Lue keskustelun säännöt.
Teenkö vauvan hoidossa jotain väärin? En jaksa enää ja tarvitsen apua
Aloittaja
01.07.2019 |
Heti alkuun, että en saa maitoa lypsettyä tai pumpattua. Sitä joku ehdottaisi kuitenkin.
Vauva on tasan 2kk. Herää öisin tunnin välein syömään. Päiväunia ei nuku. Tissille nukahtaa vartiksi ja joskus syliin. Herää heti, jos laskee sänkyyn tms. Vaunuissa ei nuku. Joskus nukkuu, jos vaunut ovat liikkeessä. Herää heti, jos pysähdytään esim liikennevaloihin.
Autossa huutaa koko ajan. Heti kun kaukalo napsahtaa kiinni, niin meteli alkaa.
Kaupungille, syömään, kauppaan tms turha haaveilla. Ei viihdy silloin kuin tissillä.
Päivisin haluaa tissille vähintään tunnin välein. Joskus vartin välein. Olen siis täysin kiinni vauvassa.
Ei viihdy juurikaan sitterissä, leikkimatolla tms. Yleensä pitää kanniskella sylissä.
Eli omat päikkärit, kotityöt, kahvihetket ja joskus jopa vessassa käynti ovat pois suljettuja.
Mitä enemmän tulee ikää, niin tyytymättömyys kaikkeen kasvaa.
Itselläni alkaa voimat loppua.
Kommentit (237)
Vierailija kirjoitti:
Ap taas
Tuoho refluksiin. En ole asiaan perehtynyt, mutta eikö siihen kuulu kova pulauttelu? Meillä vauva ei pulauttele mitenkään erityisen paljon.
Nyt saatiin lainaan erilainen turvakaukalo ja kokeillaan olisiko sillä helpotusta autoiluun.
Silent refluksissa mahahapot ei tule suuhun saakka eli silloin vauva ei pulauttele. Meillä oli vauvalla rintamaidon lisäksi korvikkeet käytössä ja jotkut korvikkeet pulautti ulos heti syömisen jälkeen. Löydettiin yksi korvike joka pysyi sisällä ja ajattelin että nyt on asia varmaan kunnossa mutta sitten kuulin kerran syötön jälkeen sen äänen kun se maito nousee ruokatorveen ja sitten alkoi vauvalla kova itku. Siitä tiesin että kyseessä on silent refluksi. Ja kuten kerroin aiemmin niin siihen saatiin viikon lääkekuuri ( mitä kaikki lääkärit ei pidä tarpeellisena), rintamaidon kanssa sakeuttajaa ja korvikkeena refluksivauvoille tarkoitettu maito. Jo heti alussa vauva nukkui melkein kaksi vuorokautta putkeen. Oli siis ollut kovassa univajeessa itsekin. Sen jälkeen heräili tunnin välein öisin ( sitä ennen heräili viiden minuutin välein 24/7) ja päivisin nukkui jopa kahden tunnin päikkäreitä.
Ja lääkärin mukaan melkein kaikilla on jonkunlaista refluksia mutta kaikki ei oireile yhtä kivuliaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap taas
Tuoho refluksiin. En ole asiaan perehtynyt, mutta eikö siihen kuulu kova pulauttelu? Meillä vauva ei pulauttele mitenkään erityisen paljon.
Nyt saatiin lainaan erilainen turvakaukalo ja kokeillaan olisiko sillä helpotusta autoiluun.
