Paljonko ne lapset sit kuluttaa enemmän kasvaessaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin paljon. Elektroniikkaa tarvitaan toisella tapaa. Harvalle teinille kelpaa mikä tahansa vaate. Jos poika, niin syö kaiken mitä näkee.

Jep, kaksi nälkästä poikaa on talossa! Nyt jo syövät yhtä paljon kuin äitinsä, onneks sentään oon ruuanlaittotaitonen ja mukulat ei kovin nirsoja, mut ruokalaskua tietää.. Ja tää niin kuin tuo yks edellinenkin oli siis ap.

Eritoten kiinnostaa muiden eronneiden kokemukset talouden kehittämisestä lasten kasvaessa, mikä yllätti?

Kyllä teinipojat syövät enemmän kuin miehet. Kaksi isoa kestokassillista ruokaa riittää kahdeksi päiväksi. Onneksi ovat itsekin kiinnostuneita ruoanlaitosta ja kotitaloustunnilla on opetettu laskemaan ruoka-annoksen hintoja.

Meillä on teinipoika. Ruokalasku ei juuri ole kasvanut, paitsi maitoa menee paljon. Mistä tulee ajatus, että teinipojat syövät hullun lailla?

Samaa olen miettinyt. Minulla 16v poika ja syö ihan normaalisti. Mopoa ei halunnut kun asutaan keskustassa ei kuulemma tarvi ja vaateostoksille vien väkisin kun nää on ihan hyviä vielä sanotaan. On kuulemma noloo vaatteilla leuhkia. Nykynuoret on aikas erilaisia kun 80- ja 90- luvun nuoret. Niin ja edes kännääminen ja tupakka ei kiinnosta. Voi aikoja, voi tapoja!

Tuolle 8-15-vuosien välille saattaa osua myös hampaiden oikomahoito. Meillä taisi hoito alkaa alle 10-vuotiaana ja vaikka välillä oli pidempiä taukoja kun odoteltiin hampaiden kasvua, niin välillä siellä oikomahoidossa käytiin kuukausittain, 130€ kerta. Silloin se tuntui ihan harrastukselta ja mietin jo, että kun tämä homma saadaan valmiiksi, voidaan kerran kuussa käydä jossain vähän halvemmassa ravintolassa syömässä tällä samalla rahalla. 16-vuotiaaksi tuolla ravattiin, välillä meni muutama sata niihin oikomakojeisiin. Kokonaan tuo ei lopu koskaan, koska hampaisiin jäi loppuiäksi loppuiäksi linguaalikaari, jonka kiinnitykset tarkistetaan puolivuosittain ja samalla putsataan hammaskiveä, koska linguaalikaari estää hammaslangan käytön. Tuokin peijooni on kullattu ja maksoi yli 400€. Useita tuhansia euroja meni tuohon projektiin vuosien varrella. Se on tuurista kiinni sattuuko omalle lapselle suorat hampaat vai onko ahdas leuka, jolloin pitää poistaa hampaita ja siirtää jäljellejääviä takaa eteenpäin. Jollain paikkakunnilla nämä saattaa hyvällä tuurilla saada hoidettua julkisella puolella, mutta mitenkään sen varaan ei voi laskea. 

Silmälasit on toinen, mihin on meillä palanut rahaa. Lasit taisi tulla joskus 4.-5. luokalla. Ei niin kallista lystiä kuin oikomahoito, mutta jos rahat on tiukassa niin silmälasit (ja niihin liittyvät silmälääkärikäynnit) voivat tuntua kalliilta paukulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskin juuri lukioikäisen tytön kulutuksen. Noin 800 euroa kuussa, kun otetaan huomioon lukiokirjat ja harrastusmaksut. Kuukausirahaa saa 150. Vaatteita ostetaan paljon kirppareiltakin. Laitoin juuri maanantaina kiellon ostaa halpaketjujen vaatteita, esim. H&M, sillä ne eivät liiku eteenpäin kirppareilla. Vain merkkejä, jotka voi myydä eteenpäin. Asutaan pääkaupunkiseudulla ja käy usein kavereitten kanssa ulkona. Käy vähän töissä, mutta päätin itse, että kesä on tytölle lepoa. Lukio-opinnot ovat rankkoja.

