Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole mitenkään samanlaisia luokkaeroja kuten just esim. Briteissä. Minäkin olen siellä ollut maisteria tekemässä.
Ei olekaan, ja paperilla kaikille on kaikki mahdollista omien kykyjen mukaan. Tämä toimikin hienosti 60-luvulla, kun yliopistot alkoivat täyttyä maatilan kasvateista. Näiden akateemisten lapset ja lapsenlapset jatkoivat yliopistossa, mutta yksinhuoltajasiivoojan lapsia ei yliopistossa tänä päivänä juurikaan näy.
Vaikka luokkaeroja ei täällä olekaan, pariutuminen tapahtuu pääsääntöisesti saman sosiaaliluokan sisällä ja koulutus periytyy vahvasti: suurimmalla osalla yliopisto-opiskelijoita on kantasuomalaiset, korkeakoulutetut vanhemmat.
Kyllä Suomessa on ihan oikeat mahdollisuudet yliopistoon kaikilla. Tunnen tosi paljon yh-perheiden lapsia jotka ovat yliopistossa. Meillä on ilmainen peruskoulu ja ilmainen lukio. Se on monessa maassa hirveen iso kuluerä ja oikeesti erottelee rikkaiden ja köyhien mahdollisuuksia. 60-l tuskin oli niin tasa-arvoista kun nykyään. Eikö peruskoulukin tullut vasta 70-l lopulla tai 80-l alussa? 70-l lapsia alettiin ottaa ilmaiseksi päiväkoteihin yh-äideiltä jotta pääsisivät töihin ja opiskelemaan. Näin on nytkin. Meillä on todella hyvin asiat enkä nyt ollenkaan tajua mitä täällä oikein maristaan. T. yh-äidin lapsi
Se ei se ilmainen koulu auta mitään, jos kotoa ei ole saanut tukea ja lapsi vain joutunut keskittymään siihen että selviää päivä kerrallaan. Ei ole helppo keskittyä oppimiseen, jos on eilisillan kuunnellut kun isä hakkaa äitiä toisessa huoneessa. Eli tarkoitan sitä, että vaikka kaikki olisi näennäisesti tasa-arvoista voi olla silti niin eri lähtökohdista.
Maailma ei ole täydellinen. Todistusvalinta ei lisää epätasa-arvoa yhtään sen enempää kun suurempi pääsykoekiintiökään. Jos olisi vanha systeemi, että yo:ta ei saa mennä korottamaan, niin sitten joo vois sanoa, että lukiolaiset jotka joutuu asumaan kotonaan (missä ei hyvät olot) eivät ole tasavertaisessa asemassa. Mutta he saavat omilleen muutettuaan korottaa yo-arvosanoja. Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että sellaiselle henkilölle on älyttömän vaikea lukea pääsykokeeseen. Vaikka hän olisi ehkä asunut jo omillaan, hän ei pystyisi ottaa töistä vapaata samalla tavalla kuin nuori jonka perhe tukee tällaista päätöstä, hän ei pysty mennä valmennuskursseille ym.ym. En siis ymmärrä mikä tekee tod.valinnasta jotenkin erityisen epätasa-arvoisen, mutta kertokaa toki, jos vaikka kirkastun.
Tämä on psykodynaamisesti vähän monimutkaisempi asia. Sieltä vaikeasta kasvuympäristöstä pois muuttaessa saattaa monella olla hommia itsensä kokoon saamisessa ja sitä on ehkä leimaantunut joksikin muuksi kuon voittajaksi. Ei se vaikutus lopu yhdessä yössä. Kun taas aikaa kuluu on kynnys mennä korottamaan yo-arvosanoja varmasti kova - matkalla on ehkä tullut opiskeltua jokin muu korkeakoulututkinto johon on ollut helpompaa päästä tai valittua väärä opiskelupaikka. Ei myöskään ole tarkoituksen mukaista, että korottajia on tolkuton määrä. Siksi on hyvä, että noin puoleen paikoista vaikuttaa todistus ja noin puoleen ei.
Tjaa. Voihan ihmisillä olla vaikka mitä vaikeutta sekä lukiossa että sen jälkeen. Suurella osalla ei ole sen kummempaa kriisiä lukiossa ja suuri osa otetaan todistuksella sisään. Eikö se ole ihan oikein? Vai pitäisikö varta vasten hakea niitä hakijoita joilla on mennyt lukio pyllylleen, mutta sen jälkeen alkanut aurinko paistaa risukasaan? On myös pääsykoeväylä joka sekin on suuri. Kaikki väylät ovat sikavaikeita päästä sisään.
Ei millään pahalla, mutta aika outoa settiä psykologiksi haluavalta. Oletko sitä mieltä, että jos on ollut hyvin asiat lukiossa on se oikein että ne ovat hyvin jatkossakin ja huonommin pärjänneet jatkakoot hankalaa taivaltaan? Ketään "risukasoja" ei tarvitse hakea, riittävän kyvykkäät löytävät kyllä itse paikalle jos heille mahdollinen väylä pysyy auki. Tekstistäsi jotenkin paistaa ajatus, että se on aina henkilön oma vika jos "lukio meni pyllylleen".
Ja kirjoitin jo, että on hyvä että väylät ovat noin 50-50.Todistusvalinnan lisääminen tekee sen luokkaeroa pahentavan efektin.
Mielestäni ei. Sitä todistustahan voi korottaa. Tai jopa aikuisena mennä iltalukioon.
Muutenkaan aiemman kirjoittajan viesti ei ollenkaan ollut esittämäsi kritiikin kaltainen. Sensijaan ihmettelen, että yhden viestin perusteella kyseenalaistat kenenkään sopuvuutta psykologiksi. Ja kyseenalaisin syin. Edellinen kirjoittajahan oli hyvin neutraali.
Aivan. Minä olin se kirjoittaja ja neutraalisti kirjoitin. Tarkoitin, että ihmisen huonot tai hyvät kokemukset eivät vaikuta siihen kuinka hyvä psykologi hänestä tulee. Ei ainakaan niin karkeasti, että vain kolhuja kokeneista tulee hyviä tai vain tasapainoisen lapsuuden kokeneista tulee hyviä. Eikä varsinkaan niin, että pystyisi jotain tiettyä kiintiötä (todistus tai pääsykoe) lisäämällä saavuttaa jotain suurempaa oikeudenmukaisuutta tässä maailmassa. Suurin osa hyvin pärjänneistä abeista ovat hyviä ja on ihan oikein että heitä otetaan paljon sisään. Se joukko on suuri ja nuori. On tärkeää, että iso osa nuorista saadaan heti opintoihin kiinni. P.S. Nyt kun aloin miettiä, niin itselläni toinen vanhempi (jo kuollut) oli alkoholisti ja hyvin epätasapainoinen. En siis varinaisesti ole itsekään kultalusikka suussa syntynyt.