Silent refluksissa mahahapot ei tule suuhun saakka eli silloin vauva ei pulauttele. Meillä oli vauvalla rintamaidon lisäksi korvikkeet käytössä ja jotkut korvikkeet pulautti ulos heti syömisen jälkeen. Löydettiin yksi korvike joka pysyi sisällä ja ajattelin että nyt on asia varmaan kunnossa mutta sitten kuulin kerran syötön jälkeen sen äänen kun se maito nousee ruokatorveen ja sitten alkoi vauvalla kova itku. Siitä tiesin että kyseessä on silent refluksi. Ja kuten kerroin aiemmin niin siihen saatiin viikon lääkekuuri ( mitä kaikki lääkärit ei pidä tarpeellisena), rintamaidon kanssa sakeuttajaa ja korvikkeena refluksivauvoille tarkoitettu maito. Jo heti alussa vauva nukkui melkein kaksi vuorokautta putkeen. Oli siis ollut kovassa univajeessa itsekin. Sen jälkeen heräili tunnin välein öisin ( sitä ennen heräili viiden minuutin välein 24/7) ja päivisin nukkui jopa kahden tunnin päikkäreitä.
Ja lääkärin mukaan melkein kaikilla on jonkunlaista refluksia mutta kaikki ei oireile yhtä kivuliaasti.
Jatkan ja korjaan siis että melkein kaikilla vauvoilla on se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Kannattaa antaa imetyksen lopuksi tuttipullolla vähän korviketta, sillä luulen, ettei vauva saa tarpeeksi maitoa rinnoista.
Vauva kasvaa hyvin eli ei tarvetta lisänaidolle
Niin ,vauva saa tarpeeksi ravintoa kunhan vaan roikkuu tississä kiinni ihan_joka_hetki. Tämä johtaa äidin totaaliseen uupumiseen. Voi hyvinkin olla ettei maitoa tule kerralla tarpeeksi niin että nälkä lähtisi vaan vauvalla voi olla koko ajan pieni nälkä ja henkensä hädässä roikkuu tissillä 24/7 jotta saa tarpeeksi ravintoa kasvaakseen.
Ratkaisu; antaa lapselle vähän lisämaitoa -> hän ei tarvitse nälkäisenä tissiä koko ajan imien sieltä tippaa kerrallaan -> äidin väsymys helpottaa -> kaikilla on parempi olla.
Vauva saa samalla läheisyyttä. Se on juuri kuten sen pitäkin olla. Vauvan kannalta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytän paheksutun Anna Wahlgrenin oppia eli illalla vauva tuputetaan täyteen maitoa, myös korviketta, jos oma ei riitä. Ja vielä sen tuputuksenkin jälkeen lisää. Sillä tavalla saan nukkua 4 tuntia.
Päivällä vauva ei ole jatkuvasti rinnalla tai sylissä, pieni kitinä ei lasta tapa. Oman jaksamisen takia päätin, että tissillä ei olla jatkuvasti eli joko syöt ja jos et syö, niin minulla menee paita kiinni. Sylitellä voi ilman lutkutusta.
Miten pakotat muutaman kuukauden ikäisen lapsen syömään täyteen maitoa? Eihån lapsella ole ymmärtystä, vaikka äiti hokisi mitä tahansa tai laittaisi sen paidan kiinni. Joko vauva syö tai ei syö, vaikka kuinka polkisit jalkaa.
t. neljän lapsen äitiIhan helposti: kun vauva imee, niin tuloksena on suu ja vatsa täyteen maitoa! Ei niin, että vauva saa lutkutella tissiä mielin määrin, joskus imaista ja joskus ei. Ruoka-aika on ruoka-aika ja silloin on tarjolla ruokaa, muulloin vauvalle kelpaa tuttikin, sillä kun ei ole nälkä. Jos vauva on koko ajan rinnalla ja silti koko ajan vatsa tyhjä, niin tietenkin syntyy tiheän imun kaudeksi nimetty tilanne, jossa vauva imee joskus rintaa, joskus ei, onhan se tarjolla siinä koko ajan. Lapselle pitää opettaa, miltä täysi vatsa tuntuu, jotta se ymmärtäisi imemisen ja olemisen yhteyden.
Ei joskus 80-luvulla ollut aikaa elää vain vauvalle, vauva syntyi perheen todellisuuteen eikä johonkin kuplaan, jossa äiti pissii vaippoihin, koska vauva ei saa olla hetkeäkään erossa emosta.
