Paljonko ne lapset sit kuluttaa enemmän kasvaessaan?

Tietenin lapset kuluttavat kasvaessaan.

Pitää ostaa pyörät (tulevaisuudessa sähköpyörät) mopot, pienoismoottoripyörät.

Täytyy maksaa harrastukset, mitä ne sitten ovatkin, mutta tottakai jokaisella nykylapsella on harrastuksia.

On ostettava kalliita muotivaatteita, samanlaisia kuin muillakin. 

Uudet trendin mukaiset puhelimet joka vuosi, samoin tietokoneet ja pelit sun muuta härpäkkeet, vuosittain.

Taskurahaa pitää löytyä kahviloihin ja burgerpaikkoihin ja lastenjuhliin ja festareille. Plus liput noihin päälle.

Erilaiset ruokavaliot ovat kalliita, ja vaikka ei aina tarvi erikoisruokavalioita, kasvavat pojat syövät monumenttaalisen määrään ruokaa, lähes mitään vaan.

Jos et osaa leipoa, opettele, itsetehdyt leivonnaiset ja pullat ja pizzat vähentävät ruokalaskua huomattavasti.

Kyllä lapset kuluttaa ihan siihen saakka, kunnes itse asuvat omillaan ja tienaavat leipänsä.

Rahaa menee kouluikäisestä ehkä noin 50-700 e/kk riippuen siitä, harrastaako lapsi lukemista ja kulkeeko kirpparirytkyissä vai harrastaako hän mitä tahansa liikuntaa urheiluseurassa uinnista jääkiekkoon ja millaiset elektroniikkavempaimet kuukausimaksuineen hän haluaa. "Halvan" lapsen viisikymppinen on lähinnä viikoraha, jonka hän käyttää jätskiin ja leffaan kavereiden kanssa. Toinen ääripää on sitten lapsi, jolle kustannetaan kaikki mahdollinen. Riippuu ihan isän ja äidin tahdonvoimasta.

Siihen päälle sitten ruuat ja muu eläminen.

Kouluiän jälkeen tulee tietysti opiskelu, joka maksaa edelleen. En usko siihen, että toisen asteen opinnoista tehdään verovaroin maksutonta, koska niihin veronkorotuksiin ei kertakaikkiaan pystytä.

Riippuu paljon lapsesta ja perheestä. Meidän 12-vuotias poika ei materiasta välitä. Ei meinaa keksiä edes lahjatoiveita. Nuorempi tyttö taas toivoo vaikka mitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heittäydyn ehkä teistä tyhmäksi, mutta tällä ajatustyylillä olen kasvattanut kaksi lasta, joista kumpikaan ei haikaile materian perään. Ja sen verran omatahtoista porukkaa ovat, että toisella on virallisestikin uhmakkuushäiriö. Ei vaan ole PAKKO ostaa kaikkea!

Pelkäänpä, että lapsesta, joka ei saa nuoruudessaan samantasoista tavaraa ja vaatteita kuin muut, tulee aikuisena nimenomaan sellainen, joka on ahnaasti materia perässä. Riittää, kun katsoo suuria ikäluokkia, joiden lapsuus oli pula-aikaa. He ovat juuri sitä joukkoa, joiden oli saatava kaikki mahdolliset härpäkkeet ja vempaimet.

Olen huomannut tämän saman monissa nuoremmissakin.

No otetaan esimerkkinä vaikka teinin kengät.

Saattaa kasvaa helposti kolme kokoa syksystä jouluun.

Sitten pistät uusiksi koko kenkävaraston mukaanluettuna luistimet, laskettelumonot/lumilautakengät, sisäpelikengät.

Ja kun ihan pelkissä Vikingin Goretex -kengissä hinta pompsahtaa 30 € ylöspäin kun koko menee yli 34. Puhumattakaan jostain laskettelumonosta, jossa vaikuttaa jo laskijan painokin niin, että pitää hakea miesten mallistosta kenkää ja hinta on heti vähintään kaksinkertainen keveään junnumalliin.

Kaikissa vaatteissa sama. Ei tartte mennä kuin KappAhliin, niin koon 134 cm kohdalla hinnat pompsahtavat kympillä ylöspäin.

