Paljonko ne lapset sit kuluttaa enemmän kasvaessaan?

Mun nyt 10v lapsen joukkuelajiharrastus kustantaa kaikkineen vähintään 1000e vuodessa, 8v oli pienemmät maksut eikä käynyt vielä turnauksissa.

Vierailija kirjoitti:

Minusta teiniin menee vähemmän rahaa, kun nuorempiin lapsiin. Vaatteita ei tarvitse olla koko aikaa uusimassa, kun teini on (etenkin tytöt) jo 14v aikuisen kokoisia. Meillä tyttö myös suvereenisti lainaa minun vaatteitani.

Kyllä teini joo syö melko paljon, mutta ei ruoka nyt niin hirmuisen kallista ole.

Lapsi ei tarvitse merkkivaatteita eikä uutta iphonea vuoden välein, teinikään.

Meillä lasten mielestä merkkivaatteet on lisäksi supernoloja (käveleviä mainostauluja) ja 200€n kännykkä 2-3v välein on riittänyt mainiosti :)

Teinien kalleutta valittaa vain vanhemmat, jotka eivät osaa sanoa ei.

Tai ne vanhemmat, jotka haluaa tarjota lapselleen paremman nuoruuden kuin itsellä oli.

Vaatteet maksaa saman kuin aikuisella, myös kengät, paitsi enemmän, kun koko kasvaa koko ajan. Ruokaa menee kuin aikuisella, paitsi enemmän kun kasvaa. Leffaliput on aikuisten hinnoilla, samoin kaikki muut viihdykkeet. Tilan tarve on "hieman" isompi kuin vauvalla. Eli laske omat kulusi + nuorten kulut ja siinä se kasvu on.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin paljon. Elektroniikkaa tarvitaan toisella tapaa. Harvalle teinille kelpaa mikä tahansa vaate. Jos poika, niin syö kaiken mitä näkee.

Jep, kaksi nälkästä poikaa on talossa! Nyt jo syövät yhtä paljon kuin äitinsä, onneks sentään oon ruuanlaittotaitonen ja mukulat ei kovin nirsoja, mut ruokalaskua tietää.. Ja tää niin kuin tuo yks edellinenkin oli siis ap.

Eritoten kiinnostaa muiden eronneiden kokemukset talouden kehittämisestä lasten kasvaessa, mikä yllätti?

Kyllä teinipojat syövät enemmän kuin miehet. Kaksi isoa kestokassillista ruokaa riittää kahdeksi päiväksi. Onneksi ovat itsekin kiinnostuneita ruoanlaitosta ja kotitaloustunnilla on opetettu laskemaan ruoka-annoksen hintoja.

Meillä on teinipoika. Ruokalasku ei juuri ole kasvanut, paitsi maitoa menee paljon. Mistä tulee ajatus, että teinipojat syövät hullun lailla?

Koska monesti näin on. Minkä kokoinen teinisi on ja harrastaako mitään urheilua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioikäinen on todella kallis, lapsilisät loppuu, opintotukea ei tule jos edes toinen vanhempi on normaalipalkkaisessa työssä. Pitää ostaa hienot juuri tietynlaiset läppärit, laskimet, läjäpäin kalliita kirjoja, vanhojentanssimekko kampauksineen, mielellään myös autokortti ja ensiauto. Kampaajat, vaatteet, salikortit ja leffakäynnit kavereiden kanssa ovat samaa hintaa kuin aikuisilla. Jos koko perhe haluaa matkustaa ulkomaille lukioikäinen mukanaan, menee hänestä aikuisen maksut.

Meidän perheessä edullisin vaihe lasten kanssa oli siinä noin 9 - 14 v. (ennen rippijuhlia joihin paloi rahaa ja sen jälkeen pian olikin se lukio). Äitiysloma ja kotihoidontukiaika olivat niukkoja äidin pienien tulojen takia. Päivähoitomaksut oli hirveät ja lapset kasvoi niin että piti ostaa jatkuvasti uudet hyvät haalarit ja kengät yms. Eka-tokaluokalla oli vielä IP-kerhomaksut kuukausittain ja kesäleirimaksut, mutta sen jälkeen oliskin halpa kausi, lähinnä koska meidän lapsilla ei ole kalliita harrastuksia. 9 - 14 v voi kyllä maksaa paljon hänkin jos on vaikka jääkiekkoilija, mutta meillä oli halvat lasten itse valitsemat harrasteet.

