Teenkö vauvan hoidossa jotain väärin? En jaksa enää ja tarvitsen apua
Heti alkuun, että en saa maitoa lypsettyä tai pumpattua. Sitä joku ehdottaisi kuitenkin.
Vauva on tasan 2kk. Herää öisin tunnin välein syömään. Päiväunia ei nuku. Tissille nukahtaa vartiksi ja joskus syliin. Herää heti, jos laskee sänkyyn tms. Vaunuissa ei nuku. Joskus nukkuu, jos vaunut ovat liikkeessä. Herää heti, jos pysähdytään esim liikennevaloihin.
Autossa huutaa koko ajan. Heti kun kaukalo napsahtaa kiinni, niin meteli alkaa.
Kaupungille, syömään, kauppaan tms turha haaveilla. Ei viihdy silloin kuin tissillä.
Päivisin haluaa tissille vähintään tunnin välein. Joskus vartin välein. Olen siis täysin kiinni vauvassa.
Ei viihdy juurikaan sitterissä, leikkimatolla tms. Yleensä pitää kanniskella sylissä.
Eli omat päikkärit, kotityöt, kahvihetket ja joskus jopa vessassa käynti ovat pois suljettuja.
Mitä enemmän tulee ikää, niin tyytymättömyys kaikkeen kasvaa.
Itselläni alkaa voimat loppua.
Kommentit (237)
Vauvan itsesäätely on vielä kehittymässä. Pari kuukautta vielä ja sitten jo helpottaa. Suosittelen kapaloa ja kantoreppua/-liinaa.
Tiedän, että tuntuu nyt vaikealta, mutta se helpottaa ja nämä ekat kuukaudet on muisto vain.
Mulla on monta lasta ja yksi oli juuri tuollainen ekat kuukaudet. Ja mulla kuitenkin oli jo kokemusta vauvoista.
Väsymys on vauva - aikana normaalia. Masennuksen tunteet tiettyyn rajaan (!) asti normaalia. Yksinäisyydentunteet on normaaleja, vaikkakin hyvin, hyvin valitettavia. Siksikin olisi hyvä tietää tosiasiat vauvan kehityksestä, äidin hormonitoiminnan muutoksista, imetyksestä, pulloruokinnasta ja kaikesta. Tässä tapauksessa tiedon ei pitäisi lisätä tuskaa vaan auttaa ymmärtämään ja sitä kautta jaksamaan ja/tai hakemaan tukea.
Vierailija kirjoitti:
Vauva kasvaa tosi hyvin. Kuusiviikkoisen viimeksi punnittu ja oli lähemmäs 6kg jo silloin, taisi olla 5720g. Neuvolassa sanoivat, että kasvaa oikein reippaasti ja maito varmasti riittää.
Vauva kasvaa oikein hyvin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan näistä painosta jankkaajista ajatellut, että kaikki korvikkeen ehdottajat eivät ajattele sitä maidon riittävyyttä, vaan isän mahdollisuutta tarjota äidille edes kohtuulliset yöunet silloin tällöin tilanteessa jossa äiti on lopen uupunut eikä pumppaaminen onnistu?
No miksi nämä korvikkeen tuputtajat sitten kertovat faktana, että maito ei riitä?
Joku tai jotkut sanoo. Monissa korviketta ehdottavissa kommenteissa ei maidon riittävyydestä ole sanottu mitään.
Eikö se ole vielä kummallisempaa, ettei edes perustella, millä mekanismilla korvike voisi helpottaa arkea?
Eikös tuossa juuri perusteltu..? 1) isä voi silloin tällöin antaa äidille lepohetken 2) korvike voi täyttää vauvan vatsan pidemmäksi aikaa. Ole hyvä.
Kai se isä voi viedä vauvan vaunulenkillekin? Ja vauva kasvaa hyvin parhaalla ravinnolla.
Toki voi kokeilla, mutta voi kokeilla monia muitakin asioita.
