Lue keskustelun säännöt.
Mitä väärinkäsityksiä sinun ammatista on olemassa?
Meillä maatila, tuet on kuulemma meidän palkkaa. Joka vuosi ostetaan uusi traktori ja pelloilla pyöritään viikko keväällä ja toinen syksyllä.
Kommentit (525)
Että alalleni ei kukaan hakeudu omasta halustaan, vaan tätä tekevät ne, jotka eivät mihinkään muualle pääse. Se loukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulevat että työ on pelkkää takapuolen pesua meillä vanhustyön hoitajilla. Mun mielestä ihan järkyttävää ajattelua sekä vanhusten että hoitajien aliarvioimista. Sen verran monta vuotta olen tätä työtä tehnyt ja eri toimipaikkoja nähnyt, eikä missään kyllä ole työ pelkkää perseenpesua, vaan erittäin monipuolista kokonaisvaltaista hoivatyötä. Samoin kuin suurin osa vanhuksista aivan mahtavia persoonia, joihin on ollut ilo tutustua työn ohessa. Monia heistä muistellaan vieläkin, vaikka ovat jo vuosia sitten poistuneet taivaan kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan, että kuka tahansa voi alkaa alalle, koska "tykkäsin ainekirjoituksesta koulussa". No ei voi. Ala on todella tekninen nykyään, pitää hallita kaikki välineet. Minäkin käytän työssäni noin kahtakymmentä erilaista tietokoneohjelmaa (editointi- ja käsittelyjärjestelmät, arkistotyökalut, hr).
Sen lisäksi vakityöpaikan saaminen on kutistuvilla työmarkkinoilla hyvin vaikeaa, ja edellyttää paitsi yleisiä alan taitoja, myös erikoistietämystä oman alan asioista. Nykyään käynnössä kaikki alalle tulleet ovat hankkineet loppututkinnon yliopistosta.
Oman nettiblogin rustailu ei tee kenestäkään toimittajaa.
Ja vielä kuvitellaan, että jos toimittaja kertoo jostakin itselle epämieluisasta asiasta, se jutun aihe on toimittajan syy. Vähintäänkin toimittajan pitäisi tuomita se asia. Silti samat palautteenantajat valittavat, että media on puolueellista.
Kuvitellaan, että jos jutussa on siteerattu jotakin nimeltä mainittua lähdettä, koko juttu on kopioitu tai "käännetty" siitä. Vaikka juttuun siis on otettu vain ko. tieto kyseisestä lähteestä ja se sisältää pitkälle toistakymmentä muutakin lähdettä.
Ajatellaan, että meillä on loputtomasti aikaa juttua kohden tarkistella ja viilata tekstiä. Jos siinä on typo, se on lukijaan kohdistettu henkilökohtainen loukkaus.
Kaikki edellä mainittu on otettu saamastamme palautteesta. Suoraan. Uskokaa tai älkää.
T. Toimittaja, alalla 30 vuotta, YTM
En ole koskaan laittanut palautetta ; ) mutta nyt laitan tänne minua kiinnostavan kysymyksen silti, kun välillä tuntuu, että esim IS, Iltalehti nettiversion toimittajat eivät osaa kunnolla kieltä tai kielioppia. Eikö ammattilaisen pitäisi hallita kielioppi? Sikäli ihmettelen, että paperiset aikakauslehdet ovat Suomessa aina olleet mielestäni todellista laatukamaa kielen puolesta.
Itseäni ärsyttää välillä tuo huono kieli näissä nettilehdissä, koska ne ovat ainoa linkkini suomen kielitaidon ylläpitämiseksi (en asu Suomessa), ja ei kyllä kielioppi kovin hyvin noita lukemalla pysy hallussa. No onneksi on myös Hesari, se on laatua!
Mutta kiinnostaa kyllä siis miksi paperisten aikakauslehtien ja nettilehtien välillä on niin dramaattinen ero tasossa? Itse veikkaan kiirettä ja jatkuvaa tekstin tuottamista kun artikkeleita suoltuu ulos koko ajan ja ehkä netin puolella ei ole vaatimuksena toimittajan koulutus vaan vähempikin riittää? Vähempi varmasti riittää myös siksi että kyseessä on lukijalle "ilmaisjakelu". Miten lienee?