Eikä joskus 1980-luvulla riittänytkään maito juuri kenelläkään. Eikä sillä väliäkään, siihen aikaan ajateltiin että imetys on muutenkin vanhanaikaista ja korvike parempaa.
Hassua sen sijaan, miten jotkut elävät samassa maailmassa 2010-luvulla.
Ei ajateltu imetyksen olevan vanhanaikaista. Silloin tiedettiin, että nälkäinen vauva on todennäköisesti huomattavan paljon onnettomampi kuin lapsi, joka voi luottaa siihen, että tulee ravituksi. Perusturvallisuuden syntymiseen vaikuttaa se, täytetäänkö lapsen perustarpeet eli lämpö, ravinto ja uni. Kaikki nuo asiat on lapselle opetettava, jopa se nukkuminen. Jos lapsi ei voi luottaa, että ruokaa saa unien jälkeenkin (koska sitä ei tarpeeksi rinnoista saa), niin lapsi ei uskalla nukahtaa. Siksi mieluummin imaista silloin tällöin vähän kuin varmuudeksi.
Tunnin välein ruokaa itkevä lapsi ei luota siihen, että pysyy hengissä.
1980-luvulla tosiaan panostettiin vauvojen nukkumiseen. Vauvat piti nukuttaa vatsalleen, koska siten ne nukkuivat sikeimmin. Kätkytkuolemia oli moninkertainen määrä nykypäivään verrattuna.
Ja tosiaan perustarpeet olivat lämpö, ravinto ja uni. Emotionaalisia tarpeita vauvoilla ei ollut, vauvan pyrkimykset läheisyyteen olivat vain pahoja tapoja.
Muita ajan hienoja periaatteita olivat maksamakkaran syöttäminen, sokerimehut vauvalle, raskausaikainen tupakan ja alkoholin käyttö sekä täysi tietämättömyys kariesbakteerista. Eläköön Anna Wahlgren ja vauvan emotionaalisten tarpeiden väheksyntä. Ruokaa ja kotitöitä ne lapset kaipaavat, eivät rakkautta ja hyväksyntää.
Sulla menevät vuosikymmenet pahasti sekaisin. 60-luvulla ihan pienillekin vauvoille kehotettiin antamaan raasteita ja mehuja. 80-luvulla tiedettiin jo poikkeuksetta olla juomatta ja polttamatta ja tiedettiin, ettei tuttia tai lusikkaa pitänyt "puhdistaa" aikuisen suussa.
Vauva tissi suussa 24/7 tappaa äidin. Ei maidoneritys sillä lisäänny, jos vauva ei ime. Nännit sen sijaan menevät vereslihalle. Äidin pitää myös saada levätä, syödä ja juoda, että jaksaa lapset hoitaa. Kätkytkuolematietous on meillä lisääntynyt samaa tahtia muun länsimaailman kanssa, mikä on erinomainen asia. Tiedetään, että äidin tupakointi lisää riskiä. Kätkytkuoleman riskin tiedetään nousevan myös perhepedissä eli silloin, kun vauva nukkuu vanhempiensa kanssa samassa sängyssä. Rinnalle nukahtaminen on niin ikään huono asia.
Kyllä nuo ovat nimenomaan 1980-luvun lastenhoitotapoja. Anna Wahlgrenin Lapsikirja ilmestyi ruotsiksi 1983, ja siitä tuli muoti-ilmiö, johon vedottiin vielä monta vuotta.
Anna itse nimenomaan neuvoo puhdistamaan tutin omassa suussa ja kertoo tupakoineensa kaikissa raskauksissaan - hei, kukaan ei ole täydellinen, ja kun äiti voi hyvin, voi lapsikin.
