Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkä aika pitäisi varata perusopintoihin?
Riippuu eniten kurssiaikatauluista. Nopeiten saanee avoimen kesäkursseina. Alkavat toukokuussa ja vika kurssi on joskus syyskuussa. Lukuvuoden aikana taas yleensä kestää syyskuusta toukokuuhun.
Kurssit ovat kaikissa yliopistoissa samat ja ovat hyvin itseopiskelupainotteiset. En tiedä tarjoaako joku avoin niitä joustavasti suoritettavana vai pitääkö aina mennä kurssiaikataulun mukaan. Esim. Helsingin avoimessa ainakin parille kurssille kuului vertaisarviointeja Moodlessa.
Kannattaa aloittaa jo tänä kesänä, jos vaan mitenkään tämän kaiken härdellin jälkeen jaksaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/55549/1/ty32017kirjavaine…
Kerro miten saat tästä päätelmän, että nykyabien taso on heikompi kuin 10 tai 20 vuotta sitten.
10v sitten kirjoittaneet olivat ysillä luonnontieteissä 550 Pisa pistettä, matikka 532, lukutaito 530. Pari vuotta sitten kirjoittaneet olivat ysillä luonnontieteissä 530 Pisa pistettä, matikka 509, lukutaito 515. Väitteesi että koulumenestys on jatkuvasti kasvanut ei pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/55549/1/ty32017kirjavaine…
Kerro miten saat tästä päätelmän, että nykyabien taso on heikompi kuin 10 tai 20 vuotta sitten.
10v sitten kirjoittaneet olivat ysillä luonnontieteissä 550 Pisa pistettä, matikka 532, lukutaito 530. Pari vuotta sitten kirjoittaneet olivat ysillä luonnontieteissä 530 Pisa pistettä, matikka 509, lukutaito 515. Väitteesi että koulumenestys on jatkuvasti kasvanut ei pidä paikkaansa.
En ole sanonut, että koulumenestys on jatkuvasti kasvanut vaan että nuoret ovat fiksumpia kuin koskaan.
Nämä kokeet ovat joka kerta erilaiset eikä niiden tarkoitus ole verrata eri ikäluokkia. Joten linkittämäsi tulos ei kerro mitään 10 tai 20 vuotta sitten kirjouttaneista verrattuna nykyisiin.
Ikäluokkaa verrataan keskenään eri maissa.
Itse väitän, että opetussuunnitelmien taso on noussut ja samoin kirjoitusten. Ei ennen vaadittu tällaista eri aineitakin yhdistävää ja soveltavaa tietoa. Myös esim englannin kirjoittajien taso on noussut todella korkeaksi.
Maailma muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska yo-kirjoitukset ovat eri aikoina olleet erilaiset. Vaikka olisi 7 ällää 15 vuoden takaa, saa sillä nyt 89,6 tai 97,4 pistettä.
Varmasti kertaalleen huipusti kirjoittanut saisi kirjoitettua kaksi reaalia nyt ja pääsisi noin 150 pisteeseen, mutta jos ensikertalaisuutta ei ole tallella, miksi olisi mennyt huvikseen yo-kirjoituksiin? Asia olisi täysin eri, jos toiskertalainenkin voisi hakea papereilla.
Ihan samalla tavalla saa pisteitä pois lukien vanha reaali. Itse asiassa jopa paremmin saa pisteitä, jos on kirjoittanut heikkoja L:iä ennen Eximiaa. Yo-kokeiden vertailtavuutta seurataan joka vuosi ja vuosikymmenestä toiseen. YTL:lä on tieto ja minä vain mutulla veikkaan, että nykyiset abit ovat heikompitasoisia kuin 10-20v sitten. Vrt Pisa-tulosten lasku, keskittymisvaikeuksien lisääntyminen, vapaa-ajan houkutusten valtava lisääntyminen.
Minkä ikäinen ihminen ajattelee, että nykyiset abit ovat heikompitasousua kuin 10 tai 20 vuotta sitten?
Ja miksi?
Tämä pisa laskuhan koskee viime vuosia ja viime vuosien peruskoululaisia. Milloin pisakokeita alettiin tehdä? Oliko huipputaso juuri halveksimiesi ikäluokkien kohdalla?
