Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla sosiaalityön keskustelussa joku mietti tuleekohan näille ei-todistushakijoille jonkinlainen motivaatiokirje+työkokemus+aiemmat opinnot - mahdollisuus. Sosiaalityön maisteriin tällainen taitaa jo ollakin, tämä kuulostaisi kyllä todella järkevältä, erityisesti jos vertaa todistusvalinnan avaamiseen ei-ensikertalaisille.. Miettikää nyt ihan oikeasti, että jollain 10 vuotta sitten kirjoitetulla yo-todistuksella tarjottais muka "mahdollisuus" hakea, maailman turhin asia olisi kyllä. Tuohon aikaan yo-todistuksella ei päästy minnekään ja panostus kirjoituksiin oli sitä luokkaa.
Motivaatiokirje oli ennen käytössä Tamperen psykan maisteriin.
Kyllä yo-todistukseen panostettiin 10v sitten. Sillä saattoi päästä suoraan sisään joillekin aloille tai sai alkupisteitä. Silloin ei tainnut päästä pelkällä pääsykokeella sisään, vaan yleensä yo-todistus otettiin ainakiin huomioon ellei jopa suoraan päässyt sillä sisään. YTL:lä on varmasti vertailukelpoisia käppyröitä minkä tasoisesti eri aikoina on osattu yo-kokeissa. Sitä paitsi kyllähän nytkin ensikertalaiset saa yo-todistuksesta samalla tavalla pisteitä (kaikista muista aineista paitsi vanhasta reaalista), vaikka todistus olisi kuinka vanha.
Mun mielestä avoimen todistus on parempi, koska sellaiselle opiskelijalle on jo tuttu nykyaikainen yliopisto-opiskelu ja kaikki tietokoneohjelmat. Nämä on muuttunut siinä 10 vuodessa jo paljon. Ihan hyödytöntä painottaa jotain 10 vuotta vanhaa yo todistusta.
10 vuotta työelämässä siinä välissä, niin hakija on kylläkin huomattavasti digiosaavampi kuin joku nuorempi hakija.
Riippuu missä työssä on ollut. Kaikissa töissä ei varmaan ole käytössä digicampusta, moodlea, zoomia, teamsia, yammeria ym. ym.
Ne voi tuntua sinusta haastavilta, mutta 10v työelämässä ollut on todennäköisesti törmännyt vastaaviin systeemeihin ja pystyy helposti siirtämään osaamisen eri ympäristöihin. Näin olen huomannut avoimen kurssikavereista jotka olleet pitkään töissä. Heille on voinut kertyä vaikka 20000 tuntia enemmän kokemusta digiympäristöistä kuin nuorella hakijalla. Monissa töissä myös osallistutaan digiympäristöjen kehitystyöhön, vaikka ei olisikaan mikään it-ala. Työpaikat ovat paljon teknillistyneempiä kuin koulumaailma.
No ei ole tuntunut minusta haastavilta, mutta sinusta voi tuntua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska yo-kirjoitukset ovat eri aikoina olleet erilaiset. Vaikka olisi 7 ällää 15 vuoden takaa, saa sillä nyt 89,6 tai 97,4 pistettä.
Varmasti kertaalleen huipusti kirjoittanut saisi kirjoitettua kaksi reaalia nyt ja pääsisi noin 150 pisteeseen, mutta jos ensikertalaisuutta ei ole tallella, miksi olisi mennyt huvikseen yo-kirjoituksiin? Asia olisi täysin eri, jos toiskertalainenkin voisi hakea papereilla.
Ihan samalla tavalla saa pisteitä pois lukien vanha reaali. Itse asiassa jopa paremmin saa pisteitä, jos on kirjoittanut heikkoja L:iä ennen Eximiaa. Yo-kokeiden vertailtavuutta seurataan joka vuosi ja vuosikymmenestä toiseen. YTL:lä on tieto ja minä vain mutulla veikkaan, että nykyiset abit ovat heikompitasoisia kuin 10-20v sitten. Vrt Pisa-tulosten lasku, keskittymisvaikeuksien lisääntyminen, vapaa-ajan houkutusten valtava lisääntyminen.
Kyllä, saa ihan samalla tavalla pisteitä "pois lukien vanha reaali". Koska reaaliaineita huomioidaan kaksi, on maksimipisteet vanhalla todistuksella nuo 89,6 tai 97,4 matikan laajuudesta riippuen. Yleisreaalista ei saa pistettäkään, vaikka olisi kirjoittanut siinä pelkän psykologian täysin pistein. Pisteethän todistuksessa lukevat eniten pisteitä antaiden aineiden osalta. E:t tulivat käyttöön jo vuonna 1996, joten isolla osalla vanhalla todistuksella hakevalla ne ovat mukana.