No hyvä, että täsmensit. Oma pointtini taas ei ollut kyseenalaistaa kenenkään kykyä psykologiksi, sain vain tekstistäsi erilaisen käsityksen mitä olit ehkä tarkoittanut. Ja ajatukseni on siis se, että elämässä pitää olla myöhemminkin mahdollisuuksia, vaikka alussa olisi ollut hankalaa. Sitä mieltä olen edelleen, että molempien linjojen koko on pidettävä suunnilleen tasassa - se tuo parhaan tasa-arvon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketjua sivusta seuranneena haluaisin kommentoida erästä asiaa, joka jostain ihmeen syystä aika usein tunnutaan liitettävän psykologiaan alana ja sen opiskelijoihin. Eli tämä, että ihminen ja yksilö olisi jotenkin psykologina hyvä tai huono tai jotain siltä väliltä siitä riippuen, millainen tausta hänellä on itsellään, millaisia vastoinkäymisiä tai menestystä ym. Ja että vain vastoinkäymisiä kokenut ihminn voisi olla hyvä psykologi. Tähän liittyy se käsitys, että nuori psykologi ei voisi olla työssään hyvä ja että moni karttaa nuorta psykologia siksi, että eihän tämä voi mistään mitään tietää, koska on niin nuori.
Psykologit eivät ole kokemusasiantuntijoita (ja vaikka sinänsä olisivatkin, eivät he saa sitä suoranaisesti tuoda asiakkaalleen esille, se olisi epäammattimaista ja veisi huomion psykologiin itseensä). He opiskelevat koko koulutuksensa ajan tapoja tehdä psykologin työtä, siis juuri niitä keinoja, joilla keskustelua viedään eteenpäin, millaisia havaintoja asiakkaan kerronnasta oppii poimimaan ja pistämään merkille, mihin asioihin asiakkaan kerronnassa tarttua ja mistä esittää lisäkysymyksiä. Hahmottamaan näiden pohjalta laajoja kokonaisuuksia, ymmärtämään syy-seuraussuhteita, yhdistelemään asioita ja muodostamaan käsityksensä kaikkien näiden havaintojensa pohjalta. Kaikessa tässä on toki hyötyä elämänkokemuksesta, joka usein lisää kykyä ajatella asioita monesta eri näkökulmasta ihan opiskelualasta riippumatta. Kuitenkin on keskeistä ymmärtää, että psykologin ei tarvitse olla kokenut asioita itse henk.koht. ollakseen hyvä psykologi, vaan useimmiten psykologi käsittelee asioita (asiakkaan esille tuomina) hypoteettisesti, teoreettisella tasolla. Itse asiassa opinnoissa jopa tuodaan esiin ääriajatus siitä, että teoriassa psykologin ei tarvitsisi edes tietää asiakkaan "ongelmaa" varsinaisesti, vaan riittää, että keskustellaan siitä, kuinka ongelma arkea häiritsee, miten sitä voisi lähestyä ym. Tämä on tietysti harvinaista, mutta ilmentää sitä, kuinka omakohtaisuus ei todellakaan ole hyvän psykologin ehto. Melkein päinvastoin, liiallinen omakohtaisuus voi vaikeuttaa psykologin kykyä lähestyä asiaa mahdollisimman neutraalisti, koska oma tunnelataus voi tällöin olla hyvin voimakas. Keskeisempää hyvälle psykologille on tarkkanäköisyys, kyky asettaa sanansa oikein, havainnoida ja esittää oivaltavia kysymyksiä sekä päätelmien teko. Myös tästä syystä psykologiassa päättely ja logiikan taju on keskeistä. Tähän yllä mainittuun pohjautuu myös perustelu sille, miksi hyvä psykologius ei ole iästä kiinni.
Lisäksi mielelläni muistuttaisin siitä, että psykologin työ ei varsinaisesti ole sama asia kuin terapiatyö (psykoterapeutin työ). Toki muna ja kana, moni psykologi on myös terapeuttikoulutuksen suorittanut ja psykologityössä painottuu myös tunnepuoli, vaikka ei terapeutti olisikaan. Ihan yhtä vahvasti mukana on myös kognitiivinen puoli, tietyillä sovellusaloilla jopa enemmän kuin tunnepuoli. Siinä kun vääntää kognitiivista tutkimusta asiakkaalle, ei omakohtaisuudella silloinkaan ole mitään tekemistä tämän kyseisen asiakkaan tapauksen kanssa.
T: Kolmekymppinen psykologi, valmistumisesta aikaa viisi vuotta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole mitenkään samanlaisia luokkaeroja kuten just esim. Briteissä. Minäkin olen siellä ollut maisteria tekemässä.
Ei olekaan, ja paperilla kaikille on kaikki mahdollista omien kykyjen mukaan. Tämä toimikin hienosti 60-luvulla, kun yliopistot alkoivat täyttyä maatilan kasvateista. Näiden akateemisten lapset ja lapsenlapset jatkoivat yliopistossa, mutta yksinhuoltajasiivoojan lapsia ei yliopistossa tänä päivänä juurikaan näy.
Vaikka luokkaeroja ei täällä olekaan, pariutuminen tapahtuu pääsääntöisesti saman sosiaaliluokan sisällä ja koulutus periytyy vahvasti: suurimmalla osalla yliopisto-opiskelijoita on kantasuomalaiset, korkeakoulutetut vanhemmat.
Kyllä Suomessa on ihan oikeat mahdollisuudet yliopistoon kaikilla. Tunnen tosi paljon yh-perheiden lapsia jotka ovat yliopistossa. Meillä on ilmainen peruskoulu ja ilmainen lukio. Se on monessa maassa hirveen iso kuluerä ja oikeesti erottelee rikkaiden ja köyhien mahdollisuuksia. 60-l tuskin oli niin tasa-arvoista kun nykyään. Eikö peruskoulukin tullut vasta 70-l lopulla tai 80-l alussa? 70-l lapsia alettiin ottaa ilmaiseksi päiväkoteihin yh-äideiltä jotta pääsisivät töihin ja opiskelemaan. Näin on nytkin. Meillä on todella hyvin asiat enkä nyt ollenkaan tajua mitä täällä oikein maristaan. T. yh-äidin lapsi
Se ei se ilmainen koulu auta mitään, jos kotoa ei ole saanut tukea ja lapsi vain joutunut keskittymään siihen että selviää päivä kerrallaan. Ei ole helppo keskittyä oppimiseen, jos on eilisillan kuunnellut kun isä hakkaa äitiä toisessa huoneessa. Eli tarkoitan sitä, että vaikka kaikki olisi näennäisesti tasa-arvoista voi olla silti niin eri lähtökohdista.
Maailma ei ole täydellinen. Todistusvalinta ei lisää epätasa-arvoa yhtään sen enempää kun suurempi pääsykoekiintiökään. Jos olisi vanha systeemi, että yo:ta ei saa mennä korottamaan, niin sitten joo vois sanoa, että lukiolaiset jotka joutuu asumaan kotonaan (missä ei hyvät olot) eivät ole tasavertaisessa asemassa. Mutta he saavat omilleen muutettuaan korottaa yo-arvosanoja. Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että sellaiselle henkilölle on älyttömän vaikea lukea pääsykokeeseen. Vaikka hän olisi ehkä asunut jo omillaan, hän ei pystyisi ottaa töistä vapaata samalla tavalla kuin nuori jonka perhe tukee tällaista päätöstä, hän ei pysty mennä valmennuskursseille ym.ym. En siis ymmärrä mikä tekee tod.valinnasta jotenkin erityisen epätasa-arvoisen, mutta kertokaa toki, jos vaikka kirkastun.
Tämä on psykodynaamisesti vähän monimutkaisempi asia. Sieltä vaikeasta kasvuympäristöstä pois muuttaessa saattaa monella olla hommia itsensä kokoon saamisessa ja sitä on ehkä leimaantunut joksikin muuksi kuon voittajaksi. Ei se vaikutus lopu yhdessä yössä. Kun taas aikaa kuluu on kynnys mennä korottamaan yo-arvosanoja varmasti kova - matkalla on ehkä tullut opiskeltua jokin muu korkeakoulututkinto johon on ollut helpompaa päästä tai valittua väärä opiskelupaikka. Ei myöskään ole tarkoituksen mukaista, että korottajia on tolkuton määrä. Siksi on hyvä, että noin puoleen paikoista vaikuttaa todistus ja noin puoleen ei.
