Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Arkisto
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.
Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...
Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.
Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.
No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...
Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.
No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?
Koska sinne halutaan enemmän abeja.
Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.
Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.
Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.
Osittain olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin usein päntätään paljon enemmän kun sitten tutkinnon aikana. Avoimen kurssit ovat vasta alkeita. Vaikka olis tehnyt perus + aineopinnot, niin nehän on vasta niitä ihan ekoja kursseja ja asiat vaikeutuu myöhemmin. Niistä koostuu vasta hyvin pieni osa koko kandi + maisteri koulutusta. Kun alkaa saamaan lähiopetusta yliopistolla, niin kyllä se on paljon tehokkaampaa ja vaativampaa. Myös hieman kyseenalaistaisin sitä onko samat lehtorit avoimessa ja tutkintokursseilla. Mun kokemuksen mukaan ne isoimmat gurut opettaa vain tutkinto-opiskelijoita ja väikkärintekijöitä ja ne hieman vähemmän gurut avoimessa.
No en nyt vähättelisi perus- ja aineopintojen merkitystä. Ne muodostavat aika suuren osan kanditutkinnosta.
Esim.
Hieman harhaanjohtavastai nyt esitit tämän. Tuolla UTU sivulla on pääaineopiskelijoille aineopintoja 53-70op. Mutta tässä yhteydessä olemme ymmärtääkseni puhuneet aineopinnoista jotka on mahdollista suorittaa avoimessa ja niitä on vain 35op. Eli perus + aine, 25 + 35 = 50op joka ei ole suuri osuus psykan kandi + maisteritutkinnosta. Sitten kun pääsee sisään pääaineopiskelijaksi niin aukeaa mahdollisuus noihin loppuihin aineopintoihin, tutkielmiin, harkkoihin ja muihin opintoihin. (Ison osan muista opinnoista voi toki tehdä ennakkoon.)
Kandiopinnoista iso osa on myös sivuaineopintoja, jotka voi myös suorittaa myös avoimen kautta. Avoimen kautta suoritetut opinnot hyväksiluetaan. Sun periaatteen mukaisesti niitä avoimen kursseja ei saisi sitten edes hyväksilukea, jos ne on avoimessa tehty.
Mun pointti on se, että standardoitu ylioppilaskoe tai pääsykoe on validimpi mittari sisäänpääsyyn kuin yliopistokurssit. Mutta en väännä tästä enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.
Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...
Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.
Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.
No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...
Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.
No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?
Koska sinne halutaan enemmän abeja.
Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.
Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.
Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.
Osittain olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin usein päntätään paljon enemmän kun sitten tutkinnon aikana. Avoimen kurssit ovat vasta alkeita. Vaikka olis tehnyt perus + aineopinnot, niin nehän on vasta niitä ihan ekoja kursseja ja asiat vaikeutuu myöhemmin. Niistä koostuu vasta hyvin pieni osa koko kandi + maisteri koulutusta. Kun alkaa saamaan lähiopetusta yliopistolla, niin kyllä se on paljon tehokkaampaa ja vaativampaa. Myös hieman kyseenalaistaisin sitä onko samat lehtorit avoimessa ja tutkintokursseilla. Mun kokemuksen mukaan ne isoimmat gurut opettaa vain tutkinto-opiskelijoita ja väikkärintekijöitä ja ne hieman vähemmän gurut avoimessa.
Siis kyllä opettaa. Gurut opettaa omat kurssinsa, omat gurukurssinsa ihan kaikille. Mä tiedän, koska been there and done that.
Voitko perustella? Minä myös been there, done that ja on eri kokemus. Aine ei ollut psykologia, mutta tässä keskustelun lomassa on heitetty, että muidenkin aineiden avoimen/tutkinto-opinnot tulisi ottaa huomioon, niin siksi uskaltauduin kommentoimaan. Jos katsoo esim. HY psykan proffia niin löytyy tällaisia nimiä Kimmo Alho, Marko Elovainio, Annette Hortstmann, Minna Laakos, Teppo Särkämö. Jos katsoo HY avoiment psykan kurssin vetäjiä niin löytyy tällaisia nimiä Emma Salo, Lottaliina Tynkkynen, Marius Lahti-Pulkkinen, Silja Martikainen, Katri Savolainen, Christian Hakulinen, Suvi Virtanen. Mutta olen avoimin mielin muuttamassa omia ajatuksiani. Omat kokemukseni vaan (toisesta aineesta) ovat olleet sellaisia, että tutkintokursseja opettaa proffat ja avoimen kursseja muut. Tämä on karkea jako, koska tutkintokursseja opettaa toki muutkin kuin proffat. Joka tapauksessa yliopistouralla on tietty etenemisjärjestys ja yleensä jostain on aloitettava. Tuskin heti opetetaan niitä vaikeimpia maisteritason kursseja.
minun kokemuksen mukaan ne samat tyypit vetää kursseja avoimen opiskelijoille ja varsinaisille opiskelijoille. Ei ne proffat aina ees opeta vaan enimmäkseen nää väikkärin vääntäjät. Olen ollut useilla avoimen kursseilla, joita on vetäneet myös ne proffat, joilla on takanaan monia tutkimuksia ja artikkeleita tieteellisissä julkaisuissa.