Niin. Isä voi vaihtaa vaipan ja siinä kommunikoida lapsen kanssa. Voi kylvettää, voi pitää ihokontaktissa, voi kantaa. Voi viedä vaunulenkille tai autoajelulle.
Ainoa asia mitä isä ei voi tehdä, on imettää. Mutta sitten kun vauva alkaa maistella muutakin ruokaa, isä voi hoitaa senkin. Vain se lyhyt 5-6kk aika kun vain imetetään, menee äidille. Ja sen imetyksenkin aikana isä voi tuoda äidille ruokaa ja vettä, pitää seuraa, silitellä molempia.
Näin oma mieheni teki kaikkien kolmen lapsemme kanssa.
Hyvä että sinä jaksoit. Kaikki ei jaksa. Silloin kun äiti ei kertakaikkiaan enää jaksa ja pyytää apua, ei pidä enää ulkoapäin lisätä paineita vaan silloin otetaan kaikki keinot käyttöön äidin jaksamisen turvaamiseksi. Uupumus voi pahimmillaan johtaa vaikeaan masennukseen ja altistaa jopa lapsivuodepsykoosille. Sinulle ei näin käynyt, onnea sinulle. Sinä et voi kuitenkaan ulkoa päin sanoa tuntemattomalle uupumukseen apua pyytävälle äidille, että nyt vaan jaksaa jaksaa. Tai voit, mutta jos kaikki kuuntelisivat näitä neuvoja, niin meillä olisi usempi pikkuvauvan äiti psykiatrisella. Sehän vasta vauvan etu onkin.
Baby blues on vakava paikka, mutta missään nimessä ei pidä tuolla tavalla pelotella äitejä masennuksesta sun muusta. On normaalia että vauva-aikana väsyttää!
Tässä ketjussa on yritetty kertoa faktoja imettämisestä ja sen kulusta, vauvan kehityksestä ja jopa siitä, miten paljon isä voi osallistua. On ehdotettu vauva kerhoa ja kaikkea, ja ainakin minä olen vastaillut siinä toivossa että joku saisi tukea siihen vauvan kanssa elämisen opetteluun ja vaihtoehtoja ja näköaloja siihen tilanteeseen.
Enemmän se masentaa, että huolimatta kaikista neuvoista ja saatavilla olevan tiedon määrästä huolimatta äidit ovat yksin. Ei apua arkeen, ei seuraa muista aikuisista. Ap kaipaa siis jo nähdä muita ihmisiä ja tässä on yritetty lohdutella että pian helpottaa ja pian pääset ja että nytkin sen kuin imetät vieraiden aikana.
Ja että anna vauva isälle silloin kun vauva ei syö. Sitäkin kommenttia on painettu alas, enkä kyllä jaksa ymmärtää että miksi.
Tietysti on normaalia, että vauva-aikana väsyttää. Vaikea uupumus, se ettei kertakaikkiaan vaan enää jaksa ei ole normaalia ja siihen täytyy puuttua. Masennus ei ole mitään pelottelua vaan ihan todellinen uhka silloin, kun apua pyytäviä äitejä ei auteta, tai apu on täysin riittämätöntä tyyliin "isi tekee äitille joskus voileipiä". Lopen uupuneen tehokkain ensiapu on antaa nukkua edes yhtenä yönä edes 4-5 tuntia putkeen. Jos tämä onnistuu omalla maidolla niin hyvä. Jos ei, niin se tehdään korvikkeella. Jos vaihtoehto on se että äiti menee psyykkisesti rikki, jota ihan oikeasti tapahtuu ja varmasti useimmin kuin moni teistä luulee, niin se pari pullosyöttöä ei oikeasti vaakakupissa mitään paina.
Vierailija kirjoitti:
"Anna sille vauvalle korviketta, muuten se ei nuku ja sinä masennut. Ei ole normaalia että vauva ei nuku. Ei ole normaalia että vauva on paljon rinnalla" ja niin pois päin.
Tuoko ei ole syyllistämistä ja pelottelua?