Tjaa. Voihan ihmisillä olla vaikka mitä vaikeutta sekä lukiossa että sen jälkeen. Suurella osalla ei ole sen kummempaa kriisiä lukiossa ja suuri osa otetaan todistuksella sisään. Eikö se ole ihan oikein? Vai pitäisikö varta vasten hakea niitä hakijoita joilla on mennyt lukio pyllylleen, mutta sen jälkeen alkanut aurinko paistaa risukasaan? On myös pääsykoeväylä joka sekin on suuri. Kaikki väylät ovat sikavaikeita päästä sisään.
Ei millään pahalla, mutta aika outoa settiä psykologiksi haluavalta. Oletko sitä mieltä, että jos on ollut hyvin asiat lukiossa on se oikein että ne ovat hyvin jatkossakin ja huonommin pärjänneet jatkakoot hankalaa taivaltaan? Ketään "risukasoja" ei tarvitse hakea, riittävän kyvykkäät löytävät kyllä itse paikalle jos heille mahdollinen väylä pysyy auki. Tekstistäsi jotenkin paistaa ajatus, että se on aina henkilön oma vika jos "lukio meni pyllylleen".
Ja kirjoitin jo, että on hyvä että väylät ovat noin 50-50.Todistusvalinnan lisääminen tekee sen luokkaeroa pahentavan efektin.
Mielestäni ei. Sitä todistustahan voi korottaa. Tai jopa aikuisena mennä iltalukioon.
Muutenkaan aiemman kirjoittajan viesti ei ollenkaan ollut esittämäsi kritiikin kaltainen. Sensijaan ihmettelen, että yhden viestin perusteella kyseenalaistat kenenkään sopuvuutta psykologiksi. Ja kyseenalaisin syin. Edellinen kirjoittajahan oli hyvin neutraali.
Aivan. Minä olin se kirjoittaja ja neutraalisti kirjoitin. Tarkoitin, että ihmisen huonot tai hyvät kokemukset eivät vaikuta siihen kuinka hyvä psykologi hänestä tulee. Ei ainakaan niin karkeasti, että vain kolhuja kokeneista tulee hyviä tai vain tasapainoisen lapsuuden kokeneista tulee hyviä. Eikä varsinkaan niin, että pystyisi jotain tiettyä kiintiötä (todistus tai pääsykoe) lisäämällä saavuttaa jotain suurempaa oikeudenmukaisuutta tässä maailmassa. Suurin osa hyvin pärjänneistä abeista ovat hyviä ja on ihan oikein että heitä otetaan paljon sisään. Se joukko on suuri ja nuori. On tärkeää, että iso osa nuorista saadaan heti opintoihin kiinni. P.S. Nyt kun aloin miettiä, niin itselläni toinen vanhempi (jo kuollut) oli alkoholisti ja hyvin epätasapainoinen. En siis varinaisesti ole itsekään kultalusikka suussa syntynyt.
Sitä mieltä olen edelleen, että molempien linjojen koko on pidettävä suunnilleen tasassa - se tuo parhaan tasa-arvon.
Tuo tasa-arvo on jännä juttu. Siihen voi helposti mielessään yhtyä ja jopa taistella sen puolesta. Mutta sitä ei tulisi ottaa itsestäänselvyytenä. Voi olla, että Suomella ei ole taloudellisesti varaa olla niin tasa-arvoinen loputtomiin. Yhteiskunnan kannalta on hyvä vetää jengi läpi koulutusputken päiväkoti-peruskoulu-lukio/amis-yliopisto/amk. Kaikki sivujuonteet, välivuodet, uranvaihdokset ym. ovat loppujen lopuksi kustannuserä yhteiskunnalle ja hukkkaan heitettyä rahaa. (Tietenkään asia ei ole aivan näin, koska moni kypsyy etsiessään itseään ja kokeillessaan eri opintoja/ammatteja. Voi tuoda uutta näkökulmaa ja tietoa toisille aloille.) Monissa maissa ei todellakaan katsota, että on yhteiskunnan jäsenille tasa-arvoista, kun joitain yksilöitä koulutetaan useisiin ammatteihin tai valtion tuella elätetään heidän välivuosiaan. Monissa maissa ei katsota tasa-arvoiseksi sitä, että abiturienttien on liian vaikeaa päästä yliopistoon, kun sinne tunkee kaikenmaailman alanvaihtajia ja "väliinputoajia". Se siis riippuu ihan mistä vinkkelistä asiaa katsoo. Loppujen lopuksi yliopiston päätehtävä on löytää ne hakijat jotka ovat kaikkein sopivimpia ja kouluttaa heidät. Eli heidänkään tehtävänsä ei ole vaalia tasa-arvoa tuossa esitetyssä mielessä.
Mielestäni tavoitteena on "älyllis-motivationaalinen" tasa-arvo. Tällä tarkoitan sitä, että parhailla (älykkäimmillä, oivaltavimmilla, laajakatseisimmilla ja paineensietokykyisimmillä) pitää olla mahdollisuus hakea ja päästä opiskelemaan taustaan katsomatta. Tällä saadaan parhaat kliinikot + laadukasta tutkimusta. Tämän mittaaminen on tietysti etukäteen aika hankalaa, kun oikeasti kanttia kysyvä testaaminen katsottaisiin epäeettisiksi. Lisäksi on hyvä, jos psykologeista löytyy paljon erilaisia persoonia. Asiakkaitakin on kuitenkin huippu-urheilijasta vankimielisairaan asukkaaseen jne.
Asiasta kukkaruukkuun:
Tietääkö joku miksi Turkuun on viime vuonna ollut korkeampi pisteraja kuin Tampereelle, vaikka hakijoita on ollut vähemmän? Siis sekä ensisijaisia hakijoita että ylipäätään.
Aiemmasta viestistä poimittuna tämän vuoden hakijat ja suluissa viime vuoden hakijamäärät
kaikki hakijat: Turku 2846 (2636), Tampere 3515 (3084)
ja ensisijaiset hakijat: Turku 543 (522) kun taas Tampere 1010 (822).
Jyväskyläänkin ollut Turkua enemmän sekä ensisijaisia että yleisiä hakijoita, mistä oikein aiheutuu Turun niin korkea pisteraja? Onko tässä Turun kohdalla joku itsestään selvä juttu, mitä en tajua?
Tänä vuonna erot vielä viime vuotta merkittävämmät, Tampereen ensisijaisten hakijoiden määrähän on jo tuplasti sen mitä Turussa. Veikkaatteko, että Tampereen pisteraja nousee Turkua korkeammaksi? Miksi / miksi ette?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asiasta kukkaruukkuun:
Tietääkö joku miksi Turkuun on viime vuonna ollut korkeampi pisteraja kuin Tampereelle, vaikka hakijoita on ollut vähemmän? Siis sekä ensisijaisia hakijoita että ylipäätään.
Aiemmasta viestistä poimittuna tämän vuoden hakijat ja suluissa viime vuoden hakijamäärät
kaikki hakijat: Turku 2846 (2636), Tampere 3515 (3084)
ja ensisijaiset hakijat: Turku 543 (522) kun taas Tampere 1010 (822).