Kirppiksiltä ei ihan oikeasti tahdo löytää käyttökelpoista vaatetta varsinkaan teinipojille, ellei ole ihan määrättömästi aikaa niillä luuhata.

Harrastukset nyt ei tietty ole välttämättömiä. Mutta sitten ei kannata edes pikkulapsena aloittaa sellaisia lajeja joihin ei sitten isompana ole varaa, esim. vaikka taaperon luistelukoulun vaihduttua yksinluistelun kilparyhmään ei puhuta enää siitä, että kausi maksaa 150 € vaan että kuukausi maksaa 500 € ja luistimet 600 €. Prinssifudis ei olekaan enää 100 € /kevät-kes'-syksy, vaan 7 000 € per vuosi jne. Paha siinä on sano lahjakkaalle että kuule sun pitää ruveta suunnistamaan ja lenkkeilemään, tässä sulle kirppikseltä lenkkarit.

Vierailija kirjoitti:

Rahaa menee kouluikäisestä ehkä noin 50-700 e/kk riippuen siitä, harrastaako lapsi lukemista ja kulkeeko kirpparirytkyissä vai harrastaako hän mitä tahansa liikuntaa urheiluseurassa uinnista jääkiekkoon ja millaiset elektroniikkavempaimet kuukausimaksuineen hän haluaa. "Halvan" lapsen viisikymppinen on lähinnä viikoraha, jonka hän käyttää jätskiin ja leffaan kavereiden kanssa. Toinen ääripää on sitten lapsi, jolle kustannetaan kaikki mahdollinen. Riippuu ihan isän ja äidin tahdonvoimasta.

Siihen päälle sitten ruuat ja muu eläminen.

Kouluiän jälkeen tulee tietysti opiskelu, joka maksaa edelleen. En usko siihen, että toisen asteen opinnoista tehdään verovaroin maksutonta, koska niihin veronkorotuksiin ei kertakaikkiaan pystytä.

Mutta jos nuori haluaisi muuta kuin kirpparirytkyjä ja vanhemmilla olisi varaa on kyse vain vanhempien vmäisyydestä, ei tahdo voimasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin paljon. Elektroniikkaa tarvitaan toisella tapaa. Harvalle teinille kelpaa mikä tahansa vaate. Jos poika, niin syö kaiken mitä näkee.

Jep, kaksi nälkästä poikaa on talossa! Nyt jo syövät yhtä paljon kuin äitinsä, onneks sentään oon ruuanlaittotaitonen ja mukulat ei kovin nirsoja, mut ruokalaskua tietää.. Ja tää niin kuin tuo yks edellinenkin oli siis ap.

Eritoten kiinnostaa muiden eronneiden kokemukset talouden kehittämisestä lasten kasvaessa, mikä yllätti?

Kyllä teinipojat syövät enemmän kuin miehet. Kaksi isoa kestokassillista ruokaa riittää kahdeksi päiväksi. Onneksi ovat itsekin kiinnostuneita ruoanlaitosta ja kotitaloustunnilla on opetettu laskemaan ruoka-annoksen hintoja.

Meillä on teinipoika. Ruokalasku ei juuri ole kasvanut, paitsi maitoa menee paljon. Mistä tulee ajatus, että teinipojat syövät hullun lailla?

Toivon kyllä et olis legendaa, mut etenkin toinen 8vee on harvinaisen kova syömään ja syö jo yhtä paljon tai enemmän kuin minä, mitään ei silti päälle näy. Vaikea kuvitella että syöminen ainakaan vähenisi kun pituutta kasvaa ja massa vielä moninkertaistuu vuosien myötä!

Sellainen kommentti teini-iän niukkuuteen, et oon itsekin aika ahtaan talouden perheestä, mut mulle ei oo jäänyt hinkua materiaan. Tosin ei myöskään esim. syöty ulkona, ja kieltämättä tuo ravintolahetkistä tinkiminen kirpaisee nyt... Osin siis uskon, et kasvatuksella saa ymmärtämään kohtuutta, mut toki haluaisi lapsilleen tarjota ilojakin, ja esim. ruokaa on vaan kannattava pöytään riittävästi, loputtomiin ei voi tinkiä. Ap.