Teen tutkimus- ja opetushommia yliopistolla. Toisille olen pelkkä opettaja, jolla on tietysti pitkät kesälomat. Oikeasti mulla on 1624 h:n sopimus, mikä meinaa, että lomaa ehtii pitää ehkä 3-4 viikkoa, jos hyvin käy. Lomallakin on hyvä kurkistella sähköpostiin ym. Niin, ja kaikki opetustyötä tekevät eivät ole kokopäivätöissä peruskoulussa...
Niille, jotka ymmärtävät, että teen pääasiassa tutkimusta, olen joku pomon antamia matskuja analysoiva robotti. Ei ymmärretä, kuinka itsenäistä tutkimustyö on. Ei ymmärretä, että artikkelin saaminen läpi kansainväliseen tiedejulkaisuun ei ole tilaustyö: tutkimus pitää suunnitella ja toteuttaa itse, sen jälkeen antaa artikkeli arvioitavaksi, ja jos hyvin käy, se hyväksytään ja julkaistaan. Jos ei, vuosien työn tulokset eivät ehkä koskaan tule julki.
Sitten kysytään, mihin aikaan menen aamulla töihin. Kun sanon, että yhdeksältä, huokaistaan, että ai niin myöhään. Niin, no sitten lähdenkin kotiin vasta aikaisintaan viideltä. Meillä osa tulee töihin klo 15 ja lähtee kotiin aamuyöstä - se on sitä tutkijan vapautta.
Jotkut kuvittelee että farmaseutilla on tooosi hyvä palkka. Joopa joo alle 3000 bruttona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulevat että työ on pelkkää takapuolen pesua meillä vanhustyön hoitajilla. Mun mielestä ihan järkyttävää ajattelua sekä vanhusten että hoitajien aliarvioimista. Sen verran monta vuotta olen tätä työtä tehnyt ja eri toimipaikkoja nähnyt, eikä missään kyllä ole työ pelkkää perseenpesua, vaan erittäin monipuolista kokonaisvaltaista hoivatyötä. Samoin kuin suurin osa vanhuksista aivan mahtavia persoonia, joihin on ollut ilo tutustua työn ohessa. Monia heistä muistellaan vieläkin, vaikka ovat jo vuosia sitten poistuneet taivaan kotiin.
Just.
Tällaista, "ei kai vaipanvaihtoon kursseja tarvita".
Toisaalta tätä, kuinka ihmeellistä ja romanttista olla hoitaja, raskasta vuorotyötähän se oli.
Onneksi ei nykyään enää olla tuollaisia.
Palkka ansaittiin oikeasti, sanottiin näinkin: ei ne helpolla pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen suuhygienisti. Harva on kuullutkaan koko termistä, joten olen heidän silmissään joko hammaslääkäri tai -hoitaja. Tarkennettuani asiaa jatkokysymys on, että mitä eroa nyt noilla muka on :D
Jotenkin jäin ihmettelemään tota, että ihmiset eivät ole kuulleet suuhygienististä, oikeastiko? : O
Samaa ihmettelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saan kuulemma liian hyvää palkkaa tekemättä yhtikästä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan, että kuka tahansa voi alkaa alalle, koska "tykkäsin ainekirjoituksesta koulussa". No ei voi. Ala on todella tekninen nykyään, pitää hallita kaikki välineet. Minäkin käytän työssäni noin kahtakymmentä erilaista tietokoneohjelmaa (editointi- ja käsittelyjärjestelmät, arkistotyökalut, hr).
Sen lisäksi vakityöpaikan saaminen on kutistuvilla työmarkkinoilla hyvin vaikeaa, ja edellyttää paitsi yleisiä alan taitoja, myös erikoistietämystä oman alan asioista. Nykyään käynnössä kaikki alalle tulleet ovat hankkineet loppututkinnon yliopistosta.
Oman nettiblogin rustailu ei tee kenestäkään toimittajaa.