Jyväskyläänkin ollut Turkua enemmän sekä ensisijaisia että yleisiä hakijoita, mistä oikein aiheutuu Turun niin korkea pisteraja? Onko tässä Turun kohdalla joku itsestään selvä juttu, mitä en tajua?
Tänä vuonna erot vielä viime vuotta merkittävämmät, Tampereen ensisijaisten hakijoiden määrähän on jo tuplasti sen mitä Turussa. Veikkaatteko, että Tampereen pisteraja nousee Turkua korkeammaksi? Miksi / miksi ette?
Turun ja Jyväskylän ero selittyy sillä, että Turkuun on huomattavasti vähemmän aloituspaikkoja kuin Jyväskylään. En muista nyt tarkkoja lukuja, mutta Turussa se on joku 31 ja Jyväskylässä reilu 70. Tämän takia Turussa on korkeampi pisteraja, koska sinne otetaan vähemmän opiskelijoita.
Tampereen ja Turun ero pisterajoissa on ehkä vain sattumaa. Aloituspaikoissa on vain parin paikan ero. Joinakin vuosina Tampereella on ollut Turkua korkeampi pisteraja ja päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiasta kukkaruukkuun:
Tietääkö joku miksi Turkuun on viime vuonna ollut korkeampi pisteraja kuin Tampereelle, vaikka hakijoita on ollut vähemmän? Siis sekä ensisijaisia hakijoita että ylipäätään.
Aiemmasta viestistä poimittuna tämän vuoden hakijat ja suluissa viime vuoden hakijamäärät
kaikki hakijat: Turku 2846 (2636), Tampere 3515 (3084)
ja ensisijaiset hakijat: Turku 543 (522) kun taas Tampere 1010 (822).
Jyväskyläänkin ollut Turkua enemmän sekä ensisijaisia että yleisiä hakijoita, mistä oikein aiheutuu Turun niin korkea pisteraja? Onko tässä Turun kohdalla joku itsestään selvä juttu, mitä en tajua?
Tänä vuonna erot vielä viime vuotta merkittävämmät, Tampereen ensisijaisten hakijoiden määrähän on jo tuplasti sen mitä Turussa. Veikkaatteko, että Tampereen pisteraja nousee Turkua korkeammaksi? Miksi / miksi ette?
Turun ja Jyväskylän ero selittyy sillä, että Turkuun on huomattavasti vähemmän aloituspaikkoja kuin Jyväskylään. En muista nyt tarkkoja lukuja, mutta Turussa se on joku 31 ja Jyväskylässä reilu 70. Tämän takia Turussa on korkeampi pisteraja, koska sinne otetaan vähemmän opiskelijoita.
Tampereen ja Turun ero pisterajoissa on ehkä vain sattumaa. Aloituspaikoissa on vain parin paikan ero. Joinakin vuosina Tampereella on ollut Turkua korkeampi pisteraja ja päinvastoin.
Juu Turun ja Jyväskylän eroa en niinkään ihmettele, lähinnä Turun ja Tampereen. Ja okei kiitos, hyvä tietää että ovat Turku vs Tampere pisterajat vaihdelleetkin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla sosiaalityön keskustelussa joku mietti tuleekohan näille ei-todistushakijoille jonkinlainen motivaatiokirje+työkokemus+aiemmat opinnot - mahdollisuus. Sosiaalityön maisteriin tällainen taitaa jo ollakin, tämä kuulostaisi kyllä todella järkevältä, erityisesti jos vertaa todistusvalinnan avaamiseen ei-ensikertalaisille.. Miettikää nyt ihan oikeasti, että jollain 10 vuotta sitten kirjoitetulla yo-todistuksella tarjottais muka "mahdollisuus" hakea, maailman turhin asia olisi kyllä. Tuohon aikaan yo-todistuksella ei päästy minnekään ja panostus kirjoituksiin oli sitä luokkaa.
Motivaatiokirje oli ennen käytössä Tamperen psykan maisteriin.
Kyllä yo-todistukseen panostettiin 10v sitten. Sillä saattoi päästä suoraan sisään joillekin aloille tai sai alkupisteitä. Silloin ei tainnut päästä pelkällä pääsykokeella sisään, vaan yleensä yo-todistus otettiin ainakiin huomioon ellei jopa suoraan päässyt sillä sisään. YTL:lä on varmasti vertailukelpoisia käppyröitä minkä tasoisesti eri aikoina on osattu yo-kokeissa. Sitä paitsi kyllähän nytkin ensikertalaiset saa yo-todistuksesta samalla tavalla pisteitä (kaikista muista aineista paitsi vanhasta reaalista), vaikka todistus olisi kuinka vanha.
Mun mielestä avoimen todistus on parempi, koska sellaiselle opiskelijalle on jo tuttu nykyaikainen yliopisto-opiskelu ja kaikki tietokoneohjelmat. Nämä on muuttunut siinä 10 vuodessa jo paljon. Ihan hyödytöntä painottaa jotain 10 vuotta vanhaa yo todistusta.
Ei ole mahdollista ellei nyt varata aikaa kenelle tahansa tehdä niitä avoimen opintoja.
Kriteereitä ei voi kesken muuttaa.
Todistusvalinta ei ole kriteereiden muuttamista, jos katsotaan vain sitä todistusta, joka antaa hakukelpoisuuden.
Kuinka pitkä aika pitäisi varata perusopintoihin?
Perusopinnot voi tehdä täysin omaan tahtiin, eli riippuu vain siitä kuinka paljon sinulla on aikaa siihen laittaa. Itse tein about 4 kk työn ohessa, eivät olleet erityisen työläät.
Eli tuo 4 kuukautta pitäisi varata kaikille ennen niiden huomioimista, ei siis ehdi syksyllä alottavien valintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska yo-kirjoitukset ovat eri aikoina olleet erilaiset. Vaikka olisi 7 ällää 15 vuoden takaa, saa sillä nyt 89,6 tai 97,4 pistettä.
Varmasti kertaalleen huipusti kirjoittanut saisi kirjoitettua kaksi reaalia nyt ja pääsisi noin 150 pisteeseen, mutta jos ensikertalaisuutta ei ole tallella, miksi olisi mennyt huvikseen yo-kirjoituksiin? Asia olisi täysin eri, jos toiskertalainenkin voisi hakea papereilla.
Ihan samalla tavalla saa pisteitä pois lukien vanha reaali. Itse asiassa jopa paremmin saa pisteitä, jos on kirjoittanut heikkoja L:iä ennen Eximiaa. Yo-kokeiden vertailtavuutta seurataan joka vuosi ja vuosikymmenestä toiseen. YTL:lä on tieto ja minä vain mutulla veikkaan, että nykyiset abit ovat heikompitasoisia kuin 10-20v sitten. Vrt Pisa-tulosten lasku, keskittymisvaikeuksien lisääntyminen, vapaa-ajan houkutusten valtava lisääntyminen.
Minkä ikäinen ihminen ajattelee, että nykyiset abit ovat heikompitasousua kuin 10 tai 20 vuotta sitten?
Ja miksi?
Tämä pisa laskuhan koskee viime vuosia ja viime vuosien peruskoululaisia. Milloin pisakokeita alettiin tehdä? Oliko huipputaso juuri halveksimiesi ikäluokkien kohdalla?
Itseasiassa Suomi on edelleen kärkimaa näissä tuloksissa. Itse uskon, että vastimustaso on nousdut.