OK, no mun kokemus omasta aineesta on, että isot proffat veti noin puolet meidän pääaineopiskelijoiden kursseista. Vähemmän vastuuta ottavat lehtorit lähestulkoon sen toisen puolen. Joskus oli joku väikkärinvääntäjä jollain kurssilla pitämässä paria luentoa (usein ohjatusti tai lehtorin arvioimana). Sitten taas avoimen kursseissa oli ihan outoja nimiä ja esittelivät usein itsensä niin, että ovat vuosikausia vetäneet avoimen kursseja. Ei ne meidän proffat ainakaan kesällä suostuisi mitään avoimen kurssia vetämään. Ja myös se oli ihan yleisesti tiedossa, että jotkut opet arvostelivat ankarammin kuin toiset. Sitten jos samannimisellä kurssilla seuraavana vuonna vaihtui opettaja, niin arvostelu saattoi muuttua esim. paljon helpommaksi. Mutta kai ne jonkinlaista jatkumoa yritti pitää siinä arviointilinjassa varsinkin niillä kurseilla millä voi hakea jatko-opintoihin. Luulis.
MIlläköhän avoimen kursseilla oot ollut. Varmaan jossain ammattikorkeen avoimessa.
Ne millä olen itse ollut, niin on ihan olleet niitä samoja kursseja, mitä yliopistossa jo sisällä olevat käy. Samat opettajat. Samat tentit. Eikä avoimessa kesällä pelkästään opiskella. Kyllä siellä ihan samaan tahtiin mennään yliopiston kalenterin mukaan.
Miksi avoimen opiskelijoita vihataan niin paljon? Tämä on rasismia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.
Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...
Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.
Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.
No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...
Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.
Se matematiikka nyt ei oikeasti ole niin olennaista psykologin työn kannalta.
Suurimmalle osalle sillä on suurempi merkitys kuin esim. terapiasoveltuvuudella. Riippuu paljon millaisiin työtehtäviin hakeutuu.
Perustele.
Psykologiliitto: "Psykologin asiantuntijuudessa yhdistyy tieteellinen ajattelu ja tutkimusosaaminen, psykometriikan tuntemus, kliininen kokemus, ihmisen kehityksen ja käyttäytymisen teoreettinen tuntemus sekä ymmärrys erilaisista sosiaalisista vuorovaikutusprosesseista kahdenvälisistä suhteista aina organisaation ja yhteiskunnan tasolle saakka."
Professorilla ja avoimen opettajalla on se ero, että jälkimmäinen on opettaja. Ensimmäinen ei välttämättä.
Hieman kärjistäen seuraava: yliopisto oli vuosisatoja sitten paikka, jossa professori teki tutkimusta ja opetti nämä uudet oivallukset opiskelijoille. Tästä on perua vielä 5 % opetusvelvollisuus työajasta. Hyvin suuri osa tieteenaloista on jo aikoja sitten kehittynyt niin pitkälle, että professorin tutkimustyöllä ei ole perusopiskelijalle mitään annettavaa. Professori sitten vuosikymmeniä opettaa samoja perusasioita aina vaan uusille oppilaille. Toisille tämä on mukavaa, toisille taas ikävin osa työssä. Osa kursseista on hyvä ja opiskelijalähtöisiä, osa ei todellakaan.
Toivottavati ensi syksynä on jaksavampia ja työhönsä suuremmalla mielenkiinnolla suhtautuvia kaiken maailman dosentteja ja professoreja, jotka nyt kevään aikana ehtivät tehdä valtavasti enemmän tutkimusta kuin normaalisti. Uutta tutkittavaakin tulee koko ajan! Koronan hyviä puolia on se kaikki tutkimus, mitä se tulee vielä vuosien ajan tuottamaan melkein millä vaan alalla. Niin paljon maailma muuttui tänä keväänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.
Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...
Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.
Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.
No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...
Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.
No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?
Koska sinne halutaan enemmän abeja.
Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.
Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.
Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.
Osittain olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin usein päntätään paljon enemmän kun sitten tutkinnon aikana. Avoimen kurssit ovat vasta alkeita. Vaikka olis tehnyt perus + aineopinnot, niin nehän on vasta niitä ihan ekoja kursseja ja asiat vaikeutuu myöhemmin. Niistä koostuu vasta hyvin pieni osa koko kandi + maisteri koulutusta. Kun alkaa saamaan lähiopetusta yliopistolla, niin kyllä se on paljon tehokkaampaa ja vaativampaa. Myös hieman kyseenalaistaisin sitä onko samat lehtorit avoimessa ja tutkintokursseilla. Mun kokemuksen mukaan ne isoimmat gurut opettaa vain tutkinto-opiskelijoita ja väikkärintekijöitä ja ne hieman vähemmän gurut avoimessa.
No en nyt vähättelisi perus- ja aineopintojen merkitystä. Ne muodostavat aika suuren osan kanditutkinnosta.
Esim.
Hieman harhaanjohtavastai nyt esitit tämän. Tuolla UTU sivulla on pääaineopiskelijoille aineopintoja 53-70op. Mutta tässä yhteydessä olemme ymmärtääkseni puhuneet aineopinnoista jotka on mahdollista suorittaa avoimessa ja niitä on vain 35op. Eli perus + aine, 25 + 35 = 50op joka ei ole suuri osuus psykan kandi + maisteritutkinnosta. Sitten kun pääsee sisään pääaineopiskelijaksi niin aukeaa mahdollisuus noihin loppuihin aineopintoihin, tutkielmiin, harkkoihin ja muihin opintoihin. (Ison osan muista opinnoista voi toki tehdä ennakkoon.)