Ei tarvitse ostaa kallista tietynlaista läppäriä, vaan tarkoituksenmukaisen läppärin. Joo, kun lapsilisä loppuu, pitää sen verran varata rahaa, että se korvataan. Poika just aloittaa lukion ja tossa osti ekan jakson kirjat, kokonaiset 60€ uppos niihin ja toi x5 niin ei tuo nyt mikään hirmuisen kauhea summa ole.

Ja lapselle ei todellakaan tarvitse ostaa autoa :D :D :D :D

Lukion hinta riippuu ihan lukiosta. Toisissa käytetään tabletkoulua esim kemiassa ja fysiikassa. Toisissa annetaan läppäri panttia vastaan, jossain jopa maksetaan kirjat kuittia vastaan. Jos sattuu huonoon väliin voi olla että opsit vaihtuu ja käytettyjä kirjoja ei kertakaikkiaan vielä ole. Tyttäreni aloitti vuonna 17 ja nyt alkaa löytyä kolmannen vuoden kirjoja jonkun verran käytettynä. Uutena kirjat maksavat 35-50 euroa kappale. Jos ottaa jaksossa 7-8 kurssia niin siitä voi hintaa laskea yhdelle jaksolle. Toki voi myös yrittää lainata tuttavilta kirjoja, mikäli kurssit osuu eri jaksoihin. Pienemmissä kouluissa , jossa kurssi on vain pari kertaa tarjolla tämä on tietty vaikeampaa. Pitkässä matematiikassa ja fysiikassa on muuten eniten kursseja ja kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta teiniin menee vähemmän rahaa, kun nuorempiin lapsiin. Vaatteita ei tarvitse olla koko aikaa uusimassa, kun teini on (etenkin tytöt) jo 14v aikuisen kokoisia. Meillä tyttö myös suvereenisti lainaa minun vaatteitani.

Kyllä teini joo syö melko paljon, mutta ei ruoka nyt niin hirmuisen kallista ole.

Lapsi ei tarvitse merkkivaatteita eikä uutta iphonea vuoden välein, teinikään.

Meillä lasten mielestä merkkivaatteet on lisäksi supernoloja (käveleviä mainostauluja) ja 200€n kännykkä 2-3v välein on riittänyt mainiosti :)

Teinien kalleutta valittaa vain vanhemmat, jotka eivät osaa sanoa ei.

Tai ne vanhemmat, jotka haluaa tarjota lapselleen paremman nuoruuden kuin itsellä oli.

:D mä olen varakkaasta perheestä ja oon saanut nuorena kaikki uusimmat pelit ja vehkeet ja merkkivaatteet. Mikään niistä ei tehnyt mun nuoruuttani yhtään sen paremmaksi, kuin parhaan ystäväni nuoruus, jolla noita mitään ei ollut.

Tosi kummallinen ajatustapa, että merkkivaatteet tai uusi iphone vuoden välein tekisi nuoruudesta jotenkin paremman.

Ostin muuten just lukiolaiselleni 1000€:n läppärin lukiota varten. Toivottavasti raukkaparka ei kärsi, kun ei saanut 2000€:n läppäriä, et sen nuoruus ois niinku tuplasti parempi... eiku.

Tiedoksi kaikille vanhemmille että meillä ainakin lukion opettaja sanoi että voitte ostaa kirjat käytettynä ja he kyllä ilmoittaa sitten että miltä sivulta tarvittavat tiedot löytyy. Esim. matematiikassa oli ihan samat asiat uudessa ja vanhassa painoksessa. Ainoa ero oli mille sivulle asiat oli kirjoitettu ja pari kirjoitusvirhettä oli korjattu. Sama juttu muistaakseni kielissä. Ainoat erot oli että kappale 2 alkoikin sivulta 16 eikä 18.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioikäinen on todella kallis, lapsilisät loppuu, opintotukea ei tule jos edes toinen vanhempi on normaalipalkkaisessa työssä. Pitää ostaa hienot juuri tietynlaiset läppärit, laskimet, läjäpäin kalliita kirjoja, vanhojentanssimekko kampauksineen, mielellään myös autokortti ja ensiauto. Kampaajat, vaatteet, salikortit ja leffakäynnit kavereiden kanssa ovat samaa hintaa kuin aikuisilla. Jos koko perhe haluaa matkustaa ulkomaille lukioikäinen mukanaan, menee hänestä aikuisen maksut.