Jep, en ehkä orjallisesti kuuntelisi rouvan ohjeita, mut on siinä kirjassa sentään paljon hyvääkin. Maalaisjärjellä varustettu, kuinkas toisin kuin nykypäivän hysteeriset. Kuinkas monta lasta hänellä olikaan? Että on ainakin kokemusta. Vaikkakin alko maistunut, eikä jokainen ratkaisu olekaan ollut järkevä. Täytyypi muuten laittaa hänen tyttärensä kirjoittaman kirjan varaukseen.
Jos lähdetään maalaisjärkeä etsimään, niin eiköhän maalaisjärkisintä nimenomaan ole pitkä imetys. Entisaikaan lapsia imetettiin usein 2-3 vuotta, toimi myös ehkäisynä.
Itse en niinkään kaipaa entisaikaan. Olen ihan mielelläni hysteerinen, jos se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsia kuljetetaan autossa asianmukaisessa turvaistuimessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä korvikevastaisuus menee liian pitkälle siinä vaiheessa, kun täysin uupunutta äitiä pidetään vauvalle parempana vaihtoehtona kuin satunnaista korvikelisää. Väsymys on pikkuvauva-aikana normaalia, mutta vaikea uupumus voi altistaa raskauden jälkeiselle masennukselle ja vaikuttaa varhaiseen vuorovaikutukseen. Rintamaito on vauvalle tärkeää, mutta kyllä toimintakykyinen järjissään pysyvä hoitaja on vielä tärkeämpi. Prioriteetit aivan hukassa jos ei tätä ymmärretä.
Kerroin vain faktat. Jokainen tekee itse päätöksen miten toimii, mutta mitään korvikevastaisuutta ei ole kertoa, että tuo menee ohi ja imetys vielä helpottuu hurjasti.
Edelleenkin, kyse on todella pienestä vauvasta! Ja mitä korvikkeisiin tulee, suosittelen kokeilemaan luomuja. Nan ei ole ainoa vaihtoehto. Arlan Little Baby Organic on hyvä vaihtoehto.
Suosittelen Nutrilon Omneota, ehdottomasti. Kävin oman vauvani kanssa läpi kaikki kaupasta ja apteekistakin löytyvät korvikkeet, hänellä hetkkä vatsa. Ihan pieni ei välttämättä kestä lehmän maidon proteiinia (pilkkomattomana).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Illalla korviketta maha täyteen ja kolmen kk ikäisenä perunaporkkanavelliä, niin johan alkaa nukkua yöt. Ei se imettäminen ole mikään autuaaksi tekevä asia, pääasia että lapsi on saanut ne ensimmäiset tärkeimmät maidot tissistä, se riittää. Äidin ei ole hyvä uhrata jaksamistaan olemalla lapsen huvituttina, varsinkaan öisin.
Niin tuttua. Omaani heijasin käsivarsilla koko yön ja pieni muu liike niin huuto alkoi. Unelmoidakkaan että lapsi nukkuisi sängyssään. Annoin lisämaitoa vaikka maitoa tuli hyvin. Huusi silti. Nyt 2v myöhemmin luulen sen olleen Koliikki ja /tai masuvaiva. Masuvaiva on vaikeaa hoksata, oikeasti. Lapsi hoitaa vieläkin masuansa pyrkimällä tissille. Vaikka jatkuva lutkutus tekee masun kipeäksi. Autossa itki kun taisi tulla huonovointiseksi. Välillä lensi laatta. Käänsin etuperin istumaan n. 1,5 v ja sen jälkeen elämä muuttui. Nyt istuu tunteja tyytyväisenä.