Ja vielä kuvitellaan, että jos toimittaja kertoo jostakin itselle epämieluisasta asiasta, se jutun aihe on toimittajan syy. Vähintäänkin toimittajan pitäisi tuomita se asia. Silti samat palautteenantajat valittavat, että media on puolueellista.
Kuvitellaan, että jos jutussa on siteerattu jotakin nimeltä mainittua lähdettä, koko juttu on kopioitu tai "käännetty" siitä. Vaikka juttuun siis on otettu vain ko. tieto kyseisestä lähteestä ja se sisältää pitkälle toistakymmentä muutakin lähdettä.
Ajatellaan, että meillä on loputtomasti aikaa juttua kohden tarkistella ja viilata tekstiä. Jos siinä on typo, se on lukijaan kohdistettu henkilökohtainen loukkaus.
Kaikki edellä mainittu on otettu saamastamme palautteesta. Suoraan. Uskokaa tai älkää.
T. Toimittaja, alalla 30 vuotta, YTM
En ole koskaan laittanut palautetta ; ) mutta nyt laitan tänne minua kiinnostavan kysymyksen silti, kun välillä tuntuu, että esim IS, Iltalehti nettiversion toimittajat eivät osaa kunnolla kieltä tai kielioppia. Eikö ammattilaisen pitäisi hallita kielioppi? Sikäli ihmettelen, että paperiset aikakauslehdet ovat Suomessa aina olleet mielestäni todellista laatukamaa kielen puolesta.
Itseäni ärsyttää välillä tuo huono kieli näissä nettilehdissä, koska ne ovat ainoa linkkini suomen kielitaidon ylläpitämiseksi (en asu Suomessa), ja ei kyllä kielioppi kovin hyvin noita lukemalla pysy hallussa. No onneksi on myös Hesari, se on laatua!
Mutta kiinnostaa kyllä siis miksi paperisten aikakauslehtien ja nettilehtien välillä on niin dramaattinen ero tasossa? Itse veikkaan kiirettä ja jatkuvaa tekstin tuottamista kun artikkeleita suoltuu ulos koko ajan ja ehkä netin puolella ei ole vaatimuksena toimittajan koulutus vaan vähempikin riittää? Vähempi varmasti riittää myös siksi että kyseessä on lukijalle "ilmaisjakelu". Miten lienee?
Valitettavasti Hesari ja muutkin paperiset sanomalehdet ovat kyllä nykyisin täynnä kieli- ja asiavirheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan, että kuka tahansa voi alkaa alalle, koska "tykkäsin ainekirjoituksesta koulussa". No ei voi. Ala on todella tekninen nykyään, pitää hallita kaikki välineet. Minäkin käytän työssäni noin kahtakymmentä erilaista tietokoneohjelmaa (editointi- ja käsittelyjärjestelmät, arkistotyökalut, hr).
Sen lisäksi vakityöpaikan saaminen on kutistuvilla työmarkkinoilla hyvin vaikeaa, ja edellyttää paitsi yleisiä alan taitoja, myös erikoistietämystä oman alan asioista. Nykyään käynnössä kaikki alalle tulleet ovat hankkineet loppututkinnon yliopistosta.
Oman nettiblogin rustailu ei tee kenestäkään toimittajaa.
Ja vielä kuvitellaan, että jos toimittaja kertoo jostakin itselle epämieluisasta asiasta, se jutun aihe on toimittajan syy. Vähintäänkin toimittajan pitäisi tuomita se asia. Silti samat palautteenantajat valittavat, että media on puolueellista.
Kuvitellaan, että jos jutussa on siteerattu jotakin nimeltä mainittua lähdettä, koko juttu on kopioitu tai "käännetty" siitä. Vaikka juttuun siis on otettu vain ko. tieto kyseisestä lähteestä ja se sisältää pitkälle toistakymmentä muutakin lähdettä.
Ajatellaan, että meillä on loputtomasti aikaa juttua kohden tarkistella ja viilata tekstiä. Jos siinä on typo, se on lukijaan kohdistettu henkilökohtainen loukkaus.