Meidän perheessä edullisin vaihe lasten kanssa oli siinä noin 9 - 14 v. (ennen rippijuhlia joihin paloi rahaa ja sen jälkeen pian olikin se lukio). Äitiysloma ja kotihoidontukiaika olivat niukkoja äidin pienien tulojen takia. Päivähoitomaksut oli hirveät ja lapset kasvoi niin että piti ostaa jatkuvasti uudet hyvät haalarit ja kengät yms. Eka-tokaluokalla oli vielä IP-kerhomaksut kuukausittain ja kesäleirimaksut, mutta sen jälkeen oliskin halpa kausi, lähinnä koska meidän lapsilla ei ole kalliita harrastuksia. 9 - 14 v voi kyllä maksaa paljon hänkin jos on vaikka jääkiekkoilija, mutta meillä oli halvat lasten itse valitsemat harrasteet.

Aivan, meidän lapset on 13v ja 15v ja harrastuksiin menee tuhansia euroja per vuosi (viime vuonna taisi mennä n. 4000€). Sen sijaan meidän lapset eivät kuulu kirkkoon joten mitään rippijuhlia ei ole kummallekaan tulossa.

Toisaalta esim meillä rippijuhlat maksoi kaikkineen ehkä 500 euroa kun itse laitettiin ruuat ja tarjoilut. Rippikoululaiset ovat käyneet palokuntarippikoulun, joten vaatekustannuksetkin oli 0 euroa, koska puvut tulevat systeemin puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin paljon. Elektroniikkaa tarvitaan toisella tapaa. Harvalle teinille kelpaa mikä tahansa vaate. Jos poika, niin syö kaiken mitä näkee.

Jep, kaksi nälkästä poikaa on talossa! Nyt jo syövät yhtä paljon kuin äitinsä, onneks sentään oon ruuanlaittotaitonen ja mukulat ei kovin nirsoja, mut ruokalaskua tietää.. Ja tää niin kuin tuo yks edellinenkin oli siis ap.

Eritoten kiinnostaa muiden eronneiden kokemukset talouden kehittämisestä lasten kasvaessa, mikä yllätti?

Kyllä teinipojat syövät enemmän kuin miehet. Kaksi isoa kestokassillista ruokaa riittää kahdeksi päiväksi. Onneksi ovat itsekin kiinnostuneita ruoanlaitosta ja kotitaloustunnilla on opetettu laskemaan ruoka-annoksen hintoja.

Se on kausittaista, mutta kyllä omassa taloudessa ainakin kaksi teinipoikaa kumpikin syö enemmän kuin isänsä syö. 

Meillä on teinipoika. Ruokalasku ei juuri ole kasvanut, paitsi maitoa menee paljon. Mistä tulee ajatus, että teinipojat syövät hullun lailla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta teiniin menee vähemmän rahaa, kun nuorempiin lapsiin. Vaatteita ei tarvitse olla koko aikaa uusimassa, kun teini on (etenkin tytöt) jo 14v aikuisen kokoisia. Meillä tyttö myös suvereenisti lainaa minun vaatteitani.

Kyllä teini joo syö melko paljon, mutta ei ruoka nyt niin hirmuisen kallista ole.

Lapsi ei tarvitse merkkivaatteita eikä uutta iphonea vuoden välein, teinikään.

Meillä lasten mielestä merkkivaatteet on lisäksi supernoloja (käveleviä mainostauluja) ja 200€n kännykkä 2-3v välein on riittänyt mainiosti :)

Teinien kalleutta valittaa vain vanhemmat, jotka eivät osaa sanoa ei.

Tai ne vanhemmat, jotka haluaa tarjota lapselleen paremman nuoruuden kuin itsellä oli.

:D mä olen varakkaasta perheestä ja oon saanut nuorena kaikki uusimmat pelit ja vehkeet ja merkkivaatteet. Mikään niistä ei tehnyt mun nuoruuttani yhtään sen paremmaksi, kuin parhaan ystäväni nuoruus, jolla noita mitään ei ollut.

Tosi kummallinen ajatustapa, että merkkivaatteet tai uusi iphone vuoden välein tekisi nuoruudesta jotenkin paremman.

Ostin muuten just lukiolaiselleni 1000€:n läppärin lukiota varten. Toivottavasti raukkaparka ei kärsi, kun ei saanut 2000€:n läppäriä, et sen nuoruus ois niinku tuplasti parempi... eiku.