Itseasiassa Suomi on edelleen kärkimaa näissä tuloksissa. Itse uskon, että vastimustaso on nousdut.
Ja etenkin yo kirjoitusten vaatimustaso. Nykyoset teinit on fiksumpia kuin koskaan
T. Abi-88. Nykyisten hakijpiden äiti
Pahoittiko lapsesi mielensä? Tämä oli vastaus siihen väitteeseen, että 10v vanhat yo-kokeet eivät ole ollenkaan vertailukelpoisia, koska silloin taso oli muka matalampi kuin nyt. Myöskään sellaiset hakijat eivät kuulemma ymmärrä mitään didgialustoista kuten moodlesta ja zoomista. Hoh hoijaa... Näitä tulee aina välillä ja on ihan hyvä palauttaa realiteetit mieleen. Kannattaa oikeasti tutustua koulutuksen laadun tutkimuksiin. Suomen taso on laskenut. Sitä on kansainvälisesti vertailtu 90-luvulta lähtien joten dataa löytyy. On ihan turhaa pitää ketään sellaisessa kuplassa, että "sinä nykynuori olet fiksumpi kuin kukaan koskaan..." Se ei ole sille nuorelle hyväksi. Hänen on hyvä tiedostaa, että alalle on todella paljon kovia hakijoita, niin nuoria kuin vähän vanhempiakin.
Olen paljon tekemisissä nuorten kanssa töissä ja kotona. Olen myös lukenut aiheesta. Kaikki mittarit osoittaa, että nuoret ovat fiksumpia kuin koskaan. Ja mielestäni nuorille on hyväksi tämä myös sanoa. Varmasti tulee päinvastaista palautetta ihan riittävästi, aina on ollut enemmistön mielipide, ettei nykynuorista ole mihinkää. Siis kaikkina aikouna. Ja aina nuoret ovat kuitenkin olleet parempia kuin vanhempansa.
Pyysit todisteita, että taso on laskenut. Tässä on yksi, mutta loput saat etsiä ihan itse. Niitä on aivan helposti saatavissa netissä. Tässä kerrotaan, että 2006-2015 taso laski noin yhden kouluvuoden opintojen verran. Ihan jos järjellä miettii, niin koulussa työrauha on jatkuvasti laskenut. Tietenkin sekin vaikuttaa oppimiseen.
Välillä ihmetyttää nämä helokopteri/curling vanhemmat jotka taoittavat kaikki möykyt lapsensa edeltä. Et kai tosissasi voi väittää, että kaikki sukupolvet ovat olleet edellisiä parempia? Eikö ollenkaan huolestuta tällainen pullistelu? Ehkä se on juuri sinun lapsesi joka on tänne tullut kovalla äänellä haukkumaan 10v vanhempia hakijoita osaamattomiksi.
Nuorille tulisi kyllä sitäkin opettaa, että ihminen oppii läpi elämänsä. Se joka on 10v vaikkapa ollut töissä, opiskellut muuta, kasvattanut perhettä tai vaikka reppureissannut on oppinut paljon sinä aikana.
Aina on ollut muotia sanoa, että nykynuorista ei ole mihinkään. Tämä on maailmankuvaasia. Päivittelyn tapa.
Täällä keskustelussa on ollut muotia sanoa, että yli 23v ei ole mihinkään. Kenenkään yli 23v ei kannata mennä korottamaan yo-arvosanaa, koska hänen on mahdoton omaksua lukion kolmen vuoden oppimäärää. (Moni meistä kuitenkin on sen tehnyt. Minäkin kävin napsasemassa L:n.) Heidän yo-todistuksensa eivät oikeastaan ole vertailukelpoisia muutenkaan, koska ne on suoritettu vuonna nakki ja muusi. He eivät tule päörjäämään, koska eivät osaa käyttää meetsiä, moodlea ja zoomia. Sitten kun tuo esiin sen faktan, että valtakunnallisesti koulumenestys on itseasiassa laskenut ja työpaikat teknillistyneet, niin eipä tämä tieto kaikkia miellytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/55549/1/ty32017kirjavaine…
Kerro miten saat tästä päätelmän, että nykyabien taso on heikompi kuin 10 tai 20 vuotta sitten.
