Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Arkisto
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Vaikka varmoja ei ollakkaan siitä, tuleeko artikkeleita vai eikö, niin kysyn silti: millä tavalla aiotte käydä läpi mahdollisia artikkeleita? Jos olette hakeneet aiemmin, mitkä ovat olleet toimivia tekniikoita ja mitkä eivät, miksi? Saa myös heittää joltain muulta kuultuja vinkkejä. Jos joku tietää, niin kuinka monta kertaa artikkelit on yleensä käyty läpi et ihmiset on päässeet sisään? Entä miten monta tuntia olette lukeneet aiemmin/aiotte lukea päivässä, pidättekö vapaapäiviä?
Olen itse ensimmäistä kertaa hakeva ei-ensikertalainen :)
Sellaisen vinkin kuulin, että nauhottaa ne ekalla kerralle ääneenluettuna. Sitten voi lenkkipolulla tai siivotessa kuunnella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän menee nyt asian vierestä, mutta ei ole ainakaan mitään kinaamista... Onko tosiaan niin, että Suomessa psykan perusopinnot tehdään itsenäisesti etänä silloinkin, jos lähtee niitä tekemään "inessä" osana kandin tutkintoa? Osako niistä on kirjatenttejä vai ymmärsinkö väärin? Minulla on itselläni ulkomainen psykan tutkinto ja meillä kuului joka kurssiin paljon luentoja, seminaareja, tenttejä ja esseitä. Luennoilla ja seminaareissa oli läsnäolopakko jonkun tietyn (ison) prossan verran. Jokainen kurssi vastasi 7,5 suomalaista opintopistettä (paitsi tutkielma oli 15op). Tämä sopi omaan oppimistyyliini, koska keskustelut, luennot ja soveltavat tehtävät (esim.pienet itsetoteutetut tutkimukset) jäävät minulle paremmin mieleen kuin kirjat. Jos pääsen sisään tekemään maisteria, niin toivon, että se olisi vuorovaikutteista.
Ei, kyllä ne "inessä" ovat normaalia luento-opetusta. Osa voi olla kirjatenttejäkin. Teorialuennoilla harvemmin on läsnäolopakkoa, sillä Suomessa on ns. akateeminen vapaus. Sitten kun on asiakastyöhön liittyviä kursseja, pakko tietysti on. Eli maisteriin kuuluu enemmän kaipaamaasi keskustelevaa opetusta, kandiin paljon vähemmän.
Noin yleisesti yliopisto-opetusta/osaamisen varmistusta ollaan kehittämässä pois tenteistä, mutta en osaa sanoa psykan tilannetta siinä suhteessa. Tilalle tulee esseitä, reflektioita, harjoitustöitä yms. Juuri sitä kuin sinulla on ollut?
Vierailija kirjoitti:
Vähän menee nyt asian vierestä, mutta ei ole ainakaan mitään kinaamista... Onko tosiaan niin, että Suomessa psykan perusopinnot tehdään itsenäisesti etänä silloinkin, jos lähtee niitä tekemään "inessä" osana kandin tutkintoa? Osako niistä on kirjatenttejä vai ymmärsinkö väärin? Minulla on itselläni ulkomainen psykan tutkinto ja meillä kuului joka kurssiin paljon luentoja, seminaareja, tenttejä ja esseitä. Luennoilla ja seminaareissa oli läsnäolopakko jonkun tietyn (ison) prossan verran. Jokainen kurssi vastasi 7,5 suomalaista opintopistettä (paitsi tutkielma oli 15op). Tämä sopi omaan oppimistyyliini, koska keskustelut, luennot ja soveltavat tehtävät (esim.pienet itsetoteutetut tutkimukset) jäävät minulle paremmin mieleen kuin kirjat. Jos pääsen sisään tekemään maisteria, niin toivon, että se olisi vuorovaikutteista.
Perusopinnot toteutetaan kaikkien yliopistojen psykan laitosten yhteistyönä verkkoluentoina (aina jossain yliopistossa se on siis liveluento), joita saa seurata joko paikan päällä tai kotona. Luentojen lisäksi tenttiin opiskellaan itsenäisesti kirja(t) ja/tai artikkelikokoelma. Tyypillisesti kirjana on englanninkielinen tiiliskiveä muistuttava järkäle. Olin itse yllättynyt perusopintojen hyvin itsenäisestä suoritustavasta. Englanninkielisen kirjallisuuden määrä järkytti myös vähän. Aineopinnoista eteenpäin kursseilla on kuitenkin enempi yhteisöllisempää opetusta (korjatkaa jos olen väärässä, ensi vuonna vasta voin puhua kokemuksen puolesta) ja etenkin syventäviin joihinkin kursseihin kuuluu paljolti intensiiviopetusta (viikon/parin ajan täysiä päiviä kurssin parissa, ryhmäkoot suht pieniä).
