Paljonko ne lapset sit kuluttaa enemmän kasvaessaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin paljon. Elektroniikkaa tarvitaan toisella tapaa. Harvalle teinille kelpaa mikä tahansa vaate. Jos poika, niin syö kaiken mitä näkee.

Jep, kaksi nälkästä poikaa on talossa! Nyt jo syövät yhtä paljon kuin äitinsä, onneks sentään oon ruuanlaittotaitonen ja mukulat ei kovin nirsoja, mut ruokalaskua tietää.. Ja tää niin kuin tuo yks edellinenkin oli siis ap.

Eritoten kiinnostaa muiden eronneiden kokemukset talouden kehittämisestä lasten kasvaessa, mikä yllätti?

Kyllä teinipojat syövät enemmän kuin miehet. Kaksi isoa kestokassillista ruokaa riittää kahdeksi päiväksi. Onneksi ovat itsekin kiinnostuneita ruoanlaitosta ja kotitaloustunnilla on opetettu laskemaan ruoka-annoksen hintoja.

Meillä on teinipoika. Ruokalasku ei juuri ole kasvanut, paitsi maitoa menee paljon. Mistä tulee ajatus, että teinipojat syövät hullun lailla?

Tämä. Olen 190 cm mies. En muista, että olisin teininä syönyt jotenkin runsaasti. Meillä oli kotona ruoka-ajat, jolloin kaikki oli paikalla syömässä. Koulussa syötiin aina.

Vierailija kirjoitti:

Esim. Meillä lapsen harrastus alkoi 50€/ kausi eli 100€ vuosi. Sitten siitä tuli 50€/ kk. Nyt 15v se on 390€/kk eli melkein 4700 vuodessa ja varusteet ja satunnaisia muita kuluja päälle.

Miettiikö lapsesi, pitääkö hän harrastukseen vanhempien käyttää noin paljon rahaa vuodessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. Meillä lapsen harrastus alkoi 50€/ kausi eli 100€ vuosi. Sitten siitä tuli 50€/ kk. Nyt 15v se on 390€/kk eli melkein 4700 vuodessa ja varusteet ja satunnaisia muita kuluja päälle.

Miettiikö lapsesi, pitääkö hän harrastukseen vanhempien käyttää noin paljon rahaa vuodessa?

Miksi lapsen pitäisi näitä miettiä? Tämähän on ihan valinta kysymys, mitä perheenä halutaan. Käytetäänkö rahaa esim matkusteluun, ulkonasyömiseen , statuksen ylläpitoon vai eletäänkö vaatimattomammin ja tarjotaan lapselle mahdollisuus harrastaa ja kehittyä siinä harrastuksessaan. Hyvin harvalla perheellä on varaa humputtaa käyttää rahaa ympäriinsä vaan valitaan ne jutut joita pidetään tärkeinä ja niihin sitten panostetaan.-eri

Kyllä 15 vuotiaana toki on jo kovat, mutta kovimmat ne ovat tuolla 16-17 vuotiaana, kun aloitetaan opiskelut. Tarvitaan jatkuvasti jotain ja 17 vuotiaana loppuu vielä lapsilisätkin, senttiäkään et saa enää sitäkään kautta.

Itse sanoisin että jos vertaa tuolta 8 vuotiaasta  16,17, 18 vuotiaaseen, niin kulut kasvoi meillä n. 10 kertaisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolle 8-15-vuosien välille saattaa osua myös hampaiden oikomahoito. Meillä taisi hoito alkaa alle 10-vuotiaana ja vaikka välillä oli pidempiä taukoja kun odoteltiin hampaiden kasvua, niin välillä siellä oikomahoidossa käytiin kuukausittain, 130€ kerta. Silloin se tuntui ihan harrastukselta ja mietin jo, että kun tämä homma saadaan valmiiksi, voidaan kerran kuussa käydä jossain vähän halvemmassa ravintolassa syömässä tällä samalla rahalla. 16-vuotiaaksi tuolla ravattiin, välillä meni muutama sata niihin oikomakojeisiin. Kokonaan tuo ei lopu koskaan, koska hampaisiin jäi loppuiäksi loppuiäksi linguaalikaari, jonka kiinnitykset tarkistetaan puolivuosittain ja samalla putsataan hammaskiveä, koska linguaalikaari estää hammaslangan käytön. Tuokin peijooni on kullattu ja maksoi yli 400€. Useita tuhansia euroja meni tuohon projektiin vuosien varrella. Se on tuurista kiinni sattuuko omalle lapselle suorat hampaat vai onko ahdas leuka, jolloin pitää poistaa hampaita ja siirtää jäljellejääviä takaa eteenpäin. Jollain paikkakunnilla nämä saattaa hyvällä tuurilla saada hoidettua julkisella puolella, mutta mitenkään sen varaan ei voi laskea. 