Oikeasti?!? Meillä poika saa 130€/kk ja ostaa sillä rahalla myös lukiokirjat itselleen. Vaatteita tarvitsee harvakseltaan. Meillä menee varmaan 200-300€/kk poikaan ja siihen sisältyy tuo kuukausiraha.

Missä asutte? Mitä harrastaa?

Asutaan pienessä/keskisuuressa kaupungissa, ei etelä-Suomessa. Ei ole pojalla maksullisia harrastuksia, vaikka harrastuksia onkin.

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskin juuri lukioikäisen tytön kulutuksen. Noin 800 euroa kuussa, kun otetaan huomioon lukiokirjat ja harrastusmaksut. Kuukausirahaa saa 150. Vaatteita ostetaan paljon kirppareiltakin. Laitoin juuri maanantaina kiellon ostaa halpaketjujen vaatteita, esim. H&M, sillä ne eivät liiku eteenpäin kirppareilla. Vain merkkejä, jotka voi myydä eteenpäin. Asutaan pääkaupunkiseudulla ja käy usein kavereitten kanssa ulkona. Käy vähän töissä, mutta päätin itse, että kesä on tytölle lepoa. Lukio-opinnot ovat rankkoja.

Oikeasti?!? Meillä poika saa 130€/kk ja ostaa sillä rahalla myös lukiokirjat itselleen. Vaatteita tarvitsee harvakseltaan. Meillä menee varmaan 200-300€/kk poikaan ja siihen sisältyy tuo kuukausiraha.

Miksi antaa pojalle 130 euroa kuukausirahaa, kun se menee kokonaan niihin lukiokirjoihin. Ettekö voi vaan ostaa niitä kirjoja suoraan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jossei lasketa perustarpeita kuten ruoka ja oma huone (vuokrassa/vastikkeessa), niin ei ne kulut mielestäni pahemmin nouse. Joo, toki noihin lapsiin saa uppoamaan niin paljon rahaa kuin haluaa- mutta ei se tarkoita, että on PAKKO. Esim. kännykkä voi olla satasen halpamalli, pelikoneen voi ostaa käytettynä, merkkivaatefanille 85% merkitöntä perusvaatetta ja 15% synttäreinä/jouluna merkkilöytöjä alesta tai kirpparilta. Jossei asu ihan keskellä-ei-mitään, mopon voi nuori hankkia omilla säästöillään myöhemmin (jos sellainen on PAKKO saada..). 

Heittäydyn ehkä teistä tyhmäksi, mutta tällä ajatustyylillä olen kasvattanut kaksi lasta, joista kumpikaan ei haikaile materian perään. Ja sen verran omatahtoista porukkaa ovat, että toisella on virallisestikin uhmakkuushäiriö. Ei vaan ole PAKKO ostaa kaikkea!

Meillä sama meininki. Nuoret ovat fiksuja nykyään. Meidän teini halusi halvan puhelimen, koska kuulemma tarvii sitä lähinnä viestittelyyn ja siihen käy mikä vaan. Pitää myöskin hulluutena ostaa monen sadan puhelinta, joka on rikki hetken päästä.Tietää, että merkkivaatteita tulee jouluna ja synttäreillä ja satunnaisesti jostain alesta.

Teinin kaveri tyytyi äitinsä vanhaan puhelimeen koska haluaa säästää kesätyörahat johonkin mukavampaan.

Se rahanmeno on kasvatuksesta kiinni.

No ei se ole, vaikka toki sä haluat niin uskoa. Haluat kuulla olevasi superkasvattaja. Osa ihmisistä on nimittäin luonnostaan säästeliäämpiä ja tämä näkyy jo lapsena. Tunnen suurperheitä, joissa riippumatta vanhempien asemasta ja varallisuudesta n. 50-50 lapsista tulee vaatimattomasti eläviä ja toisista enemmän kuluttavia. Ja jännä että tämä ei näytä juurikaan liittyvän koulutukseenkaan.

Osa saa vain enemmän tyydytystä shoppaamalla.