Eikö omat argumentit riitä, kun pitää tukeutua vääristelyyn? Kukaan ei ole sanonut mitään noista asioista.
Pointti on se että nukahtavaa vauvaa siirrellään ja se herää.
Eli miksi siirtää ja siten aiheuttaa vaivaa itselle ja vauvalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvallasi on nälkä, kun olo ei ole kylläinen, ei nukuta. Anna korviketta niin paljon kuin jaksaa juoda. Jos sama jatkuu senkin jälkeen niin vie lääkäriin.
Vauva saa tarpeeksi maitoa. Sen tietää painon noususta.
Onko ap kertonut miten vauvan paino nousee? En jaksanut lukea koko ketjua. Jos nousee niukasti niin vauvalla on nälkä. Imetys ei ole elintärkeää mutta vauvalle voi jäädä trauma jos kokee ensimmäiset kuukaudet nälkää. Heikko painonnousu voi kertoa ettei rintamaito ole riittävää vaikka sitä sinänsä näyttäisi tulevan riittävästi. Joten ap ottaa nyt korvikkeen käyttöön tai tyytyy tilanteeseen. Lääkäriin on vietävä jos ei korjaannu korvikkeella, voi olla joku muu vikana.
On kertonut. Vauva on yläkäyrillä. Korvikkeelle ri ole tarvetta
Äiti vaan on ihan poikki, syöttövuorojen jakamiselle ei tietenkään ole mitään tarvetta. Rikkinäinen äiti kun ei haittaa vauvan kehitystä mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan näistä painosta jankkaajista ajatellut, että kaikki korvikkeen ehdottajat eivät ajattele sitä maidon riittävyyttä, vaan isän mahdollisuutta tarjota äidille edes kohtuulliset yöunet silloin tällöin tilanteessa jossa äiti on lopen uupunut eikä pumppaaminen onnistu?
No miksi nämä korvikkeen tuputtajat sitten kertovat faktana, että maito ei riitä?
Joku tai jotkut sanoo. Monissa korviketta ehdottavissa kommenteissa ei maidon riittävyydestä ole sanottu mitään.
Eikö se ole vielä kummallisempaa, ettei edes perustella, millä mekanismilla korvike voisi helpottaa arkea?
Eikös tuossa juuri perusteltu..? 1) isä voi silloin tällöin antaa äidille lepohetken 2) korvike voi täyttää vauvan vatsan pidemmäksi aikaa. Ole hyvä.
Kai se isä voi viedä vauvan vaunulenkillekin? Ja vauva kasvaa hyvin parhaalla ravinnolla.
Toki voi kokeilla, mutta voi kokeilla monia muitakin asioita.
Niin. Isä voi vaihtaa vaipan ja siinä kommunikoida lapsen kanssa. Voi kylvettää, voi pitää ihokontaktissa, voi kantaa. Voi viedä vaunulenkille tai autoajelulle.
Ainoa asia mitä isä ei voi tehdä, on imettää. Mutta sitten kun vauva alkaa maistella muutakin ruokaa, isä voi hoitaa senkin. Vain se lyhyt 5-6kk aika kun vain imetetään, menee äidille. Ja sen imetyksenkin aikana isä voi tuoda äidille ruokaa ja vettä, pitää seuraa, silitellä molempia.
Näin oma mieheni teki kaikkien kolmen lapsemme kanssa.
Hyvä että sinä jaksoit. Kaikki ei jaksa. Silloin kun äiti ei kertakaikkiaan enää jaksa ja pyytää apua, ei pidä enää ulkoapäin lisätä paineita vaan silloin otetaan kaikki keinot käyttöön äidin jaksamisen turvaamiseksi. Uupumus voi pahimmillaan johtaa vaikeaan masennukseen ja altistaa jopa lapsivuodepsykoosille. Sinulle ei näin käynyt, onnea sinulle. Sinä et voi kuitenkaan ulkoa päin sanoa tuntemattomalle uupumukseen apua pyytävälle äidille, että nyt vaan jaksaa jaksaa. Tai voit, mutta jos kaikki kuuntelisivat näitä neuvoja, niin meillä olisi usempi pikkuvauvan äiti psykiatrisella. Sehän vasta vauvan etu onkin.
