Paljonko ne lapset sit kuluttaa enemmän kasvaessaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ymmärtävät, että yhdellä pupulla kaksine vaihtohousuineen pärjää pitkälle.

Ihan ohi aiheen, mutta tämä sympaattinen typo sai mielikuvitukseni laukkaamaan 😂

Vierailija kirjoitti:

Kaksi teinipoikaa. Ruokaa menee paljon, ovat liikkuvaisia. Vaatteet maksaa ihan eri lailla kuin alle kouluikäisenä. Aikuisten puolelta ostetaan vaatteet, yksi huppari maksaa vähintään 50e, t-paita pari kymppiä, farkut 50-100e jne. Toinen pojista pukeutuu klassisesti, toinen urheilullisesti. Kummallakin asialliset vaatteet ja mieluisat ja vaikka ostan paljon alesta ja teen löytöjä niin maksaa ne silti. Kengät on kalliita ja hyvät ulkovaatteet.

Toisella on mopo, kypärä maksaa, mopon osat, ajohanskat, bensa, vakuutukset jne. Ei riitä pienet kesätyöansiot joten vanhempien pussista menee. Matkat ovat kalliita, molemmista menee reissuissa aikuisen hinta, pakko ottaa 2 hotellihuonetta jos perhehuonetta ei ole. Pitkiä joten mikään hotellin vuodesohva ei riitä.

On bussikorttia, elokuvarahaa, kaverin synttäreitä, junamatkoja, kahviloita, festareita jne. Tokihan voisin sanoa kaikkeen että rahaa ei ole mutta oikeasti, kenen etua se ajaisi?

Huppari maksaa 50€? Alesta olen ostanut alle kahdellakympillä merkkihuppareita. 

Mopoa ei olisi varmaan ollut pakko ostaa, jos sen kulut ovat niin huomattavat, että niitä pitää listata erikseen noin? 

Neljä ihmistä joutuu ottamaan kaksi huonetta hotellissa, jos ei ole perhehuoneita, siihen ei pituus vaikuta.

Kahvilat, elokuvat jne. ovat ihan puhdasta ekstraa eikä niihin ole pakko antaa joka viikko rahaa. Toki voi, mutta sitten on turha valittaa asiasta täällä. 

Mä kyllä ostan teineilleni ihan aikuisten vaatteita ja hupparit on max. 30€

Se vaan, kun halutaan käyttää sitä rahaa ihan järkkyjä määriä, et pääsee taivastelemaan, kuinka hirmuisen kalliiksi lapset tulee. Ei ne tule, ellei väkisin halua ihan hirveästi rahaa laittaa ja silti lapset saavat hyvän lapsuuden ja puhtaat, tarkoituksenmukaiset vaatteet, jotka ei ole edes "noloja".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin paljon. Elektroniikkaa tarvitaan toisella tapaa. Harvalle teinille kelpaa mikä tahansa vaate. Jos poika, niin syö kaiken mitä näkee.

Jep, kaksi nälkästä poikaa on talossa! Nyt jo syövät yhtä paljon kuin äitinsä, onneks sentään oon ruuanlaittotaitonen ja mukulat ei kovin nirsoja, mut ruokalaskua tietää.. Ja tää niin kuin tuo yks edellinenkin oli siis ap.

Eritoten kiinnostaa muiden eronneiden kokemukset talouden kehittämisestä lasten kasvaessa, mikä yllätti?

Minulla kaksi teinipoikaa. Yllätti ruoan menekki. Niillä on koko ajan nälkä.

Ehkä toinen, mikä yllätti oli elektroniikan vaatimustaso. Ei niille voi ostaa tarjoustietokonetta, koska ei jaksa pyörittää, näytönohjain ei riitä nykypeleihin jne jne. Eli joululahoihin menee enemmän rahaa kuin ennen.