Pisterajat tulevat asettumaan todennäköisesti 130-145 pisteen tienoille kaupungista riippuen, joten vanhalla yo-todistuksella ei ole pienintäkään mahdollisuutta päästä sisään. Vaikka todistusvalinnan osuus tänä poikkeusvuonna olisi 100 %, ei pisterajat laskisi kuin parilla pisteellä, koska siinä rajalla on tosi paljon tungosta ja sisäänottokiintiöt ovat todella pienet.
Vierailija kirjoitti:
Mun täytyy myöntää et sen verran tärkeä tutkinto, että voisin jopa huijata saadakseni opiskelupaikan. Harmi vaan et mulla ei ole sellaisia kavereita :( Ei suhteita sellaisiin piireihin. Olen taustaltani alempaan sosiaaliluokkaan kuluva ja tähän jää taas mun unelmani edes pienestä sosiaalisesta noususta.
Tottahan se on, että likimainkaan samoista lähtökohdista tästäkään vauva-keskustelijoiden porukasta ei olla ponnistamassa opintoihin. Toisilla on paljon vahvempi tuki ja kannustavat ihmiset ympärillä, suht ongelmaton kouluaika ja odotusarvona se, että pärjää opiskeluun liittyvissä asioissa, ei tarvitse kamppailla rahahuolien tai pikkulapsiarjen kanssa. Toisilta vaaditaan paljon enemmän periksiantamattomuutta ja sisältäpäin ohjautuvuutta, sisua ja polvien putsaamista kompurointien jälkeen. Sitä jää paitsi asioista vasta kun luovuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska yo-kirjoitukset ovat eri aikoina olleet erilaiset. Vaikka olisi 7 ällää 15 vuoden takaa, saa sillä nyt 89,6 tai 97,4 pistettä.
Varmasti kertaalleen huipusti kirjoittanut saisi kirjoitettua kaksi reaalia nyt ja pääsisi noin 150 pisteeseen, mutta jos ensikertalaisuutta ei ole tallella, miksi olisi mennyt huvikseen yo-kirjoituksiin? Asia olisi täysin eri, jos toiskertalainenkin voisi hakea papereilla.
Ihan samalla tavalla saa pisteitä pois lukien vanha reaali. Itse asiassa jopa paremmin saa pisteitä, jos on kirjoittanut heikkoja L:iä ennen Eximiaa. Yo-kokeiden vertailtavuutta seurataan joka vuosi ja vuosikymmenestä toiseen. YTL:lä on tieto ja minä vain mutulla veikkaan, että nykyiset abit ovat heikompitasoisia kuin 10-20v sitten. Vrt Pisa-tulosten lasku, keskittymisvaikeuksien lisääntyminen, vapaa-ajan houkutusten valtava lisääntyminen.
Kyllä, saa ihan samalla tavalla pisteitä "pois lukien vanha reaali". Koska reaaliaineita huomioidaan kaksi, on maksimipisteet vanhalla todistuksella nuo 89,6 tai 97,4 matikan laajuudesta riippuen. Yleisreaalista ei saa pistettäkään, vaikka olisi kirjoittanut siinä pelkän psykologian täysin pistein. Pisteethän todistuksessa lukevat eniten pisteitä antaiden aineiden osalta. E:t tulivat käyttöön jo vuonna 1996, joten isolla osalla vanhalla todistuksella hakevalla ne ovat mukana.
Pisterajat tulevat asettumaan todennäköisesti 130-145 pisteen tienoille kaupungista riippuen, joten vanhalla yo-todistuksella ei ole pienintäkään mahdollisuutta päästä sisään. Vaikka todistusvalinnan osuus tänä poikkeusvuonna olisi 100 %, ei pisterajat laskisi kuin parilla pisteellä, koska siinä rajalla on tosi paljon tungosta ja sisäänottokiintiöt ovat todella pienet.
E:t ei tullu käyttöön 1996 vaan pari kolme vuotta myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun täytyy myöntää et sen verran tärkeä tutkinto, että voisin jopa huijata saadakseni opiskelupaikan. Harmi vaan et mulla ei ole sellaisia kavereita :( Ei suhteita sellaisiin piireihin. Olen taustaltani alempaan sosiaaliluokkaan kuluva ja tähän jää taas mun unelmani edes pienestä sosiaalisesta noususta.
Tottahan se on, että likimainkaan samoista lähtökohdista tästäkään vauva-keskustelijoiden porukasta ei olla ponnistamassa opintoihin. Toisilla on paljon vahvempi tuki ja kannustavat ihmiset ympärillä, suht ongelmaton kouluaika ja odotusarvona se, että pärjää opiskeluun liittyvissä asioissa, ei tarvitse kamppailla rahahuolien tai pikkulapsiarjen kanssa. Toisilta vaaditaan paljon enemmän periksiantamattomuutta ja sisältäpäin ohjautuvuutta, sisua ja polvien putsaamista kompurointien jälkeen. Sitä jää paitsi asioista vasta kun luovuttaa.
