkautta ja hyväksyntää.

Sulla menevät vuosikymmenet pahasti sekaisin. 60-luvulla ihan pienillekin vauvoille kehotettiin antamaan raasteita ja mehuja. 80-luvulla tiedettiin jo poikkeuksetta olla juomatta ja polttamatta ja tiedettiin, ettei tuttia tai lusikkaa pitänyt "puhdistaa" aikuisen suussa.  

Vauva tissi suussa 24/7 tappaa äidin. Ei maidoneritys sillä lisäänny, jos vauva ei ime. Nännit sen sijaan menevät vereslihalle. Äidin pitää myös saada levätä, syödä ja juoda, että jaksaa lapset hoitaa. Kätkytkuolematietous on meillä lisääntynyt samaa tahtia muun länsimaailman kanssa, mikä on erinomainen asia. Tiedetään, että äidin tupakointi lisää riskiä. Kätkytkuoleman riskin tiedetään nousevan myös  perhepedissä eli silloin, kun vauva nukkuu vanhempiensa kanssa samassa sängyssä. Rinnalle nukahtaminen on niin ikään huono asia.

Kyllä nuo ovat nimenomaan 1980-luvun lastenhoitotapoja. Anna Wahlgrenin Lapsikirja ilmestyi ruotsiksi 1983, ja siitä tuli muoti-ilmiö, johon vedottiin vielä monta vuotta.

Anna itse nimenomaan neuvoo puhdistamaan tutin omassa suussa ja kertoo tupakoineensa kaikissa raskauksissaan - hei, kukaan ei ole täydellinen, ja kun äiti voi hyvin, voi lapsikin.

Tiheänimunkausia välillä ja vauva haluaa olla enemmän rinnalla. Jos kasvaa ok niin ei ruuan puolesta hätiä.

Nukuttamisessa kokeilisin kapalointia. Esikoinen nukkui tyytyväisenä ainoastaan kapaloituna. Mikäli hereillä ollessaan kaipaa paljon syliä niin kantoliina erittäin hyvä.

Nyt väsyttää ja tuntuu varmasti rankalta, mutta pian helpottaa. Vaikeat vaiheet ja vauva-aika menee tosi nopsaan. Tingi muista hommista jotta jaksat pallotella vauvaa, pyydä ystäviä käymään teillä tai käy heillä jos tuntuu kahvilat vaikealta nyt. Välillä yksin piipahtamaan kaupassa tai kahvilla jos mies, mummi tai joku ystävä pallottelisi vauvaa vaikka tunnin verran. Tekee tosi hyvää päästä edes puolen tunnin kävelylle tm ilman vauvaa ja hetki hengähtää vastuusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristiina xx kirjoitti:

Kannattaa antaa imetyksen lopuksi tuttipullolla vähän korviketta, sillä luulen, ettei vauva saa tarpeeksi maitoa rinnoista.

Vauva kasvaa hyvin eli ei tarvetta lisänaidolle

Niin ,vauva saa tarpeeksi ravintoa kunhan vaan roikkuu tississä kiinni ihan_joka_hetki. Tämä johtaa äidin totaaliseen uupumiseen. Voi hyvinkin olla ettei maitoa tule kerralla tarpeeksi niin että nälkä lähtisi vaan vauvalla voi olla koko ajan pieni nälkä ja henkensä hädässä roikkuu tissillä 24/7 jotta saa tarpeeksi ravintoa kasvaakseen.

Ratkaisu; antaa lapselle vähän lisämaitoa -> hän ei tarvitse nälkäisenä tissiä koko ajan imien sieltä tippaa kerrallaan -> äidin väsymys helpottaa -> kaikilla on parempi olla.

Vauvan ei tarvitse roikkua tississä kiinni ihan joka hetki. Riittää kun syö vaikka parin tunnin välein. Nänni suussa nukkuva vauva ei stimuloi maidontuotantoa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi et saa maitoa pumpattua tai lypsettyä? Oletko analysoinut syitä? Kuulostaa meinaan omituiselta jos kuitenkin lapsi ”imee” tunnin välein.

Mitäpä itse tekisin? Ottaisin asap lisämaidon käyttöön, siis rintamaidon lisänä. Tulee mieleen, ettei maito ole joka kerralla tarpeeksi ravinteikasta.

Ap:n lapsi oli kasvanut erinomaisesti, joten maidosta ei ollut puute. Kaikki äidit eivät muutenkaan ole suihkutissejä. Kaikki äidit eivät saa lypsettyä välttämättä paljon mitään, mutta maitoa erittyy kuitenkin aivan riittävästi vauvan tarpeisiin. Olen itse hyvä esimerkki tästä.  Paras mitä ikinä sain irti oli 40 ml. Siitä huolimatta täysimetin nuorimpia lapsia 6 kk saakka ja osaimetin saman verran siihen lisäksi ja lapset kasvoivat hyvin. 

Puhkiväsynyt äiti ei jaksa hoita lapsiaan eikä myöskään maidon heruminen siitä väsymyksestä parane.