10v sitten kirjoittaneet olivat ysillä luonnontieteissä 550 Pisa pistettä, matikka 532, lukutaito 530. Pari vuotta sitten kirjoittaneet olivat ysillä luonnontieteissä 530 Pisa pistettä, matikka 509, lukutaito 515. Väitteesi että koulumenestys on jatkuvasti kasvanut ei pidä paikkaansa.
Nämä kokeet ovat joka kerta erilaiset eikä niiden tarkoitus ole verrata eri ikäluokkia.
Itse asiassa niissä nimenomaan seurataan trendejä. Osa kysymyksistä pysyy samoina usean kierroksen ajan jolloin pystytään tilastolaskennan menetelmin vertaamaan trendejä eli ikäkohortin menestystä eri vuosina. Pisa yms. mitataan ysillä eli kuvaavat sitä tasoa mistä lukiolaiset aloittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska yo-kirjoitukset ovat eri aikoina olleet erilaiset. Vaikka olisi 7 ällää 15 vuoden takaa, saa sillä nyt 89,6 tai 97,4 pistettä.
Varmasti kertaalleen huipusti kirjoittanut saisi kirjoitettua kaksi reaalia nyt ja pääsisi noin 150 pisteeseen, mutta jos ensikertalaisuutta ei ole tallella, miksi olisi mennyt huvikseen yo-kirjoituksiin? Asia olisi täysin eri, jos toiskertalainenkin voisi hakea papereilla.
Ihan samalla tavalla saa pisteitä pois lukien vanha reaali. Itse asiassa jopa paremmin saa pisteitä, jos on kirjoittanut heikkoja L:iä ennen Eximiaa. Yo-kokeiden vertailtavuutta seurataan joka vuosi ja vuosikymmenestä toiseen. YTL:lä on tieto ja minä vain mutulla veikkaan, että nykyiset abit ovat heikompitasoisia kuin 10-20v sitten. Vrt Pisa-tulosten lasku, keskittymisvaikeuksien lisääntyminen, vapaa-ajan houkutusten valtava lisääntyminen.
Minkä ikäinen ihminen ajattelee, että nykyiset abit ovat heikompitasousua kuin 10 tai 20 vuotta sitten?
Ja miksi?
Tämä pisa laskuhan koskee viime vuosia ja viime vuosien peruskoululaisia. Milloin pisakokeita alettiin tehdä? Oliko huipputaso juuri halveksimiesi ikäluokkien kohdalla?
Itseasiassa Suomi on edelleen kärkimaa näissä tuloksissa. Itse uskon, että vastimustaso on nousdut.
Ja etenkin yo kirjoitusten vaatimustaso. Nykyoset teinit on fiksumpia kuin koskaan
T. Abi-88. Nykyisten hakijpiden äiti
Pahoittiko lapsesi mielensä? Tämä oli vastaus siihen väitteeseen, että 10v vanhat yo-kokeet eivät ole ollenkaan vertailukelpoisia, koska silloin taso oli muka matalampi kuin nyt. Myöskään sellaiset hakijat eivät kuulemma ymmärrä mitään didgialustoista kuten moodlesta ja zoomista. Hoh hoijaa... Näitä tulee aina välillä ja on ihan hyvä palauttaa realiteetit mieleen. Kannattaa oikeasti tutustua koulutuksen laadun tutkimuksiin. Suomen taso on laskenut. Sitä on kansainvälisesti vertailtu 90-luvulta lähtien joten dataa löytyy. On ihan turhaa pitää ketään sellaisessa kuplassa, että "sinä nykynuori olet fiksumpi kuin kukaan koskaan..." Se ei ole sille nuorelle hyväksi. Hänen on hyvä tiedostaa, että alalle on todella paljon kovia hakijoita, niin nuoria kuin vähän vanhempiakin.
Olen paljon tekemisissä nuorten kanssa töissä ja kotona. Olen myös lukenut aiheesta. Kaikki mittarit osoittaa, että nuoret ovat fiksumpia kuin koskaan. Ja mielestäni nuorille on hyväksi tämä myös sanoa. Varmasti tulee päinvastaista palautetta ihan riittävästi, aina on ollut enemmistön mielipide, ettei nykynuorista ole mihinkää. Siis kaikkina aikouna. Ja aina nuoret ovat kuitenkin olleet parempia kuin vanhempansa.