Olin liian väsynyt miettimään omaa ruokavaliota. Olisi pitänyt. Söin liikaa sokeria. Myös tutteli aiheutti ilmaa mahaan. Annoin imuttaa tissiä kun ois pitänyt selvittää syy huutoon. Lapsi oppi heräilemään jatkuvasti ja vaatimaan unikaverin minusta. Vasta nyt 2v nukkuu vihdoin yöt jotenkuten. Vie lapsesi allergiatesteihin yms. Mä en sitä tehnyt. Olen vieläkin raunio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap kokeillut sakeuttajaa maidon lisäksi? Voisiko olla silent refluksia mitä on lääkärin mukaan melkein kaikilla vauvoilla. Joillakin aiheuttaa ruokatorven polttelua niin ettei vauva pysty nukkumaan kunnolla. Tuo kertomasi nimittäin kuulostaa samalta mitä koin kuopuksen kanssa. Poikani alkoi nukkumaan kunnon päikkäreitä vasta sitten kun annoin rintamaidon lisäksi sakeuttajaa ja koska rintamaitoa ei tullut tarpeeksi niin annoin refluksivauvoille tarkoitettua erikoismaitoa. Saatiin myös lääkäriltä määräys lääkkeeseen jota annettiin viikon ajan mutta monet lääkärit uskoo että tuo lääke on ihan turha. Yöunet nukkui kyllä 2 vuotiaaksi asti tunnin pätkissä mutta edes päikkärit nukkui hyvin.
Refluksia helpottaa sama kuin tukkoisiin rööreihinkin, eli sängyn tyynypään kohottaminen hieman jalkopäätä korkeammalle. Meillä oli sellaiset räätälöidyt "palikat" joihin sängyn jalat juuri sopivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap taas
Tuoho refluksiin. En ole asiaan perehtynyt, mutta eikö siihen kuulu kova pulauttelu? Meillä vauva ei pulauttele mitenkään erityisen paljon.
Nyt saatiin lainaan erilainen turvakaukalo ja kokeillaan olisiko sillä helpotusta autoiluun.
Silent refluksissa mahahapot ei tule suuhun saakka eli silloin vauva ei pulauttele. Meillä oli vauvalla rintamaidon lisäksi korvikkeet käytössä ja jotkut korvikkeet pulautti ulos heti syömisen jälkeen. Löydettiin yksi korvike joka pysyi sisällä ja ajattelin että nyt on asia varmaan kunnossa mutta sitten kuulin kerran syötön jälkeen sen äänen kun se maito nousee ruokatorveen ja sitten alkoi vauvalla kova itku. Siitä tiesin että kyseessä on silent refluksi. Ja kuten kerroin aiemmin niin siihen saatiin viikon lääkekuuri ( mitä kaikki lääkärit ei pidä tarpeellisena), rintamaidon kanssa sakeuttajaa ja korvikkeena refluksivauvoille tarkoitettu maito. Jo heti alussa vauva nukkui melkein kaksi vuorokautta putkeen. Oli siis ollut kovassa univajeessa itsekin. Sen jälkeen heräili tunnin välein öisin ( sitä ennen heräili viiden minuutin välein 24/7) ja päivisin nukkui jopa kahden tunnin päikkäreitä.
Ja lääkärin mukaan melkein kaikilla on jonkunlaista refluksia mutta kaikki ei oireile yhtä kivuliaasti.
Lääkkeillä huumattu vauva nukkui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maitoa tuli hyvin vähän. Joten annoin korviketta ja sain itsekin nukuttua. Olin jo yli 40 v. Hyvin oli aikaa vauvalle eikä olkut hömppämenoja. Päiväkotiin vasta yli 3 v. Kunnollinen nuori mies on tullut ja opiskelee yliopistossa.
Meillä vauva söi usein ja paljon, ja kitisi ja itki. Käytettiin reilun kuukauden iässä lastenlääkärillä, ja hän totesi vauvan vatsan olevan täynnä ilmaa. Määräsi ruokailuvälejä pidennettäväksi ensin kahteen ja puoleen ja sitten kolmeen tuntiin jotta pieni suolisto saa levätä.