Silmälasit on toinen, mihin on meillä palanut rahaa. Lasit taisi tulla joskus 4.-5. luokalla. Ei niin kallista lystiä kuin oikomahoito, mutta jos rahat on tiukassa niin silmälasit (ja niihin liittyvät silmälääkärikäynnit) voivat tuntua kalliilta paukulta.

Hauska tarina, mutta alle 18v saa hammashoidon ilmaiseksi julkisella.

Oikomishoitoa ei välttämättä saa kunnallisella puolella ja se tulee tosi kalliiksi itse maksettuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskin juuri lukioikäisen tytön kulutuksen. Noin 800 euroa kuussa, kun otetaan huomioon lukiokirjat ja harrastusmaksut. Kuukausirahaa saa 150. Vaatteita ostetaan paljon kirppareiltakin. Laitoin juuri maanantaina kiellon ostaa halpaketjujen vaatteita, esim. H&M, sillä ne eivät liiku eteenpäin kirppareilla. Vain merkkejä, jotka voi myydä eteenpäin. Asutaan pääkaupunkiseudulla ja käy usein kavereitten kanssa ulkona. Käy vähän töissä, mutta päätin itse, että kesä on tytölle lepoa. Lukio-opinnot ovat rankkoja.

Oikeasti?!? Meillä poika saa 130€/kk ja ostaa sillä rahalla myös lukiokirjat itselleen. Vaatteita tarvitsee harvakseltaan. Meillä menee varmaan 200-300€/kk poikaan ja siihen sisältyy tuo kuukausiraha.

Laskin kulutukseen siis ihan kaiken asumisesta lähtien. Pääsin laskemaan todelliset ruokakulutkin, koska tytttö asui pari kuukautta isällään meidän asunnon remontin vuoksi. Ruokakulut kuukaudessa 350 euroa, kuukausiraha 150 e, harrastus 100, lukiotilille 100 e kuussa, hsl-lippu 28 ja lisäksi puhtaus jne. Jos laskette todelliset kustannukset, rahaa menee. Ihmettelin remontin aikana, kun rahaa jäi säästöön. Syön työpaikalla ja minulta meni vain 180 euroa yksikseni ruokakauppaan.

Pienen lapsen suurin menoerä lienee päivähoito. Halvimmillaan lapset ovat alakoululaisina ja kalleimmillaan teineinä. Teini kuluttaa kuten aikuinen (ruoka, vaatteet, bussiliput jne) ja lisäksi lukio/amis tuo kustannuksia. Tähän päälle vielä harrastukset ja sosiaalinen elämä, jotka eivät tokikaan ole elintärkeitä, mutta kuuluvat mielestäni nuoruuteen.

Harrastuskustannukset ovat hyvä esimerkki. Meillä alle 5-v ei ollut maksullisia harrastuksia. Alakouluikäisen harrastus maksoi 300 eur vuosi ja nyt teininä sama harrastus on jo yli 2000 eur vuosi (treenimäärät lisääntyneet, lisäksi leirit ja kisat).

Vierailija kirjoitti:

Missä asut? Meillä neiti oli vastaavassa oikomishoidossa 9-16 vuotiaana ja se kaari on edelleen pitämässä hammasrivin paikoillaan. Kunnallisessa hammashoitolassa erikoishammaslääkärillä kustannus 18 vuotiaaksi saakka 0 euroa.

Helsingissä asutaan. Oikomahoitoa tarjotaan todella vaihtelevasti eri kunnissa. Helsingissä sitä ei tarjota jos ei ole todella vakavasta ongelmasta kyse, enempi vaan katsellaan vinksin vonksin olevia hampaita ja toivotaan että ne oikenevat itsestään. Oikomahoito on kuitenkin parempi tehdä silloin kun lapsi kasvaa, eikä vasta aikuisena, kun on päässyt töihin ja tienaa rahaa niin että on varaa hoidattaa hampaansa kuntoon.