Ja etenkin yo kirjoitusten vaatimustaso. Nykyoset teinit on fiksumpia kuin koskaan
T. Abi-88. Nykyisten hakijpiden äiti
Pahoittiko lapsesi mielensä? Tämä oli vastaus siihen väitteeseen, että 10v vanhat yo-kokeet eivät ole ollenkaan vertailukelpoisia, koska silloin taso oli muka matalampi kuin nyt. Myöskään sellaiset hakijat eivät kuulemma ymmärrä mitään didgialustoista kuten moodlesta ja zoomista. Hoh hoijaa... Näitä tulee aina välillä ja on ihan hyvä palauttaa realiteetit mieleen. Kannattaa oikeasti tutustua koulutuksen laadun tutkimuksiin. Suomen taso on laskenut. Sitä on kansainvälisesti vertailtu 90-luvulta lähtien joten dataa löytyy. On ihan turhaa pitää ketään sellaisessa kuplassa, että "sinä nykynuori olet fiksumpi kuin kukaan koskaan..." Se ei ole sille nuorelle hyväksi. Hänen on hyvä tiedostaa, että alalle on todella paljon kovia hakijoita, niin nuoria kuin vähän vanhempiakin.
Olen paljon tekemisissä nuorten kanssa töissä ja kotona. Olen myös lukenut aiheesta. Kaikki mittarit osoittaa, että nuoret ovat fiksumpia kuin koskaan. Ja mielestäni nuorille on hyväksi tämä myös sanoa. Varmasti tulee päinvastaista palautetta ihan riittävästi, aina on ollut enemmistön mielipide, ettei nykynuorista ole mihinkää. Siis kaikkina aikouna. Ja aina nuoret ovat kuitenkin olleet parempia kuin vanhempansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tavoitteena on "älyllis-motivationaalinen" tasa-arvo. Tällä tarkoitan sitä, että parhailla (älykkäimmillä, oivaltavimmilla, laajakatseisimmilla ja paineensietokykyisimmillä) pitää olla mahdollisuus hakea ja päästä opiskelemaan taustaan katsomatta. Tällä saadaan parhaat kliinikot + laadukasta tutkimusta. Tämän mittaaminen on tietysti etukäteen aika hankalaa, kun oikeasti kanttia kysyvä testaaminen katsottaisiin epäeettisiksi. Lisäksi on hyvä, jos psykologeista löytyy paljon erilaisia persoonia. Asiakkaitakin on kuitenkin huippu-urheilijasta vankimielisairaan asukkaaseen jne.
Tuollaista tasa-arvoa ei ole olemassakaan. Lopulta on paljon mahdollisesti sopivia ihmisiä eri aloille ja hyvin monesta asiasta kiinni mihin päädymme. Toinen näkökulma on vielä opiskelu ja ihmisen kasvu koko elämänsä ajan. Jokainen kehittyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska yo-kirjoitukset ovat eri aikoina olleet erilaiset. Vaikka olisi 7 ällää 15 vuoden takaa, saa sillä nyt 89,6 tai 97,4 pistettä.
Varmasti kertaalleen huipusti kirjoittanut saisi kirjoitettua kaksi reaalia nyt ja pääsisi noin 150 pisteeseen, mutta jos ensikertalaisuutta ei ole tallella, miksi olisi mennyt huvikseen yo-kirjoituksiin? Asia olisi täysin eri, jos toiskertalainenkin voisi hakea papereilla.
Ihan samalla tavalla saa pisteitä pois lukien vanha reaali. Itse asiassa jopa paremmin saa pisteitä, jos on kirjoittanut heikkoja L:iä ennen Eximiaa. Yo-kokeiden vertailtavuutta seurataan joka vuosi ja vuosikymmenestä toiseen. YTL:lä on tieto ja minä vain mutulla veikkaan, että nykyiset abit ovat heikompitasoisia kuin 10-20v sitten. Vrt Pisa-tulosten lasku, keskittymisvaikeuksien lisääntyminen, vapaa-ajan houkutusten valtava lisääntyminen.
Minkä ikäinen ihminen ajattelee, että nykyiset abit ovat heikompitasousua kuin 10 tai 20 vuotta sitten?
Ja miksi?
Tämä pisa laskuhan koskee viime vuosia ja viime vuosien peruskoululaisia. Milloin pisakokeita alettiin tehdä? Oliko huipputaso juuri halveksimiesi ikäluokkien kohdalla?
Itseasiassa Suomi on edelleen kärkimaa näissä tuloksissa. Itse uskon, että vastimustaso on nousdut.
Ja etenkin yo kirjoitusten vaatimustaso. Nykyoset teinit on fiksumpia kuin koskaan
T. Abi-88. Nykyisten hakijpiden äiti
Pahoittiko lapsesi mielensä? Tämä oli vastaus siihen väitteeseen, että 10v vanhat yo-kokeet eivät ole ollenkaan vertailukelpoisia, koska silloin taso oli muka matalampi kuin nyt. Myöskään sellaiset hakijat eivät kuulemma ymmärrä mitään didgialustoista kuten moodlesta ja zoomista. Hoh hoijaa... Näitä tulee aina välillä ja on ihan hyvä palauttaa realiteetit mieleen. Kannattaa oikeasti tutustua koulutuksen laadun tutkimuksiin. Suomen taso on laskenut. Sitä on kansainvälisesti vertailtu 90-luvulta lähtien joten dataa löytyy. On ihan turhaa pitää ketään sellaisessa kuplassa, että "sinä nykynuori olet fiksumpi kuin kukaan koskaan..." Se ei ole sille nuorelle hyväksi. Hänen on hyvä tiedostaa, että alalle on todella paljon kovia hakijoita, niin nuoria kuin vähän vanhempiakin.
Laita linkki johonkin tutkimukseen, joka osoittaa nykynuorten olevan heikompia kuin 10-20 vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole mitenkään samanlaisia luokkaeroja kuten just esim. Briteissä. Minäkin olen siellä ollut maisteria tekemässä.
Ei olekaan, ja paperilla kaikille on kaikki mahdollista omien kykyjen mukaan. Tämä toimikin hienosti 60-luvulla, kun yliopistot alkoivat täyttyä maatilan kasvateista. Näiden akateemisten lapset ja lapsenlapset jatkoivat yliopistossa, mutta yksinhuoltajasiivoojan lapsia ei yliopistossa tänä päivänä juurikaan näy.
Vaikka luokkaeroja ei täällä olekaan, pariutuminen tapahtuu pääsääntöisesti saman sosiaaliluokan sisällä ja koulutus periytyy vahvasti: suurimmalla osalla yliopisto-opiskelijoita on kantasuomalaiset, korkeakoulutetut vanhemmat.
Kyllä Suomessa on ihan oikeat mahdollisuudet yliopistoon kaikilla. Tunnen tosi paljon yh-perheiden lapsia jotka ovat yliopistossa. Meillä on ilmainen peruskoulu ja ilmainen lukio. Se on monessa maassa hirveen iso kuluerä ja oikeesti erottelee rikkaiden ja köyhien mahdollisuuksia. 60-l tuskin oli niin tasa-arvoista kun nykyään. Eikö peruskoulukin tullut vasta 70-l lopulla tai 80-l alussa? 70-l lapsia alettiin ottaa ilmaiseksi päiväkoteihin yh-äideiltä jotta pääsisivät töihin ja opiskelemaan. Näin on nytkin. Meillä on todella hyvin asiat enkä nyt ollenkaan tajua mitä täällä oikein maristaan. T. yh-äidin lapsi
Se ei se ilmainen koulu auta mitään, jos kotoa ei ole saanut tukea ja lapsi vain joutunut keskittymään siihen että selviää päivä kerrallaan. Ei ole helppo keskittyä oppimiseen, jos on eilisillan kuunnellut kun isä hakkaa äitiä toisessa huoneessa. Eli tarkoitan sitä, että vaikka kaikki olisi näennäisesti tasa-arvoista voi olla silti niin eri lähtökohdista.