Kandiopinnoista iso osa on myös sivuaineopintoja, jotka voi myös suorittaa myös avoimen kautta. Avoimen kautta suoritetut opinnot hyväksiluetaan. Sun periaatteen mukaisesti niitä avoimen kursseja ei saisi sitten edes hyväksilukea, jos ne on avoimessa tehty.
Mun pointti on se, että standardoitu ylioppilaskoe tai pääsykoe on validimpi mittari sisäänpääsyyn kuin yliopistokurssit. Mutta en väännä tästä enää.
Joo eli yliopistolta ei vaadita mitään laatua kuhan opiskelijat valitaan vaan sisään jonku yhden kokeen perusteella. Yliopistolehtorit saa elää ku pellolla, eikä tarvi välittää opetuksen tasosta mitään. Ja opiskelijoiden ei tarvi menestyä, koska onhan ne tehneet sen yhden kokeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.
Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...
Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.
Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.
No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...
Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.
No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?
Koska sinne halutaan enemmän abeja.
Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.
Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.
Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.
Osittain olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin usein päntätään paljon enemmän kun sitten tutkinnon aikana. Avoimen kurssit ovat vasta alkeita. Vaikka olis tehnyt perus + aineopinnot, niin nehän on vasta niitä ihan ekoja kursseja ja asiat vaikeutuu myöhemmin. Niistä koostuu vasta hyvin pieni osa koko kandi + maisteri koulutusta. Kun alkaa saamaan lähiopetusta yliopistolla, niin kyllä se on paljon tehokkaampaa ja vaativampaa. Myös hieman kyseenalaistaisin sitä onko samat lehtorit avoimessa ja tutkintokursseilla. Mun kokemuksen mukaan ne isoimmat gurut opettaa vain tutkinto-opiskelijoita ja väikkärintekijöitä ja ne hieman vähemmän gurut avoimessa.
No en nyt vähättelisi perus- ja aineopintojen merkitystä. Ne muodostavat aika suuren osan kanditutkinnosta.
Esim.
Hieman harhaanjohtavastai nyt esitit tämän. Tuolla UTU sivulla on pääaineopiskelijoille aineopintoja 53-70op. Mutta tässä yhteydessä olemme ymmärtääkseni puhuneet aineopinnoista jotka on mahdollista suorittaa avoimessa ja niitä on vain 35op. Eli perus + aine, 25 + 35 = 50op joka ei ole suuri osuus psykan kandi + maisteritutkinnosta. Sitten kun pääsee sisään pääaineopiskelijaksi niin aukeaa mahdollisuus noihin loppuihin aineopintoihin, tutkielmiin, harkkoihin ja muihin opintoihin. (Ison osan muista opinnoista voi toki tehdä ennakkoon.)
Kandiopinnoista iso osa on myös sivuaineopintoja, jotka voi myös suorittaa myös avoimen kautta. Avoimen kautta suoritetut opinnot hyväksiluetaan. Sun periaatteen mukaisesti niitä avoimen kursseja ei saisi sitten edes hyväksilukea, jos ne on avoimessa tehty.
Mun pointti on se, että standardoitu ylioppilaskoe tai pääsykoe on validimpi mittari sisäänpääsyyn kuin yliopistokurssit. Mutta en väännä tästä enää.
Joo eli yliopistolta ei vaadita mitään laatua kuhan opiskelijat valitaan vaan sisään jonku yhden kokeen perusteella. Yliopistolehtorit saa elää ku pellolla, eikä tarvi välittää opetuksen tasosta mitään. Ja opiskelijoiden ei tarvi menestyä, koska onhan ne tehneet sen yhden kokeen.
Jep oon istunut samalla kurssilla pääsykokeet läpäisseen kanssa. Hän jätti kaikki tehtävät viime tippaan. Teki vain minimin ja naureskeli, että kunhan läpi pääsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.
Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...
Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.
Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.
No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...
Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.
Se matematiikka nyt ei oikeasti ole niin olennaista psykologin työn kannalta.
Suurimmalle osalle sillä on suurempi merkitys kuin esim. terapiasoveltuvuudella. Riippuu paljon millaisiin työtehtäviin hakeutuu.
Perustele.
Psykologiliitto: "Psykologin asiantuntijuudessa yhdistyy tieteellinen ajattelu ja tutkimusosaaminen, psykometriikan tuntemus, kliininen kokemus, ihmisen kehityksen ja käyttäytymisen teoreettinen tuntemus sekä ymmärrys erilaisista sosiaalisista vuorovaikutusprosesseista kahdenvälisistä suhteista aina organisaation ja yhteiskunnan tasolle saakka."
Edelleenkään tuo matemaattinen osuus ei ole merkittävä.
Täällä ei tiedetä juuri mitään yliopistoista. Ei ole mitään professoreja, jotka eivät opettaisi. Koko opetushenkilökunta eli professorit ja lehtorit käyttävät ainakin noin 40 prosenttia työajasta opetukseen, monet enemmän (ei todellakaan mitään viittä prosenttia!). Useimmat tekevät paljon pidempiä päiviä kuin työsopimus edellyttäisi. Nimenomaan nyt on vaikeaa tehdä tutkimusta, koska etäopetus on vielä työläämpää kuin tavallinen. Meillä HY:ssä jokaisen täytyy pitää ainakin viisi kurssia plus ohjaukset ja paljon muuta sälää päälle. Hallintotyötäkin on paljon, koulutusohjelmien johtoryhmät ym. kokoukset. Avoimen kursseja vetävät yleensä tutkijat, joilla on tohtorintutkinto. Kursseista saa lisätuloja, jos on esim. pienellä apurahalla tutkijana. P.s. En ole töissä psykalla mutta lähialalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.
Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...
Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.
Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.
No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...
Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.
No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?
Koska sinne halutaan enemmän abeja.
Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.
Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.
Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.
Osittain olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin usein päntätään paljon enemmän kun sitten tutkinnon aikana. Avoimen kurssit ovat vasta alkeita. Vaikka olis tehnyt perus + aineopinnot, niin nehän on vasta niitä ihan ekoja kursseja ja asiat vaikeutuu myöhemmin. Niistä koostuu vasta hyvin pieni osa koko kandi + maisteri koulutusta. Kun alkaa saamaan lähiopetusta yliopistolla, niin kyllä se on paljon tehokkaampaa ja vaativampaa. Myös hieman kyseenalaistaisin sitä onko samat lehtorit avoimessa ja tutkintokursseilla. Mun kokemuksen mukaan ne isoimmat gurut opettaa vain tutkinto-opiskelijoita ja väikkärintekijöitä ja ne hieman vähemmän gurut avoimessa.
No en nyt vähättelisi perus- ja aineopintojen merkitystä. Ne muodostavat aika suuren osan kanditutkinnosta.
Esim.
Hieman harhaanjohtavastai nyt esitit tämän. Tuolla UTU sivulla on pääaineopiskelijoille aineopintoja 53-70op. Mutta tässä yhteydessä olemme ymmärtääkseni puhuneet aineopinnoista jotka on mahdollista suorittaa avoimessa ja niitä on vain 35op. Eli perus + aine, 25 + 35 = 50op joka ei ole suuri osuus psykan kandi + maisteritutkinnosta. Sitten kun pääsee sisään pääaineopiskelijaksi niin aukeaa mahdollisuus noihin loppuihin aineopintoihin, tutkielmiin, harkkoihin ja muihin opintoihin. (Ison osan muista opinnoista voi toki tehdä ennakkoon.)
Kandiopinnoista iso osa on myös sivuaineopintoja, jotka voi myös suorittaa myös avoimen kautta. Avoimen kautta suoritetut opinnot hyväksiluetaan. Sun periaatteen mukaisesti niitä avoimen kursseja ei saisi sitten edes hyväksilukea, jos ne on avoimessa tehty.
Mun pointti on se, että standardoitu ylioppilaskoe tai pääsykoe on validimpi mittari sisäänpääsyyn kuin yliopistokurssit. Mutta en väännä tästä enää.
Joo eli yliopistolta ei vaadita mitään laatua kuhan opiskelijat valitaan vaan sisään jonku yhden kokeen perusteella. Yliopistolehtorit saa elää ku pellolla, eikä tarvi välittää opetuksen tasosta mitään. Ja opiskelijoiden ei tarvi menestyä, koska onhan ne tehneet sen yhden kokeen.
Mistä tämä hyvin virheellinen käsitys kumpuaa? Muutenkin omituista keskustelua vailla oikeaa tietoa. Tämä keskustelu oli viime vuonna aivan eri tasoista, pakko sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei tiedetä juuri mitään yliopistoista. Ei ole mitään professoreja, jotka eivät opettaisi. Koko opetushenkilökunta eli professorit ja lehtorit käyttävät ainakin noin 40 prosenttia työajasta opetukseen, monet enemmän (ei todellakaan mitään viittä prosenttia!). Useimmat tekevät paljon pidempiä päiviä kuin työsopimus edellyttäisi. Nimenomaan nyt on vaikeaa tehdä tutkimusta, koska etäopetus on vielä työläämpää kuin tavallinen. Meillä HY:ssä jokaisen täytyy pitää ainakin viisi kurssia plus ohjaukset ja paljon muuta sälää päälle. Hallintotyötäkin on paljon, koulutusohjelmien johtoryhmät ym. kokoukset. Avoimen kursseja vetävät yleensä tutkijat, joilla on tohtorintutkinto. Kursseista saa lisätuloja, jos on esim. pienellä apurahalla tutkijana. P.s. En ole töissä psykalla mutta lähialalla.
"Professorien kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on 142 tuntia.
Väitöskirjaa palvelussuhteessa tekevien henkilöiden osalta suositeltavaa on, että opetukseen käytetään enintään 5 prosenttia vuosityöajasta ja että opetus liittyy henkilön omaan tutkimusalaan."
https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/tyoaika/yliopistot/#professorien-kontak…
Ei nyt ihan ole linjassa sinun mutusi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei tiedetä juuri mitään yliopistoista. Ei ole mitään professoreja, jotka eivät opettaisi. Koko opetushenkilökunta eli professorit ja lehtorit käyttävät ainakin noin 40 prosenttia työajasta opetukseen, monet enemmän (ei todellakaan mitään viittä prosenttia!). Useimmat tekevät paljon pidempiä päiviä kuin työsopimus edellyttäisi. Nimenomaan nyt on vaikeaa tehdä tutkimusta, koska etäopetus on vielä työläämpää kuin tavallinen. Meillä HY:ssä jokaisen täytyy pitää ainakin viisi kurssia plus ohjaukset ja paljon muuta sälää päälle. Hallintotyötäkin on paljon, koulutusohjelmien johtoryhmät ym. kokoukset. Avoimen kursseja vetävät yleensä tutkijat, joilla on tohtorintutkinto. Kursseista saa lisätuloja, jos on esim. pienellä apurahalla tutkijana. P.s. En ole töissä psykalla mutta lähialalla.