Baby blues on vakava paikka, mutta missään nimessä ei pidä tuolla tavalla pelotella äitejä masennuksesta sun muusta. On normaalia että vauva-aikana väsyttää!
Tässä ketjussa on yritetty kertoa faktoja imettämisestä ja sen kulusta, vauvan kehityksestä ja jopa siitä, miten paljon isä voi osallistua. On ehdotettu vauva kerhoa ja kaikkea, ja ainakin minä olen vastaillut siinä toivossa että joku saisi tukea siihen vauvan kanssa elämisen opetteluun ja vaihtoehtoja ja näköaloja siihen tilanteeseen.
Enemmän se masentaa, että huolimatta kaikista neuvoista ja saatavilla olevan tiedon määrästä huolimatta äidit ovat yksin. Ei apua arkeen, ei seuraa muista aikuisista. Ap kaipaa siis jo nähdä muita ihmisiä ja tässä on yritetty lohdutella että pian helpottaa ja pian pääset ja että nytkin sen kuin imetät vieraiden aikana.
Ja että anna vauva isälle silloin kun vauva ei syö. Sitäkin kommenttia on painettu alas, enkä kyllä jaksa ymmärtää että miksi.
Tietysti on normaalia, että vauva-aikana väsyttää. Vaikea uupumus, se ettei kertakaikkiaan vaan enää jaksa ei ole normaalia ja siihen täytyy puuttua. Masennus ei ole mitään pelottelua vaan ihan todellinen uhka silloin, kun apua pyytäviä äitejä ei auteta, tai apu on täysin riittämätöntä tyyliin "isi tekee äitille joskus voileipiä". Lopen uupuneen tehokkain ensiapu on antaa nukkua edes yhtenä yönä edes 4-5 tuntia putkeen. Jos tämä onnistuu omalla maidolla niin hyvä. Jos ei, niin se tehdään korvikkeella. Jos vaihtoehto on se että äiti menee psyykkisesti rikki, jota ihan oikeasti tapahtuu ja varmasti useimmin kuin moni teistä luulee, niin se pari pullosyöttöä ei oikeasti vaakakupissa mitään paina.
Se isä pitäisi valjastaa äidin avuksi aina kun on kotona. Ei ole puhe mistään leivästä silloin tällöin vaan kokonaisvaltaisesta läsnäolemisesta. Miksi sinä vääristelet asiaa noin?
En oikeasti ymmärrä, että kommentoidaan vääristellen, ja jätetään kokonaan reagoimatta mihinkään mihinkään muuhun arjen ohjeeseen.
Siis ihan oikeasti se mies pitää laittaa tekemään kotityöt, antamaan äidille hengähdyshetken aina kun voi, ja hoitamaan vauvaa niin tasa-arvoisesti kun vain pystyy. Ja sitten sinä meuhkaat masennuksesta ja korvikkeesta.
Ja Huom, en ole nähnyt tässä ketjussa yhtään korvikevastaista kommenttia.
Jos oma maito ei riitä niin sitten lisämaitoa kehiin. Meillä mentiin ekat 2kk lisämaidoilla, sitten riitti omatkin, kun varmaan stressi väheni (äidillä siis)...Mutta neuvolaan mars mars, siellä saa alkuvaiheessa rampata vaikka huvikseenkin (onko avointa neuvolaa esim.?)..