Suurin osa nykyajan yliopisto-opiskelijoista on näitä, joilla on ollut tasaiset lähtökohdat. Tästä on olemassa ihan tutkimuskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska yo-kirjoitukset ovat eri aikoina olleet erilaiset. Vaikka olisi 7 ällää 15 vuoden takaa, saa sillä nyt 89,6 tai 97,4 pistettä.
Varmasti kertaalleen huipusti kirjoittanut saisi kirjoitettua kaksi reaalia nyt ja pääsisi noin 150 pisteeseen, mutta jos ensikertalaisuutta ei ole tallella, miksi olisi mennyt huvikseen yo-kirjoituksiin? Asia olisi täysin eri, jos toiskertalainenkin voisi hakea papereilla.
Ihan samalla tavalla saa pisteitä pois lukien vanha reaali. Itse asiassa jopa paremmin saa pisteitä, jos on kirjoittanut heikkoja L:iä ennen Eximiaa. Yo-kokeiden vertailtavuutta seurataan joka vuosi ja vuosikymmenestä toiseen. YTL:lä on tieto ja minä vain mutulla veikkaan, että nykyiset abit ovat heikompitasoisia kuin 10-20v sitten. Vrt Pisa-tulosten lasku, keskittymisvaikeuksien lisääntyminen, vapaa-ajan houkutusten valtava lisääntyminen.
Kyllä, saa ihan samalla tavalla pisteitä "pois lukien vanha reaali". Koska reaaliaineita huomioidaan kaksi, on maksimipisteet vanhalla todistuksella nuo 89,6 tai 97,4 matikan laajuudesta riippuen. Yleisreaalista ei saa pistettäkään, vaikka olisi kirjoittanut siinä pelkän psykologian täysin pistein. Pisteethän todistuksessa lukevat eniten pisteitä antaiden aineiden osalta. E:t tulivat käyttöön jo vuonna 1996, joten isolla osalla vanhalla todistuksella hakevalla ne ovat mukana.
Pisterajat tulevat asettumaan todennäköisesti 130-145 pisteen tienoille kaupungista riippuen, joten vanhalla yo-todistuksella ei ole pienintäkään mahdollisuutta päästä sisään. Vaikka todistusvalinnan osuus tänä poikkeusvuonna olisi 100 %, ei pisterajat laskisi kuin parilla pisteellä, koska siinä rajalla on tosi paljon tungosta ja sisäänottokiintiöt ovat todella pienet.
E:t ei tullu käyttöön 1996 vaan pari kolme vuotta myöhemmin.
Kyllä tulivat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvosana#Eximia_cum_laude_approbatur
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska yo-kirjoitukset ovat eri aikoina olleet erilaiset. Vaikka olisi 7 ällää 15 vuoden takaa, saa sillä nyt 89,6 tai 97,4 pistettä.
Varmasti kertaalleen huipusti kirjoittanut saisi kirjoitettua kaksi reaalia nyt ja pääsisi noin 150 pisteeseen, mutta jos ensikertalaisuutta ei ole tallella, miksi olisi mennyt huvikseen yo-kirjoituksiin? Asia olisi täysin eri, jos toiskertalainenkin voisi hakea papereilla.
Ihan samalla tavalla saa pisteitä pois lukien vanha reaali. Itse asiassa jopa paremmin saa pisteitä, jos on kirjoittanut heikkoja L:iä ennen Eximiaa. Yo-kokeiden vertailtavuutta seurataan joka vuosi ja vuosikymmenestä toiseen. YTL:lä on tieto ja minä vain mutulla veikkaan, että nykyiset abit ovat heikompitasoisia kuin 10-20v sitten. Vrt Pisa-tulosten lasku, keskittymisvaikeuksien lisääntyminen, vapaa-ajan houkutusten valtava lisääntyminen.
Kyllä, saa ihan samalla tavalla pisteitä "pois lukien vanha reaali". Koska reaaliaineita huomioidaan kaksi, on maksimipisteet vanhalla todistuksella nuo 89,6 tai 97,4 matikan laajuudesta riippuen. Yleisreaalista ei saa pistettäkään, vaikka olisi kirjoittanut siinä pelkän psykologian täysin pistein. Pisteethän todistuksessa lukevat eniten pisteitä antaiden aineiden osalta. E:t tulivat käyttöön jo vuonna 1996, joten isolla osalla vanhalla todistuksella hakevalla ne ovat mukana.
Pisterajat tulevat asettumaan todennäköisesti 130-145 pisteen tienoille kaupungista riippuen, joten vanhalla yo-todistuksella ei ole pienintäkään mahdollisuutta päästä sisään. Vaikka todistusvalinnan osuus tänä poikkeusvuonna olisi 100 %, ei pisterajat laskisi kuin parilla pisteellä, koska siinä rajalla on tosi paljon tungosta ja sisäänottokiintiöt ovat todella pienet.