Kuka väitti, että merkkivaatteet ja iPhone tekisi nuoruudesta onnellisemman? Itse tarkoitin, että meillä lapsilla on mahdollista harrastaa ja kokea asioita, joilla meillä vanhemmilla ei ollut. Esim harrastaa laskettelua, ratsastusta, jääkiekkoa, soittotunteja. Matkustaa ja kokea uusia asioita ainaisen työnteon lisäksi. Toki varakkaalle nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä ja niitä ei näin osata ilmeisesti arvostaa.

Vierailija kirjoitti:

Tiedoksi kaikille vanhemmille että meillä ainakin lukion opettaja sanoi että voitte ostaa kirjat käytettynä ja he kyllä ilmoittaa sitten että miltä sivulta tarvittavat tiedot löytyy. Esim. matematiikassa oli ihan samat asiat uudessa ja vanhassa painoksessa. Ainoa ero oli mille sivulle asiat oli kirjoitettu ja pari kirjoitusvirhettä oli korjattu. Sama juttu muistaakseni kielissä. Ainoat erot oli että kappale 2 alkoikin sivulta 16 eikä 18.

Toki näin jos kyse on eri painoksista. Kun OPS muuttuu, kirjat menevät kokonaan uusiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta teiniin menee vähemmän rahaa, kun nuorempiin lapsiin. Vaatteita ei tarvitse olla koko aikaa uusimassa, kun teini on (etenkin tytöt) jo 14v aikuisen kokoisia. Meillä tyttö myös suvereenisti lainaa minun vaatteitani.

Kyllä teini joo syö melko paljon, mutta ei ruoka nyt niin hirmuisen kallista ole.

Lapsi ei tarvitse merkkivaatteita eikä uutta iphonea vuoden välein, teinikään.

Meillä lasten mielestä merkkivaatteet on lisäksi supernoloja (käveleviä mainostauluja) ja 200€n kännykkä 2-3v välein on riittänyt mainiosti :)

Teinien kalleutta valittaa vain vanhemmat, jotka eivät osaa sanoa ei.

Tai ne vanhemmat, jotka haluaa tarjota lapselleen paremman nuoruuden kuin itsellä oli.

:D mä olen varakkaasta perheestä ja oon saanut nuorena kaikki uusimmat pelit ja vehkeet ja merkkivaatteet. Mikään niistä ei tehnyt mun nuoruuttani yhtään sen paremmaksi, kuin parhaan ystäväni nuoruus, jolla noita mitään ei ollut.

Tosi kummallinen ajatustapa, että merkkivaatteet tai uusi iphone vuoden välein tekisi nuoruudesta jotenkin paremman.

Ostin muuten just lukiolaiselleni 1000€:n läppärin lukiota varten. Toivottavasti raukkaparka ei kärsi, kun ei saanut 2000€:n läppäriä, et sen nuoruus ois niinku tuplasti parempi... eiku.

Kuka väitti, että merkkivaatteet ja iPhone tekisi nuoruudesta onnellisemman? Itse tarkoitin, että meillä lapsilla on mahdollista harrastaa ja kokea asioita, joilla meillä vanhemmilla ei ollut. Esim harrastaa laskettelua, ratsastusta, jääkiekkoa, soittotunteja. Matkustaa ja kokea uusia asioita ainaisen työnteon lisäksi. Toki varakkaalle nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä ja niitä ei näin osata ilmeisesti arvostaa.

Joo, mä sain harrastaa ja paras ystäväni ei saanut. Ei ne harrastuksetkaan mun lapsuudesta ja nuoruudesta erityisen onnellista tehneet, tai matkustaminen ja laskettelu. Noita kaikkia sain tehdä.

Parasta lapsuudessa ja nuoruudessa ei suinkaan olleet lomamatkat, harrastukset eikä merkkivermeet vaan kavereiden kanssa hengailu, mummolassa olo jne.

Itse kun olen nuo kaikki saanut nuoruudessani niin olen todennut, että ne ei todellakaan tee lapsuudesta eikä nuoruudesta mitenkään paremmaksi tai onnellisemmaksi. Ne vain oli jotain, mitä vanhemmat tarjosi minulle, varmaan just tuolla ajatusmaailmalla, et "saa paremman lapsuuden kuin minulla oli" vaikka niillä millään ei ollut sen paremmuuden kanssa yhtikäs mitään tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heittäydyn ehkä teistä tyhmäksi, mutta tällä ajatustyylillä olen kasvattanut kaksi lasta, joista kumpikaan ei haikaile materian perään. Ja sen verran omatahtoista porukkaa ovat, että toisella on virallisestikin uhmakkuushäiriö. Ei vaan ole PAKKO ostaa kaikkea!