On täysin normaalia, että pieni vauva haluaa olla äitinsä lähellä. Onko refluksi suljettu pois? Oma lapseni oli vauvana juuri tuollainen. Selkä vääränä sai kanniskella, eikä nukkunut vaunuissa kuin 20 minuutin pätkiä ja sitten rääkyen kotiin. Juuri sen verran, että saimme koiran ulkoilutettua miehen ollessa töissä. Illat hyssyttelin huutavaa vauvaa klo 1 asti. Nukkui perhepedissä, joten onneksi sain itsekin nukuttua edes pätkittäin yöllä. Myöhemmin lapsella paljastuikin maitoallergia, lopetin imetyksen ja siihen loppui levottomat yöt. Hän oli silloin melkein 2-vuotias. Eli 2 vuotta kärsittiin kiukkuisesta lapsesta ihan turhaan.
Ihan ensimmäiseksi unohdat sen, että lapsi ei viihdy sitterissä. Pistät hänet sitteriin ja otat mukaan vessaan. Itku on epämukavaa, mutta ei lapsi siitä vahingoitu jos hän istuu hetken siinä. Juo kahvit silloin kun lapsi syö. Istu sohvalle ja laitat tv:stä ohjelmaa tai luet kirjaa.
Se itku vähenee kyllä kun lapsi alkaa havainnoimaan maailmaa. Siihen ei mene enää pitkään. Sitten häntä voi yrittää viihdyttää muutenkin kuin rinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan näistä painosta jankkaajista ajatellut, että kaikki korvikkeen ehdottajat eivät ajattele sitä maidon riittävyyttä, vaan isän mahdollisuutta tarjota äidille edes kohtuulliset yöunet silloin tällöin tilanteessa jossa äiti on lopen uupunut eikä pumppaaminen onnistu?
No miksi nämä korvikkeen tuputtajat sitten kertovat faktana, että maito ei riitä?
Joku tai jotkut sanoo. Monissa korviketta ehdottavissa kommenteissa ei maidon riittävyydestä ole sanottu mitään.
Eikö se ole vielä kummallisempaa, ettei edes perustella, millä mekanismilla korvike voisi helpottaa arkea?
Eikös tuossa juuri perusteltu..? 1) isä voi silloin tällöin antaa äidille lepohetken 2) korvike voi täyttää vauvan vatsan pidemmäksi aikaa. Ole hyvä.
Kai se isä voi viedä vauvan vaunulenkillekin? Ja vauva kasvaa hyvin parhaalla ravinnolla.
Toki voi kokeilla, mutta voi kokeilla monia muitakin asioita.
Niin. Isä voi vaihtaa vaipan ja siinä kommunikoida lapsen kanssa. Voi kylvettää, voi pitää ihokontaktissa, voi kantaa. Voi viedä vaunulenkille tai autoajelulle.
Ainoa asia mitä isä ei voi tehdä, on imettää. Mutta sitten kun vauva alkaa maistella muutakin ruokaa, isä voi hoitaa senkin. Vain se lyhyt 5-6kk aika kun vain imetetään, menee äidille. Ja sen imetyksenkin aikana isä voi tuoda äidille ruokaa ja vettä, pitää seuraa, silitellä molempia.
Näin oma mieheni teki kaikkien kolmen lapsemme kanssa.
Hyvä että sinä jaksoit. Kaikki ei jaksa. Silloin kun äiti ei kertakaikkiaan enää jaksa ja pyytää apua, ei pidä enää ulkoapäin lisätä paineita vaan silloin otetaan kaikki keinot käyttöön äidin jaksamisen turvaamiseksi. Uupumus voi pahimmillaan johtaa vaikeaan masennukseen ja altistaa jopa lapsivuodepsykoosille. Sinulle ei näin käynyt, onnea sinulle. Sinä et voi kuitenkaan ulkoa päin sanoa tuntemattomalle uupumukseen apua pyytävälle äidille, että nyt vaan jaksaa jaksaa. Tai voit, mutta jos kaikki kuuntelisivat näitä neuvoja, niin meillä olisi usempi pikkuvauvan äiti psykiatrisella. Sehän vasta vauvan etu onkin.
Baby blues on vakava paikka, mutta missään nimessä ei pidä tuolla tavalla pelotella äitejä masennuksesta sun muusta. On normaalia että vauva-aikana väsyttää!