Perusopintojen oppisisältö on nimensä mukaisesti perustietoa, joten asiat voi yleensä lukea myös vastaavannimisestä suomenkielisestä kirjasta. Itsekin tankkasin aivojen rakennetta suomenkielisestä anatomian kirjasta, kun en edes saanut varsinaista englanninkielistä opusta kirjastosta, olivat kaikki lainassa.
Artikkelit yms. on tietysti pakko lukea sillä kielellä kuin ovat.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006479628.html
Näyttää siltä, että lääkiksissä ainakin lisätään todistusvalintaa, koska hakijoita on niin paljon ja etäkoe(vilpin, järjestelmien takia) olisi todistusvalintaa vielä huonompi vaihtoehto. Mutta kuten aiemmin ollaan sanottu, ei ainakaan 100% asti, koska kaikilla pitää olla ainakin teoreettinen mahku päästä sisälle.
Twitterin kyssäreissä sai myös kuvan, että ensikertalaisille ei olla suunnittelemassa muuta kuin todistusvalintaa,koska jos ensikertalaiset änkeisivät todistus ja koevalintaan(todistuspisteet riittävät 3s hakukohteeseen, mutta ei ekaan, tai huonot yot) menisi homma taas astetta monimutkaisemmaksi.
No tällä viikolla selviää. Oma veikkaus 90% todistusvalinta ja loput: 1.vaihe etäkoe 2.vaihe koe paikanpäällä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006479628.html
Näyttää siltä, että lääkiksissä ainakin lisätään todistusvalintaa, koska hakijoita on niin paljon ja etäkoe(vilpin, järjestelmien takia) olisi todistusvalintaa vielä huonompi vaihtoehto. Mutta kuten aiemmin ollaan sanottu, ei ainakaan 100% asti, koska kaikilla pitää olla ainakin teoreettinen mahku päästä sisälle.
Twitterin kyssäreissä sai myös kuvan, että ensikertalaisille ei olla suunnittelemassa muuta kuin todistusvalintaa,koska jos ensikertalaiset änkeisivät todistus ja koevalintaan(todistuspisteet riittävät 3s hakukohteeseen, mutta ei ekaan, tai huonot yot) menisi homma taas astetta monimutkaisemmaksi.
No tällä viikolla selviää. Oma veikkaus 90% todistusvalinta ja loput: 1.vaihe etäkoe 2.vaihe koe paikanpäällä
Näinhän se menee. Voi olla, että kokeeseen tehdään jokin muukin esivalinta eikä etäkoetta olisi.
Vierailija kirjoitti:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006479628.html
Näyttää siltä, että lääkiksissä ainakin lisätään todistusvalintaa, koska hakijoita on niin paljon ja etäkoe(vilpin, järjestelmien takia) olisi todistusvalintaa vielä huonompi vaihtoehto. Mutta kuten aiemmin ollaan sanottu, ei ainakaan 100% asti, koska kaikilla pitää olla ainakin teoreettinen mahku päästä sisälle.
Twitterin kyssäreissä sai myös kuvan, että ensikertalaisille ei olla suunnittelemassa muuta kuin todistusvalintaa,koska jos ensikertalaiset änkeisivät todistus ja koevalintaan(todistuspisteet riittävät 3s hakukohteeseen, mutta ei ekaan, tai huonot yot) menisi homma taas astetta monimutkaisemmaksi.
No tällä viikolla selviää. Oma veikkaus 90% todistusvalinta ja loput: 1.vaihe etäkoe 2.vaihe koe paikanpäällä
Haluisitko linkata tai kopioida sen twiitin, josta tällainen kuva ilmenee?
Kaikissa psykan kohteissa on ensikertalaiskiintiö se 70%, eli jos ensikertalaiset katsottaisiin vain todistusvalinnassa, tulisi kiintiötä kasvattaa ainakin siihen 70 prosenttiin.