Oletan että bensalla käy, kulutus keskinmäärin ikää kohden:

5v: 3,5l/100km

8v: 5l/100km

12v: 8l/100km

15v: 12,7l/100km

Mitä vähemmän kotitöitä teetät, sitä vähemmän kuluttaa. Rauhallinen työnantotahtikin pienentää kulutusta, ei mitään kaasu pohjassa tekoa.

ei riitä satanen kuussa lisää. Joku 150-200e/teini minimissään on meillä kulut kasvaneet tuolla ajalla.

Minusta teiniin menee vähemmän rahaa, kun nuorempiin lapsiin. Vaatteita ei tarvitse olla koko aikaa uusimassa, kun teini on (etenkin tytöt) jo 14v aikuisen kokoisia. Meillä tyttö myös suvereenisti lainaa minun vaatteitani.

Kyllä teini joo syö melko paljon, mutta ei ruoka nyt niin hirmuisen kallista ole.

Lapsi ei tarvitse merkkivaatteita eikä uutta iphonea vuoden välein, teinikään.

Meillä lasten mielestä merkkivaatteet on lisäksi supernoloja (käveleviä mainostauluja) ja 200€n kännykkä 2-3v välein on riittänyt mainiosti :)

Teinien kalleutta valittaa vain vanhemmat, jotka eivät osaa sanoa ei.

Lukioikäinen on todella kallis, lapsilisät loppuu, opintotukea ei tule jos edes toinen vanhempi on normaalipalkkaisessa työssä. Pitää ostaa hienot juuri tietynlaiset läppärit, laskimet, läjäpäin kalliita kirjoja, vanhojentanssimekko kampauksineen, mielellään myös autokortti ja ensiauto. Kampaajat, vaatteet, salikortit ja leffakäynnit kavereiden kanssa ovat samaa hintaa kuin aikuisilla. Jos koko perhe haluaa matkustaa ulkomaille lukioikäinen mukanaan, menee hänestä aikuisen maksut.

Meidän perheessä edullisin vaihe lasten kanssa oli siinä noin 9 - 14 v. (ennen rippijuhlia joihin paloi rahaa ja sen jälkeen pian olikin se lukio). Äitiysloma ja kotihoidontukiaika olivat niukkoja äidin pienien tulojen takia. Päivähoitomaksut oli hirveät ja lapset kasvoi niin että piti ostaa jatkuvasti uudet hyvät haalarit ja kengät yms. Eka-tokaluokalla oli vielä IP-kerhomaksut kuukausittain ja kesäleirimaksut, mutta sen jälkeen oliskin halpa kausi, lähinnä koska meidän lapsilla ei ole kalliita harrastuksia. 9 - 14 v voi kyllä maksaa paljon hänkin jos on vaikka jääkiekkoilija, mutta meillä oli halvat lasten itse valitsemat harrasteet.

Vierailija kirjoitti:

Lukioikäinen on todella kallis, lapsilisät loppuu, opintotukea ei tule jos edes toinen vanhempi on normaalipalkkaisessa työssä. Pitää ostaa hienot juuri tietynlaiset läppärit, laskimet, läjäpäin kalliita kirjoja, vanhojentanssimekko kampauksineen, mielellään myös autokortti ja ensiauto. Kampaajat, vaatteet, salikortit ja leffakäynnit kavereiden kanssa ovat samaa hintaa kuin aikuisilla. Jos koko perhe haluaa matkustaa ulkomaille lukioikäinen mukanaan, menee hänestä aikuisen maksut.

Meidän perheessä edullisin vaihe lasten kanssa oli siinä noin 9 - 14 v. (ennen rippijuhlia joihin paloi rahaa ja sen jälkeen pian olikin se lukio). Äitiysloma ja kotihoidontukiaika olivat niukkoja äidin pienien tulojen takia. Päivähoitomaksut oli hirveät ja lapset kasvoi niin että piti ostaa jatkuvasti uudet hyvät haalarit ja kengät yms. Eka-tokaluokalla oli vielä IP-kerhomaksut kuukausittain ja kesäleirimaksut, mutta sen jälkeen oliskin halpa kausi, lähinnä koska meidän lapsilla ei ole kalliita harrastuksia. 9 - 14 v voi kyllä maksaa paljon hänkin jos on vaikka jääkiekkoilija, mutta meillä oli halvat lasten itse valitsemat harrasteet.