Maailma ei ole täydellinen. Todistusvalinta ei lisää epätasa-arvoa yhtään sen enempää kun suurempi pääsykoekiintiökään. Jos olisi vanha systeemi, että yo:ta ei saa mennä korottamaan, niin sitten joo vois sanoa, että lukiolaiset jotka joutuu asumaan kotonaan (missä ei hyvät olot) eivät ole tasavertaisessa asemassa. Mutta he saavat omilleen muutettuaan korottaa yo-arvosanoja. Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että sellaiselle henkilölle on älyttömän vaikea lukea pääsykokeeseen. Vaikka hän olisi ehkä asunut jo omillaan, hän ei pystyisi ottaa töistä vapaata samalla tavalla kuin nuori jonka perhe tukee tällaista päätöstä, hän ei pysty mennä valmennuskursseille ym.ym. En siis ymmärrä mikä tekee tod.valinnasta jotenkin erityisen epätasa-arvoisen, mutta kertokaa toki, jos vaikka kirkastun.
Tämä on psykodynaamisesti vähän monimutkaisempi asia. Sieltä vaikeasta kasvuympäristöstä pois muuttaessa saattaa monella olla hommia itsensä kokoon saamisessa ja sitä on ehkä leimaantunut joksikin muuksi kuon voittajaksi. Ei se vaikutus lopu yhdessä yössä. Kun taas aikaa kuluu on kynnys mennä korottamaan yo-arvosanoja varmasti kova - matkalla on ehkä tullut opiskeltua jokin muu korkeakoulututkinto johon on ollut helpompaa päästä tai valittua väärä opiskelupaikka. Ei myöskään ole tarkoituksen mukaista, että korottajia on tolkuton määrä. Siksi on hyvä, että noin puoleen paikoista vaikuttaa todistus ja noin puoleen ei.
Tjaa. Voihan ihmisillä olla vaikka mitä vaikeutta sekä lukiossa että sen jälkeen. Suurella osalla ei ole sen kummempaa kriisiä lukiossa ja suuri osa otetaan todistuksella sisään. Eikö se ole ihan oikein? Vai pitäisikö varta vasten hakea niitä hakijoita joilla on mennyt lukio pyllylleen, mutta sen jälkeen alkanut aurinko paistaa risukasaan? On myös pääsykoeväylä joka sekin on suuri. Kaikki väylät ovat sikavaikeita päästä sisään.
Ei millään pahalla, mutta aika outoa settiä psykologiksi haluavalta. Oletko sitä mieltä, että jos on ollut hyvin asiat lukiossa on se oikein että ne ovat hyvin jatkossakin ja huonommin pärjänneet jatkakoot hankalaa taivaltaan? Ketään "risukasoja" ei tarvitse hakea, riittävän kyvykkäät löytävät kyllä itse paikalle jos heille mahdollinen väylä pysyy auki. Tekstistäsi jotenkin paistaa ajatus, että se on aina henkilön oma vika jos "lukio meni pyllylleen".
Ja kirjoitin jo, että on hyvä että väylät ovat noin 50-50.Todistusvalinnan lisääminen tekee sen luokkaeroa pahentavan efektin.
Mielestäni ei. Sitä todistustahan voi korottaa. Tai jopa aikuisena mennä iltalukioon.
Muutenkaan aiemman kirjoittajan viesti ei ollenkaan ollut esittämäsi kritiikin kaltainen. Sensijaan ihmettelen, että yhden viestin perusteella kyseenalaistat kenenkään sopuvuutta psykologiksi. Ja kyseenalaisin syin. Edellinen kirjoittajahan oli hyvin neutraali.
Aivan. Minä olin se kirjoittaja ja neutraalisti kirjoitin. Tarkoitin, että ihmisen huonot tai hyvät kokemukset eivät vaikuta siihen kuinka hyvä psykologi hänestä tulee. Ei ainakaan niin karkeasti, että vain kolhuja kokeneista tulee hyviä tai vain tasapainoisen lapsuuden kokeneista tulee hyviä. Eikä varsinkaan niin, että pystyisi jotain tiettyä kiintiötä (todistus tai pääsykoe) lisäämällä saavuttaa jotain suurempaa oikeudenmukaisuutta tässä maailmassa. Suurin osa hyvin pärjänneistä abeista ovat hyviä ja on ihan oikein että heitä otetaan paljon sisään. Se joukko on suuri ja nuori. On tärkeää, että iso osa nuorista saadaan heti opintoihin kiinni. P.S. Nyt kun aloin miettiä, niin itselläni toinen vanhempi (jo kuollut) oli alkoholisti ja hyvin epätasapainoinen. En siis varinaisesti ole itsekään kultalusikka suussa syntynyt.
Sitä mieltä olen edelleen, että molempien linjojen koko on pidettävä suunnilleen tasassa - se tuo parhaan tasa-arvon.
Tuo tasa-arvo on jännä juttu. Siihen voi helposti mielessään yhtyä ja jopa taistella sen puolesta. Mutta sitä ei tulisi ottaa itsestäänselvyytenä. Voi olla, että Suomella ei ole taloudellisesti varaa olla niin tasa-arvoinen loputtomiin. Yhteiskunnan kannalta on hyvä vetää jengi läpi koulutusputken päiväkoti-peruskoulu-lukio/amis-yliopisto/amk. Kaikki sivujuonteet, välivuodet, uranvaihdokset ym. ovat loppujen lopuksi kustannuserä yhteiskunnalle ja hukkkaan heitettyä rahaa. (Tietenkään asia ei ole aivan näin, koska moni kypsyy etsiessään itseään ja kokeillessaan eri opintoja/ammatteja. Voi tuoda uutta näkökulmaa ja tietoa toisille aloille.) Monissa maissa ei todellakaan katsota, että on yhteiskunnan jäsenille tasa-arvoista, kun joitain yksilöitä koulutetaan useisiin ammatteihin tai valtion tuella elätetään heidän välivuosiaan. Monissa maissa ei katsota tasa-arvoiseksi sitä, että abiturienttien on liian vaikeaa päästä yliopistoon, kun sinne tunkee kaikenmaailman alanvaihtajia ja "väliinputoajia". Se siis riippuu ihan mistä vinkkelistä asiaa katsoo. Loppujen lopuksi yliopiston päätehtävä on löytää ne hakijat jotka ovat kaikkein sopivimpia ja kouluttaa heidät. Eli heidänkään tehtävänsä ei ole vaalia tasa-arvoa tuossa esitetyssä mielessä.
Monissa maissa toisen koulutuksen joutuu itse maksamaan kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska yo-kirjoitukset ovat eri aikoina olleet erilaiset. Vaikka olisi 7 ällää 15 vuoden takaa, saa sillä nyt 89,6 tai 97,4 pistettä.