Pyysit todisteita, että taso on laskenut. Tässä on yksi, mutta loput saat etsiä ihan itse. Niitä on aivan helposti saatavissa netissä. Tässä kerrotaan, että 2006-2015 taso laski noin yhden kouluvuoden opintojen verran. Ihan jos järjellä miettii, niin koulussa työrauha on jatkuvasti laskenut. Tietenkin sekin vaikuttaa oppimiseen.
Välillä ihmetyttää nämä helokopteri/curling vanhemmat jotka taoittavat kaikki möykyt lapsensa edeltä. Et kai tosissasi voi väittää, että kaikki sukupolvet ovat olleet edellisiä parempia? Eikö ollenkaan huolestuta tällainen pullistelu? Ehkä se on juuri sinun lapsesi joka on tänne tullut kovalla äänellä haukkumaan 10v vanhempia hakijoita osaamattomiksi.
Nuorille tulisi kyllä sitäkin opettaa, että ihminen oppii läpi elämänsä. Se joka on 10v vaikkapa ollut töissä, opiskellut muuta, kasvattanut perhettä tai vaikka reppureissannut on oppinut paljon sinä aikana.
Aina on ollut muotia sanoa, että nykynuorista ei ole mihinkään. Tämä on maailmankuvaasia. Päivittelyn tapa.
Täällä keskustelussa on ollut muotia sanoa, että yli 23v ei ole mihinkään. Kenenkään yli 23v ei kannata mennä korottamaan yo-arvosanaa, koska hänen on mahdoton omaksua lukion kolmen vuoden oppimäärää. (Moni meistä kuitenkin on sen tehnyt. Minäkin kävin napsasemassa L:n.) Heidän yo-todistuksensa eivät oikeastaan ole vertailukelpoisia muutenkaan, koska ne on suoritettu vuonna nakki ja muusi. He eivät tule päörjäämään, koska eivät osaa käyttää meetsiä, moodlea ja zoomia. Sitten kun tuo esiin sen faktan, että valtakunnallisesti koulumenestys on itseasiassa laskenut ja työpaikat teknillistyneet, niin eipä tämä tieto kaikkia miellytä.
En ole tässä keskustelussa nähnyt kuvaamaasi.
Miksi ihmeessä tämä vastakkainasettelu?
Tuo faktasi koulumenestyksen laskusta ei ole fakta. Miksi ihmeessä sinulle tämä on kilpailu, jossa sinä olet hyvä ja jokin toinen ihmisjoukko huono?
Nuoret ovat varsin polarisoitunut joukko. Osalla - onneksi sillä suuremmalla päällä - menee paremmin kuin koskaan. Vanhemmuus on muuttunut, lapsiin panostetaan, yhteiskunta on turvallisempi ja kehittyneempi, matkaillaan (tai noh, matkailtiin) mikä tuonut kansainvälisyyttä ja tarvetta kielitaidolle, isovanhemmat ovat parempikuntoisia ja enemmän elämässä mukana, päihteiden käyttöä ei ole lainkaan jnejnejne. Nämä näkyvät.
Ikävä kyllä sillä osalla, jolla menee huonosti, menee huonommin kuin aiemmin. Maailma on muuttunut niin monimutkaiseksi, että tarvitaan uudenlaisia taitoja siinä pärjäämiseen. Köyhyydestä ja monesta sosiaalisesta ongelmasta on tullut ylisukupolvisia. Ja tämä ryhmä, jolla menee huonosti, kasvaa koko ajan. Kasvoi jo ennen koronaa, mutta tästä seuraavan laman yhteydessä huonosti menevien ryhmästä juuri kukaan ei pääse pois, mutta sinne tulee valtavasti uutta väkeä.
Etenkin silloin kun aikuisemmat hakijat taikka nuorten hakijoiden vanhemmat olivat nuoria, nuoriso oli paljon homogeenisempaa. Riippuu vähän nuoruuden ajankohdasta, 90-luvun lama oli iso tekijä siihen, että eroja alkoi syntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuoret ovat varsin polarisoitunut joukko. Osalla - onneksi sillä suuremmalla päällä - menee paremmin kuin koskaan. Vanhemmuus on muuttunut, lapsiin panostetaan, yhteiskunta on turvallisempi ja kehittyneempi, matkaillaan (tai noh, matkailtiin) mikä tuonut kansainvälisyyttä ja tarvetta kielitaidolle, isovanhemmat ovat parempikuntoisia ja enemmän elämässä mukana, päihteiden käyttöä ei ole lainkaan jnejnejne. Nämä näkyvät.