Mun kommentti liityi tähän sun "Koska yo-kirjoitukset ovat eri aikoina olleet erilaiset." Käsitin sen niin, että sun mielestä vanhemmat yo:t eivät ole tasoltaan vertailukelpoisia nykyisten kanssa. Kuitenkin niistä saa näissä hauissa yhtä paljon pisteitä. Jos olisivat selkeästi huonompia, niin saisi muutaman pisteen vähemmän vanhasta äikästä, vanhasta matikasta, vanhoista kielistä... Se on tietysti totta, että vanhoilla yo:illa ei pääse todistuspisteille ellei ole ensikertalaisena pysynyt ja käynyt korottamassa reaaleja. Mutta eikös joku heittänyt ilmoille ajatuksen, että ei-ensikertalaisten todistusvalinta avattaisiin ja heitä verrattaisiin sen aikaisin kokonaisuuksin? Anyway, itse en kannata sitä, koska... noh, oma lehmä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun täytyy myöntää et sen verran tärkeä tutkinto, että voisin jopa huijata saadakseni opiskelupaikan. Harmi vaan et mulla ei ole sellaisia kavereita :( Ei suhteita sellaisiin piireihin. Olen taustaltani alempaan sosiaaliluokkaan kuluva ja tähän jää taas mun unelmani edes pienestä sosiaalisesta noususta.
Tottahan se on, että likimainkaan samoista lähtökohdista tästäkään vauva-keskustelijoiden porukasta ei olla ponnistamassa opintoihin. Toisilla on paljon vahvempi tuki ja kannustavat ihmiset ympärillä, suht ongelmaton kouluaika ja odotusarvona se, että pärjää opiskeluun liittyvissä asioissa, ei tarvitse kamppailla rahahuolien tai pikkulapsiarjen kanssa. Toisilta vaaditaan paljon enemmän periksiantamattomuutta ja sisältäpäin ohjautuvuutta, sisua ja polvien putsaamista kompurointien jälkeen. Sitä jää paitsi asioista vasta kun luovuttaa.
Suurin osa nykyajan yliopisto-opiskelijoista on näitä, joilla on ollut tasaiset lähtökohdat. Tästä on olemassa ihan tutkimuskin.
Huomaako tätä yliopistolla? Että porukka on pitkälti hyvistä lähtökohdista? Näkyykö jotain asenteellisuutta? Luin jonkun oikis-opiskelijan blogia joskus, ja hän toi esiin sitä miten vaikea oli kokea olevansa hyväksytty kun kurssilaisista suurin osa oli ihan eri lähtökohdista kuin itse oli. Jälkikäteen itse tajusin Britanniassa maisterin opiskeltuani, että todentotta, ulkomaisista opiskelijoista suuri osa oli perusjamppoja, mutta brittiläisistä olivat sisäoppilaitosten kasvatteja tai muuten hyvin vauraista lähtökohdista. Mutta todella pyrkivät sitä peittämään, eivät korostamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun täytyy myöntää et sen verran tärkeä tutkinto, että voisin jopa huijata saadakseni opiskelupaikan. Harmi vaan et mulla ei ole sellaisia kavereita :( Ei suhteita sellaisiin piireihin. Olen taustaltani alempaan sosiaaliluokkaan kuluva ja tähän jää taas mun unelmani edes pienestä sosiaalisesta noususta.
Tottahan se on, että likimainkaan samoista lähtökohdista tästäkään vauva-keskustelijoiden porukasta ei olla ponnistamassa opintoihin. Toisilla on paljon vahvempi tuki ja kannustavat ihmiset ympärillä, suht ongelmaton kouluaika ja odotusarvona se, että pärjää opiskeluun liittyvissä asioissa, ei tarvitse kamppailla rahahuolien tai pikkulapsiarjen kanssa. Toisilta vaaditaan paljon enemmän periksiantamattomuutta ja sisältäpäin ohjautuvuutta, sisua ja polvien putsaamista kompurointien jälkeen. Sitä jää paitsi asioista vasta kun luovuttaa.
Suurin osa nykyajan yliopisto-opiskelijoista on näitä, joilla on ollut tasaiset lähtökohdat. Tästä on olemassa ihan tutkimuskin.
Huomaako tätä yliopistolla? Että porukka on pitkälti hyvistä lähtökohdista? Näkyykö jotain asenteellisuutta? Luin jonkun oikis-opiskelijan blogia joskus, ja hän toi esiin sitä miten vaikea oli kokea olevansa hyväksytty kun kurssilaisista suurin osa oli ihan eri lähtökohdista kuin itse oli. Jälkikäteen itse tajusin Britanniassa maisterin opiskeltuani, että todentotta, ulkomaisista opiskelijoista suuri osa oli perusjamppoja, mutta brittiläisistä olivat sisäoppilaitosten kasvatteja tai muuten hyvin vauraista lähtökohdista. Mutta todella pyrkivät sitä peittämään, eivät korostamaan.