Tässä ketjussa on yritetty kertoa faktoja imettämisestä ja sen kulusta, vauvan kehityksestä ja jopa siitä, miten paljon isä voi osallistua. On ehdotettu vauva kerhoa ja kaikkea, ja ainakin minä olen vastaillut siinä toivossa että joku saisi tukea siihen vauvan kanssa elämisen opetteluun ja vaihtoehtoja ja näköaloja siihen tilanteeseen.
Enemmän se masentaa, että huolimatta kaikista neuvoista ja saatavilla olevan tiedon määrästä huolimatta äidit ovat yksin. Ei apua arkeen, ei seuraa muista aikuisista. Ap kaipaa siis jo nähdä muita ihmisiä ja tässä on yritetty lohdutella että pian helpottaa ja pian pääset ja että nytkin sen kuin imetät vieraiden aikana.
Ja että anna vauva isälle silloin kun vauva ei syö. Sitäkin kommenttia on painettu alas, enkä kyllä jaksa ymmärtää että miksi.
Tietysti on normaalia, että vauva-aikana väsyttää. Vaikea uupumus, se ettei kertakaikkiaan vaan enää jaksa ei ole normaalia ja siihen täytyy puuttua. Masennus ei ole mitään pelottelua vaan ihan todellinen uhka silloin, kun apua pyytäviä äitejä ei auteta, tai apu on täysin riittämätöntä tyyliin "isi tekee äitille joskus voileipiä". Lopen uupuneen tehokkain ensiapu on antaa nukkua edes yhtenä yönä edes 4-5 tuntia putkeen. Jos tämä onnistuu omalla maidolla niin hyvä. Jos ei, niin se tehdään korvikkeella. Jos vaihtoehto on se että äiti menee psyykkisesti rikki, jota ihan oikeasti tapahtuu ja varmasti useimmin kuin moni teistä luulee, niin se pari pullosyöttöä ei oikeasti vaakakupissa mitään paina.
Se isä pitäisi valjastaa äidin avuksi aina kun on kotona. Ei ole puhe mistään leivästä silloin tällöin vaan kokonaisvaltaisesta läsnäolemisesta. Miksi sinä vääristelet asiaa noin?
En oikeasti ymmärrä, että kommentoidaan vääristellen, ja jätetään kokonaan reagoimatta mihinkään mihinkään muuhun arjen ohjeeseen.
Siis ihan oikeasti se mies pitää laittaa tekemään kotityöt, antamaan äidille hengähdyshetken aina kun voi, ja hoitamaan vauvaa niin tasa-arvoisesti kun vain pystyy. Ja sitten sinä meuhkaat masennuksesta ja korvikkeesta.
Ja Huom, en ole nähnyt tässä ketjussa yhtään korvikevastaista kommenttia.
Huoh. Mutta jos se vauva on tissillä lähes 24/7 eikä äiti saa sen vuoksi nukuttua, niin se ei auta, vaikka isä tekisi ihan kaiken muun kuin syöttämisen. Silloin isän täytyy auttaa myös syötöissä, edes joskus. Tämä oli pointti, jonka toki huonosti ilmaisin.
Kuulostaa hyvin paljon siltä, että vauvalla on refluksi (tai silent refluksi). Meillä refluksikkovauva oli juuri tuollainen.
Selvitä, voisiko vauvalla olla refluksi aiheeseen perehtyneellä lastenlääkärillä (neuvolasta ei valitettavasti saa osaavaa apua ja usein neuvolasta saa pelkkää vähättelyä osakseen). Liity FB:ssä Refluksilapset-ryhmään saadaksesi lisää tietoa ja vertaistukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvallasi on nälkä, kun olo ei ole kylläinen, ei nukuta. Anna korviketta niin paljon kuin jaksaa juoda. Jos sama jatkuu senkin jälkeen niin vie lääkäriin.
Vauva saa tarpeeksi maitoa. Sen tietää painon noususta.