Olen nähnyt Oralin vastaanotolla pojan, jonka etuhampaat sojottivat melkein suoraan eteenpäin. Isällään oli duunarivaatteet päällä, joku sähköasentaja tms tuli mieleen. Tuo oli jotenkin pysäyttävä näky ja on jäänyt mieleen, vaikka tästä on yli kymmenen vuotta. Että jollain voi ollakin hampaat niin vinossa, ja että ilmeisesti julkisella puolella ei hoideta. Niin surullista. Samaan aikaan olin kuitenkin niin iloinen siitä, että pojan vanhemmat kuitenkin olivat päättäneet, että pienistä tuloista hoidetaan pojan hampaat kuntoon. Kuinka paljon mahtaa olla niitä perheitä, joilla tähän ei olisi ollut mahdollisuutta, koska rahat ovat niin tiukassa ja oikomahoito kallista? Miltä se tuntuu pienituloisesta yksinhuoltajasta, kun näkee että oman lapsen hampaat ovat sikin sokin ja sojottavat minne sattuu, mutta julkisella puolella ei hoideta ja itsellä ei ole varaa? En haluaisi yhdenkään vanhemman joutuvan tuohon tilanteeseen, siksi mainitsin mahdollisesta oikomahoidon tarpeesta. Se voi sattua oman lapsen kohdalle, tai sitten ei. Ja kunnasta riippuu, hoidetaanko vai ei. Näissä asioissa eivät lapset ole yhdenvertaisia. 

Meillä oikomahoidon tarve johtui leuan ahtaudesta. Lapsen isällä oli myös ahdas leuka ja hänellä ongelma ratkaisiin niin, että alhaalta kulmahampaiden välistä otettiin yksi hammas pois ja sillä hyvä. Hänellä on kulmahampaiden välissä kolme hammasta. Käsi ylös, kuka haluaa lapselleen tällaisen kokonaisedullisen ratkaisun tilanteessa, jossa hampaat eivät mahdu leukaan? En usko että nykyisin tuollaista edes harrastetaan, ennemmin annetaan niiden hampaiden kasvaa sikin sokin. Meidän lapselta jouduttiin poistamaan yläleuasta kaksi (rauta)hammasta ja niiden takana olevia hampaita siirrettiin eteenpäin. Alaleukaan hampaat mahtuivat, mutta niitä piti oikoa ja linguaalikaari varmistaa, etteivät ne pääse menemään vinksalleen. En todellakaan harmittele sitä loputtomalta tuntuvaa rahanmenoa mikä tästä kaikesta seurasi, vaan pikemminkin olen kiitollinen että meillä oli siihen varaa. Paha mieli on niiden nuorten puolesta, joiden hampaat jäävät hoitamatta, kun vanhempien maksukyky ei riitä.

Vierailija kirjoitti:

Olikohan tuo yksi oikomishoito joku esteettinen helmihammashoito? Koska kyllä kunnasta riippumatta Suomessa oiotaan julkisessa hammashoidossa käytännössä kyllä ihan kaikki alle 18-v., joilla on minkäänlaista oikeaa purentavikaa. Jos nyt vaan halutaan täydellinen mallihammasrivistö ja haetaan se suoraan yksityiseltä niin voi joutua itse maksamaan. Täällä päin en tiedä ketään, joka oikoisi lapsen hampaita privaatissa. Joillekin ehkä se paska julkinen ei vaan kelpaa.... Tai sitten tämä kirjoittaja ei asunut Suomessa.

Tähän kohtaan haluan vielä kommentoida. Kun olen kuullut miten vaikea julkiselle puolelle on päästä hoitoon ja miten nihkeästi siellä tehdään hampaiden oikomahoitoa, niin sen lisäksi että olen halunnut varmistaa omalle lapselle hyvän hoidon, olen toki myös ajatellut niitä, joilla ei ole julkiseen varaa. Jos minä, jolla on varaa maksaa lapselle hyvä hoito yksityisellä, vien lapseni julkiselle, niin eikö se ole epäreilua niitä kohtaan, joilla ei ole muita vaihtoehtoja kuin julkinen? Haluan omalta osaltani jättää julkisen puolen tiukille vedetyt resurssit niille, joilla on taloudellisesti tiukkaa, enkä todellakaan suostu tästä syyllistymään. Tietenkin isoissa ongelmissa turvaudun julkiseen, ei minulla mihinkään syöpähoitoihin ole varaa. Mutta pikkuvaivat hoidatan yksityisellä, jotta minua vielä pienituloisemmat voivat myös saada hoitoa.