Pelkäänpä, että lapsesta, joka ei saa nuoruudessaan samantasoista tavaraa ja vaatteita kuin muut, tulee aikuisena nimenomaan sellainen, joka on ahnaasti materia perässä. Riittää, kun katsoo suuria ikäluokkia, joiden lapsuus oli pula-aikaa. He ovat juuri sitä joukkoa, joiden oli saatava kaikki mahdolliset härpäkkeet ja vempaimet.

Minun kohdalla aika totta, meillä ei lapsena ja nuorena ollut oikein mitään. Enkä tarkoita merkkivaatteita vaan ei ollut kunnollisisa vaatteita ylipäätään. Kengät oli useimmiten valmiiksi haisevat ja rikki kun ne minulle päätyivät. Parikymppisenä, kun pääsin töihin, havahduin yksi päivä siihen että mulla on vain kahdet rintsikat jotka yläasteella ostettu. Ja ei mulla paljon muitakaan vaatteita ollut. Tajusin että mähän voin itse hankkia nyt lisää. Siitä alkoi kauhea ostelu jota kesti pari vuotta. Osa ostoksista oli täysin huteja joita myin kirpparilla ja annoin pois, osa oli oikein hyviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heittäydyn ehkä teistä tyhmäksi, mutta tällä ajatustyylillä olen kasvattanut kaksi lasta, joista kumpikaan ei haikaile materian perään. Ja sen verran omatahtoista porukkaa ovat, että toisella on virallisestikin uhmakkuushäiriö. Ei vaan ole PAKKO ostaa kaikkea!

Pelkäänpä, että lapsesta, joka ei saa nuoruudessaan samantasoista tavaraa ja vaatteita kuin muut, tulee aikuisena nimenomaan sellainen, joka on ahnaasti materia perässä. Riittää, kun katsoo suuria ikäluokkia, joiden lapsuus oli pula-aikaa. He ovat juuri sitä joukkoa, joiden oli saatava kaikki mahdolliset härpäkkeet ja vempaimet.

Minun kohdalla aika totta, meillä ei lapsena ja nuorena ollut oikein mitään. Enkä tarkoita merkkivaatteita vaan ei ollut kunnollisisa vaatteita ylipäätään. Kengät oli useimmiten valmiiksi haisevat ja rikki kun ne minulle päätyivät. Parikymppisenä, kun pääsin töihin, havahduin yksi päivä siihen että mulla on vain kahdet rintsikat jotka yläasteella ostettu. Ja ei mulla paljon muitakaan vaatteita ollut. Tajusin että mähän voin itse hankkia nyt lisää. Siitä alkoi kauhea ostelu jota kesti pari vuotta. Osa ostoksista oli täysin huteja joita myin kirpparilla ja annoin pois, osa oli oikein hyviä.

Ihan samalla tavalla kaikki nuoret tuhlailee saatuaan omaa rahaa, oli lapsena saanut tavaraa tai ei. Ne snobeiksi kasvatetut kaiken saaneet vaan ylivelkaantuu (ellei sit pappa betalar) kun pitää edelleen ostaa merkkivermeitä, vaikkei niihin varaa olekaan. Vaatimattomissa oloissa eläneelle kun se H&M on luksusta niin rahankäyttö pysyy paljon paremmin hallinnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta teiniin menee vähemmän rahaa, kun nuorempiin lapsiin. Vaatteita ei tarvitse olla koko aikaa uusimassa, kun teini on (etenkin tytöt) jo 14v aikuisen kokoisia. Meillä tyttö myös suvereenisti lainaa minun vaatteitani.

Kyllä teini joo syö melko paljon, mutta ei ruoka nyt niin hirmuisen kallista ole.

Lapsi ei tarvitse merkkivaatteita eikä uutta iphonea vuoden välein, teinikään.

Meillä lasten mielestä merkkivaatteet on lisäksi supernoloja (käveleviä mainostauluja) ja 200€n kännykkä 2-3v välein on riittänyt mainiosti :)

Teinien kalleutta valittaa vain vanhemmat, jotka eivät osaa sanoa ei.

Tai ne vanhemmat, jotka haluaa tarjota lapselleen paremman nuoruuden kuin itsellä oli.