Se, että ensikertalaiset pakotettaisiin kaikki pelkästään todistuskiintiöön on taas aika samankaltainen tilanne kuin se, että todistusvalinta laajennettaisiin koskemaan myös kaikkia ei-ensikertalaisia, joilla yo-todistus on olemassa. Paljon on ensikertalaisia, jotka eivät ole papereilla suunnitelleet hakevansa sen enempää kun ei-ensikertalaisetkaan. Epäreiluhan tämä tilanne tulee jollain tapaa aina joillekin hakijoille olemaan, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Saa nähdä, mitä käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummallisen vähän näkee pohdintaa siitä, miten tällainen kaksivaiheinen valinta on mahdollista toteuttaa aikarajoitusten puolesta...
Valintojen deadline on nyt jo 8.7., kun perinteinen koe oli suunniteltu toukokuun puolenvälin jälkeen. Nyt pitäisi samalle noin 1,5kk aikavälille pusertaa yhden sijaan kaksi jonkinlaista koetta/valintatilaisuutta, sillä valinnat eivät voi tuosta enää myöhemmäksi mennä, jos tahdotaan lukuvuosi syksyllä aloittaa. Jos miettii kuinka monen eri alan ja kuinka monen tuhannen hakijan vastaukset pitäisi tarkistaa ja toiset koepäivät sovittaa kalenteriin, niin aika pahalta yhtälöltä kyllä vaikuttaa. Toki ensimmäinen karsinta voisi olla jotain helposti/automaattisesti tarkistettavaa ei-niin-haastavaa monivalintaa, mutta etenkin hakupainealoilla täytyisi toisen osion olla kuitenkin riittävän soveltava ja erotteleva.
Ja esimerkiksi psykassa todistusvalinnan laajentaminenkaan 70-90% ei auta oikeastaan mihinkään, sillä kokeella hakevia on silti tuhansia.
Aika masentunut fiilis siitä, jos ensikertalaiset suljetaan kokonaan pois muusta kuin todistusvalinnasta. Ei riitä omat paperit valintaan ja kokeeseen olen ainoastaan valmistautunut. Osuu kyllä pahiten koko juttu just tän joukon kohdalle mihin itse kuulun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä myös eiliseltä ylen artikkelia aiheesta: https://yle.fi/uutiset/3-11308173
"Suomalan mukaan yliopistot ovat hyödyntäneet suunnittelutyössään ammattikorkeakouluissa jo käytössä olevaa toimintamallia.
Sähköiset etäkokeet voitaisiin yliopistoissa toteuttaa kaksivaiheisesti. Näin voitaisiin varmistaa myös se, ettei vilppiä harrastettaisi.
– Malli muodostuu esikarsintavaiheesta, jossa hakijajoukkoa rajataan erinäisten kriteerien perusteella niin pieneksi, että teknisesti valvottu etäkoe olisi mahdollista toteuttaa. Näin mahdollistuisi myös hakijoiden tasapuolinen valvonta"
papereilla sisään? kirjoitti:
Kummallisen vähän näkee pohdintaa siitä, miten tällainen kaksivaiheinen valinta on mahdollista toteuttaa aikarajoitusten puolesta...
Valintojen deadline on nyt jo 8.7., kun perinteinen koe oli suunniteltu toukokuun puolenvälin jälkeen. Nyt pitäisi samalle noin 1,5kk aikavälille pusertaa yhden sijaan kaksi jonkinlaista koetta/valintatilaisuutta, sillä valinnat eivät voi tuosta enää myöhemmäksi mennä, jos tahdotaan lukuvuosi syksyllä aloittaa. Jos miettii kuinka monen eri alan ja kuinka monen tuhannen hakijan vastaukset pitäisi tarkistaa ja toiset koepäivät sovittaa kalenteriin, niin aika pahalta yhtälöltä kyllä vaikuttaa. Toki ensimmäinen karsinta voisi olla jotain helposti/automaattisesti tarkistettavaa ei-niin-haastavaa monivalintaa, mutta etenkin hakupainealoilla täytyisi toisen osion olla kuitenkin riittävän soveltava ja erotteleva.
Ja esimerkiksi psykassa todistusvalinnan laajentaminenkaan 70-90% ei auta oikeastaan mihinkään, sillä kokeella hakevia on silti tuhansia.
Todistusvalinta pääosin ja hyvin pieni joukko todistusten perusteella kpkeeseen.