Imemällä 24/7 äitinsä uupumukseen, sekö on nykyaikaisen vauvan hoidon tarkoitus? Vaikka takuulla parin kuukauden kuluttua helpottaa, ei kukaan, edes vauvan äiti, jaksa nukkumatta puolta vuotta, miten ihmeessä kahden kolmen lapsen äiti 'pesii' kuukausia nuorempien lasten kanssa, kyllä isommatkin lapset tarvitsevat vanhempiaan selvä päisinä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et saa maitoa pumpattua tai lypsettyä? Oletko analysoinut syitä? Kuulostaa meinaan omituiselta jos kuitenkin lapsi ”imee” tunnin välein.
Mitäpä itse tekisin? Ottaisin asap lisämaidon käyttöön, siis rintamaidon lisänä. Tulee mieleen, ettei maito ole joka kerralla tarpeeksi ravinteikasta.
Tässä tarjotaan aivan vääränlaista tietoa. Ensinnäkin on ihan normaalia, etteivät kaikki äidit heru pumpulle. Itsekään en saa pumpattua ollenkaan, ja olen silti täysimettänyt 2 lasta ja jatkanut imetystä 2-vuotiaaksi.
Ja toiseksi ei ole sellaista, että "maito ei ole joka kerralla tarpeeksi ravinteikasta". Maito räätälöityy vauvan tarpeiden mukaan ja on aona tarpeeksi ravinteikasta. Kannattaa perehtyä imetykseen enemmän, ettei jaa väärää tietoa. Esim. Imetyksen tuen FB-ryhmästä saa hyvin tietoa ja yhdistyksen sivuilta suoraan.
Kolmanneksi, on aivan normaalia, että 2-kuinen roikkuu tissillä vaikka tunnin välein.
”En ole jaksanut lukea ketjua enkä siis tiedä mistään mitään, mutta sulla ei riitä maito, joten anna sille vauvalle korviketta.”
Ootte te ihania.
Mulla oli tuollainen vauva 20 v sitten, ja neuvolasta sanottiin vain että kaikilla on jaksamisongelmia vauvan kanssa, että pitää vain pärjätä. Noh, tyttärelläni todettiin sitten jo koulussa ollessaan neurologista poikkeamaa, joka aiheuttaa levottomuutta edelleenkin, että sellaista... Muuten tytär oli iloinen ja nauravainen koko lapsuutensa, eikä sairastellu juurikaan, hän ei vain kyennyt keskittymään mihinkään, ja häiriintyi helposti, juuri tuota että esim. uni häiriintyy. Jos on nukahtanut tissille, niin tissin pois ottaminen herättää, jos on nukahtanut vaunuihin, vaunujen ollessa liikkeessä, niin liikkeen pysähtäminen herättää, ja jopa niin, että jos on nukahtanut kun imuroin, niin imuroinnin loppuminen herättää. Sama koski syömistä. Tarvittiin ehdottoman rauhallinen paikka, jos meinasi saada vauvan syötettyä kerralla kylläiseksi, jos joku vaikka avasi makkarin oven, ja laittoi samantien kiinni, niin ruokailu loppui siihen, ja tottakai piti syöttää vartin päästä uudelleen, kun oli taas nälkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvallasi on nälkä, kun olo ei ole kylläinen, ei nukuta. Anna korviketta niin paljon kuin jaksaa juoda. Jos sama jatkuu senkin jälkeen niin vie lääkäriin.
Vauva saa tarpeeksi maitoa. Sen tietää painon noususta.
Imemällä 24/7 äitinsä uupumukseen, sekö on nykyaikaisen vauvan hoidon tarkoitus? Vaikka takuulla parin kuukauden kuluttua helpottaa, ei kukaan, edes vauvan äiti, jaksa nukkumatta puolta vuotta, miten ihmeessä kahden kolmen lapsen äiti 'pesii' kuukausia nuorempien lasten kanssa, kyllä isommatkin lapset tarvitsevat vanhempiaan selvä päisinä.