Ikävä kyllä sillä osalla, jolla menee huonosti, menee huonommin kuin aiemmin. Maailma on muuttunut niin monimutkaiseksi, että tarvitaan uudenlaisia taitoja siinä pärjäämiseen. Köyhyydestä ja monesta sosiaalisesta ongelmasta on tullut ylisukupolvisia. Ja tämä ryhmä, jolla menee huonosti, kasvaa koko ajan. Kasvoi jo ennen koronaa, mutta tästä seuraavan laman yhteydessä huonosti menevien ryhmästä juuri kukaan ei pääse pois, mutta sinne tulee valtavasti uutta väkeä.
Etenkin silloin kun aikuisemmat hakijat taikka nuorten hakijoiden vanhemmat olivat nuoria, nuoriso oli paljon homogeenisempaa. Riippuu vähän nuoruuden ajankohdasta, 90-luvun lama oli iso tekijä siihen, että eroja alkoi syntyä.
On se varmaan noinkin. Toisaalta New Public Managementin jälkeen erilaisista käsitteistä on tullut keppihevosia joilla poliittisesti ratsastetaan. Perttula on tehnyt aiheesta väikkärin. Syrjäytymisen-käsite on valjastettu rahasammoksi erilaisille tahoille, vaikka toimintaa ei johdeta ja koordinoida hyvin, ei ole vahvaa näyttöä interventioiden toimivuudesta.
Ylisukupolvisuus vaatii aikaa. Nykyisten abien vanhemmat ovat syntyneet joskus 60-80-l. Heidän vanhempansa joskus 40-60-l.
Omat isovanhempani olivat sodassa ja ne jäljet näkyivät heidän lapsissaan. Koulukavereissani oli niitä joiden vanhemmissa nämä jäljet oireilivat ja niitä joilla ei. Silloin oli ihan selvästi nähtävissä lapsia joista pidetään huolta kotona, joita rakastetaan, joilla on vahva itsetunto ja sitten niitä lapsia joilla oli päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/55549/1/ty32017kirjavaine…
Kerro miten saat tästä päätelmän, että nykyabien taso on heikompi kuin 10 tai 20 vuotta sitten.
10v sitten kirjoittaneet olivat ysillä luonnontieteissä 550 Pisa pistettä, matikka 532, lukutaito 530. Pari vuotta sitten kirjoittaneet olivat ysillä luonnontieteissä 530 Pisa pistettä, matikka 509, lukutaito 515. Väitteesi että koulumenestys on jatkuvasti kasvanut ei pidä paikkaansa.
Nämä kokeet ovat joka kerta erilaiset eikä niiden tarkoitus ole verrata eri ikäluokkia.
Itse asiassa niissä nimenomaan seurataan trendejä. Osa kysymyksistä pysyy samoina usean kierroksen ajan jolloin pystytään tilastolaskennan menetelmin vertaamaan trendejä eli ikäkohortin menestystä eri vuosina. Pisa yms. mitataan ysillä eli kuvaavat sitä tasoa mistä lukiolaiset aloittaa.
Sinulla on täysin väärä käsitys.
Katso esim. Moniselitteiset pisa tulokset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piti kaksi kertaa katsoa, että klikkasinko sittenkään siihen keskusteluun, mihin oli aikomus. Jonkin verran kun näyttää keskustelu menneen sivuraiteelle. Tämä vaan tällaisena huomiona.
Tsemppiä kaikille, ensi viikolla ollaan viisaampia pääsykokeen suhteen.
Mä arvelen (ja pahoin pelkään) että kaikesta etukäteen ilmoitetusta huolimatta valintaperusteita tullaan muuttamaan. Poikkeusolot on poikkeusolot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/55549/1/ty32017kirjavaine…
Kerro miten saat tästä päätelmän, että nykyabien taso on heikompi kuin 10 tai 20 vuotta sitten.