Ei huomaa. Eihän sitä edes tiedä mistä ihmiset ovat kotoisin/taustaltaan, ja kaikilla on kuitenkin se yhdistävä kiinnostuksen aihe, oma opintoala. Isohko osa opiskelijoista on myös aika vähätuloisia ja elää niukkaa elämää, harvalla vanhemmat esim. kustantavat kaiken. Se on tasoittava tekijä siinä elämänvaiheessa.
Sen sijaan näillä muista sosiaalisista piireillä tulevilla on/voi olla ongelmia siellä omien piiriensä keskellä, etenkin jos opiskelevat jotain "outoa". Selitäpä siinä kouluja käymättömälle suvulle mitä joku folkloristiikka on ja miksi sitä pitää lukea "siellä Helsingissä". Tästä myös mm. seuraa kohtaanto-ongelmaa parisuhdemarkkinoilla, pikkupaikkakunnaat ovat täynnä kunnollisia, mutta vähän koulutettuja miehiä, jotka eivät löydä vaimoa, kun kaikki tytöt lähtivät kaupunkiin korkeakouluun ja jäivät sille tielle. Tai vaikka palaisi, psykologillehan on töitä missä vaan toisin kuin monella muulla korkeakoulutetulla, kohtaako tie vapaa-ajalla sen eri elämää elävän miehen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei Suomessa ole mitenkään samanlaisia luokkaeroja kuten just esim. Briteissä. Minäkin olen siellä ollut maisteria tekemässä.
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole mitenkään samanlaisia luokkaeroja kuten just esim. Briteissä. Minäkin olen siellä ollut maisteria tekemässä.
Ei olekaan, ja paperilla kaikille on kaikki mahdollista omien kykyjen mukaan. Tämä toimikin hienosti 60-luvulla, kun yliopistot alkoivat täyttyä maatilan kasvateista. Näiden akateemisten lapset ja lapsenlapset jatkoivat yliopistossa, mutta yksinhuoltajasiivoojan lapsia ei yliopistossa tänä päivänä juurikaan näy.
Vaikka luokkaeroja ei täällä olekaan, pariutuminen tapahtuu pääsääntöisesti saman sosiaaliluokan sisällä ja koulutus periytyy vahvasti: suurimmalla osalla yliopisto-opiskelijoita on kantasuomalaiset, korkeakoulutetut vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä menee nyt ihan sivuun tämän ketjun varsinaisesta aiheesta, mutta nämä luokkaero- ja luokkaretkiasiat ovat kyllä todella kiinnostavia. En tiedä oliko provoksi tarkoitettu tämä jonkun kirjoittama ajatus siitä, että hanskat on nyt laitettava tiskiin eikä mahdollisuutta päästä korkeakouluun ole, koska on tietynlaisesta taustasta. Siinä taitaa vain kaivaa itselleen kuoppaa, jos antautuu sen ympäristön määriteltäväksi, josta haluaa ponnistaa pois, erityisesti jos siellä korkeakoulussa näitä eroja ei huomaa. Ellei itse niitä etsi ja niihin tartu.
Vierailija kirjoitti:
Tämä menee nyt ihan sivuun tämän ketjun varsinaisesta aiheesta, mutta nämä luokkaero- ja luokkaretkiasiat ovat kyllä todella kiinnostavia. En tiedä oliko provoksi tarkoitettu tämä jonkun kirjoittama ajatus siitä, että hanskat on nyt laitettava tiskiin eikä mahdollisuutta päästä korkeakouluun ole, koska on tietynlaisesta taustasta. Siinä taitaa vain kaivaa itselleen kuoppaa, jos antautuu sen ympäristön määriteltäväksi, josta haluaa ponnistaa pois, erityisesti jos siellä korkeakoulussa näitä eroja ei huomaa. Ellei itse niitä etsi ja niihin tartu.
Totta. Itse näkisin todistusvalinnan kohtuuttoman kasvattamisen luokkaeroja pönkittävänä tekijänä. Ongelmaisessa kodissa elävällä nuorella ei välttämättä oli mahdollisuuksia käydä lukiota kykyjensä mukaisella tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole mitenkään samanlaisia luokkaeroja kuten just esim. Briteissä. Minäkin olen siellä ollut maisteria tekemässä.
Ei olekaan, ja paperilla kaikille on kaikki mahdollista omien kykyjen mukaan. Tämä toimikin hienosti 60-luvulla, kun yliopistot alkoivat täyttyä maatilan kasvateista. Näiden akateemisten lapset ja lapsenlapset jatkoivat yliopistossa, mutta yksinhuoltajasiivoojan lapsia ei yliopistossa tänä päivänä juurikaan näy.
Vaikka luokkaeroja ei täällä olekaan, pariutuminen tapahtuu pääsääntöisesti saman sosiaaliluokan sisällä ja koulutus periytyy vahvasti: suurimmalla osalla yliopisto-opiskelijoita on kantasuomalaiset, korkeakoulutetut vanhemmat.