:D mä olen varakkaasta perheestä ja oon saanut nuorena kaikki uusimmat pelit ja vehkeet ja merkkivaatteet. Mikään niistä ei tehnyt mun nuoruuttani yhtään sen paremmaksi, kuin parhaan ystäväni nuoruus, jolla noita mitään ei ollut.

Tosi kummallinen ajatustapa, että merkkivaatteet tai uusi iphone vuoden välein tekisi nuoruudesta jotenkin paremman.

Ostin muuten just lukiolaiselleni 1000€:n läppärin lukiota varten. Toivottavasti raukkaparka ei kärsi, kun ei saanut 2000€:n läppäriä, et sen nuoruus ois niinku tuplasti parempi... eiku.

Kuka väitti, että merkkivaatteet ja iPhone tekisi nuoruudesta onnellisemman? Itse tarkoitin, että meillä lapsilla on mahdollista harrastaa ja kokea asioita, joilla meillä vanhemmilla ei ollut. Esim harrastaa laskettelua, ratsastusta, jääkiekkoa, soittotunteja. Matkustaa ja kokea uusia asioita ainaisen työnteon lisäksi. Toki varakkaalle nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä ja niitä ei näin osata ilmeisesti arvostaa.

Joo, mä sain harrastaa ja paras ystäväni ei saanut. Ei ne harrastuksetkaan mun lapsuudesta ja nuoruudesta erityisen onnellista tehneet, tai matkustaminen ja laskettelu. Noita kaikkia sain tehdä.

Parasta lapsuudessa ja nuoruudessa ei suinkaan olleet lomamatkat, harrastukset eikä merkkivermeet vaan kavereiden kanssa hengailu, mummolassa olo jne.

Itse kun olen nuo kaikki saanut nuoruudessani niin olen todennut, että ne ei todellakaan tee lapsuudesta eikä nuoruudesta mitenkään paremmaksi tai onnellisemmaksi. Ne vain oli jotain, mitä vanhemmat tarjosi minulle, varmaan just tuolla ajatusmaailmalla, et "saa paremman lapsuuden kuin minulla oli" vaikka niillä millään ei ollut sen paremmuuden kanssa yhtikäs mitään tekemistä.

No ainakin omat lapseni ovat olleet tyytyväisiä saadessaan harrastaa rakastamiaan asioita ja lajeja. Yksi heistä jopa kilpailee sm-tasolla , toisille harrastukset ovat jääneet harrastukseksi. Kyllä tämän mahdollistaminen on vaatinut meiltä vanhemmilta rahan lisäksi aikaa ja vaivannäköä ja runsasta osallistumista heidän harrastuksiin. Mielellämme olemme sen tehneet nuortemme hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta teiniin menee vähemmän rahaa, kun nuorempiin lapsiin. Vaatteita ei tarvitse olla koko aikaa uusimassa, kun teini on (etenkin tytöt) jo 14v aikuisen kokoisia. Meillä tyttö myös suvereenisti lainaa minun vaatteitani.

Kyllä teini joo syö melko paljon, mutta ei ruoka nyt niin hirmuisen kallista ole.

Lapsi ei tarvitse merkkivaatteita eikä uutta iphonea vuoden välein, teinikään.

Meillä lasten mielestä merkkivaatteet on lisäksi supernoloja (käveleviä mainostauluja) ja 200€n kännykkä 2-3v välein on riittänyt mainiosti :)

Teinien kalleutta valittaa vain vanhemmat, jotka eivät osaa sanoa ei.

Tai ne vanhemmat, jotka haluaa tarjota lapselleen paremman nuoruuden kuin itsellä oli.

:D mä olen varakkaasta perheestä ja oon saanut nuorena kaikki uusimmat pelit ja vehkeet ja merkkivaatteet. Mikään niistä ei tehnyt mun nuoruuttani yhtään sen paremmaksi, kuin parhaan ystäväni nuoruus, jolla noita mitään ei ollut.

Tosi kummallinen ajatustapa, että merkkivaatteet tai uusi iphone vuoden välein tekisi nuoruudesta jotenkin paremman.

Ostin muuten just lukiolaiselleni 1000€:n läppärin lukiota varten. Toivottavasti raukkaparka ei kärsi, kun ei saanut 2000€:n läppäriä, et sen nuoruus ois niinku tuplasti parempi... eiku.