Varmasti kertaalleen huipusti kirjoittanut saisi kirjoitettua kaksi reaalia nyt ja pääsisi noin 150 pisteeseen, mutta jos ensikertalaisuutta ei ole tallella, miksi olisi mennyt huvikseen yo-kirjoituksiin? Asia olisi täysin eri, jos toiskertalainenkin voisi hakea papereilla.
Ihan samalla tavalla saa pisteitä pois lukien vanha reaali. Itse asiassa jopa paremmin saa pisteitä, jos on kirjoittanut heikkoja L:iä ennen Eximiaa. Yo-kokeiden vertailtavuutta seurataan joka vuosi ja vuosikymmenestä toiseen. YTL:lä on tieto ja minä vain mutulla veikkaan, että nykyiset abit ovat heikompitasoisia kuin 10-20v sitten. Vrt Pisa-tulosten lasku, keskittymisvaikeuksien lisääntyminen, vapaa-ajan houkutusten valtava lisääntyminen.
Minkä ikäinen ihminen ajattelee, että nykyiset abit ovat heikompitasousua kuin 10 tai 20 vuotta sitten?
Ja miksi?
Tämä pisa laskuhan koskee viime vuosia ja viime vuosien peruskoululaisia. Milloin pisakokeita alettiin tehdä? Oliko huipputaso juuri halveksimiesi ikäluokkien kohdalla?
Itseasiassa Suomi on edelleen kärkimaa näissä tuloksissa. Itse uskon, että vastimustaso on nousdut.
Ja etenkin yo kirjoitusten vaatimustaso. Nykyoset teinit on fiksumpia kuin koskaan
T. Abi-88. Nykyisten hakijpiden äiti
10 v vanhemmat yo todistukset voi huomioida niiltä jotka kirjoittaneet äikästä ja matematiikasta laudaturit ja se reaali minkä kirjoittanut niin vähintään M.
Pahoittiko lapsesi mielensä? Tämä oli vastaus siihen väitteeseen, että 10v vanhat yo-kokeet eivät ole ollenkaan vertailukelpoisia, koska silloin taso oli muka matalampi kuin nyt. Myöskään sellaiset hakijat eivät kuulemma ymmärrä mitään didgialustoista kuten moodlesta ja zoomista. Hoh hoijaa... Näitä tulee aina välillä ja on ihan hyvä palauttaa realiteetit mieleen. Kannattaa oikeasti tutustua koulutuksen laadun tutkimuksiin. Suomen taso on laskenut. Sitä on kansainvälisesti vertailtu 90-luvulta lähtien joten dataa löytyy. On ihan turhaa pitää ketään sellaisessa kuplassa, että "sinä nykynuori olet fiksumpi kuin kukaan koskaan..." Se ei ole sille nuorelle hyväksi. Hänen on hyvä tiedostaa, että alalle on todella paljon kovia hakijoita, niin nuoria kuin vähän vanhempiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei,
Onko teillä kellään tilastollisten menetelmien perusteet -kirjasta sitä ratkaisut digikirjaa?
Ihmettelen, että netissä on myynnissä pelkkä ratkaisut pdf kalliimmalla kuin digikirja+ratkaisut. Mihin hintaero perustuu?
Yritin ottaa yhteyttä Sanomapro:hon, mutta en vielä saanut vastausta. Siksi kyselen täältä.
Mukavaa kevättä ja tsemppiä!
Työkavereinani on lähes 20v ajan ollut psykologeja ja olen tehnyt heidän kanssaan tiivistä yhteistyötä. Ammattikunnan edustajissa on ihmisiä laidasta laitaan, alalle sopivia tasapainoisia ihmisiä ja sitten niitä, jotka eivät ole tasapainossa eivätkä ollenkaan alalle sopivia. Näinhän se on joka alalla, mutta psykologien kohdalla tämä tuntuu korostuvan. Ei sitä soveltuvuutta voi mitenkään mitata etukäteen, vain opillisesti menestyvät saavat opiskelupaikan, eivät aina ne, jotka olisivat muuten parhaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska yo-kirjoitukset ovat eri aikoina olleet erilaiset. Vaikka olisi 7 ällää 15 vuoden takaa, saa sillä nyt 89,6 tai 97,4 pistettä.
Varmasti kertaalleen huipusti kirjoittanut saisi kirjoitettua kaksi reaalia nyt ja pääsisi noin 150 pisteeseen, mutta jos ensikertalaisuutta ei ole tallella, miksi olisi mennyt huvikseen yo-kirjoituksiin? Asia olisi täysin eri, jos toiskertalainenkin voisi hakea papereilla.
Ihan samalla tavalla saa pisteitä pois lukien vanha reaali. Itse asiassa jopa paremmin saa pisteitä, jos on kirjoittanut heikkoja L:iä ennen Eximiaa. Yo-kokeiden vertailtavuutta seurataan joka vuosi ja vuosikymmenestä toiseen. YTL:lä on tieto ja minä vain mutulla veikkaan, että nykyiset abit ovat heikompitasoisia kuin 10-20v sitten. Vrt Pisa-tulosten lasku, keskittymisvaikeuksien lisääntyminen, vapaa-ajan houkutusten valtava lisääntyminen.
Minkä ikäinen ihminen ajattelee, että nykyiset abit ovat heikompitasousua kuin 10 tai 20 vuotta sitten?
Ja miksi?
Tämä pisa laskuhan koskee viime vuosia ja viime vuosien peruskoululaisia. Milloin pisakokeita alettiin tehdä? Oliko huipputaso juuri halveksimiesi ikäluokkien kohdalla?
Itseasiassa Suomi on edelleen kärkimaa näissä tuloksissa. Itse uskon, että vastimustaso on nousdut.
Ja etenkin yo kirjoitusten vaatimustaso. Nykyoset teinit on fiksumpia kuin koskaan
T. Abi-88. Nykyisten hakijpiden äiti
Pahoittiko lapsesi mielensä? Tämä oli vastaus siihen väitteeseen, että 10v vanhat yo-kokeet eivät ole ollenkaan vertailukelpoisia, koska silloin taso oli muka matalampi kuin nyt. Myöskään sellaiset hakijat eivät kuulemma ymmärrä mitään didgialustoista kuten moodlesta ja zoomista. Hoh hoijaa... Näitä tulee aina välillä ja on ihan hyvä palauttaa realiteetit mieleen. Kannattaa oikeasti tutustua koulutuksen laadun tutkimuksiin. Suomen taso on laskenut. Sitä on kansainvälisesti vertailtu 90-luvulta lähtien joten dataa löytyy. On ihan turhaa pitää ketään sellaisessa kuplassa, että "sinä nykynuori olet fiksumpi kuin kukaan koskaan..." Se ei ole sille nuorelle hyväksi. Hänen on hyvä tiedostaa, että alalle on todella paljon kovia hakijoita, niin nuoria kuin vähän vanhempiakin.
Olen paljon tekemisissä nuorten kanssa töissä ja kotona. Olen myös lukenut aiheesta. Kaikki mittarit osoittaa, että nuoret ovat fiksumpia kuin koskaan. Ja mielestäni nuorille on hyväksi tämä myös sanoa. Varmasti tulee päinvastaista palautetta ihan riittävästi, aina on ollut enemmistön mielipide, ettei nykynuorista ole mihinkää. Siis kaikkina aikouna. Ja aina nuoret ovat kuitenkin olleet parempia kuin vanhempansa.