Kaikki edellä mainittu on otettu saamastamme palautteesta. Suoraan. Uskokaa tai älkää.
T. Toimittaja, alalla 30 vuotta, YTM
En ole koskaan laittanut palautetta ; ) mutta nyt laitan tänne minua kiinnostavan kysymyksen silti, kun välillä tuntuu, että esim IS, Iltalehti nettiversion toimittajat eivät osaa kunnolla kieltä tai kielioppia. Eikö ammattilaisen pitäisi hallita kielioppi? Sikäli ihmettelen, että paperiset aikakauslehdet ovat Suomessa aina olleet mielestäni todellista laatukamaa kielen puolesta.
Itseäni ärsyttää välillä tuo huono kieli näissä nettilehdissä, koska ne ovat ainoa linkkini suomen kielitaidon ylläpitämiseksi (en asu Suomessa), ja ei kyllä kielioppi kovin hyvin noita lukemalla pysy hallussa. No onneksi on myös Hesari, se on laatua!
Mutta kiinnostaa kyllä siis miksi paperisten aikakauslehtien ja nettilehtien välillä on niin dramaattinen ero tasossa? Itse veikkaan kiirettä ja jatkuvaa tekstin tuottamista kun artikkeleita suoltuu ulos koko ajan ja ehkä netin puolella ei ole vaatimuksena toimittajan koulutus vaan vähempikin riittää? Vähempi varmasti riittää myös siksi että kyseessä on lukijalle "ilmaisjakelu". Miten lienee?
Koska nykyisin mitataan "klikkejä" ja lukukertoja, niiden mukaan saa mainostajia ja sitä kautta tuloja. Voit kuvitella, mitä juttuja ihmiset lukevat eniten... Laadukas tiedeartikkeli saa usein paljon vähemmän lukukertoja, kun joku "Nanna nähty Espanjassa tumman hurmurin kanssa". Netissä määrä ratkaisee, ei laatu.
Aikaisemmin sanomalehdessä laatu oli tärkeintä. Ihmiset ostivat sanomalehtiä ja lukivat, mitä sinne oli kirjoitettu. Nyt artikkelit valitaan usein otsikon perusteella ja laatu on tullut alas kuin lehmähäntä, mutta tämä ei ole toimittajien vika, vaan suoraa seurausta lukijoiden mieltymyksistä ja tasosta. Nyt ei myydä tietoa, vaan viihdytystä massoille. Uutta juttua on pukattava ulos jatkuvaa syöttöä, koska massaa on viihdytettävä 24/7. Kilpailu on netissä kovaa.
Ihmiset eivät myöskään jaksa lukea enää pitkiä juttuja. Asiat on tiivistettävä lyhyeksi ja yksinkertaiseksi. Seurauksena tietysti ihmiset tyhmenee tyhmenemistään ja juttujen taso laskee koko ajan. Voi vaan seurata, miten yliopistoissa on jouduttu laskemaan rimaa, koska ihmiset ei enää selviydy edes siellä. Pääsykokeista luovutaan ja gradun vaatimustasoja lasketaan. Hyvä suunta?
Olen IT-koulutettu nainen ja suurin osa ei ymmärrä osaamisestani mitään. Tästä seuraa sellainen erikoinen johtopäätös, että heidän mielestään en sitten osaakaan mitään.
Kysytään jatkuvasti esimerkiksi "millainen tietokone minun kannattaisi ostaa?".
Naisesimiehillä on se käsitys, että haluaisin tehdä mitä tahansa mitä tehdään tietokoneella! Sitten annetaan sihteeritason töitä tehtäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen matkatöitä ja usein kysellään olenko käynyt sillä ja sillä nähtävyydellä tai tutustunut johonkin museoon. Tosiasiassa yleensä näen paikasta lentokentän, hotellin ja kokoushuoneen enkä mitään muuta. Glamour ja elämykset on siitä kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Opettajan ammatissa on kolme hyvää asiaa: kesä-, heinä- ja elokuu.