Kuka väitti, että merkkivaatteet ja iPhone tekisi nuoruudesta onnellisemman? Itse tarkoitin, että meillä lapsilla on mahdollista harrastaa ja kokea asioita, joilla meillä vanhemmilla ei ollut. Esim harrastaa laskettelua, ratsastusta, jääkiekkoa, soittotunteja. Matkustaa ja kokea uusia asioita ainaisen työnteon lisäksi. Toki varakkaalle nuo asiat ovat itsestäänselvyyksiä ja niitä ei näin osata ilmeisesti arvostaa.

Joo, mä sain harrastaa ja paras ystäväni ei saanut. Ei ne harrastuksetkaan mun lapsuudesta ja nuoruudesta erityisen onnellista tehneet, tai matkustaminen ja laskettelu. Noita kaikkia sain tehdä.

Parasta lapsuudessa ja nuoruudessa ei suinkaan olleet lomamatkat, harrastukset eikä merkkivermeet vaan kavereiden kanssa hengailu, mummolassa olo jne.

Itse kun olen nuo kaikki saanut nuoruudessani niin olen todennut, että ne ei todellakaan tee lapsuudesta eikä nuoruudesta mitenkään paremmaksi tai onnellisemmaksi. Ne vain oli jotain, mitä vanhemmat tarjosi minulle, varmaan just tuolla ajatusmaailmalla, et "saa paremman lapsuuden kuin minulla oli" vaikka niillä millään ei ollut sen paremmuuden kanssa yhtikäs mitään tekemistä.

Jos sinä et arvosta ja ole hyödyntänyt saamiasi mahdollisuuksia, se ei tarkoita sitä, että muutkaan ei arvostaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heittäydyn ehkä teistä tyhmäksi, mutta tällä ajatustyylillä olen kasvattanut kaksi lasta, joista kumpikaan ei haikaile materian perään. Ja sen verran omatahtoista porukkaa ovat, että toisella on virallisestikin uhmakkuushäiriö. Ei vaan ole PAKKO ostaa kaikkea!

Pelkäänpä, että lapsesta, joka ei saa nuoruudessaan samantasoista tavaraa ja vaatteita kuin muut, tulee aikuisena nimenomaan sellainen, joka on ahnaasti materia perässä. Riittää, kun katsoo suuria ikäluokkia, joiden lapsuus oli pula-aikaa. He ovat juuri sitä joukkoa, joiden oli saatava kaikki mahdolliset härpäkkeet ja vempaimet.

Minun kohdalla aika totta, meillä ei lapsena ja nuorena ollut oikein mitään. Enkä tarkoita merkkivaatteita vaan ei ollut kunnollisisa vaatteita ylipäätään. Kengät oli useimmiten valmiiksi haisevat ja rikki kun ne minulle päätyivät. Parikymppisenä, kun pääsin töihin, havahduin yksi päivä siihen että mulla on vain kahdet rintsikat jotka yläasteella ostettu. Ja ei mulla paljon muitakaan vaatteita ollut. Tajusin että mähän voin itse hankkia nyt lisää. Siitä alkoi kauhea ostelu jota kesti pari vuotta. Osa ostoksista oli täysin huteja joita myin kirpparilla ja annoin pois, osa oli oikein hyviä.

Ihan samalla tavalla kaikki nuoret tuhlailee saatuaan omaa rahaa, oli lapsena saanut tavaraa tai ei. Ne snobeiksi kasvatetut kaiken saaneet vaan ylivelkaantuu (ellei sit pappa betalar) kun pitää edelleen ostaa merkkivermeitä, vaikkei niihin varaa olekaan. Vaatimattomissa oloissa eläneelle kun se H&M on luksusta niin rahankäyttö pysyy paljon paremmin hallinnassa.

Tämä tuhlailu on ihan kasvatuksesta kiinni. Itse olen opettanut lapset nuoresta lähtien vastuulliseksi kuluttajiksi. Heillä on ollut kuukausiraha yläasteelta lähtien ja siitä ovat maksaneet vaatteensa, meikkinsä ja muut huvinsa. Tytär on näistä rahoista jopa saanut säästettyä pienen pesämunan, pojat taas onpanneet kaiken sileäksi elektroniikkaan ja kulkupeleihin. Suurin ongelma varmaan on se, että jos on nuorena saanut käyttää humputtaa rahaa ihan holtittomasti niin sitä säästäväisyyttä on karu oppia kantapään kautta myöhemminkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta teiniin menee vähemmän rahaa, kun nuorempiin lapsiin. Vaatteita ei tarvitse olla koko aikaa uusimassa, kun teini on (etenkin tytöt) jo 14v aikuisen kokoisia. Meillä tyttö myös suvereenisti lainaa minun vaatteitani.