10v sitten kirjoittaneet olivat ysillä luonnontieteissä 550 Pisa pistettä, matikka 532, lukutaito 530. Pari vuotta sitten kirjoittaneet olivat ysillä luonnontieteissä 530 Pisa pistettä, matikka 509, lukutaito 515. Väitteesi että koulumenestys on jatkuvasti kasvanut ei pidä paikkaansa.
Nämä kokeet ovat joka kerta erilaiset eikä niiden tarkoitus ole verrata eri ikäluokkia.
Itse asiassa niissä nimenomaan seurataan trendejä. Osa kysymyksistä pysyy samoina usean kierroksen ajan jolloin pystytään tilastolaskennan menetelmin vertaamaan trendejä eli ikäkohortin menestystä eri vuosina. Pisa yms. mitataan ysillä eli kuvaavat sitä tasoa mistä lukiolaiset aloittaa.
Sinulla on täysin väärä käsitys.
Katso esim. Moniselitteiset pisa tulokset.
Mitä siinä halusit nostaa esiin? Nähdäkseni se keskittyy maiden välisten ranking listojen typeryyteen. Siksi puhuinkin koepisteistä (ja vain Suomessa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/55549/1/ty32017kirjavaine…
Kerro miten saat tästä päätelmän, että nykyabien taso on heikompi kuin 10 tai 20 vuotta sitten.
10v sitten kirjoittaneet olivat ysillä luonnontieteissä 550 Pisa pistettä, matikka 532, lukutaito 530. Pari vuotta sitten kirjoittaneet olivat ysillä luonnontieteissä 530 Pisa pistettä, matikka 509, lukutaito 515. Väitteesi että koulumenestys on jatkuvasti kasvanut ei pidä paikkaansa.
Nämä kokeet ovat joka kerta erilaiset eikä niiden tarkoitus ole verrata eri ikäluokkia.
Itse asiassa niissä nimenomaan seurataan trendejä. Osa kysymyksistä pysyy samoina usean kierroksen ajan jolloin pystytään tilastolaskennan menetelmin vertaamaan trendejä eli ikäkohortin menestystä eri vuosina. Pisa yms. mitataan ysillä eli kuvaavat sitä tasoa mistä lukiolaiset aloittaa.
Sinulla on täysin väärä käsitys.
Katso esim. Moniselitteiset pisa tulokset.
Mitä siinä halusit nostaa esiin? Nähdäkseni se keskittyy maiden välisten ranking listojen typeryyteen. Siksi puhuinkin koepisteistä (ja vain Suomessa).
Lue uudestaan. Yhtälailla kuvataan eri vuosien tulisten erojen syitä, kuvataan mitä näistä tuloksista ylipäätään voi päätellä ym. Ainakaan eri vuosien tuloksia ei voi millään perusteella verrata tai niistä toivoniasi johtopäätöksiä vetää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/55549/1/ty32017kirjavaine…
Kerro miten saat tästä päätelmän, että nykyabien taso on heikompi kuin 10 tai 20 vuotta sitten.
10v sitten kirjoittaneet olivat ysillä luonnontieteissä 550 Pisa pistettä, matikka 532, lukutaito 530. Pari vuotta sitten kirjoittaneet olivat ysillä luonnontieteissä 530 Pisa pistettä, matikka 509, lukutaito 515. Väitteesi että koulumenestys on jatkuvasti kasvanut ei pidä paikkaansa.
Nämä kokeet ovat joka kerta erilaiset eikä niiden tarkoitus ole verrata eri ikäluokkia.
Itse asiassa niissä nimenomaan seurataan trendejä. Osa kysymyksistä pysyy samoina usean kierroksen ajan jolloin pystytään tilastolaskennan menetelmin vertaamaan trendejä eli ikäkohortin menestystä eri vuosina. Pisa yms. mitataan ysillä eli kuvaavat sitä tasoa mistä lukiolaiset aloittaa.
Sinulla on täysin väärä käsitys.
Katso esim. Moniselitteiset pisa tulokset.
Mitä siinä halusit nostaa esiin? Nähdäkseni se keskittyy maiden välisten ranking listojen typeryyteen. Siksi puhuinkin koepisteistä (ja vain Suomessa).