"Professorien kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on 142 tuntia.
Väitöskirjaa palvelussuhteessa tekevien henkilöiden osalta suositeltavaa on, että opetukseen käytetään enintään 5 prosenttia vuosityöajasta ja että opetus liittyy henkilön omaan tutkimusalaan."
https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/tyoaika/yliopistot/#professorien-kontak…Ei nyt ihan ole linjassa sinun mutusi kanssa.
Olisi kiinnostavaa tietää joltain joka tietää, mutta eikö tuon mukaan viikossa olisi noin 5h opetusta professorilla. Akavan sivuilla luki, että valmisteluaika olisi noin 3-5h per tunti. Mutta en ole asiantuntija joten saatoin katsoa väärin.
Olen kuullut, että nuo väikkäriläisten 5% (joka on vain suositus) eivät käytännössä koskaan pidä paikkaansa, vaan saa tehdä aivan rutosti töitä, jos ottaa tuollaisen maksetun paikan vastaan.
Todistusvalinta ja ne joilla on jo kandi suoritettu .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.
Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...
Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.
Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.
No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...
Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.
No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?
Koska sinne halutaan enemmän abeja.
Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.
Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.
Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.
Osittain olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin usein päntätään paljon enemmän kun sitten tutkinnon aikana. Avoimen kurssit ovat vasta alkeita. Vaikka olis tehnyt perus + aineopinnot, niin nehän on vasta niitä ihan ekoja kursseja ja asiat vaikeutuu myöhemmin. Niistä koostuu vasta hyvin pieni osa koko kandi + maisteri koulutusta. Kun alkaa saamaan lähiopetusta yliopistolla, niin kyllä se on paljon tehokkaampaa ja vaativampaa. Myös hieman kyseenalaistaisin sitä onko samat lehtorit avoimessa ja tutkintokursseilla. Mun kokemuksen mukaan ne isoimmat gurut opettaa vain tutkinto-opiskelijoita ja väikkärintekijöitä ja ne hieman vähemmän gurut avoimessa.
No en nyt vähättelisi perus- ja aineopintojen merkitystä. Ne muodostavat aika suuren osan kanditutkinnosta.
Esim.
Hieman harhaanjohtavastai nyt esitit tämän. Tuolla UTU sivulla on pääaineopiskelijoille aineopintoja 53-70op. Mutta tässä yhteydessä olemme ymmärtääkseni puhuneet aineopinnoista jotka on mahdollista suorittaa avoimessa ja niitä on vain 35op. Eli perus + aine, 25 + 35 = 50op joka ei ole suuri osuus psykan kandi + maisteritutkinnosta. Sitten kun pääsee sisään pääaineopiskelijaksi niin aukeaa mahdollisuus noihin loppuihin aineopintoihin, tutkielmiin, harkkoihin ja muihin opintoihin. (Ison osan muista opinnoista voi toki tehdä ennakkoon.)
Kandiopinnoista iso osa on myös sivuaineopintoja, jotka voi myös suorittaa myös avoimen kautta. Avoimen kautta suoritetut opinnot hyväksiluetaan. Sun periaatteen mukaisesti niitä avoimen kursseja ei saisi sitten edes hyväksilukea, jos ne on avoimessa tehty.
Mun pointti on se, että standardoitu ylioppilaskoe tai pääsykoe on validimpi mittari sisäänpääsyyn kuin yliopistokurssit. Mutta en väännä tästä enää.
Joo eli yliopistolta ei vaadita mitään laatua kuhan opiskelijat valitaan vaan sisään jonku yhden kokeen perusteella. Yliopistolehtorit saa elää ku pellolla, eikä tarvi välittää opetuksen tasosta mitään. Ja opiskelijoiden ei tarvi menestyä, koska onhan ne tehneet sen yhden kokeen.
Tämä keskustelu oli viime vuonna aivan eri tasoista, pakko sanoa.
Olen täysin samaa mieltä. Ensin tämä keskustelu oli aivan hiljainen ja nyt täällä on ainakin muutama tosi kova vänkääjä. Välillä sapettaa ja mietin, että toivottavasti sinusta ei tule kurssikaveriani. Kiitokset kaikille positiivisille, keskustelukykyisille hakijoille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei tiedetä juuri mitään yliopistoista. Ei ole mitään professoreja, jotka eivät opettaisi. Koko opetushenkilökunta eli professorit ja lehtorit käyttävät ainakin noin 40 prosenttia työajasta opetukseen, monet enemmän (ei todellakaan mitään viittä prosenttia!). Useimmat tekevät paljon pidempiä päiviä kuin työsopimus edellyttäisi. Nimenomaan nyt on vaikeaa tehdä tutkimusta, koska etäopetus on vielä työläämpää kuin tavallinen. Meillä HY:ssä jokaisen täytyy pitää ainakin viisi kurssia plus ohjaukset ja paljon muuta sälää päälle. Hallintotyötäkin on paljon, koulutusohjelmien johtoryhmät ym. kokoukset. Avoimen kursseja vetävät yleensä tutkijat, joilla on tohtorintutkinto. Kursseista saa lisätuloja, jos on esim. pienellä apurahalla tutkijana. P.s. En ole töissä psykalla mutta lähialalla.
"Professorien kontaktiopetuksen enimmäistuntimäärä on 142 tuntia.