Kyllä teini joo syö melko paljon, mutta ei ruoka nyt niin hirmuisen kallista ole.

Lapsi ei tarvitse merkkivaatteita eikä uutta iphonea vuoden välein, teinikään.

Meillä lasten mielestä merkkivaatteet on lisäksi supernoloja (käveleviä mainostauluja) ja 200€n kännykkä 2-3v välein on riittänyt mainiosti :)

Teinien kalleutta valittaa vain vanhemmat, jotka eivät osaa sanoa ei.

Tai ne vanhemmat, jotka haluaa tarjota lapselleen paremman nuoruuden kuin itsellä oli.

:D mä olen varakkaasta perheestä ja oon saanut nuorena kaikki uusimmat pelit ja vehkeet ja merkkivaatteet. Mikään niistä ei tehnyt mun nuoruuttani yhtään sen paremmaksi, kuin parhaan ystäväni nuoruus, jolla noita mitään ei ollut.

Tosi kummallinen ajatustapa, että merkkivaatteet tai uusi iphone vuoden välein tekisi nuoruudesta jotenkin paremman.

Ostin muuten just lukiolaiselleni 1000€:n läppärin lukiota varten. Toivottavasti raukkaparka ei kärsi, kun ei saanut 2000€:n läppäriä, et sen nuoruus ois niinku tuplasti parempi... eiku.

Huomaa kyllä, että olet hyvä osainen kuten lapsesikin.

Täällä keskiverrosti tienaavien maailmassa 1000€ läppäri on niin kallis, että sellaista ei hankita opiskelijalle, eikä edes työkäyttöön. En edes harkitsisi noin kallista konetta, kuin erityistilanteessa, että ei se sun lapses nyt tosiaan mistään paitsi jäänyt.

Kaksi teinipoikaa. Ruokaa menee paljon, ovat liikkuvaisia. Vaatteet maksaa ihan eri lailla kuin alle kouluikäisenä. Aikuisten puolelta ostetaan vaatteet, yksi huppari maksaa vähintään 50e, t-paita pari kymppiä, farkut 50-100e jne. Toinen pojista pukeutuu klassisesti, toinen urheilullisesti. Kummallakin asialliset vaatteet ja mieluisat ja vaikka ostan paljon alesta ja teen löytöjä niin maksaa ne silti. Kengät on kalliita ja hyvät ulkovaatteet.

Toisella on mopo, kypärä maksaa, mopon osat, ajohanskat, bensa, vakuutukset jne. Ei riitä pienet kesätyöansiot joten vanhempien pussista menee. Matkat ovat kalliita, molemmista menee reissuissa aikuisen hinta, pakko ottaa 2 hotellihuonetta jos perhehuonetta ei ole. Pitkiä joten mikään hotellin vuodesohva ei riitä.

On bussikorttia, elokuvarahaa, kaverin synttäreitä, junamatkoja, kahviloita, festareita jne. Tokihan voisin sanoa kaikkeen että rahaa ei ole mutta oikeasti, kenen etua se ajaisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedoksi kaikille vanhemmille että meillä ainakin lukion opettaja sanoi että voitte ostaa kirjat käytettynä ja he kyllä ilmoittaa sitten että miltä sivulta tarvittavat tiedot löytyy. Esim. matematiikassa oli ihan samat asiat uudessa ja vanhassa painoksessa. Ainoa ero oli mille sivulle asiat oli kirjoitettu ja pari kirjoitusvirhettä oli korjattu. Sama juttu muistaakseni kielissä. Ainoat erot oli että kappale 2 alkoikin sivulta 16 eikä 18.

Toki näin jos kyse on eri painoksista. Kun OPS muuttuu, kirjat menevät kokonaan uusiksi.

Eiköhän lukiokin muutu pikkuhiljaa kirjattomaksi, kun perusopetuksessa on nyt trendinä toiminnallinen oppiminen. Nyt jo osa kirjoista on sähköisessä muodossa, tulevaisuudessa varmasti kaikki ja opetuksen painotus tullee olemaan itsenäisessä tiedonhaussa sen sijaan, että opettaja kertoo, miltä sivulta opetettava aihe löytyy.