Kyllä Suomessa on ihan oikeat mahdollisuudet yliopistoon kaikilla. Tunnen tosi paljon yh-perheiden lapsia jotka ovat yliopistossa. Meillä on ilmainen peruskoulu ja ilmainen lukio. Se on monessa maassa hirveen iso kuluerä ja oikeesti erottelee rikkaiden ja köyhien mahdollisuuksia. 60-l tuskin oli niin tasa-arvoista kun nykyään. Eikö peruskoulukin tullut vasta 70-l lopulla tai 80-l alussa? 70-l lapsia alettiin ottaa ilmaiseksi päiväkoteihin yh-äideiltä jotta pääsisivät töihin ja opiskelemaan. Näin on nytkin. Meillä on todella hyvin asiat enkä nyt ollenkaan tajua mitä täällä oikein maristaan. T. yh-äidin lapsi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska yo-kirjoitukset ovat eri aikoina olleet erilaiset. Vaikka olisi 7 ällää 15 vuoden takaa, saa sillä nyt 89,6 tai 97,4 pistettä.
Varmasti kertaalleen huipusti kirjoittanut saisi kirjoitettua kaksi reaalia nyt ja pääsisi noin 150 pisteeseen, mutta jos ensikertalaisuutta ei ole tallella, miksi olisi mennyt huvikseen yo-kirjoituksiin? Asia olisi täysin eri, jos toiskertalainenkin voisi hakea papereilla.
Ihan samalla tavalla saa pisteitä pois lukien vanha reaali. Itse asiassa jopa paremmin saa pisteitä, jos on kirjoittanut heikkoja L:iä ennen Eximiaa. Yo-kokeiden vertailtavuutta seurataan joka vuosi ja vuosikymmenestä toiseen. YTL:lä on tieto ja minä vain mutulla veikkaan, että nykyiset abit ovat heikompitasoisia kuin 10-20v sitten. Vrt Pisa-tulosten lasku, keskittymisvaikeuksien lisääntyminen, vapaa-ajan houkutusten valtava lisääntyminen.
Kyllä, saa ihan samalla tavalla pisteitä "pois lukien vanha reaali". Koska reaaliaineita huomioidaan kaksi, on maksimipisteet vanhalla todistuksella nuo 89,6 tai 97,4 matikan laajuudesta riippuen. Yleisreaalista ei saa pistettäkään, vaikka olisi kirjoittanut siinä pelkän psykologian täysin pistein. Pisteethän todistuksessa lukevat eniten pisteitä antaiden aineiden osalta. E:t tulivat käyttöön jo vuonna 1996, joten isolla osalla vanhalla todistuksella hakevalla ne ovat mukana.
Pisterajat tulevat asettumaan todennäköisesti 130-145 pisteen tienoille kaupungista riippuen, joten vanhalla yo-todistuksella ei ole pienintäkään mahdollisuutta päästä sisään. Vaikka todistusvalinnan osuus tänä poikkeusvuonna olisi 100 %, ei pisterajat laskisi kuin parilla pisteellä, koska siinä rajalla on tosi paljon tungosta ja sisäänottokiintiöt ovat todella pienet.
E:t ei tullu käyttöön 1996 vaan pari kolme vuotta myöhemmin.
Kyllä tulivat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvosana#Eximia_cum_laude_approbatur
itse olen kirjoittanut 1996 jälkeen ja meillä ei ollut vielä eximiaa. ehkä tässä on sitten ollu lukiokohtaisia eroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska yo-kirjoitukset ovat eri aikoina olleet erilaiset. Vaikka olisi 7 ällää 15 vuoden takaa, saa sillä nyt 89,6 tai 97,4 pistettä.
Varmasti kertaalleen huipusti kirjoittanut saisi kirjoitettua kaksi reaalia nyt ja pääsisi noin 150 pisteeseen, mutta jos ensikertalaisuutta ei ole tallella, miksi olisi mennyt huvikseen yo-kirjoituksiin? Asia olisi täysin eri, jos toiskertalainenkin voisi hakea papereilla.
Ihan samalla tavalla saa pisteitä pois lukien vanha reaali. Itse asiassa jopa paremmin saa pisteitä, jos on kirjoittanut heikkoja L:iä ennen Eximiaa. Yo-kokeiden vertailtavuutta seurataan joka vuosi ja vuosikymmenestä toiseen. YTL:lä on tieto ja minä vain mutulla veikkaan, että nykyiset abit ovat heikompitasoisia kuin 10-20v sitten. Vrt Pisa-tulosten lasku, keskittymisvaikeuksien lisääntyminen, vapaa-ajan houkutusten valtava lisääntyminen.
Kyllä, saa ihan samalla tavalla pisteitä "pois lukien vanha reaali". Koska reaaliaineita huomioidaan kaksi, on maksimipisteet vanhalla todistuksella nuo 89,6 tai 97,4 matikan laajuudesta riippuen. Yleisreaalista ei saa pistettäkään, vaikka olisi kirjoittanut siinä pelkän psykologian täysin pistein. Pisteethän todistuksessa lukevat eniten pisteitä antaiden aineiden osalta. E:t tulivat käyttöön jo vuonna 1996, joten isolla osalla vanhalla todistuksella hakevalla ne ovat mukana.