Uskon kans, et koulutuksella voi vaikuttaa lapsen asenteisiin rahaa kohtaan, mut vaan rajallisesti. Kuten ehkä aloituksesta voi päätellä, oon itse aika harkitseva ja mielellään säästän pahan päivän varalle (siksi nytkin tätä mietin jo). Lapsille oon alusta saakka koittanut sopivasti puhua rahasta, esim. mistä se tulee, mitä tarvitaan välttämättä, mikä on kivaa ekstraa. Tuleva eks on tässä ollut samoilla linjoilla: palkkoja yms tilitietoja ei oo kerrottu lapsille, mut koululaisen kans opetellaan jo vähän esim. katsomaan kilohintoja kaupassa.

Mut lapset on selkeesti eri tyyppisiä. Isompi on kans hyvin säästäväinen ja on aina ollut vähään tyytyvä, ei esim. keksi joululahjalistaansa kuin yks-kaks asiaa. Jos jotain joskus haluaa, niin matkustella, käydä huvipuistoissa ja syödä ulkona/erikoisherkkuja. Ihan äitinsä poika... Toinen 6 vee sit himoitseekin vähän kaikkea koko ajan, tänäänkin kysyi, voidaanko mennä ostamaan hänelle "jotakin". Ei oo heillä ollut ikä- tai opetussidonnaista vaan ihan temperamenttikysymys. Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahaa menee kouluikäisestä ehkä noin 50-700 e/kk riippuen siitä, harrastaako lapsi lukemista ja kulkeeko kirpparirytkyissä vai harrastaako hän mitä tahansa liikuntaa urheiluseurassa uinnista jääkiekkoon ja millaiset elektroniikkavempaimet kuukausimaksuineen hän haluaa. "Halvan" lapsen viisikymppinen on lähinnä viikoraha, jonka hän käyttää jätskiin ja leffaan kavereiden kanssa. Toinen ääripää on sitten lapsi, jolle kustannetaan kaikki mahdollinen. Riippuu ihan isän ja äidin tahdonvoimasta.

Siihen päälle sitten ruuat ja muu eläminen.

Kouluiän jälkeen tulee tietysti opiskelu, joka maksaa edelleen. En usko siihen, että toisen asteen opinnoista tehdään verovaroin maksutonta, koska niihin veronkorotuksiin ei kertakaikkiaan pystytä.

Mutta jos nuori haluaisi muuta kuin kirpparirytkyjä ja vanhemmilla olisi varaa on kyse vain vanhempien vmäisyydestä, ei tahdo voimasta.

Oletan, että ketjussa ei ole kyse vanhemien v-mäisyydestä vaan siitä, mihin varat riittävät. Lähtökohtaisesti normaalit vanhemmat haluvat tarjota lapsilleen parasta mihin pystyvät.

Vanhempien tärkein tehtävä on tuottaa pettymyksiä - on joku viisaana pidetty joskus todennut.

Lähtökohtaisesti on aivan vinksahtanut ajatus, että ’haluan tarjota lapsilleni parasta mihin pystyn’ - minä haluan kasvattaa lapseni ymmärtämään rahan arvo, tekemään harkittuja valintoja, kunnioittamaan luontoa ja säästämään luonnonvaroja, oppimaan että ihmisen arvo ei olen kiinni hänen vaatteistaan tai kodistaan, tajuamaan että tavoitteidensa eteen täytyy tehdä työtä ja ’uhrauksia’ jne. En todellakaan halua ’tarjota kultalautasella kaikkea sitä parasta mitä palkallani pystyisin !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskin juuri lukioikäisen tytön kulutuksen. Noin 800 euroa kuussa, kun otetaan huomioon lukiokirjat ja harrastusmaksut. Kuukausirahaa saa 150. Vaatteita ostetaan paljon kirppareiltakin. Laitoin juuri maanantaina kiellon ostaa halpaketjujen vaatteita, esim. H&M, sillä ne eivät liiku eteenpäin kirppareilla. Vain merkkejä, jotka voi myydä eteenpäin. Asutaan pääkaupunkiseudulla ja käy usein kavereitten kanssa ulkona. Käy vähän töissä, mutta päätin itse, että kesä on tytölle lepoa. Lukio-opinnot ovat rankkoja.