Väitöskirjaa palvelussuhteessa tekevien henkilöiden osalta suositeltavaa on, että opetukseen käytetään enintään 5 prosenttia vuosityöajasta ja että opetus liittyy henkilön omaan tutkimusalaan."
https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/tyoaika/yliopistot/#professorien-kontak…Ei nyt ihan ole linjassa sinun mutusi kanssa.
Se on täysin linjassa minun tietoni kanssa, kai minä itse tiedän, mitä työsuunnitelmassani lukee. Kontaktiopetus tarkoittaa niitä tunteja, jotka käytetään luentosalissa opiskelijoiden kanssa. Se on murto-osa opetukseen käytetystä työajasta. Ei sinne voi kävellä hölisemään valmistautumattomana mitä sylki suuhun tuo. Opiskelijoiden tentit/esseet ym. täytyy myös tarkastaa ja perustella arvosanat hyvin. Jos sitä ei tekisi, opiskelijat nostaisivat metelin. Väitöskirjantekijät ovat aivan eri porukkaa kuin professorit ja lehtorit, ja heihin pätee tuo vähintään 5 prosenttia, tosin harvoin se niin vähään jää, kuten joku kommentoikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.
Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...
Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.
Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.
No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...
Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.
No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?
Koska sinne halutaan enemmän abeja.
Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.
Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.
Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.
Osittain olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin usein päntätään paljon enemmän kun sitten tutkinnon aikana. Avoimen kurssit ovat vasta alkeita. Vaikka olis tehnyt perus + aineopinnot, niin nehän on vasta niitä ihan ekoja kursseja ja asiat vaikeutuu myöhemmin. Niistä koostuu vasta hyvin pieni osa koko kandi + maisteri koulutusta. Kun alkaa saamaan lähiopetusta yliopistolla, niin kyllä se on paljon tehokkaampaa ja vaativampaa. Myös hieman kyseenalaistaisin sitä onko samat lehtorit avoimessa ja tutkintokursseilla. Mun kokemuksen mukaan ne isoimmat gurut opettaa vain tutkinto-opiskelijoita ja väikkärintekijöitä ja ne hieman vähemmän gurut avoimessa.
No en nyt vähättelisi perus- ja aineopintojen merkitystä. Ne muodostavat aika suuren osan kanditutkinnosta.
Esim.
Hieman harhaanjohtavastai nyt esitit tämän. Tuolla UTU sivulla on pääaineopiskelijoille aineopintoja 53-70op. Mutta tässä yhteydessä olemme ymmärtääkseni puhuneet aineopinnoista jotka on mahdollista suorittaa avoimessa ja niitä on vain 35op. Eli perus + aine, 25 + 35 = 50op joka ei ole suuri osuus psykan kandi + maisteritutkinnosta. Sitten kun pääsee sisään pääaineopiskelijaksi niin aukeaa mahdollisuus noihin loppuihin aineopintoihin, tutkielmiin, harkkoihin ja muihin opintoihin. (Ison osan muista opinnoista voi toki tehdä ennakkoon.)
Kandiopinnoista iso osa on myös sivuaineopintoja, jotka voi myös suorittaa myös avoimen kautta. Avoimen kautta suoritetut opinnot hyväksiluetaan. Sun periaatteen mukaisesti niitä avoimen kursseja ei saisi sitten edes hyväksilukea, jos ne on avoimessa tehty.
Mun pointti on se, että standardoitu ylioppilaskoe tai pääsykoe on validimpi mittari sisäänpääsyyn kuin yliopistokurssit. Mutta en väännä tästä enää.
Joo eli yliopistolta ei vaadita mitään laatua kuhan opiskelijat valitaan vaan sisään jonku yhden kokeen perusteella. Yliopistolehtorit saa elää ku pellolla, eikä tarvi välittää opetuksen tasosta mitään. Ja opiskelijoiden ei tarvi menestyä, koska onhan ne tehneet sen yhden kokeen.
Tämä keskustelu oli viime vuonna aivan eri tasoista, pakko sanoa.
Olen täysin samaa mieltä. Ensin tämä keskustelu oli aivan hiljainen ja nyt täällä on ainakin muutama tosi kova vänkääjä. Välillä sapettaa ja mietin, että toivottavasti sinusta ei tule kurssikaveriani. Kiitokset kaikille positiivisille, keskustelukykyisille hakijoille!
Nokun tänne tuli nyt näitä olevinaan yliopiston lehtoreita vänkäämään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.
Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...
Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.
Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.
No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...
Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.
No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?
Koska sinne halutaan enemmän abeja.
Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.
Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.
Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.
Osittain olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin usein päntätään paljon enemmän kun sitten tutkinnon aikana. Avoimen kurssit ovat vasta alkeita. Vaikka olis tehnyt perus + aineopinnot, niin nehän on vasta niitä ihan ekoja kursseja ja asiat vaikeutuu myöhemmin. Niistä koostuu vasta hyvin pieni osa koko kandi + maisteri koulutusta. Kun alkaa saamaan lähiopetusta yliopistolla, niin kyllä se on paljon tehokkaampaa ja vaativampaa. Myös hieman kyseenalaistaisin sitä onko samat lehtorit avoimessa ja tutkintokursseilla. Mun kokemuksen mukaan ne isoimmat gurut opettaa vain tutkinto-opiskelijoita ja väikkärintekijöitä ja ne hieman vähemmän gurut avoimessa.
No en nyt vähättelisi perus- ja aineopintojen merkitystä. Ne muodostavat aika suuren osan kanditutkinnosta.