 Nyt jo osa kirjoista on sähköisessä muodossa, tulevaisuudessa varmasti kaikki ja opetuksen painotus tullee olemaan itsenäisessä tiedonhaussa sen sijaan, että opettaja kertoo, miltä sivulta opetettava aihe löytyy.[/quote]

Ne sähköiset kirjat ovat vielä kalliimpia, kun niitä ei voi myydä eteenpäinkään, lisenssit päättyvät. Kyllähän kaikki kustannukset nousevat, kun lapset kasvavat. Pienempänä kaiken voi saada käytettynä ja kierrätettynä, mutta yläaste-tai lukioikäisille harvemmin löytyy mitään. Ja kun kaikki kustannukset vähän nousevat, kasvaa niistä sitten yhteensä iso summa. Esimerkkinä nyt vaikka puhelinlasku. Jonkun alakouluikäiselle sopivan liittymän ilman nettiä saa varmaan alle kympillä, mutta hinta onkin jo teinin liittymällä kolminkertainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahaa menee kouluikäisestä ehkä noin 50-700 e/kk riippuen siitä, harrastaako lapsi lukemista ja kulkeeko kirpparirytkyissä vai harrastaako hän mitä tahansa liikuntaa urheiluseurassa uinnista jääkiekkoon ja millaiset elektroniikkavempaimet kuukausimaksuineen hän haluaa. "Halvan" lapsen viisikymppinen on lähinnä viikoraha, jonka hän käyttää jätskiin ja leffaan kavereiden kanssa. Toinen ääripää on sitten lapsi, jolle kustannetaan kaikki mahdollinen. Riippuu ihan isän ja äidin tahdonvoimasta.

Siihen päälle sitten ruuat ja muu eläminen.

Kouluiän jälkeen tulee tietysti opiskelu, joka maksaa edelleen. En usko siihen, että toisen asteen opinnoista tehdään verovaroin maksutonta, koska niihin veronkorotuksiin ei kertakaikkiaan pystytä.

Mutta jos nuori haluaisi muuta kuin kirpparirytkyjä ja vanhemmilla olisi varaa on kyse vain vanhempien vmäisyydestä, ei tahdo voimasta.

Oletan, että ketjussa ei ole kyse vanhemien v-mäisyydestä vaan siitä, mihin varat riittävät. Lähtökohtaisesti normaalit vanhemmat haluvat tarjota lapsilleen parasta mihin pystyvät.

Meillä on yksi lapsi, joka aloittaa nyt koulun. Hänestä menee siis lastenhinta vielä joka paikassa. Eipä tuo nyt niin paljon halvempaa ole kuin aikuisenkaan hinta. Muutamaa euroa halvemmalla pääsee käyntikohteisiin ja nähtävyyksiin.

Kun lensimme Etelä-Eurooppaan, otimme suoran lennon ja päiväsaikaan, jotta olisi lapselle mukavampi, ja se tietysti ylipäänsä nosti hintoja kovasti (meno-paluu perheeltä yhteensä 800 euroa), mutta ei lapsen hinta ollut puolet aikuisesta vaan kolmisenkymppiä halvempi. Samoin hotellissa lapsen hinta ei ollut mikään puolikas aikuisesta vaan vain parikymppiä halvempi. Erillismaksuista aamiaista ei hänestä veloitettu, vaan hän sai syödä mehunsa ja leipänsä ilmaiseksi. Katsoivat siinä respassa, että tuo laiheliini ei varmaankaan paljon syö.

Meillä ei lapsille kelpaa minun ostamat vaatteet, vaikka kuinka yrittäisi etsiä hienoja merkkituotteita. Itse siis valitsevat vaatteet ja kyllä käyttävätkin. Ei tarvitse montaa vaatetta ostaa, kun on ne suosikit. Laiskasti luovuttavat vaatteensa pesuun ja heti kuivuttua käyttöön.

Mielelläni ostan mitä lapset toivovat, jos siihen on mahdollisuus ja isoja juttuja eivät toivo. Jotain 500€/nuori vuodessa menee teinien toiveisiin välttämättömien vaatteiden, ruokien ja pikku käyttörahan lisäksi. Siksi käyn töissä, että voin ostaa. Säästänkin kaikesta muusta ja itseeni en juuri kuluta eikä minulla ole autoakaan mikä maksaisi. Yksinhuoltaja olen, kolme teiniä.

"harrastukset, mopo. Ihan kaikkea ei tietty tarvitse ostaa, mutta ei voi olettaa, että tyytyväinen pitää olla äidin valitsemiin vaatteisiin ja tyytyä perusmallin puhelimeen."