Suurin menoerä meillä on lukion kirjat ja läppäri. Olen laskenut, että kolme tonnia ainakin menee niihin. Onneksi lapsen kaikki pienenä saadut rahalahjat on säästetty ja nuori sai kesätyön. Lisäksi perin pikkusumman sedältäni. Kaikki menee lukioon. Toivottavasti toinen lapsi ei halua lukioon, ei nimittäin rahat riitä siihen.

Voihan sitä verrata vaikka itseensä: kulutatko itse enemmän kuin 8-vuotias? Tai mitä itse tarvitsit teininä? Tarvitsitko rahaa liikkumiseen (jos nyt oletus on, että nuorikin saa liikkua kodin ulkopuolella), oletko jossain vaiheessa opiskellut (ilmainen koulutus ei tarkoita ilmaisia materiaaleja), saako lapsi harrastaa jne. Ei se kulujen nouseminen ole vain sitä, että pitäisi olla kalliimpi kännykkä, vaan sitä, että elämänpiiri laajenee olennaisesti kodin ulkopuolelle, ja siihen nyt jonkun verran kuluu rahaa. Meidän kunnassa esimerkiksi bussissa aikuisen hinnan maksavat yli 12-vuotiaat, ja kuukausikortti maksaa 70€. Kolmen teinin kanssa se nyt vaan on kallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolle 8-15-vuosien välille saattaa osua myös hampaiden oikomahoito. Meillä taisi hoito alkaa alle 10-vuotiaana ja vaikka välillä oli pidempiä taukoja kun odoteltiin hampaiden kasvua, niin välillä siellä oikomahoidossa käytiin kuukausittain, 130€ kerta. Silloin se tuntui ihan harrastukselta ja mietin jo, että kun tämä homma saadaan valmiiksi, voidaan kerran kuussa käydä jossain vähän halvemmassa ravintolassa syömässä tällä samalla rahalla. 16-vuotiaaksi tuolla ravattiin, välillä meni muutama sata niihin oikomakojeisiin. Kokonaan tuo ei lopu koskaan, koska hampaisiin jäi loppuiäksi loppuiäksi linguaalikaari, jonka kiinnitykset tarkistetaan puolivuosittain ja samalla putsataan hammaskiveä, koska linguaalikaari estää hammaslangan käytön. Tuokin peijooni on kullattu ja maksoi yli 400€. Useita tuhansia euroja meni tuohon projektiin vuosien varrella. Se on tuurista kiinni sattuuko omalle lapselle suorat hampaat vai onko ahdas leuka, jolloin pitää poistaa hampaita ja siirtää jäljellejääviä takaa eteenpäin. Jollain paikkakunnilla nämä saattaa hyvällä tuurilla saada hoidettua julkisella puolella, mutta mitenkään sen varaan ei voi laskea. 

Silmälasit on toinen, mihin on meillä palanut rahaa. Lasit taisi tulla joskus 4.-5. luokalla. Ei niin kallista lystiä kuin oikomahoito, mutta jos rahat on tiukassa niin silmälasit (ja niihin liittyvät silmälääkärikäynnit) voivat tuntua kalliilta paukulta.

Hauska tarina, mutta alle 18v saa hammashoidon ilmaiseksi julkisella.

Oikomishoitoa ei välttämättä saa kunnallisella puolella ja se tulee tosi kalliiksi itse maksettuna.

Esteettistä oikomishoitoa ei saakaan, kuten ei esteettistä kirurgiaakaan. Purentavian tai liiallisen ahtauden takia oikomishoidon kyllä saa julkisella ilmaiseksi.

Silmälasit sen sijaan ovatkin toinen juttu. 8 vuotta täyttäneen lasit pitää maksaa kokonaisuudessaan itse, ja ne pitää uusia usein.