Pisterajat tulevat asettumaan todennäköisesti 130-145 pisteen tienoille kaupungista riippuen, joten vanhalla yo-todistuksella ei ole pienintäkään mahdollisuutta päästä sisään. Vaikka todistusvalinnan osuus tänä poikkeusvuonna olisi 100 %, ei pisterajat laskisi kuin parilla pisteellä, koska siinä rajalla on tosi paljon tungosta ja sisäänottokiintiöt ovat todella pienet.
E:t ei tullu käyttöön 1996 vaan pari kolme vuotta myöhemmin.
Kyllä tulivat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvosana#Eximia_cum_laude_approbatur
itse olen kirjoittanut 1996 jälkeen ja meillä ei ollut vielä eximiaa. ehkä tässä on sitten ollu lukiokohtaisia eroja.
Ei todellakaan ole. Yo-arvosanathan ovat valtakunnalliset ja tulevat Ylioppilastutkintolautakunnalta ihan jokaiselle ihan jokaseen lukioon.
Sinä ja ehkä lähimmät kaverisi eivät vain kirjoittaneet yhtään E:tä ja sinulle tuli tällainen Mandela-efekti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole mitenkään samanlaisia luokkaeroja kuten just esim. Briteissä. Minäkin olen siellä ollut maisteria tekemässä.
Ei olekaan, ja paperilla kaikille on kaikki mahdollista omien kykyjen mukaan. Tämä toimikin hienosti 60-luvulla, kun yliopistot alkoivat täyttyä maatilan kasvateista. Näiden akateemisten lapset ja lapsenlapset jatkoivat yliopistossa, mutta yksinhuoltajasiivoojan lapsia ei yliopistossa tänä päivänä juurikaan näy.
Vaikka luokkaeroja ei täällä olekaan, pariutuminen tapahtuu pääsääntöisesti saman sosiaaliluokan sisällä ja koulutus periytyy vahvasti: suurimmalla osalla yliopisto-opiskelijoita on kantasuomalaiset, korkeakoulutetut vanhemmat.
Kyllä Suomessa on ihan oikeat mahdollisuudet yliopistoon kaikilla. Tunnen tosi paljon yh-perheiden lapsia jotka ovat yliopistossa. Meillä on ilmainen peruskoulu ja ilmainen lukio. Se on monessa maassa hirveen iso kuluerä ja oikeesti erottelee rikkaiden ja köyhien mahdollisuuksia. 60-l tuskin oli niin tasa-arvoista kun nykyään. Eikö peruskoulukin tullut vasta 70-l lopulla tai 80-l alussa? 70-l lapsia alettiin ottaa ilmaiseksi päiväkoteihin yh-äideiltä jotta pääsisivät töihin ja opiskelemaan. Näin on nytkin. Meillä on todella hyvin asiat enkä nyt ollenkaan tajua mitä täällä oikein maristaan. T. yh-äidin lapsi
Se ei se ilmainen koulu auta mitään, jos kotoa ei ole saanut tukea ja lapsi vain joutunut keskittymään siihen että selviää päivä kerrallaan. Ei ole helppo keskittyä oppimiseen, jos on eilisillan kuunnellut kun isä hakkaa äitiä toisessa huoneessa. Eli tarkoitan sitä, että vaikka kaikki olisi näennäisesti tasa-arvoista voi olla silti niin eri lähtökohdista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska yo-kirjoitukset ovat eri aikoina olleet erilaiset. Vaikka olisi 7 ällää 15 vuoden takaa, saa sillä nyt 89,6 tai 97,4 pistettä.
Varmasti kertaalleen huipusti kirjoittanut saisi kirjoitettua kaksi reaalia nyt ja pääsisi noin 150 pisteeseen, mutta jos ensikertalaisuutta ei ole tallella, miksi olisi mennyt huvikseen yo-kirjoituksiin? Asia olisi täysin eri, jos toiskertalainenkin voisi hakea papereilla.
Ihan samalla tavalla saa pisteitä pois lukien vanha reaali. Itse asiassa jopa paremmin saa pisteitä, jos on kirjoittanut heikkoja L:iä ennen Eximiaa. Yo-kokeiden vertailtavuutta seurataan joka vuosi ja vuosikymmenestä toiseen. YTL:lä on tieto ja minä vain mutulla veikkaan, että nykyiset abit ovat heikompitasoisia kuin 10-20v sitten. Vrt Pisa-tulosten lasku, keskittymisvaikeuksien lisääntyminen, vapaa-ajan houkutusten valtava lisääntyminen.