Oikeasti?!? Meillä poika saa 130€/kk ja ostaa sillä rahalla myös lukiokirjat itselleen. Vaatteita tarvitsee harvakseltaan. Meillä menee varmaan 200-300€/kk poikaan ja siihen sisältyy tuo kuukausiraha.

Miksi antaa pojalle 130 euroa kuukausirahaa, kun se menee kokonaan niihin lukiokirjoihin. Ettekö voi vaan ostaa niitä kirjoja suoraan?

Kyllä lukiolainen osaa ihan itse ostaa kirjat. Tietää itse mitä tarvitsee, miksi tekisin asiat lapseni puolesta, kun osaa ne hommata itsekin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahaa menee kouluikäisestä ehkä noin 50-700 e/kk riippuen siitä, harrastaako lapsi lukemista ja kulkeeko kirpparirytkyissä vai harrastaako hän mitä tahansa liikuntaa urheiluseurassa uinnista jääkiekkoon ja millaiset elektroniikkavempaimet kuukausimaksuineen hän haluaa. "Halvan" lapsen viisikymppinen on lähinnä viikoraha, jonka hän käyttää jätskiin ja leffaan kavereiden kanssa. Toinen ääripää on sitten lapsi, jolle kustannetaan kaikki mahdollinen. Riippuu ihan isän ja äidin tahdonvoimasta.

Siihen päälle sitten ruuat ja muu eläminen.

Kouluiän jälkeen tulee tietysti opiskelu, joka maksaa edelleen. En usko siihen, että toisen asteen opinnoista tehdään verovaroin maksutonta, koska niihin veronkorotuksiin ei kertakaikkiaan pystytä.

Mutta jos nuori haluaisi muuta kuin kirpparirytkyjä ja vanhemmilla olisi varaa on kyse vain vanhempien vmäisyydestä, ei tahdo voimasta.

Oletan, että ketjussa ei ole kyse vanhemien v-mäisyydestä vaan siitä, mihin varat riittävät. Lähtökohtaisesti normaalit vanhemmat haluvat tarjota lapsilleen parasta mihin pystyvät.

Vanhempien tärkein tehtävä on tuottaa pettymyksiä - on joku viisaana pidetty joskus todennut.

Lähtökohtaisesti on aivan vinksahtanut ajatus, että ’haluan tarjota lapsilleni parasta mihin pystyn’ - minä haluan kasvattaa lapseni ymmärtämään rahan arvo, tekemään harkittuja valintoja, kunnioittamaan luontoa ja säästämään luonnonvaroja, oppimaan että ihmisen arvo ei olen kiinni hänen vaatteistaan tai kodistaan, tajuamaan että tavoitteidensa eteen täytyy tehdä työtä ja ’uhrauksia’ jne. En todellakaan halua ’tarjota kultalautasella kaikkea sitä parasta mitä palkallani pystyisin !

Aika harvassa ovät täysin lellityt lapset. Saako lapset kaikki kultalautasella, jos pyrin tarjoamaan harrastukset yli varojeni? Arvostan niitä ja sitä mitä lapsi niistä saa. Itse ihmettelen sellaisia, jotka eivät ole valmiit panostamaan kaikeansa, vaan lapset harrastavat sitä mikä on sopivasti tarjolla. Eivät sitä mitä sydän sanoo. Tämän arvostuksen olen perinyt kotoa i. Kahdella sisaruksella on ammatti lähtöisin harrastuksesta ja molemmat ovat hyvin onnellisia.

No suurin ero meidän 7 vuotiaan ja 14 vuotiaan välillä on ruuan määrä. Teini poika syö kaiken mitä käsiinä saa. Varmasti ainakin 3 kertaa enemmän kuin minä. Tosin onhan hän isompi kuin minä, harrastaa urheilua ja on kasvavassa iässä. Hoikka kuin mikä, mutta vatsa on pohjaton.

Mulla on 4 lasta, 2x 7v, 11v ja 14v, kannan joka päivä täyden kassillisen ruokaa kotiin, sekä kerran viikossa käyn hakemassa noin 5-6 säkillisä ruokaa isommasta marketista.