Erittäin nopeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
papereilla sisään? kirjoitti:
Kummallisen vähän näkee pohdintaa siitä, miten tällainen kaksivaiheinen valinta on mahdollista toteuttaa aikarajoitusten puolesta...
Valintojen deadline on nyt jo 8.7., kun perinteinen koe oli suunniteltu toukokuun puolenvälin jälkeen. Nyt pitäisi samalle noin 1,5kk aikavälille pusertaa yhden sijaan kaksi jonkinlaista koetta/valintatilaisuutta, sillä valinnat eivät voi tuosta enää myöhemmäksi mennä, jos tahdotaan lukuvuosi syksyllä aloittaa. Jos miettii kuinka monen eri alan ja kuinka monen tuhannen hakijan vastaukset pitäisi tarkistaa ja toiset koepäivät sovittaa kalenteriin, niin aika pahalta yhtälöltä kyllä vaikuttaa. Toki ensimmäinen karsinta voisi olla jotain helposti/automaattisesti tarkistettavaa ei-niin-haastavaa monivalintaa, mutta etenkin hakupainealoilla täytyisi toisen osion olla kuitenkin riittävän soveltava ja erotteleva.
Ja esimerkiksi psykassa todistusvalinnan laajentaminenkaan 70-90% ei auta oikeastaan mihinkään, sillä kokeella hakevia on silti tuhansia.
Eiköhän ekan vaiheen koe voisi olla joku automaattisesti merkattava monivalintakoe jota he ovat tässä kevään mittaan väsänneet. Toka vaihe vois olla ihan se pääsykoe mitä oltiin ajateltukin. Sekin merkataan automaattisesti ja paljon pienemmälle määrälle hakijoita joten onnistuisi nopeasti. Yliopistot ovat sanoneet, että pyrkivät aloittaa lukuvuoden syksyllä, mutta uskoisin, että siihen voidaan tehdä myöhennys esim. alkaa lokakuussa.
Näkyykö valitsijoille se jos joku on mennyt keväällä korottamaan aineita? Minulla ei ollut aiemmin psykkaa kirjoitettuna ollenkaan ja menin sen tekemään. Näkeekö ne nyt mut vain alkupisteissä ilman psykkaa vai hälyttääkö niiden tietokoneet, että arvosana on tulossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
papereilla sisään? kirjoitti:
Tässä myös eiliseltä ylen artikkelia aiheesta: https://yle.fi/uutiset/3-11308173
"Suomalan mukaan yliopistot ovat hyödyntäneet suunnittelutyössään ammattikorkeakouluissa jo käytössä olevaa toimintamallia.
Sähköiset etäkokeet voitaisiin yliopistoissa toteuttaa kaksivaiheisesti. Näin voitaisiin varmistaa myös se, ettei vilppiä harrastettaisi.
– Malli muodostuu esikarsintavaiheesta, jossa hakijajoukkoa rajataan erinäisten kriteerien perusteella niin pieneksi, että teknisesti valvottu etäkoe olisi mahdollista toteuttaa. Näin mahdollistuisi myös hakijoiden tasapuolinen valvonta"
Oisko kamerayhteys, että näkee ettei hakija puhu mitään ja näkee ettei huoneessa ole muita. Sellaisia videoyhteyksiä jokaisella valvojalla pikkuruutuina 15 auki samaan aikaan. Korkeintaan vois huijata niin, että jollain teknisellä menetelmällä jakaa ruudun apurin kanssa joka on toisessa huoneessa ja joka koko ajan puhuu korvanapin kautta. Ilman että hakija puhuu mitään. Toisaalta ne voi pyytää jokaista näyttämään korvansa kameralle alussa, kuten ylppäreissäkin pitää näyttää ranteet että ei ole älykelloja.
Vierailija kirjoitti:
papereilla sisään? kirjoitti:
Kummallisen vähän näkee pohdintaa siitä, miten tällainen kaksivaiheinen valinta on mahdollista toteuttaa aikarajoitusten puolesta...
Valintojen deadline on nyt jo 8.7., kun perinteinen koe oli suunniteltu toukokuun puolenvälin jälkeen. Nyt pitäisi samalle noin 1,5kk aikavälille pusertaa yhden sijaan kaksi jonkinlaista koetta/valintatilaisuutta, sillä valinnat eivät voi tuosta enää myöhemmäksi mennä, jos tahdotaan lukuvuosi syksyllä aloittaa. Jos miettii kuinka monen eri alan ja kuinka monen tuhannen hakijan vastaukset pitäisi tarkistaa ja toiset koepäivät sovittaa kalenteriin, niin aika pahalta yhtälöltä kyllä vaikuttaa. Toki ensimmäinen karsinta voisi olla jotain helposti/automaattisesti tarkistettavaa ei-niin-haastavaa monivalintaa, mutta etenkin hakupainealoilla täytyisi toisen osion olla kuitenkin riittävän soveltava ja erotteleva.