Ei tarvitse ostaa kallista tietynlaista läppäriä, vaan tarkoituksenmukaisen läppärin. Joo, kun lapsilisä loppuu, pitää sen verran varata rahaa, että se korvataan. Poika just aloittaa lukion ja tossa osti ekan jakson kirjat, kokonaiset 60€ uppos niihin ja toi x5 niin ei tuo nyt mikään hirmuisen kauhea summa ole.

Ja lapselle ei todellakaan tarvitse ostaa autoa :D :D :D :D

Mun veljelläni oli 15 vuotiaana pohjaton maha. Saattoi syödä yksin pellillisen pizzaa. Veikkaisin että ruokaan menee siis moninkertaisesti rahaa. Vaatteisiin menee varmasti enemmän rahaa koska isommille koululaisille ei tahdo enää löytyä kirppikseltä vaatteita eikä ne edes kelpaa nuorille. Laske että menee parit merkkifarkut vuodessa, merkkiurheiluvaatteet, merkkilenkkarit, jne.

Lukio maksaa noin 2700 euroa. Ja se tulee vaiheessa, jossa lapsilisät loppuu ja lapsi syö aikuisen verran.

https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2389039

Ei se 15 vielä mitään, lukiolaisella menee kirjoihin, koulutarvikkeisiin ja läppäriin melkein tonni per vuosi, vaikkei ostaisikaan mitään superläppäriä.

Kk-rahaa maksan 200 per nassu, niillä lapset ostavat itse vaatteensa, meikkinsä ja leffalippunsa.

Toki vähemmälläkin pärjää, mutta siinä iässä ovat monet tarpeet aika kalliita. Kavereiden kanssa pidetään yhteyttä älykännykällä, joten ihan mikään mummon vanha nokialainen ei pelitä. Vaatteita kuluu, ja käytettynä niitä ei oikein kirpparilta löydä, koska tuonikäinen käyttää ne loppuun, eikä kasva niistä ulos samalla lailla kuin kasvuikäinen.

Harrastuksetkin maksavat jo aika lailla.

Ja kyllä nuo syövätkin noin kaksi kertaa enemmän kuin kahdeksanvuotiaana. Jos matkustellaan, menee aikuisen hinta.

Ja lapsilisä loppuu, kun teini täyttää 17. Mikä on huutava vääryys, koska elatusvelvollisuus EI pääty.

Toki lukioikäinen voi tienata itsekin hiukan, JOS saa töitä.

Vierailija kirjoitti:

Lukio maksaa noin 2700 euroa. Ja se tulee vaiheessa, jossa lapsilisät loppuu ja lapsi syö aikuisen verran.

https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2389039

Tämä on varmaan laskettu samalla tavalla kuin se, että autoilu maksaa 6000€ vuodessa. Eli halvemmallakin pääsee.

Läppäreitä tarvitaan yksi. Ei jokavuosi tarvitse ostaa uutta läppäriä, se on taas vanhempien kädettömyyttä jos ei osata sanoa ei lapset vaatimusten edessä.

Vierailija kirjoitti:

Lukioikäinen on todella kallis, lapsilisät

Opiskeluja varten voi säästää. On laskettu että lukio maksaa noin 3500 e. Sisältää laskimet ja läppärit. Kolmessa vuodessa säästetty jos laittaa satasen kuussa sivuun, kuusi vuotta jos 50 e. Ei paha.

Ajokortti ja varsinkaan ensiauto eivät todellakaan ole pakollisia hankintoja, varsinkaan kaupungissa. Moni kaupunkilaisnuori ei edes halua korttia.

Moneen asiaan voi varautua ennakolta, jos näyttää ettei varaa tulevaisuudessa ole riittävästi rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioikäinen on todella kallis, lapsilisät

Opiskeluja varten voi säästää. On laskettu että lukio maksaa noin 3500 e. Sisältää laskimet ja läppärit. Kolmessa vuodessa säästetty jos laittaa satasen kuussa sivuun, kuusi vuotta jos 50 e. Ei paha.

Ajokortti ja varsinkaan ensiauto eivät todellakaan ole pakollisia hankintoja, varsinkaan kaupungissa. Moni kaupunkilaisnuori ei edes halua korttia.