Tytöllä ainakin seuraavat kulut, jos ei ruokakulut kovat. Hius ja iho tuotteet. Näihin saa uppoamaan loputtoman summan. Pillerit, kuukautissuojat, kondomit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolle 8-15-vuosien välille saattaa osua myös hampaiden oikomahoito. Meillä taisi hoito alkaa alle 10-vuotiaana ja vaikka välillä oli pidempiä taukoja kun odoteltiin hampaiden kasvua, niin välillä siellä oikomahoidossa käytiin kuukausittain, 130€ kerta. Silloin se tuntui ihan harrastukselta ja mietin jo, että kun tämä homma saadaan valmiiksi, voidaan kerran kuussa käydä jossain vähän halvemmassa ravintolassa syömässä tällä samalla rahalla. 16-vuotiaaksi tuolla ravattiin, välillä meni muutama sata niihin oikomakojeisiin. Kokonaan tuo ei lopu koskaan, koska hampaisiin jäi loppuiäksi loppuiäksi linguaalikaari, jonka kiinnitykset tarkistetaan puolivuosittain ja samalla putsataan hammaskiveä, koska linguaalikaari estää hammaslangan käytön. Tuokin peijooni on kullattu ja maksoi yli 400€. Useita tuhansia euroja meni tuohon projektiin vuosien varrella. Se on tuurista kiinni sattuuko omalle lapselle suorat hampaat vai onko ahdas leuka, jolloin pitää poistaa hampaita ja siirtää jäljellejääviä takaa eteenpäin. Jollain paikkakunnilla nämä saattaa hyvällä tuurilla saada hoidettua julkisella puolella, mutta mitenkään sen varaan ei voi laskea. 

Silmälasit on toinen, mihin on meillä palanut rahaa. Lasit taisi tulla joskus 4.-5. luokalla. Ei niin kallista lystiä kuin oikomahoito, mutta jos rahat on tiukassa niin silmälasit (ja niihin liittyvät silmälääkärikäynnit) voivat tuntua kalliilta paukulta.

Hauska tarina, mutta alle 18v saa hammashoidon ilmaiseksi julkisella.

Oikomishoitoa ei välttämättä saa kunnallisella puolella ja se tulee tosi kalliiksi itse maksettuna.

Esteettistä oikomishoitoa ei saakaan, kuten ei esteettistä kirurgiaakaan. Purentavian tai liiallisen ahtauden takia oikomishoidon kyllä saa julkisella ilmaiseksi.

Silmälasit sen sijaan ovatkin toinen juttu. 8 vuotta täyttäneen lasit pitää maksaa kokonaisuudessaan itse, ja ne pitää uusia usein.

Ei purentavian takia suinkaan aina saa kunnallisella puolella oikomishoitoa. Omassa kunnassani vain aivan vaikeimmat purentaviat oikeuttavat hoitoon. Suurin osa ei täytä näitä kunnan asettamia kriteerejä ja silloin lapsi joko saa kärsiä purentaviastaan tai vanhemmat maksavat hoidon yksityisellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin paljon. Elektroniikkaa tarvitaan toisella tapaa. Harvalle teinille kelpaa mikä tahansa vaate. Jos poika, niin syö kaiken mitä näkee.

Jep, kaksi nälkästä poikaa on talossa! Nyt jo syövät yhtä paljon kuin äitinsä, onneks sentään oon ruuanlaittotaitonen ja mukulat ei kovin nirsoja, mut ruokalaskua tietää.. Ja tää niin kuin tuo yks edellinenkin oli siis ap.

Eritoten kiinnostaa muiden eronneiden kokemukset talouden kehittämisestä lasten kasvaessa, mikä yllätti?

Kyllä teinipojat syövät enemmän kuin miehet. Kaksi isoa kestokassillista ruokaa riittää kahdeksi päiväksi. Onneksi ovat itsekin kiinnostuneita ruoanlaitosta ja kotitaloustunnilla on opetettu laskemaan ruoka-annoksen hintoja.

Meillä on teinipoika. Ruokalasku ei juuri ole kasvanut, paitsi maitoa menee paljon. Mistä tulee ajatus, että teinipojat syövät hullun lailla?

Ovathan teinitkin yksilöitä. Mulla kolme, nyt aikusta, poikaa kaikki yli 180 cm pitkiä.