Esim.
Hieman harhaanjohtavastai nyt esitit tämän. Tuolla UTU sivulla on pääaineopiskelijoille aineopintoja 53-70op. Mutta tässä yhteydessä olemme ymmärtääkseni puhuneet aineopinnoista jotka on mahdollista suorittaa avoimessa ja niitä on vain 35op. Eli perus + aine, 25 + 35 = 50op joka ei ole suuri osuus psykan kandi + maisteritutkinnosta. Sitten kun pääsee sisään pääaineopiskelijaksi niin aukeaa mahdollisuus noihin loppuihin aineopintoihin, tutkielmiin, harkkoihin ja muihin opintoihin. (Ison osan muista opinnoista voi toki tehdä ennakkoon.)
Kandiopinnoista iso osa on myös sivuaineopintoja, jotka voi myös suorittaa myös avoimen kautta. Avoimen kautta suoritetut opinnot hyväksiluetaan. Sun periaatteen mukaisesti niitä avoimen kursseja ei saisi sitten edes hyväksilukea, jos ne on avoimessa tehty.
Mun pointti on se, että standardoitu ylioppilaskoe tai pääsykoe on validimpi mittari sisäänpääsyyn kuin yliopistokurssit. Mutta en väännä tästä enää.
Joo eli yliopistolta ei vaadita mitään laatua kuhan opiskelijat valitaan vaan sisään jonku yhden kokeen perusteella. Yliopistolehtorit saa elää ku pellolla, eikä tarvi välittää opetuksen tasosta mitään. Ja opiskelijoiden ei tarvi menestyä, koska onhan ne tehneet sen yhden kokeen.
Tämä keskustelu oli viime vuonna aivan eri tasoista, pakko sanoa.
Olen täysin samaa mieltä. Ensin tämä keskustelu oli aivan hiljainen ja nyt täällä on ainakin muutama tosi kova vänkääjä. Välillä sapettaa ja mietin, että toivottavasti sinusta ei tule kurssikaveriani. Kiitokset kaikille positiivisille, keskustelukykyisille hakijoille!
Veikkaisin, että tämä epätietoisuuden leimaama, stressaava tilanne tuo esiin sitä agressiivisempaa kommentointia. Porukka on turhautunutta ja silloin ärsyttää entistä enemmän se, että joku kyseenalaistaa sen omalta kannalta edullisimman tavan valita opiskelijat. Näistä voi hyvin keskustella, mutta argumentointi olisi hyvä pitää asiallisena ja perusteltuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.
Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...
Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.
Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.
No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...
Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.
No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?
Koska sinne halutaan enemmän abeja.
Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.
Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.
Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.
Osittain olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin usein päntätään paljon enemmän kun sitten tutkinnon aikana. Avoimen kurssit ovat vasta alkeita. Vaikka olis tehnyt perus + aineopinnot, niin nehän on vasta niitä ihan ekoja kursseja ja asiat vaikeutuu myöhemmin. Niistä koostuu vasta hyvin pieni osa koko kandi + maisteri koulutusta. Kun alkaa saamaan lähiopetusta yliopistolla, niin kyllä se on paljon tehokkaampaa ja vaativampaa. Myös hieman kyseenalaistaisin sitä onko samat lehtorit avoimessa ja tutkintokursseilla. Mun kokemuksen mukaan ne isoimmat gurut opettaa vain tutkinto-opiskelijoita ja väikkärintekijöitä ja ne hieman vähemmän gurut avoimessa.
No en nyt vähättelisi perus- ja aineopintojen merkitystä. Ne muodostavat aika suuren osan kanditutkinnosta.
Esim.
Hieman harhaanjohtavastai nyt esitit tämän. Tuolla UTU sivulla on pääaineopiskelijoille aineopintoja 53-70op. Mutta tässä yhteydessä olemme ymmärtääkseni puhuneet aineopinnoista jotka on mahdollista suorittaa avoimessa ja niitä on vain 35op. Eli perus + aine, 25 + 35 = 50op joka ei ole suuri osuus psykan kandi + maisteritutkinnosta. Sitten kun pääsee sisään pääaineopiskelijaksi niin aukeaa mahdollisuus noihin loppuihin aineopintoihin, tutkielmiin, harkkoihin ja muihin opintoihin. (Ison osan muista opinnoista voi toki tehdä ennakkoon.)
Kandiopinnoista iso osa on myös sivuaineopintoja, jotka voi myös suorittaa myös avoimen kautta. Avoimen kautta suoritetut opinnot hyväksiluetaan. Sun periaatteen mukaisesti niitä avoimen kursseja ei saisi sitten edes hyväksilukea, jos ne on avoimessa tehty.
Mun pointti on se, että standardoitu ylioppilaskoe tai pääsykoe on validimpi mittari sisäänpääsyyn kuin yliopistokurssit. Mutta en väännä tästä enää.
Joo eli yliopistolta ei vaadita mitään laatua kuhan opiskelijat valitaan vaan sisään jonku yhden kokeen perusteella. Yliopistolehtorit saa elää ku pellolla, eikä tarvi välittää opetuksen tasosta mitään. Ja opiskelijoiden ei tarvi menestyä, koska onhan ne tehneet sen yhden kokeen.
Mistä tämä hyvin virheellinen käsitys kumpuaa? Muutenkin omituista keskustelua vailla oikeaa tietoa. Tämä keskustelu oli viime vuonna aivan eri tasoista, pakko sanoa.