Minä olen kolmen lapsen äitinä pesinyt menestyksekkäästi kantorepun ja erittäin osallistuvan isän avulla. Pesiminen on paljolti mielentila, onnellinen vauvapöhnä.
Meillä oli suuritarpeinen vauva. Sillä erolla teidän tilanteeseen että yöt sentään menivät jotenkuten hyvin, vauva nukkui 1,5h-3h pätkissä yöllä, eikä kovin pahasti huutanut autossakaan (toki autoreissut pyrittiin pikkuvauva-ajan jälkeen rytmittämään niin että oli päikkäriaika eli sai nukkua autossa). Päivällä vauva ei sitten nukkunutkaan ollenkaan, eli niitä säälittäviä 10-15min pätkiä tuonne puolen vuoden ikään asti. Olin aivan rikki ja poikki ja puolikuollut. Puolen vuoden jälkeen ne päikkärit pikkuhiljaa pitenivät aluksi puoleen tuntiin, tuntiin, lopulta yli 9kk ikäisenä nukkui jo parin tunnin päikkärit, ja se oli juhlaa!!
Päivät vauva kitisi ja marisi ja itki, ei viihtynyt missään, ei sylissä ei leikkimatoilla ei vaunuissakaan aina... ja jos nukahtikin vaunuihin hetkeksi niin tosiaan heräsi heti kun vaunut pysähtyi. Iho-ongelmia oli, neuvolassa hokivat vain että vauvoilla nyt on atopiaa ja kaikenlaista ohimenevää iho-ongelmaa, rasvatkaa rasvatkaa... Teillä nyt vain on temperamenttinen lapsi, kyllä se ohi menee... rasvatkaa sitä ihoa... oli virhe uskoa neuvolaa, tämä selvisi vasta paljon myöhemmin...
Koska vauva oli erittäin vaativa, niin heti sieltä 1viikko-2viikko ikäisestä alettiin tehdä miehen kanssa niin, että kerran päivässä mies syötti vauvaa pullosta. Joko minun pumppaamaa maitoa tai sitten korviketta. Näin sain itselleni edes yhden tauon päivässä, ja vauva oppi alusta asti syömään pullosta. Tästä oli paljon etua myös esim siksi kun pystyin käydä vaikka kampaamossa ja tiesin että mies sen aikaa pärjää vauvan ja pullon kanssa kotona.
Pulloruokinnan suurin etu on ehdottomasti se, että tarvittaessa joku muukin voi sitä vauvaa syöttää kuin äiti! Äiti saa sen tarvitsemansa lepohetken! Ihan sama onko se pumpattua maitoa vai korviketta.
Mainittakoon kuitenkin että meillä lapsen pahat iho-oireet jatkuivat ja jatkuivat, niin lopulta kun lapsi oli yli 1v niin ei enää uskottu neuvolan "lässytystä" aiheesta, vaan vietiin muksu yksityiselle lääkärille, ja testeissä löytyi mm. maitoallergia ja kananmuna-allergia. Eli näin jälkiviisaana: kyllä, meillä se korvikemaito varmasti pahensi vauvan itkuisuutta, kun vauva kerran oli maidolle allerginen!! Mutta sama tilanne se toki olisi ollut täysimetykselläkin, omaa ruokavaliotani en muuttanut mitenkään. Olisi pitänyt käyttää lapsi testeissä jo paljon aiemmin, niin ehkä ei olisi ollut se vauva-aika niin helvetillinen painajainen. No, seuraavan lapsen kanssa ollaan viisaampia.
Jos ap:n vauvalla ei näy mitään iho-oireita, niin sulkisin ensimmäisenä pois vaihtoehdoista esim refluksin/silent refluksin. Jos on iho-oireita vauvalla niin maitoallergia on tosi yleinen. Eli ap voisi kokeilla maidotonta imetysdieettiä, tai sitten maidotonta korvikemaitoa?
Anna sille tutti. Jos se ei ole aiemmin syönyt tuttia niin kokeile nyt uudestaan, ja aina muutaman päivän välein, myös eri mallisia tutteja.