Kyllä söivät paljon enemmän kun kavereitteni tyttäret. Ihmettelin useasti tyttöjen pieniä annoksia, pärjäävätkö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin paljon. Elektroniikkaa tarvitaan toisella tapaa. Harvalle teinille kelpaa mikä tahansa vaate. Jos poika, niin syö kaiken mitä näkee.

Jep, kaksi nälkästä poikaa on talossa! Nyt jo syövät yhtä paljon kuin äitinsä, onneks sentään oon ruuanlaittotaitonen ja mukulat ei kovin nirsoja, mut ruokalaskua tietää.. Ja tää niin kuin tuo yks edellinenkin oli siis ap.

Eritoten kiinnostaa muiden eronneiden kokemukset talouden kehittämisestä lasten kasvaessa, mikä yllätti?

Kyllä teinipojat syövät enemmän kuin miehet. Kaksi isoa kestokassillista ruokaa riittää kahdeksi päiväksi. Onneksi ovat itsekin kiinnostuneita ruoanlaitosta ja kotitaloustunnilla on opetettu laskemaan ruoka-annoksen hintoja.

Meillä on teinipoika. Ruokalasku ei juuri ole kasvanut, paitsi maitoa menee paljon. Mistä tulee ajatus, että teinipojat syövät hullun lailla?

Yleensä kasvupyrähdys saa ronkelinkin pojan syömään huomattavasti enemmän kuin aiemmin.

Meidän poika, 13 vuotta, on noin 175 cm pitkä. Kasvupyrähdystä odotellaan, mitään murrosiän merkkejä ei vielä ole.

Pituuskasvustako se on kiinni, koska vielä syö ihan normaalisti.

Lyhyt lista nousevista kuluista:

-lukio (kirjoihin, vihkoihin yms käytettynäkin 500/vuosi) plus muut ei pakolliset päälle, eli vanhat, retket...

-harrastukset -Kustannukset nousee. Jalkapalloa ei pelatakaan enää parilla sadalla/vuosi vaan lisätään nollaa perään ja eka numerokin isonee. Lopettaakaan ei viitsi, tietenkään! Hyvä harrastus. Nappulatkin maksaa kaks sataa ja ei ne kauaa tuolla kulutuksella kestä.

- ruoka. Urheilija, treenaa 6-12 kertaa/ viikko. Ruokakauppias hymyilee maireasti, ja tervehtii jo vapaa-ajallaankin.

-bussikortit. Kyllä, teinin reviiri on laajempi.

- vaatteet. Vaikkei ihmeellistä merkkiä ostaiskaan niin ne maksaa

- puhelimet, netti, tietokone

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme että täällä valitetaan rahan vähyyttä kun teinille on pakko ostaa merkkivaatteet ja jatkuvalla syötöllä uutta elektroniikkaa, unohtamatta mopoja, bensoja ja burger-rahoja.

Kyllä te nyt ihan itse luotte ongelmanne.

Itse olen köyhästä perheestä ja mulle ei ainakaan ole kasvanut mitään tarvetta haalia materiaa, päinvastoin. Ja joo, elämäni on myös teininä mukavaa vaikkei minulle kustannettukaan jokaista päähänpistoa, eikä muuten yhden yhtä merkkivaatetta.

Toisaalta nykyään tehdään muutakin kun leikitään käpylehmillä ja pyöritetään vannetta. Ajat muuttuvat. Muutama vuosikymmen sitten ei juuri kellään ollut sen ihmeemmin materiaa ja mun nuoruudessa ei muillakaan nuorilla ollut harrastuksia meillä päin. Juostiin ulkona ja luettiin kirjoja ja telkkarissa oli yksi kanava, jolta tuli ohjelmaa neljä tuntia illassa.

Heh, olen 90-luvun lapsi, meidän nuoruudessa tehtiin myös muuta kuin leikittiin käpylehmillä. Nykynuorille tekisi ehkä ihan hyvää myös ulkoilla välillä ja keksiä itse tekemistä.

Lisäksi: pitää olla oma huone (jos ei jo ole), monessa paikassa ei saa enää lapsialennuksia.

Missä kunnassa ei purentavian takia pääse lapsi kunnalliseen oikomishoitoon? Kunnan nimi tänne ja valitus kunnan johtoportaaseen ja AVIin samantien.