Kyllä, saa ihan samalla tavalla pisteitä "pois lukien vanha reaali". Koska reaaliaineita huomioidaan kaksi, on maksimipisteet vanhalla todistuksella nuo 89,6 tai 97,4 matikan laajuudesta riippuen. Yleisreaalista ei saa pistettäkään, vaikka olisi kirjoittanut siinä pelkän psykologian täysin pistein. Pisteethän todistuksessa lukevat eniten pisteitä antaiden aineiden osalta. E:t tulivat käyttöön jo vuonna 1996, joten isolla osalla vanhalla todistuksella hakevalla ne ovat mukana.
Pisterajat tulevat asettumaan todennäköisesti 130-145 pisteen tienoille kaupungista riippuen, joten vanhalla yo-todistuksella ei ole pienintäkään mahdollisuutta päästä sisään. Vaikka todistusvalinnan osuus tänä poikkeusvuonna olisi 100 %, ei pisterajat laskisi kuin parilla pisteellä, koska siinä rajalla on tosi paljon tungosta ja sisäänottokiintiöt ovat todella pienet.
E:t ei tullu käyttöön 1996 vaan pari kolme vuotta myöhemmin.
Kyllä tulivat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvosana#Eximia_cum_laude_approbatur
itse olen kirjoittanut 1996 jälkeen ja meillä ei ollut vielä eximiaa. ehkä tässä on sitten ollu lukiokohtaisia eroja.
Ei todellakaan ole. Yo-arvosanathan ovat valtakunnalliset ja tulevat Ylioppilastutkintolautakunnalta ihan jokaiselle ihan jokaseen lukioon.
Sinä ja ehkä lähimmät kaverisi eivät vain kirjoittaneet yhtään E:tä ja sinulle tuli tällainen Mandela-efekti.
Ei ole ollut E:tä ennen vuotta 2000 kaikissa lukioissa. Sori. En tiedä milloin olet syntynyt. Mutta kannattaa muistaa, että wikipedia ei ole hyväksyttävä lähde tieteellisessä kirjoittamisessakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole mitenkään samanlaisia luokkaeroja kuten just esim. Briteissä. Minäkin olen siellä ollut maisteria tekemässä.
Ei olekaan, ja paperilla kaikille on kaikki mahdollista omien kykyjen mukaan. Tämä toimikin hienosti 60-luvulla, kun yliopistot alkoivat täyttyä maatilan kasvateista. Näiden akateemisten lapset ja lapsenlapset jatkoivat yliopistossa, mutta yksinhuoltajasiivoojan lapsia ei yliopistossa tänä päivänä juurikaan näy.
Vaikka luokkaeroja ei täällä olekaan, pariutuminen tapahtuu pääsääntöisesti saman sosiaaliluokan sisällä ja koulutus periytyy vahvasti: suurimmalla osalla yliopisto-opiskelijoita on kantasuomalaiset, korkeakoulutetut vanhemmat.
Kyllä Suomessa on ihan oikeat mahdollisuudet yliopistoon kaikilla. Tunnen tosi paljon yh-perheiden lapsia jotka ovat yliopistossa. Meillä on ilmainen peruskoulu ja ilmainen lukio. Se on monessa maassa hirveen iso kuluerä ja oikeesti erottelee rikkaiden ja köyhien mahdollisuuksia. 60-l tuskin oli niin tasa-arvoista kun nykyään. Eikö peruskoulukin tullut vasta 70-l lopulla tai 80-l alussa? 70-l lapsia alettiin ottaa ilmaiseksi päiväkoteihin yh-äideiltä jotta pääsisivät töihin ja opiskelemaan. Näin on nytkin. Meillä on todella hyvin asiat enkä nyt ollenkaan tajua mitä täällä oikein maristaan. T. yh-äidin lapsi
Onhan meillä todella äärimmäisen hyvät mahdollisuudet tasa-arvoiseen koulutukseen, mutta pelkästään lukukausimaksuton opetus ei ole ainoa vaikuttava tekijä. Kirjat maksaa, koneet maksaa ja ennen kaikkea kodin ilmapiiri vaikuttaa omiin menestymisen mahdollisuuksiin. Jos opiskelijalla on moniongelmainen perhetausta ja itse perii sosiaalisesti näitä ongelmia, vaikuttaa se todella paljon siihen, miten pystyy kirjoituksiim panostamaan. Olen ihan samaa mieltä jonkun kanssa, joka sanoi että todistusvalinnan painotus eriarvoistaa. Se eriarvoistaa.
Ketju on lukittu.
uudella yo-todistuksella ei ei-ensikertalainen tee mitään. Ja toki voi opiskella kunnolla kokeisiin ja silti epäonnistua. Johan se on nähty, että vaikka kuinka pärjäisit hyvin on joku toinen voinut onnistua ihan vain millin paremmin. Viime pääsykokeissakin oli monella hyvin pienestä kiinni. Siinä voi olla vaikka huonosti nukuttu yö taustalla, kuollut omainen, mitä vaan mikä vie keskittymiskykyä hieman huonommaksi. Sen takia en usko pääsykokeisiin. Se ei mittaa jatkossa pärjäämistä riittäväsi vaan vain yhtä pientä hetkeä.