Pyysit todisteita, että taso on laskenut. Tässä on yksi, mutta loput saat etsiä ihan itse. Niitä on aivan helposti saatavissa netissä. Tässä kerrotaan, että 2006-2015 taso laski noin yhden kouluvuoden opintojen verran. Ihan jos järjellä miettii, niin koulussa työrauha on jatkuvasti laskenut. Tietenkin sekin vaikuttaa oppimiseen.
Välillä ihmetyttää nämä helokopteri/curling vanhemmat jotka taoittavat kaikki möykyt lapsensa edeltä. Et kai tosissasi voi väittää, että kaikki sukupolvet ovat olleet edellisiä parempia? Eikö ollenkaan huolestuta tällainen pullistelu? Ehkä se on juuri sinun lapsesi joka on tänne tullut kovalla äänellä haukkumaan 10v vanhempia hakijoita osaamattomiksi.
Nuorille tulisi kyllä sitäkin opettaa, että ihminen oppii läpi elämänsä. Se joka on 10v vaikkapa ollut töissä, opiskellut muuta, kasvattanut perhettä tai vaikka reppureissannut on oppinut paljon sinä aikana.
Vierailija kirjoitti:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/55549/1/ty32017kirjavaine…
Kerro miten saat tästä päätelmän, että nykyabien taso on heikompi kuin 10 tai 20 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska yo-kirjoitukset ovat eri aikoina olleet erilaiset. Vaikka olisi 7 ällää 15 vuoden takaa, saa sillä nyt 89,6 tai 97,4 pistettä.
Varmasti kertaalleen huipusti kirjoittanut saisi kirjoitettua kaksi reaalia nyt ja pääsisi noin 150 pisteeseen, mutta jos ensikertalaisuutta ei ole tallella, miksi olisi mennyt huvikseen yo-kirjoituksiin? Asia olisi täysin eri, jos toiskertalainenkin voisi hakea papereilla.
Ihan samalla tavalla saa pisteitä pois lukien vanha reaali. Itse asiassa jopa paremmin saa pisteitä, jos on kirjoittanut heikkoja L:iä ennen Eximiaa. Yo-kokeiden vertailtavuutta seurataan joka vuosi ja vuosikymmenestä toiseen. YTL:lä on tieto ja minä vain mutulla veikkaan, että nykyiset abit ovat heikompitasoisia kuin 10-20v sitten. Vrt Pisa-tulosten lasku, keskittymisvaikeuksien lisääntyminen, vapaa-ajan houkutusten valtava lisääntyminen.
Minkä ikäinen ihminen ajattelee, että nykyiset abit ovat heikompitasousua kuin 10 tai 20 vuotta sitten?
Ja miksi?
Tämä pisa laskuhan koskee viime vuosia ja viime vuosien peruskoululaisia. Milloin pisakokeita alettiin tehdä? Oliko huipputaso juuri halveksimiesi ikäluokkien kohdalla?
Itseasiassa Suomi on edelleen kärkimaa näissä tuloksissa. Itse uskon, että vastimustaso on nousdut.
Ja etenkin yo kirjoitusten vaatimustaso. Nykyoset teinit on fiksumpia kuin koskaan
T. Abi-88. Nykyisten hakijpiden äiti
Pahoittiko lapsesi mielensä? Tämä oli vastaus siihen väitteeseen, että 10v vanhat yo-kokeet eivät ole ollenkaan vertailukelpoisia, koska silloin taso oli muka matalampi kuin nyt. Myöskään sellaiset hakijat eivät kuulemma ymmärrä mitään didgialustoista kuten moodlesta ja zoomista. Hoh hoijaa... Näitä tulee aina välillä ja on ihan hyvä palauttaa realiteetit mieleen. Kannattaa oikeasti tutustua koulutuksen laadun tutkimuksiin. Suomen taso on laskenut. Sitä on kansainvälisesti vertailtu 90-luvulta lähtien joten dataa löytyy. On ihan turhaa pitää ketään sellaisessa kuplassa, että "sinä nykynuori olet fiksumpi kuin kukaan koskaan..." Se ei ole sille nuorelle hyväksi. Hänen on hyvä tiedostaa, että alalle on todella paljon kovia hakijoita, niin nuoria kuin vähän vanhempiakin.
Olen paljon tekemisissä nuorten kanssa töissä ja kotona. Olen myös lukenut aiheesta. Kaikki mittarit osoittaa, että nuoret ovat fiksumpia kuin koskaan. Ja mielestäni nuorille on hyväksi tämä myös sanoa. Varmasti tulee päinvastaista palautetta ihan riittävästi, aina on ollut enemmistön mielipide, ettei nykynuorista ole mihinkää. Siis kaikkina aikouna. Ja aina nuoret ovat kuitenkin olleet parempia kuin vanhempansa.
Pyysit todisteita, että taso on laskenut. Tässä on yksi, mutta loput saat etsiä ihan itse. Niitä on aivan helposti saatavissa netissä. Tässä kerrotaan, että 2006-2015 taso laski noin yhden kouluvuoden opintojen verran. Ihan jos järjellä miettii, niin koulussa työrauha on jatkuvasti laskenut. Tietenkin sekin vaikuttaa oppimiseen.
Välillä ihmetyttää nämä helokopteri/curling vanhemmat jotka taoittavat kaikki möykyt lapsensa edeltä. Et kai tosissasi voi väittää, että kaikki sukupolvet ovat olleet edellisiä parempia? Eikö ollenkaan huolestuta tällainen pullistelu? Ehkä se on juuri sinun lapsesi joka on tänne tullut kovalla äänellä haukkumaan 10v vanhempia hakijoita osaamattomiksi.
Nuorille tulisi kyllä sitäkin opettaa, että ihminen oppii läpi elämänsä. Se joka on 10v vaikkapa ollut töissä, opiskellut muuta, kasvattanut perhettä tai vaikka reppureissannut on oppinut paljon sinä aikana.
Aika vaikea käsittää aggressiivista vastaustasi. Tai mitään syytä nimitellä ketään helikopterivanhemmaksi. Tai perusteluasi missään asiassa. Ei kai kukaan ole sanonut, ettei ihminen opi koko elämäänsä.
Sen ymmärrän hyvin, että yleisen arvioin mukaan pidät nuoria heikompina kuin ennen ja uskot että koulut on levottomampia. Sekään ei kyllä valitettavasti pidä paikkaansa.
Aina on ollut muotia sanoa, että nykynuorista ei ole mihinkään. Tämä on maailmankuvaasia. Päivittelyn tapa.
Ketju on lukittu.
Pahoittiko lapsesi mielensä? Tämä oli vastaus siihen väitteeseen, että 10v vanhat yo-kokeet eivät ole ollenkaan vertailukelpoisia, koska silloin taso oli muka matalampi kuin nyt. Myöskään sellaiset hakijat eivät kuulemma ymmärrä mitään didgialustoista kuten moodlesta ja zoomista. Hoh hoijaa... Näitä tulee aina välillä ja on ihan hyvä palauttaa realiteetit mieleen. Kannattaa oikeasti tutustua koulutuksen laadun tutkimuksiin. Suomen taso on laskenut. Sitä on kansainvälisesti vertailtu 90-luvulta lähtien joten dataa löytyy. On ihan turhaa pitää ketään sellaisessa kuplassa, että "sinä nykynuori olet fiksumpi kuin kukaan koskaan..." Se ei ole sille nuorelle hyväksi. Hänen on hyvä tiedostaa, että alalle on todella paljon kovia hakijoita, niin nuoria kuin vähän vanhempiakin.