Myöhemmin todettiin myös silent refluksi, vauva siis joi maitoa liikaa sillä juominen helpotti hetkellisesti närästystä. Ruokailuvälin pidentäminen ja maidonsakeuttajan käyttäminen toi meille ison avun ja tilanne rauhoittui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, unohtui mainita, että kiilatyyny patjan alla oli hyvä siihen refluksiin, pysyi pää hieman koholla eikä mahalaukun sisältö seilannut niin paljon ruokatorvessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytän paheksutun Anna Wahlgrenin oppia eli illalla vauva tuputetaan täyteen maitoa, myös korviketta, jos oma ei riitä. Ja vielä sen tuputuksenkin jälkeen lisää. Sillä tavalla saan nukkua 4 tuntia.
Päivällä vauva ei ole jatkuvasti rinnalla tai sylissä, pieni kitinä ei lasta tapa. Oman jaksamisen takia päätin, että tissillä ei olla jatkuvasti eli joko syöt ja jos et syö, niin minulla menee paita kiinni. Sylitellä voi ilman lutkutusta.
Miten pakotat muutaman kuukauden ikäisen lapsen syömään täyteen maitoa? Eihån lapsella ole ymmärtystä, vaikka äiti hokisi mitä tahansa tai laittaisi sen paidan kiinni. Joko vauva syö tai ei syö, vaikka kuinka polkisit jalkaa.
t. neljän lapsen äitiIhan helposti: kun vauva imee, niin tuloksena on suu ja vatsa täyteen maitoa! Ei niin, että vauva saa lutkutella tissiä mielin määrin, joskus imaista ja joskus ei. Ruoka-aika on ruoka-aika ja silloin on tarjolla ruokaa, muulloin vauvalle kelpaa tuttikin, sillä kun ei ole nälkä. Jos vauva on koko ajan rinnalla ja silti koko ajan vatsa tyhjä, niin tietenkin syntyy tiheän imun kaudeksi nimetty tilanne, jossa vauva imee joskus rintaa, joskus ei, onhan se tarjolla siinä koko ajan. Lapselle pitää opettaa, miltä täysi vatsa tuntuu, jotta se ymmärtäisi imemisen ja olemisen yhteyden.
Ei joskus 80-luvulla ollut aikaa elää vain vauvalle, vauva syntyi perheen todellisuuteen eikä johonkin kuplaan, jossa äiti pissii vaippoihin, koska vauva ei saa olla hetkeäkään erossa emosta.
Eikä joskus 1980-luvulla riittänytkään maito juuri kenelläkään. Eikä sillä väliäkään, siihen aikaan ajateltiin että imetys on muutenkin vanhanaikaista ja korvike parempaa.
Hassua sen sijaan, miten jotkut elävät samassa maailmassa 2010-luvulla.
Ei ajateltu imetyksen olevan vanhanaikaista. Silloin tiedettiin, että nälkäinen vauva on todennäköisesti huomattavan paljon onnettomampi kuin lapsi, joka voi luottaa siihen, että tulee ravituksi. Perusturvallisuuden syntymiseen vaikuttaa se, täytetäänkö lapsen perustarpeet eli lämpö, ravinto ja uni. Kaikki nuo asiat on lapselle opetettava, jopa se nukkuminen. Jos lapsi ei voi luottaa, että ruokaa saa unien jälkeenkin (koska sitä ei tarpeeksi rinnoista saa), niin lapsi ei uskalla nukahtaa. Siksi mieluummin imaista silloin tällöin vähän kuin varmuudeksi.
Tunnin välein ruokaa itkevä lapsi ei luota siihen, että pysyy hengissä.
1980-luvulla tosiaan panostettiin vauvojen nukkumiseen. Vauvat piti nukuttaa vatsalleen, koska siten ne nukkuivat sikeimmin. Kätkytkuolemia oli moninkertainen määrä nykypäivään verrattuna.
Ja tosiaan perustarpeet olivat lämpö, ravinto ja uni. Emotionaalisia tarpeita vauvoilla ei ollut, vauvan pyrkimykset läheisyyteen olivat vain pahoja tapoja.