Ei pidä paikkaansa,että kasvaisi menot.

Vaatteet oli näin: 1 pesussa yks päällä yks pyykissä. Jos tarvitsi uutta niin hinta-hinta minkä välissä liikutaan,itse saa valita minkä ostaa. Ei tarvi tyytyä äidin valkaamiin vaatteisiin. Onneksi ei kuulunut pröystäilyporukkaan.

Harrastus oli edullinen,75euroa vuosi,ei sekään kasvattanut menoja.

Tietokone oli alunperin hieno kun ostettiin,ei tarvinnut uutta.

Se on niin että iotse vanhemmat sen rahan rajan luo. Tottakai lapset pyytää,mutta ei ole aikuisen pakko suostua.

JOS isä tyynnyttelee omaatuntoaan niin anna vaan ostaa,älä kinaa sen kanssa,äläkä sano lapsille,kysy isältäs. 

EIvät opi rahan arvoa.

Nyt mun nuoreni on jo aikuinen ja kuulkaa pitää niin kiinni eurostaan,niitä ei viskellä mihin sattuu!

Eikä olla siis nuukailtu ihan hulluja juttuja.

En nyt jaksa lukea koko ketjua, mutta miksi se asia pitää nyt tietää vuosien päähän? Ainakin vielä 80-luvulla tehtiin niin että sitä elatusmaksun määrää tarkistettiin jos siihen oli tarvetta sen mukaan mikä oli lapsen kulutus ja mikä oli etävanhemman tulot. Eihän sitä voi tietää vielä nyt mikä on tilanne 7 vuoden päästä, voitte olla kaikki kuolleita.

saita-iita kirjoitti:

"harrastukset, mopo. Ihan kaikkea ei tietty tarvitse ostaa, mutta ei voi olettaa, että tyytyväinen pitää olla äidin valitsemiin vaatteisiin ja tyytyä perusmallin puhelimeen."

Ei pidä paikkaansa,että kasvaisi menot.

Vaatteet oli näin: 1 pesussa yks päällä yks pyykissä. Jos tarvitsi uutta niin hinta-hinta minkä välissä liikutaan,itse saa valita minkä ostaa. Ei tarvi tyytyä äidin valkaamiin vaatteisiin. Onneksi ei kuulunut pröystäilyporukkaan.

Harrastus oli edullinen,75euroa vuosi,ei sekään kasvattanut menoja.

Tietokone oli alunperin hieno kun ostettiin,ei tarvinnut uutta.

Se on niin että iotse vanhemmat sen rahan rajan luo. Tottakai lapset pyytää,mutta ei ole aikuisen pakko suostua.

JOS isä tyynnyttelee omaatuntoaan niin anna vaan ostaa,älä kinaa sen kanssa,äläkä sano lapsille,kysy isältäs. 

EIvät opi rahan arvoa.

Nyt mun nuoreni on jo aikuinen ja kuulkaa pitää niin kiinni eurostaan,niitä ei viskellä mihin sattuu!

Eikä olla siis nuukailtu ihan hulluja juttuja.

 Sun nuoresi ei syönyt enempää kuin pikkulapsiaikana, ei mennyt mihinkään toisen asteen oppilaitokseen, ei harrastuvälineitä, ei kampaamokäyntejä, ei koskaan elokuvissa, ei koulun leirikouluissa, ei matkoilla, ei kavereiden kanssa missään, ei ravintolassa, ei mitään. Joo vähälläkin pärjää, mutta itse olen kyllä omista pienistä tuloista yrittänyt aina venyä välillä teinin tarpeisiin.

Voin näin opettajana sanoa, että teinien varustelukilpa on aivan toisella tasolla kuin omassa nuoruudessani. Ei ole kyse enää siitä iphonesta vaan ihan kengistä alkaen tietyistä merkeistä. Jos on tyytynyt merkittömiin (kirppari)vaatteisiin, ei se silti tarkoita, etteikö jollain tasolla asiasta kärsi.