Moneen asiaan voi varautua ennakolta, jos näyttää ettei varaa tulevaisuudessa ole riittävästi rahaa.

Toki voi varautua etukäteen ja kannattaakin. Se ei silti poista sitä tosiasiaa että lukioikä alkaen 15/16-vuotiaasta on kallista aikaa ja kulut keskimäärin paljon enemmän kuin mitä 8-vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Jossei lasketa perustarpeita kuten ruoka ja oma huone (vuokrassa/vastikkeessa), niin ei ne kulut mielestäni pahemmin nouse. Joo, toki noihin lapsiin saa uppoamaan niin paljon rahaa kuin haluaa- mutta ei se tarkoita, että on PAKKO. Esim. kännykkä voi olla satasen halpamalli, pelikoneen voi ostaa käytettynä, merkkivaatefanille 85% merkitöntä perusvaatetta ja 15% synttäreinä/jouluna merkkilöytöjä alesta tai kirpparilta. Jossei asu ihan keskellä-ei-mitään, mopon voi nuori hankkia omilla säästöillään myöhemmin (jos sellainen on PAKKO saada..). 

Heittäydyn ehkä teistä tyhmäksi, mutta tällä ajatustyylillä olen kasvattanut kaksi lasta, joista kumpikaan ei haikaile materian perään. Ja sen verran omatahtoista porukkaa ovat, että toisella on virallisestikin uhmakkuushäiriö. Ei vaan ole PAKKO ostaa kaikkea!

Aika jännä. Ainakaan omilla telineillä se tavaroiden ostaminen ei ole se mikä veisi eniten rahaa. Meillä ei ole kellään iPhone ja ja ipadejä vaan ihan halpis puhelimia ja tietokoneita. Lapset ovat aina olleet pitkiä ja noin kuudennesta luokasta lähtien vaatteet ja kengät on ostettu aikuisten osastolta. Kun kengän numero pojilla on 47 ja tytöllä 42, ei tarjouskenkiä ole tarjolla. Silti se suurin kustannuserä on harrastukset. Kaikilla ne on maksaneet useamman satasen kuussa kuukausimaksuja , harrastusvälineitä, pelimatkoja, leirejä yms. Yllättävän paljon on mennyt myös leirikouluihin ym. Kouluun, harrastuksiin liittyviin ulkomaan matkoihin. Lisäksi suuria kertakuluja on ajokortit ja näin maalla kulkuvälineet.

Vierailija kirjoitti:

Lukioikäinen on todella kallis, lapsilisät loppuu, opintotukea ei tule jos edes toinen vanhempi on normaalipalkkaisessa työssä. Pitää ostaa hienot juuri tietynlaiset läppärit, laskimet, läjäpäin kalliita kirjoja, vanhojentanssimekko kampauksineen, mielellään myös autokortti ja ensiauto. Kampaajat, vaatteet, salikortit ja leffakäynnit kavereiden kanssa ovat samaa hintaa kuin aikuisilla. Jos koko perhe haluaa matkustaa ulkomaille lukioikäinen mukanaan, menee hänestä aikuisen maksut.

Meidän perheessä edullisin vaihe lasten kanssa oli siinä noin 9 - 14 v. (ennen rippijuhlia joihin paloi rahaa ja sen jälkeen pian olikin se lukio). Äitiysloma ja kotihoidontukiaika olivat niukkoja äidin pienien tulojen takia. Päivähoitomaksut oli hirveät ja lapset kasvoi niin että piti ostaa jatkuvasti uudet hyvät haalarit ja kengät yms. Eka-tokaluokalla oli vielä IP-kerhomaksut kuukausittain ja kesäleirimaksut, mutta sen jälkeen oliskin halpa kausi, lähinnä koska meidän lapsilla ei ole kalliita harrastuksia. 9 - 14 v voi kyllä maksaa paljon hänkin jos on vaikka jääkiekkoilija, mutta meillä oli halvat lasten itse valitsemat harrasteet.

Aivan, meidän lapset on 13v ja 15v ja harrastuksiin menee tuhansia euroja per vuosi (viime vuonna taisi mennä n. 4000€). Sen sijaan meidän lapset eivät kuulu kirkkoon joten mitään rippijuhlia ei ole kummallekaan tulossa.