Muita ajan hienoja periaatteita olivat maksamakkaran syöttäminen, sokerimehut vauvalle, raskausaikainen tupakan ja alkoholin käyttö sekä täysi tietämättömyys kariesbakteerista. Eläköön Anna Wahlgren ja vauvan emotionaalisten tarpeiden väheksyntä. Ruokaa ja kotitöitä ne lapset kaipaavat, eivät rakkautta ja hyväksyntää.
Sulla menevät vuosikymmenet pahasti sekaisin. 60-luvulla ihan pienillekin vauvoille kehotettiin antamaan raasteita ja mehuja. 80-luvulla tiedettiin jo poikkeuksetta olla juomatta ja polttamatta ja tiedettiin, ettei tuttia tai lusikkaa pitänyt "puhdistaa" aikuisen suussa.
Vauva tissi suussa 24/7 tappaa äidin. Ei maidoneritys sillä lisäänny, jos vauva ei ime. Nännit sen sijaan menevät vereslihalle. Äidin pitää myös saada levätä, syödä ja juoda, että jaksaa lapset hoitaa. Kätkytkuolematietous on meillä lisääntynyt samaa tahtia muun länsimaailman kanssa, mikä on erinomainen asia. Tiedetään, että äidin tupakointi lisää riskiä. Kätkytkuoleman riskin tiedetään nousevan myös perhepedissä eli silloin, kun vauva nukkuu vanhempiensa kanssa samassa sängyssä. Rinnalle nukahtaminen on niin ikään huono asia.
Kyllä nuo ovat nimenomaan 1980-luvun lastenhoitotapoja. Anna Wahlgrenin Lapsikirja ilmestyi ruotsiksi 1983, ja siitä tuli muoti-ilmiö, johon vedottiin vielä monta vuotta.
Anna itse nimenomaan neuvoo puhdistamaan tutin omassa suussa ja kertoo tupakoineensa kaikissa raskauksissaan - hei, kukaan ei ole täydellinen, ja kun äiti voi hyvin, voi lapsikin.
Jep, en ehkä orjallisesti kuuntelisi rouvan ohjeita, mut on siinä kirjassa sentään paljon hyvääkin. Maalaisjärjellä varustettu, kuinkas toisin kuin nykypäivän hysteeriset. Kuinkas monta lasta hänellä olikaan? Että on ainakin kokemusta. Vaikkakin alko maistunut, eikä jokainen ratkaisu olekaan ollut järkevä. Täytyypi muuten laittaa hänen tyttärensä kirjoittaman kirjan varaukseen.
Jos lähdetään maalaisjärkeä etsimään, niin eiköhän maalaisjärkisintä nimenomaan ole pitkä imetys. Entisaikaan lapsia imetettiin usein 2-3 vuotta, toimi myös ehkäisynä.
Itse en niinkään kaipaa entisaikaan. Olen ihan mielelläni hysteerinen, jos se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsia kuljetetaan autossa asianmukaisessa turvaistuimessa.
Entisaikaan eivät vauvat ja pikkulapset roikkuneet tissillä 24/7, vaikka pitkään olisi imetettykin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika monet kuvittelevat korvikkeen olevan ratkaisu. Tuskin tuo johtuu maidon vähäisyydestä. Oma lapseni oli tuollainen ja halusi siis olla koko ajan rinnalla, mutta suuttui aina kun maitoa alkoi tulemaan enemmän. Eli siis olisi halunnut nukahtaa rinnalle, mutta ärsyyntyi aina kun maitoa alkoi herumaan. Tuo käytös paheni 3kk kohdalla, mutta samankaltaista käytöstä oli havaittavissa jo ihan pienestä asti. Jo heti synnytyksen jälkeen hoitajat kuvittelivat hänen tarvitsevan lisämaitoa koska oli liian virkeä ja halusi koko ajan rinnalle. Hänelle annettiin 20ml lisämaitoa ja ihmeteltiin kun sekään ei auttanut. Hänen painonsa nousi sairaalassa 200g yli syntymäpainon. Hän kasvoi aina jossain yläkäyrien yläpuolella.