Vähän toki riippuu niistä luokkatovereista ja kaveripiireistä, mutta äkkiseltään sanottuna moni syrjäytynyt ja yksinäinen kuuluu näihin, joilla ei ole merkkituotteita. Joskus tällaisella teinillä on paljon kavereita mutta tulee jatkuvasti tilanteita, joista joutuu luopumaan (ei voi lähteä elokuviin tai shoppailureissulle, ei voi maksaa bussimatkaa tai lähteä syömään ostoskeskukseen muun porukan mukana) tai joissa se oma merkittömyys uhkaa tulla selville. Esim. eräs suosittu tyttö piti kauheasti meteliä siitä, miten ei voi tuoda kännykkäänsä kokeen ajaksi laatikkoon. Onneksi oli rohkea ja lopulta tuli kuiskaamaan, että haluaisi pitää sen repussa ja reppu minulla opepöydän luona, kun kännykkä on niin halpa, että muut nauraisivat.

En yritä tässä sanoa, että teineille pitäisi ostaa vain merkkituotteita vaan enemmänkin niin, että teiniä kannattaa oikeasti kuunnella ja miettiä yhdessä, mikä on hänelle tärkeää ja mikä ei. Kaikkea ei tarvitse saada heti eikä uutta tarvita, jos vanha tuote sopii vielä. Joitakin vaatteita/tavaroita voi sisarukset käyttää yhdessä vaikkapa vuorotellen, jos on eri kaveripiiri. Moni teini saa tietyn summan vuodessa rahaa, josta sitten ostaa itselleen tarpeelliset vaatteet ja tavarat. Tuo kehittää suunnitelmallisuutta ja koulii nuoret asettamaan itselleen tavoitteita, joihin tähdätä. Ehkä perheenkin budjetin kannalta voisi olla hyödyllistä miettiä, miten paljon teiniin voi tuhlata rahaa kaiken kaikkiaan ja jakaa sitten se kuukausirahaksi, josta teinin pitää kyetä ostamaan tarvittavat vaatteet, leffaliput, bussimatkat jne. Kännykkä voi olla sitten joulu- tai synttärilahja, johon voi pyytää myös sukulaisilta sponssausta. Monet isovanhemmat pähkäilevät tuskastuneina, mitä teineille voi ostaa, joten kannattaa hyödyntää tätäkin vaihtoehtoa.

Mutta kyllähän pienten lasten vaatteet ovat kalliimpia kuin teinien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heittäydyn ehkä teistä tyhmäksi, mutta tällä ajatustyylillä olen kasvattanut kaksi lasta, joista kumpikaan ei haikaile materian perään. Ja sen verran omatahtoista porukkaa ovat, että toisella on virallisestikin uhmakkuushäiriö. Ei vaan ole PAKKO ostaa kaikkea!

Pelkäänpä, että lapsesta, joka ei saa nuoruudessaan samantasoista tavaraa ja vaatteita kuin muut, tulee aikuisena nimenomaan sellainen, joka on ahnaasti materia perässä. Riittää, kun katsoo suuria ikäluokkia, joiden lapsuus oli pula-aikaa. He ovat juuri sitä joukkoa, joiden oli saatava kaikki mahdolliset härpäkkeet ja vempaimet.

Hyvä niin. Onpahan myös perittävää.

Kirpputoreille ja kotiruoka.

Vierailija kirjoitti:

Mutta kyllähän pienten lasten vaatteet ovat kalliimpia kuin teinien.

Ei todellakaan ole. Kenkiä kuluu useampi pari/vuosi, lisäksi sisäpelikengät ja nappikset. Jalka kasvaa vuodessa pari kokoa.

Verkkarit maksaa useista kympeistä sataseen setti, hupparit min. 40-50 euroa, farkkuja, takkeja, urheiluvaatteita jne.

Äidin maulla tarjousvaatteet alesta ei enää käy jne.

Oma 14 -vuotiaani on kasvanut kahden kuukauden sisällä 11 senttiä. Kengän koko on jo 43. Veljellään on koko 46 ja täyttää 17. Aika pulassa ollaan näiden vaatetouhujen kanssa.

Helpompaa oli, kun olivat pieniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kyllähän pienten lasten vaatteet ovat kalliimpia kuin teinien.

Ei todellakaan ole. Kenkiä kuluu useampi pari/vuosi, lisäksi sisäpelikengät ja nappikset. Jalka kasvaa vuodessa pari kokoa.