Lue uudestaan. Yhtälailla kuvataan eri vuosien tulisten erojen syitä, kuvataan mitä näistä tuloksista ylipäätään voi päätellä ym. Ainakaan eri vuosien tuloksia ei voi millään perusteella verrata tai niistä toivoniasi johtopäätöksiä vetää.
No joo. Onhan näitä Pisa-kriittisiä ilmaantunut varsinkin sen jälkeen kun Suomen sijoitus alkoi laskea. Lueppas sinä Pisa technical report. ;) Tässä on yksi osio alkajaisiksi. https://www.oecd.org/pisa/data/pisa2018technicalreport/PISA2018-TecRepo…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä saisimme palautettua keskustelun takaisin aiheeseen, eli psykologian pääsykokeisiin ja hakemiseen vuonna 2020?
Kaikki valintatapaskenaariot on ehkä jo käyty läpi ja vinkkejä artikkeleiden lukuun ei ehkä kannata jakaa, kun emme tiedä onko artikkeleita tai muuta materiaalia tulossa.
Kiitos kaikille, jotka yrittävät palauttaa keskustelua takaisin aiheeseen. Tämä on kiva tsemppiketju, jossa voi jakaa innostuksen ja ahdistuksen hetkiä muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Toki nyt kaikki lähinnä odottelevat, mitä tuleman pitää, mutta minäkin toivotan meille kaikille hakijoille tsemppiä! Vaikka tulisi mitä, niin ei tämän kevään ahkerointi hukkaan mene myöskään tulevia hakukeväitä ajatellen.
En jaksa enää edes lukea keskustelua, kun täällä puhutaan ohi aiheen ja väitellään
Juu, tämän vuoden keskustelu ei tarjoa jälkipolville mitään. Viimevuotista on kiva lukea, kun siellä on vinkkejä ja kollektiivista jännitystä "huomenna se on, täällä mä olen nyt hotellihuoneessa".
Viime kevät. Sehän oli joskus 10 vuotta sitten, ihan eri elämässä?
Toivottavasti ei ennakoi minkälaisia opiskelukavereita saan sitten KUN pääsen sisään. Heh, heh!
Vaikka varmoja ei ollakkaan siitä, tuleeko artikkeleita vai eikö, niin kysyn silti: millä tavalla aiotte käydä läpi mahdollisia artikkeleita? Jos olette hakeneet aiemmin, mitkä ovat olleet toimivia tekniikoita ja mitkä eivät, miksi? Saa myös heittää joltain muulta kuultuja vinkkejä. Jos joku tietää, niin kuinka monta kertaa artikkelit on yleensä käyty läpi et ihmiset on päässeet sisään? Entä miten monta tuntia olette lukeneet aiemmin/aiotte lukea päivässä, pidättekö vapaapäiviä?
Olen itse ensimmäistä kertaa hakeva ei-ensikertalainen :)
Ketju on lukittu.
Tässä myös yksi vanhempi hakija, joka on avoimen kautta saanut olla mukana nuorempien opiskelijoiden kanssa. Mun kokemus nuorista on ollut todella hyvä ja mun mielestä ne on paljon minua fiksumpia ja paremmin kasvatettuja kaikki. Se sukupolvi mikä nyt on yliopistossa on saanut kasvaa paljon valveutuneempien vanhempien kasvatuksessa kuin esim minä sotasukupolven kasvattamien vanhempien lapsi... He ovat jo jonkin verran osanneet katkaista sotatraumojen ylisukupolvista siirtymistä.
Olen kans yksi hakijoista psykalle tänä keväänä ja en suko pärjääväni nuoremmilleni fiksuille hakijoille, mutta yritän silti.
Oman poikani ja siskon lasten kasvua seurattuani ja heidän ystäviä tavattuani ja opettajia ja koululuokkia tavattuani, voin vain ihmetellä miten hienoja nuoria meillä tässä maassa on. Se puhumattomuuden ja ilkeyden kulttuuri mikä ehkä 70 ja 80-luvuilla vielä oli, on kadonnut.
Toki vieläkin on olemassa niitä tyyppejä, joilla on ongelmia ja aiheuttavat ongelmia, mutta yhteiskunnalla on jo paljon paremmat rakenteet millä vastata näihin ongelmiin, kuin esim. oli vielä 90-luvulla.