Kaikki raha mitä tulee, menee. Meillä ei ole varaa ostaa hienoja vaatteita tai mitään muutakaan. Pojalla 10 vuotta vanha tietokone, minulla ei mitään konetta. Puhelimet on halvimmat mahdolliset jn.

Töissä saa painaa pitkää päivää, eikä sitä rahaa ole ikinä tarpeeksi. Ei olla päästy esimerkiksi ikinä matkalle. Lintsille sain tänä vuonna vietyä 2 lasta. Ens vuonna sitten 2 muun vuoro.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskin juuri lukioikäisen tytön kulutuksen. Noin 800 euroa kuussa, kun otetaan huomioon lukiokirjat ja harrastusmaksut. Kuukausirahaa saa 150. Vaatteita ostetaan paljon kirppareiltakin. Laitoin juuri maanantaina kiellon ostaa halpaketjujen vaatteita, esim. H&M, sillä ne eivät liiku eteenpäin kirppareilla. Vain merkkejä, jotka voi myydä eteenpäin. Asutaan pääkaupunkiseudulla ja käy usein kavereitten kanssa ulkona. Käy vähän töissä, mutta päätin itse, että kesä on tytölle lepoa. Lukio-opinnot ovat rankkoja.

Oikeasti?!? Meillä poika saa 130€/kk ja ostaa sillä rahalla myös lukiokirjat itselleen. Vaatteita tarvitsee harvakseltaan. Meillä menee varmaan 200-300€/kk poikaan ja siihen sisältyy tuo kuukausiraha.

Miksi antaa pojalle 130 euroa kuukausirahaa, kun se menee kokonaan niihin lukiokirjoihin. Ettekö voi vaan ostaa niitä kirjoja suoraan?

Kyllä lukiolainen osaa ihan itse ostaa kirjat. Tietää itse mitä tarvitsee, miksi tekisin asiat lapseni puolesta, kun osaa ne hommata itsekin?

Minusta ehkä olennaisinta tässä on se, että kun nuori saa riittävän summan kirjoihin hän voi silti harjoitella viisasta rahankäyttöä ja pyrkiä ostamaan kirjat käytettyinä kavereilta jne jolloin hänelle jää siitä rahasta enemmän omaan käyttöön - jokainen valinta on pieni opetustuokio...

Ei ihme että täällä valitetaan rahan vähyyttä kun teinille on pakko ostaa merkkivaatteet ja jatkuvalla syötöllä uutta elektroniikkaa, unohtamatta mopoja, bensoja ja burger-rahoja.

Kyllä te nyt ihan itse luotte ongelmanne.

Itse olen köyhästä perheestä ja mulle ei ainakaan ole kasvanut mitään tarvetta haalia materiaa, päinvastoin. Ja joo, elämäni on myös teininä mukavaa vaikkei minulle kustannettukaan jokaista päähänpistoa, eikä muuten yhden yhtä merkkivaatetta.

Me oltiin köyhä perhe mun nuoruudessa mutta kyllä veljellä piti olla urheiluvaatteet aina jotain merkkiä. Muuten shoppaili tosi vähän. Mulla ja siskolla oli Levis farkut ihan must mutta ne ostettiin käytettyinä. Muita merkkivaatteita me ei koettu tarvitsevamme.

Sisko ostelee kanssa lapsilleen käytettynä merkkivaatteita. Taitaa olla melkein kaikilla nuorilla tuo että edes jokin vaate pitää olla jotain merkkiä jotta ei tulisi kiusatuksi.

Suurimman yksittäisen konkreettiseen käyttötavaraan liittyvän kulujen nousun olen huomannut kenkien hinnassa: kun juniorikoosta siirrytään aikuisten kokoihin (mikä voi tapahtua yllättävän varhain), kenkiin alkaa mennä rahaa yhtä paljon kuin aikuisilla. Lapsi saattaa kuluttaa urheilutossuja ym nopeasti loppuun, joten rahaa kuluu.

Elätte sen mukaan miten on varaa. Ei kaikkea mitä haluaa voi eikä tarvitsekaan saada. Kyllähän teini osaa kuluttaa ihan niin paljon kuin mihin annetaan mahdollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme että täällä valitetaan rahan vähyyttä kun teinille on pakko ostaa merkkivaatteet ja jatkuvalla syötöllä uutta elektroniikkaa, unohtamatta mopoja, bensoja ja burger-rahoja.