Verkkarit maksaa useista kympeistä sataseen setti, hupparit min. 40-50 euroa, farkkuja, takkeja, urheiluvaatteita jne.

Äidin maulla tarjousvaatteet alesta ei enää käy jne.

Oma 14 -vuotiaani on kasvanut kahden kuukauden sisällä 11 senttiä. Kengän koko on jo 43. Veljellään on koko 46 ja täyttää 17. Aika pulassa ollaan näiden vaatetouhujen kanssa.

Helpompaa oli, kun olivat pieniä.

Juurikin näin. Kun omat lapset olivat pieniä, ostin kirppareilta, aleista tai sain ilmaiseksi tuttavapiiristä kaikenlaista ihanaa pienten lasten vaatetta. Lapset kasvoivat niin nopeasti, että vaatteet eivät ehdi edes kulua, niitä voi huoletta siirtää seuraaville. Näkeehän sen kirppareilla. Pienten vaatteita riittää kasoittain, eipä ole teinien vaatteita juuri näkynyt, tai maksavat sielläkin reippaasti.

Vierailija kirjoitti:

Tiedoksi kaikille vanhemmille että meillä ainakin lukion opettaja sanoi että voitte ostaa kirjat käytettynä ja he kyllä ilmoittaa sitten että miltä sivulta tarvittavat tiedot löytyy. Esim. matematiikassa oli ihan samat asiat uudessa ja vanhassa painoksessa. Ainoa ero oli mille sivulle asiat oli kirjoitettu ja pari kirjoitusvirhettä oli korjattu. Sama juttu muistaakseni kielissä. Ainoat erot oli että kappale 2 alkoikin sivulta 16 eikä 18.

Kivat teille. Meillä näin ei ole.

Miksi näissä keskusteluissa aina teini = poika? Ei mun teinitytöllä kasva jalka monta kokoa vuodessa, eikä hän veny kymmeniä senttejä pituutta. Hän ei myöskään syö jääkaappia tyhjäksi yhdeltä istumalta, ei tarvitse kallista elektroniikkaa pelaamiseen, eikä rahaa mopoon bensoineen. Tyttöjen kanssa teini-ikä on ehkä vähän armeliaampaa siinä suhteessa, että kasvupyrähdys tulee usein jo alakouluikäisenä ennen pahinta teini-ikää, eli markettivaatteet ja -kengät kelpaavat vielä siinä vaiheessa.

Me ollaan tytön kanssa sovittu vaatteisiin käytettävästä budjetista ja kulutuksesta muutenkin, on opetettu miettimään, mikä on oikeasti tarpeellista ja mitä halutaan ostaa vain ostamisen/uutuuden ilosta. Hän voi esim. käyttää sovitun summan rahaa haluamiinsa, kalliisiin kenkiin, mutta se tarkoittaa sitten sitä, että muita kenkiä ei vuoden aikana osteta. Tai jos uhkaa ihan paljasjalkaiseksi jäädä, niin markettikengät saavat kelvata tilalle.

Musta tuntuu, että nykyään tyttöön menee jopa vähemmän rahaa kuussa kuin päiväkoti-ikäisenä, jolloin joka kuukausi meni satasia pelkkään hoitomaksuun. Ainakaan vielä hän ei tosiaan syö tuota summaa kädestä, eikä vaatteisiinkaan mene rahaa joka kuukausi. Kuukausirahaa maksetaan, mutta vastineeksi tyttö tekee kotitöitä. Kaiken kaikkiaan en ainakaan vielä koe, että teiniin menisi ihan tuhottomia summia rahaa.

Minulla on mennyt edellisen kuukauden aikana kahden teinin elektroniikkahankintoihin 2500 euroa, eikä loppua näy. Toinen kävi Keski-Euroopan reissulla, maksoi 500 euroa, toinen lajileirillä, hinta 350 euroa. Ja lämmintä ruokaa pitäisi olla kolme kertaa päivässä ja silti jatkuvasti kuuluu miten kova nälkä on...

Juu, en nyt muista mitä nuo maksoivat alle kouluikäisinä, mutta nykyään niihin menee kaikki rahat, omat ja varastetut.