Tässä nyt sattuu olemaan useampi ihminen koronavapaalla ja aikaa kommentoida joka keskusteluun. Mutta on tuo ihan totta, että yliopiston taso ei nouse, jos siellä ei vaadita opettajilta eikä oppilailta mitään :/ ikävä kyllä. Abit ei uskalla sanoa mitään, koska ne luulee, että tämä pitää vain hyväksyä ja opettajat ei sano mitään, koska haluavat päästä vähällä. Ihan luonnollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.
Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...
Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.
Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.
No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...
Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.
No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?
Koska sinne halutaan enemmän abeja.
Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.
Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.
Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.
Osittain olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin usein päntätään paljon enemmän kun sitten tutkinnon aikana. Avoimen kurssit ovat vasta alkeita. Vaikka olis tehnyt perus + aineopinnot, niin nehän on vasta niitä ihan ekoja kursseja ja asiat vaikeutuu myöhemmin. Niistä koostuu vasta hyvin pieni osa koko kandi + maisteri koulutusta. Kun alkaa saamaan lähiopetusta yliopistolla, niin kyllä se on paljon tehokkaampaa ja vaativampaa. Myös hieman kyseenalaistaisin sitä onko samat lehtorit avoimessa ja tutkintokursseilla. Mun kokemuksen mukaan ne isoimmat gurut opettaa vain tutkinto-opiskelijoita ja väikkärintekijöitä ja ne hieman vähemmän gurut avoimessa.
No en nyt vähättelisi perus- ja aineopintojen merkitystä. Ne muodostavat aika suuren osan kanditutkinnosta.
Esim.
Hieman harhaanjohtavastai nyt esitit tämän. Tuolla UTU sivulla on pääaineopiskelijoille aineopintoja 53-70op. Mutta tässä yhteydessä olemme ymmärtääkseni puhuneet aineopinnoista jotka on mahdollista suorittaa avoimessa ja niitä on vain 35op. Eli perus + aine, 25 + 35 = 50op joka ei ole suuri osuus psykan kandi + maisteritutkinnosta. Sitten kun pääsee sisään pääaineopiskelijaksi niin aukeaa mahdollisuus noihin loppuihin aineopintoihin, tutkielmiin, harkkoihin ja muihin opintoihin. (Ison osan muista opinnoista voi toki tehdä ennakkoon.)
Kandiopinnoista iso osa on myös sivuaineopintoja, jotka voi myös suorittaa myös avoimen kautta. Avoimen kautta suoritetut opinnot hyväksiluetaan. Sun periaatteen mukaisesti niitä avoimen kursseja ei saisi sitten edes hyväksilukea, jos ne on avoimessa tehty.
Mun pointti on se, että standardoitu ylioppilaskoe tai pääsykoe on validimpi mittari sisäänpääsyyn kuin yliopistokurssit. Mutta en väännä tästä enää.
Joo eli yliopistolta ei vaadita mitään laatua kuhan opiskelijat valitaan vaan sisään jonku yhden kokeen perusteella. Yliopistolehtorit saa elää ku pellolla, eikä tarvi välittää opetuksen tasosta mitään. Ja opiskelijoiden ei tarvi menestyä, koska onhan ne tehneet sen yhden kokeen.
Tämä keskustelu oli viime vuonna aivan eri tasoista, pakko sanoa.
Olen täysin samaa mieltä. Ensin tämä keskustelu oli aivan hiljainen ja nyt täällä on ainakin muutama tosi kova vänkääjä. Välillä sapettaa ja mietin, että toivottavasti sinusta ei tule kurssikaveriani. Kiitokset kaikille positiivisille, keskustelukykyisille hakijoille!
Veikkaisin, että tämä epätietoisuuden leimaama, stressaava tilanne tuo esiin sitä agressiivisempaa kommentointia. Porukka on turhautunutta ja silloin ärsyttää entistä enemmän se, että joku kyseenalaistaa sen omalta kannalta edullisimman tavan valita opiskelijat. Näistä voi hyvin keskustella, mutta argumentointi olisi hyvä pitää asiallisena ja perusteltuna.
Mun mielestä täällä on kyllä ollut ihan asiallista. Ellei sitten katsota epäasialliseksi sitä, että on toisen kanssa eri mieltä. Mutta kai mielipiteen saa sanoa. Totuutta on myös vaikea kuunnella.
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
OK, no mun kokemus omasta aineesta on, että isot proffat veti noin puolet meidän pääaineopiskelijoiden kursseista. Vähemmän vastuuta ottavat lehtorit lähestulkoon sen toisen puolen. Joskus oli joku väikkärinvääntäjä jollain kurssilla pitämässä paria luentoa (usein ohjatusti tai lehtorin arvioimana). Sitten taas avoimen kursseissa oli ihan outoja nimiä ja esittelivät usein itsensä niin, että ovat vuosikausia vetäneet avoimen kursseja. Ei ne meidän proffat ainakaan kesällä suostuisi mitään avoimen kurssia vetämään. Ja myös se oli ihan yleisesti tiedossa, että jotkut opet arvostelivat ankarammin kuin toiset. Sitten jos samannimisellä kurssilla seuraavana vuonna vaihtui opettaja, niin arvostelu saattoi muuttua esim. paljon helpommaksi. Mutta kai ne jonkinlaista jatkumoa yritti pitää siinä arviointilinjassa varsinkin niillä kurseilla millä voi hakea jatko-opintoihin. Luulis.