Kyllä te nyt ihan itse luotte ongelmanne.

Itse olen köyhästä perheestä ja mulle ei ainakaan ole kasvanut mitään tarvetta haalia materiaa, päinvastoin. Ja joo, elämäni on myös teininä mukavaa vaikkei minulle kustannettukaan jokaista päähänpistoa, eikä muuten yhden yhtä merkkivaatetta.

Toisaalta nykyään tehdään muutakin kun leikitään käpylehmillä ja pyöritetään vannetta. Ajat muuttuvat. Muutama vuosikymmen sitten ei juuri kellään ollut sen ihmeemmin materiaa ja mun nuoruudessa ei muillakaan nuorilla ollut harrastuksia meillä päin. Juostiin ulkona ja luettiin kirjoja ja telkkarissa oli yksi kanava, jolta tuli ohjelmaa neljä tuntia illassa.

Vierailija kirjoitti:

Tuolle 8-15-vuosien välille saattaa osua myös hampaiden oikomahoito. Meillä taisi hoito alkaa alle 10-vuotiaana ja vaikka välillä oli pidempiä taukoja kun odoteltiin hampaiden kasvua, niin välillä siellä oikomahoidossa käytiin kuukausittain, 130€ kerta. Silloin se tuntui ihan harrastukselta ja mietin jo, että kun tämä homma saadaan valmiiksi, voidaan kerran kuussa käydä jossain vähän halvemmassa ravintolassa syömässä tällä samalla rahalla. 16-vuotiaaksi tuolla ravattiin, välillä meni muutama sata niihin oikomakojeisiin. Kokonaan tuo ei lopu koskaan, koska hampaisiin jäi loppuiäksi loppuiäksi linguaalikaari, jonka kiinnitykset tarkistetaan puolivuosittain ja samalla putsataan hammaskiveä, koska linguaalikaari estää hammaslangan käytön. Tuokin peijooni on kullattu ja maksoi yli 400€. Useita tuhansia euroja meni tuohon projektiin vuosien varrella. Se on tuurista kiinni sattuuko omalle lapselle suorat hampaat vai onko ahdas leuka, jolloin pitää poistaa hampaita ja siirtää jäljellejääviä takaa eteenpäin. Jollain paikkakunnilla nämä saattaa hyvällä tuurilla saada hoidettua julkisella puolella, mutta mitenkään sen varaan ei voi laskea. 

Silmälasit on toinen, mihin on meillä palanut rahaa. Lasit taisi tulla joskus 4.-5. luokalla. Ei niin kallista lystiä kuin oikomahoito, mutta jos rahat on tiukassa niin silmälasit (ja niihin liittyvät silmälääkärikäynnit) voivat tuntua kalliilta paukulta.

Missä asut? Meillä neiti oli vastaavassa oikomishoidossa 9-16 vuotiaana ja se kaari on edelleen pitämässä hammasrivin paikoillaan. Kunnallisessa hammashoitolassa erikoishammaslääkärillä kustannus 18 vuotiaaksi saakka 0 euroa.

Vierailija kirjoitti:

 Nyt jo osa kirjoista on sähköisessä muodossa, tulevaisuudessa varmasti kaikki ja opetuksen painotus tullee olemaan itsenäisessä tiedonhaussa sen sijaan, että opettaja kertoo, miltä sivulta opetettava aihe löytyy.

Ne sähköiset kirjat ovat vielä kalliimpia, kun niitä ei voi myydä eteenpäinkään, lisenssit päättyvät. Kyllähän kaikki kustannukset nousevat, kun lapset kasvavat. Pienempänä kaiken voi saada käytettynä ja kierrätettynä, mutta yläaste-tai lukioikäisille harvemmin löytyy mitään. Ja kun kaikki kustannukset vähän nousevat, kasvaa niistä sitten yhteensä iso summa. Esimerkkinä nyt vaikka puhelinlasku. Jonkun alakouluikäiselle sopivan liittymän ilman nettiä saa varmaan alle kympillä, mutta hinta onkin jo teinin liittymällä kolminkertainen.