Tässäkin ammattiin liittyvä väärinkäsitys. Kesä- ja heinäkuu siis niitä hyviä asioita, elokuussa työt ovat alkaneet aina elokuun 6. tai 7. päivän tienoilla. Tänä vuonna meillä alkaa 5.8. maanantaina eli itse asiassa kaksi elokuun työpäivää on lomaa (1. ja 2. päivä). Oppilaat toki tulevat vasta 8.8. mutta meillä on yksi päivä koulutusta ja kaksi päivää vesoa ennen oppilaiden tuloa (päivät klo 8-16, toki sisältäen ruokailun ja kahvitauon).
Jossain päin Suomea koulu alkaa vasta 12. päivän tienoilla tai jopa myöhemminkin, mutta en silti ehkä laittaisi sitä elokuuta enää lomakuukaudeksi. Näin toki oli silloin, kun käytiin koulua lauantaisin ja kesäloma kesti syyskuuhun asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lakimies
Osaan neuvoa kaikissa jokamiehen lakiasioissa. Muuten olen tietenkin pikkutarkka mulkku.
Tämä ja lisäksi olen täysin moraaliton ja rahanahne.
t. toinen lakimies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan, että kuka tahansa voi alkaa alalle, koska "tykkäsin ainekirjoituksesta koulussa". No ei voi. Ala on todella tekninen nykyään, pitää hallita kaikki välineet. Minäkin käytän työssäni noin kahtakymmentä erilaista tietokoneohjelmaa (editointi- ja käsittelyjärjestelmät, arkistotyökalut, hr).
Sen lisäksi vakityöpaikan saaminen on kutistuvilla työmarkkinoilla hyvin vaikeaa, ja edellyttää paitsi yleisiä alan taitoja, myös erikoistietämystä oman alan asioista. Nykyään käynnössä kaikki alalle tulleet ovat hankkineet loppututkinnon yliopistosta.
Oman nettiblogin rustailu ei tee kenestäkään toimittajaa.
Ja vielä kuvitellaan, että jos toimittaja kertoo jostakin itselle epämieluisasta asiasta, se jutun aihe on toimittajan syy. Vähintäänkin toimittajan pitäisi tuomita se asia. Silti samat palautteenantajat valittavat, että media on puolueellista.
Kuvitellaan, että jos jutussa on siteerattu jotakin nimeltä mainittua lähdettä, koko juttu on kopioitu tai "käännetty" siitä. Vaikka juttuun siis on otettu vain ko. tieto kyseisestä lähteestä ja se sisältää pitkälle toistakymmentä muutakin lähdettä.
Ajatellaan, että meillä on loputtomasti aikaa juttua kohden tarkistella ja viilata tekstiä. Jos siinä on typo, se on lukijaan kohdistettu henkilökohtainen loukkaus.
Kaikki edellä mainittu on otettu saamastamme palautteesta. Suoraan. Uskokaa tai älkää.
T. Toimittaja, alalla 30 vuotta, YTM
En ole koskaan laittanut palautetta ; ) mutta nyt laitan tänne minua kiinnostavan kysymyksen silti, kun välillä tuntuu, että esim IS, Iltalehti nettiversion toimittajat eivät osaa kunnolla kieltä tai kielioppia. Eikö ammattilaisen pitäisi hallita kielioppi? Sikäli ihmettelen, että paperiset aikakauslehdet ovat Suomessa aina olleet mielestäni todellista laatukamaa kielen puolesta.
Itseäni ärsyttää välillä tuo huono kieli näissä nettilehdissä, koska ne ovat ainoa linkkini suomen kielitaidon ylläpitämiseksi (en asu Suomessa), ja ei kyllä kielioppi kovin hyvin noita lukemalla pysy hallussa. No onneksi on myös Hesari, se on laatua!
Mutta kiinnostaa kyllä siis miksi paperisten aikakauslehtien ja nettilehtien välillä on niin dramaattinen ero tasossa? Itse veikkaan kiirettä ja jatkuvaa tekstin tuottamista kun artikkeleita suoltuu ulos koko ajan ja ehkä netin puolella ei ole vaatimuksena toimittajan koulutus vaan vähempikin riittää? Vähempi varmasti riittää myös siksi että kyseessä on lukijalle "ilmaisjakelu". Miten lienee?