Oma vauva söi päivisin vähintään tunnin välein noin 3kk asti. Sen jälkeen yhtäkkiä syöttövälit piteni. Tosin oma vauva oli siinä mielessä helpompi että öisin nukkui kyllä pidempiä pätkiä... Mutta jos vauvasi on samaa maata omani kanssa, niin helpotusta odotettavissa pian! Älä luovuta!
Kannattaa kokeilla sellaista valmistetta kuin bifibaby, se helpottaa refluksiin ja sisältää myös maitohappobakteeria.
Vauvasi kuulostaa herkältä, hän havahtuu kun hän unissaan vaihtaa paikkaa. Hätääntyisin itsekin jos menisin olkkariin nukkumaan ja heräisin makkarista! Kokeile lempeästi nukuttaa hänet alusta asti nukkumapaikkaansa, oli se sitten oma syli tai sänky. Monia vauvoja rauhoittaa kohinaäänet, niitäkin voi kokeilla.
Silent refua mäkin veikkaan. Ihan kuin olisin lukenut omaa tarinaa omasta elämästäni kahden vuoden takaa :D nyt jo naurattaa, mutta silloin olin tosi väsynyt. Olin valmis junan alle.
Eniten suretti se että lapseni oli se joka kärsi. Ruokatorvi aivan tulen punainen happojen vaikutuksesta. Ei nukkunut. Söi helpottaakseen oloa joka taas pahensi asiaa.
Sinuna menisin pätevälle lastenlääkärille asap.
Mun esikoinen oli hyvin saman tyyppinen kuin sun vauvasi! Tsemppiä kovasti, koita saada levättyä vaikka vauva kainalossa, sylissä, tissillä.. unohda kotityöt ym odotukset ja vaatimukset, keskityt vain vauvaan ja lepoon. Mä nukuin ekat kuukaudet istuallaan tyynyillä tuettuna sängyn päätyä vasten vauva sylissä. Hetkittäin ajattelin etten selviä siitä univajeesta ja vaativasta lapsesta. Mut selvittiin kyllä. Kantoliina ja kantoreppu oli päivisin pelastus, päästiin ulkoilemaan kun kyydissä vauva viihtyi ja saattoi nukkuakkin vähän pidempään kuin sen 15min. Meillä alkoi helpottaa vasta vuoden iässä, ja nyt neljä vuotiaana on alkanut nukkua kokonaisia öitä silloin tällöin.
Kantoliina, reppu ja tutti. Jos on noin iso, niin nälästä ei ole kyse, vaan kaipaa imemistä, läheisyyttä ja heijausta. Omani nukkui ensimmäisen kerran yli 1,5 h. pätkän noin 4 kk. iässä. Sitten yhtäkkiä 4-5 h. kerrallaan, ruokatauko ja toiset 4-5 h, yössä yhteensä 8-9 h.
Ja delegoi: kerran viikossa joku muu hoitaa yhden yön. Sinunkin on pakko joskus nukkua, edes kerran viikossa yksi yhtenäinen 4 h. pätkä. Muuten terveytesi pettää. Hyväksyisikö lapsen isä esim. MLL hoitajan, jos sinä tilaat ja maksat?
Jep, en ehkä orjallisesti kuuntelisi rouvan ohjeita, mut on siinä kirjassa sentään paljon hyvääkin. Maalaisjärjellä varustettu, kuinkas toisin kuin nykypäivän hysteeriset. Kuinkas monta lasta hänellä olikaan? Että on ainakin kokemusta. Vaikkakin alko maistunut, eikä jokainen ratkaisu olekaan ollut järkevä. Täytyypi muuten laittaa hänen tyttärensä kirjoittaman kirjan varaukseen.