Meillä teineillä on noin 5 euroa kk maksavat liittymät, joissa rajaton netti. Hyvin riittää puhelimiin. Kotona toki on sitten on tehokkaampi nettiyhteys käytettävissä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi näissä keskusteluissa aina teini = poika? Ei mun teinitytöllä kasva jalka monta kokoa vuodessa, eikä hän veny kymmeniä senttejä pituutta. Hän ei myöskään syö jääkaappia tyhjäksi yhdeltä istumalta, ei tarvitse kallista elektroniikkaa pelaamiseen, eikä rahaa mopoon bensoineen. Tyttöjen kanssa teini-ikä on ehkä vähän armeliaampaa siinä suhteessa, että kasvupyrähdys tulee usein jo alakouluikäisenä ennen pahinta teini-ikää, eli markettivaatteet ja -kengät kelpaavat vielä siinä vaiheessa.

Me ollaan tytön kanssa sovittu vaatteisiin käytettävästä budjetista ja kulutuksesta muutenkin, on opetettu miettimään, mikä on oikeasti tarpeellista ja mitä halutaan ostaa vain ostamisen/uutuuden ilosta. Hän voi esim. käyttää sovitun summan rahaa haluamiinsa, kalliisiin kenkiin, mutta se tarkoittaa sitten sitä, että muita kenkiä ei vuoden aikana osteta. Tai jos uhkaa ihan paljasjalkaiseksi jäädä, niin markettikengät saavat kelvata tilalle.

Musta tuntuu, että nykyään tyttöön menee jopa vähemmän rahaa kuussa kuin päiväkoti-ikäisenä, jolloin joka kuukausi meni satasia pelkkään hoitomaksuun. Ainakaan vielä hän ei tosiaan syö tuota summaa kädestä, eikä vaatteisiinkaan mene rahaa joka kuukausi. Kuukausirahaa maksetaan, mutta vastineeksi tyttö tekee kotitöitä. Kaiken kaikkiaan en ainakaan vielä koe, että teiniin menisi ihan tuhottomia summia rahaa.

Niin mitäpä se tyttö tarvitsisikaan harrastuksia, kännykkää tai tietokonetta. Sehän vaan tekee kotitöitä. Joopa joo. Minun tyttäreni on esim pelannut 6 v lähtien jääkiekkoa , ratsastanut ja lasketellut ja vaatteisiin ja meikkeihin kuluu tuplasti se mikä veljellä. Kokonaisuudessaan katson, että kuhunkin nuoreen panostetaan suunnilleen samanverran aikaa ja rahaa.

Matkailu, lapsi alkaa vaatia matkoja koska "muutkin pääsee". Lomailuksi ei enää riitä oman paikkakunnan uimaranta ja pehmisjäätelö. Matkalle pitää päästä, varsinkin kaukomatkoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme että täällä valitetaan rahan vähyyttä kun teinille on pakko ostaa merkkivaatteet ja jatkuvalla syötöllä uutta elektroniikkaa, unohtamatta mopoja, bensoja ja burger-rahoja.

Kyllä te nyt ihan itse luotte ongelmanne.

Itse olen köyhästä perheestä ja mulle ei ainakaan ole kasvanut mitään tarvetta haalia materiaa, päinvastoin. Ja joo, elämäni on myös teininä mukavaa vaikkei minulle kustannettukaan jokaista päähänpistoa, eikä muuten yhden yhtä merkkivaatetta.

Toisaalta nykyään tehdään muutakin kun leikitään käpylehmillä ja pyöritetään vannetta. Ajat muuttuvat. Muutama vuosikymmen sitten ei juuri kellään ollut sen ihmeemmin materiaa ja mun nuoruudessa ei muillakaan nuorilla ollut harrastuksia meillä päin. Juostiin ulkona ja luettiin kirjoja ja telkkarissa oli yksi kanava, jolta tuli ohjelmaa neljä tuntia illassa.

Missä asuit? Minä olen 80-90-luvun nuori maalta. Todellakin oli laskettelureissuja, Kanarian-matkoja, Levi's-farkut, permanentit, baseball-takit, vaihtarivuodet, kielikoulut ym.