Ja esimerkiksi psykassa todistusvalinnan laajentaminenkaan 70-90% ei auta oikeastaan mihinkään, sillä kokeella hakevia on silti tuhansia.
Eiköhän ekan vaiheen koe voisi olla joku automaattisesti merkattava monivalintakoe jota he ovat tässä kevään mittaan väsänneet. Toka vaihe vois olla ihan se pääsykoe mitä oltiin ajateltukin. Sekin merkataan automaattisesti ja paljon pienemmälle määrälle hakijoita joten onnistuisi nopeasti. Yliopistot ovat sanoneet, että pyrkivät aloittaa lukuvuoden syksyllä, mutta uskoisin, että siihen voidaan tehdä myöhennys esim. alkaa lokakuussa.
Ei tule myöhennyksiä eikä mitään monimutkaisia kokeita.
Yliopistoilla on vain kaksi kriteeriä. Resurssit eli yksinkertainen valinta. Ja toinen on valita sellaiset ihmiset, joilla on mahdollisuudet selvitä opinnoista ennalta ilmoitettujen kriteerien pihjalta.
Vitsit kun jännittää. Minulla on 140-144 pistettä, (riippuu miten yks rajalla oleva lopulta asettuu). Hain kaikkiin. Mihin luulette riittävän?
Milloin tieto päätöksistä tulee? Viimeistään puolelta päivin keskiviikkona. Silloin päätökset on pitänyt tehdä viimeistään tiistaina joten ilmoittavat varmaan keskiviikko aamuna virka-ajan alussa. Viimeistään.
Yhden lukion sivuilla lukee "Kevään 2020 yo-kokeiden lopulliset tulokset YTL lähettää kouluille ti 12.5". Eikö ne siis voi tulla aiemmin, vaikka ytl saisi ne valmiiksi? Kuinka kauan menee, kun yliopistot laskee ketkä pääsee suoraan todistuksella sisään?
Vierailija kirjoitti:
Milloin tieto päätöksistä tulee? Viimeistään puolelta päivin keskiviikkona. Silloin päätökset on pitänyt tehdä viimeistään tiistaina joten ilmoittavat varmaan keskiviikko aamuna virka-ajan alussa. Viimeistään.
Oletettavasti tieto tulee silloin 22.4. samoihin aikoihin, kun ennakkomateriaalit pitäisi julkaista. Päätös valintakokeen vaihtoehtoisesta toteuttamisesta on jo varmasti viimeistään tällä viikolla päätetty - edellinen ilta olisi liian myöhäistä päättää näin isosta asiasta. Olettaisin, että ennen päätöksen julkaisemista ulos on jo kokeiltu erilaisten vaihtoehtojen toimivuutta ja arvioitu realistisesti toteutettavuutta tmv., jotta ei kävisi esimerkiksi niin, että luvataan etäkoetta, jota ei sitten oikeasti pystyttäisikään järjestämään.
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
Vähän menee nyt asian vierestä, mutta ei ole ainakaan mitään kinaamista... Onko tosiaan niin, että Suomessa psykan perusopinnot tehdään itsenäisesti etänä silloinkin, jos lähtee niitä tekemään "inessä" osana kandin tutkintoa? Osako niistä on kirjatenttejä vai ymmärsinkö väärin? Minulla on itselläni ulkomainen psykan tutkinto ja meillä kuului joka kurssiin paljon luentoja, seminaareja, tenttejä ja esseitä. Luennoilla ja seminaareissa oli läsnäolopakko jonkun tietyn (ison) prossan verran. Jokainen kurssi vastasi 7,5 suomalaista opintopistettä (paitsi tutkielma oli 15op). Tämä sopi omaan oppimistyyliini, koska keskustelut, luennot ja soveltavat tehtävät (esim.pienet itsetoteutetut tutkimukset) jäävät minulle paremmin mieleen kuin kirjat. Jos pääsen sisään tekemään maisteria, niin toivon, että se olisi vuorovaikutteista.