Taso on tosiaan laskenut kaikilla nettijulkaisuilla, myös HS:lla. Isäni huvittaa itseään ja meitä muita sillä, että etsii Hesarin paperiversiosta kaikki virheet, ei siis kielioppivirheitä vaan enemmänkin tulkinnallisia virheitä (toimittajan tarkoitus on sanoa jotain mutta kirjoittaakin sen ymmärtämättömyyttään niin, että sen voi tulkita toisin), ja kyllähän niitä löytyy, lähes päivittäin. Nojaudun ammatissani todella paljon nettijulkaisuihin, ja valitettavasti se kielenkäyttö tarttuu. En osaa enää itsekään suomen kieltä samalla tavalla kuin 20 vuotta sitten, vaikka ihan täällä Suomessa asun ja suomea puhun äidinkielenäni.
Jos lyhyet kohuartikkelit häiritsevät, suosittelen Suomen kuvalehteä. Tällä hetkellä mielestäni ainoa lehti, joka taustoittaa juttujansa eikä revi vain pelkkiä kohuotsikoita. Toisaalta se ei sitten olekaan ilmainen, mutta huomattavasti tasokkaampi kuin muut lehdet.
Luulevat että istutaan valvomoissa jalat pöydillä ja painellaan nappeja tai välillä letkutellaan lattioita.
T.prosessinhoitaja-sähkäri
Vierailija kirjoitti:
Luulevat että istutaan valvomoissa jalat pöydillä ja painellaan nappeja tai välillä letkutellaan lattioita.
T.prosessinhoitaja-sähkäri
Voitko kertoa, mitä oikeasti teette, kun tuli nyt itselleni aivan vieras ammatti vastaan?
Koulutukselta DI, työskentelen raskaassa teollisuudessa. Ihan ensimmäinen oletus on, että olen ihan turha, korkeintaan osaan lukea teorian kirjasta, mutta käytännössä en osaa mitään. Syödään pullaa ja luetaan iltapäivälehtiä toimistossa. Liukuva työaika tarkoittaa sitä, että koko ajan voi tehdä lyhyttä päivää. Joo ei. Jos prosessi sattuu jotain, niin puhelin alkaa soimaan vaikka keskellä yötä ja myllyt on saatava takaisin pyörimään välittömästi.
Vapaa-ajalla osaankin sitten korjata kaikein: autot, printterit ja pyykkikoneet. You name it. Lisäksi osaan hitsata ja voin pyöräyttää cadilla varaosat malliksi ja löydän sähköviat taianomaisesti. Työssäni siis istun paljon mikroskoopilla ja tietokoneella, koska vastuullani on valmistettavan tuotteen ominaisuudet ja niiden kehittäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ope, kirjoittelemme wilma-merkintöjä kiusataksemme emmekä välitä, vaikka huomaamme, että oppilasta kiusataan. Työpäivä on oppituntien pituinen ja lasten kanssa työskentely on kevyttä puuhailua, kuin leikkiä.
Lisäksi vielä jatkuvasti julkisuudessa väärin ilmoitetut palkat. Olen kaksoiskelpoinen luokanopettaja ja englannin aineenopettaja, lisäksi minulla on tva-korvattava erityistehtävä koulussani. Olen siis opiskellut yliopistossa kaksi maisterin tutkintoa ja hoidan työni ohella ylimääräistä vastuutehtävää. Palkkani on bruttona n. 2900€. Ikälisiä on uran varrella tulossa, mutta niidenkään kanssa ei paljon hurrata.
Aika usein uutisissa näytettävä luokanopettajan keskipalkka alkaa kolmosella, mikä ei vaan voi pitää paikkaansa.
Siis jäbällä on Maisteri yliopistosta, ja et ymmärrä perustason tilastoja ja/tai uskot johonkin salaliittoon? Damn.
Jotenkin jäin ihmettelemään tota, että ihmiset eivät ole kuulleet suuhygienististä, oikeastiko? : O