Psykologia 2020

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.

Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...

Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.

Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.

Ei pääse tilastomatematiikasta niin helposti läpi ja hyvin arvosanoin, jos ei tosissaan ole lukenut. Ja esim. Joen suun yliopistossa esim. oikkiksen kursseista on todella vaikea saada hyvää arvosanaa. Voit mennä kokeilemaan. Siis kokeile joku niistä kursseista, joissa pitää omaksua joku oikeustieteen alan säännöstö. Ei niitä ensimmäisiä helppoja "tervetuloa opiskelijaksi" -kursseja.

Ja kokeile silleen, et yrität samaan aikaan saada useamman kurssin läpi ja edetä niin ku normaalisti opinnoissa. Ei niin, että käyt tekeen vaan yhden kurssin ja sulla on aikaa panostaa siihen täysillä ja opetella kaikki ulkoa. Kokeile tehdä salitenttinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.

Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...

Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.

Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.

No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...

Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.

No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.

Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...

Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.

Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.

No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...

Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.

Se matematiikka nyt ei oikeasti ole niin olennaista psykologin työn kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.

Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...

Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.

Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.

No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...

Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.

No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?

Koska sinne halutaan enemmän abeja. 

Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.

Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...

Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.

Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.

Ei pääse tilastomatematiikasta niin helposti läpi ja hyvin arvosanoin, jos ei tosissaan ole lukenut. Ja esim. Joen suun yliopistossa esim. oikkiksen kursseista on todella vaikea saada hyvää arvosanaa. Voit mennä kokeilemaan. Siis kokeile joku niistä kursseista, joissa pitää omaksua joku oikeustieteen alan säännöstö. Ei niitä ensimmäisiä helppoja "tervetuloa opiskelijaksi" -kursseja.

Pääsin tilastomatikan kurssista  pistettä vaille arvosana 5 läpi, vaikka olin hädintuskin katsonut luentovideot ja tehnyt vaan puolet laskareista. Jyu 6op. Samoin itse asiassa pääsin HY R-ohjelmointi/tilastomatikka kurssista lähes 5 läpi vaikka olin aika ulalla. Pisteitä sai yrityksestä ja aktiivisuudesta kysymyspalstalla. Vaikka mun kysymykset oli tyyliin "en tajua mitään", niin jokaisesta sellaisesta sai pisteen ja niiden avulla korotettua arvosanaa yhdellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.

Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...

Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.

Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.

No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...

Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.

No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?

Koska sinne halutaan enemmän abeja. 

Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.

Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.

Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.

Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...

Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.

Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.

No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...

Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.

Se matematiikka nyt ei oikeasti ole niin olennaista psykologin työn kannalta.

Suurimmalle osalle sillä on suurempi merkitys kuin esim. terapiasoveltuvuudella. Riippuu paljon millaisiin työtehtäviin hakeutuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.

Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...

Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.

Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.

Ei pääse tilastomatematiikasta niin helposti läpi ja hyvin arvosanoin, jos ei tosissaan ole lukenut. Ja esim. Joen suun yliopistossa esim. oikkiksen kursseista on todella vaikea saada hyvää arvosanaa. Voit mennä kokeilemaan. Siis kokeile joku niistä kursseista, joissa pitää omaksua joku oikeustieteen alan säännöstö. Ei niitä ensimmäisiä helppoja "tervetuloa opiskelijaksi" -kursseja.

Pääsin tilastomatikan kurssista  pistettä vaille arvosana 5 läpi, vaikka olin hädintuskin katsonut luentovideot ja tehnyt vaan puolet laskareista. Jyu 6op. Samoin itse asiassa pääsin HY R-ohjelmointi/tilastomatikka kurssista lähes 5 läpi vaikka olin aika ulalla. Pisteitä sai yrityksestä ja aktiivisuudesta kysymyspalstalla. Vaikka mun kysymykset oli tyyliin "en tajua mitään", niin jokaisesta sellaisesta sai pisteen ja niiden avulla korotettua arvosanaa yhdellä.

En tiedä millä kurssilla oot ollut, mutta mä oon tenttinyt salitenttinä tilastomatematiikan ja siinä piti osata kaavat ulkoa ja soveltaa oppimaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.

Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...

Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.

Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.

No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...

Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.

Se matematiikka nyt ei oikeasti ole niin olennaista psykologin työn kannalta.

Suurimmalle osalle sillä on suurempi merkitys kuin esim. terapiasoveltuvuudella. Riippuu paljon millaisiin työtehtäviin hakeutuu.

Perustele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.

Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...

Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.

Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.

No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...

Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.

No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?

Koska sinne halutaan enemmän abeja. 

Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.

Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.

Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.

Osittain olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin usein päntätään paljon enemmän kun sitten tutkinnon aikana. Avoimen kurssit ovat vasta alkeita. Vaikka olis tehnyt perus + aineopinnot, niin nehän on vasta niitä ihan ekoja kursseja ja asiat vaikeutuu myöhemmin. Niistä koostuu vasta hyvin pieni osa koko kandi + maisteri koulutusta. Kun alkaa saamaan lähiopetusta yliopistolla, niin kyllä se on paljon tehokkaampaa ja vaativampaa. Myös hieman kyseenalaistaisin sitä onko samat lehtorit avoimessa ja tutkintokursseilla. Mun kokemuksen mukaan ne isoimmat gurut opettaa vain tutkinto-opiskelijoita ja väikkärintekijöitä ja ne hieman vähemmän gurut avoimessa.

Itseasiassa avoimen väylän ottaminen sisäänhakuun mukaan parantaisi yliopistojen opetuksen tasoa. Tällä hetkellä yliopisto-opettajat saa laiskotella ja vetää kurssit läpi miten sattuu. Kun ei ole tarkotuksena opettaa vaan kuhan hengailla ja nopeesti selittää asiat. Opiskelijat etenee mentalitentilla "kuhan menee läpi".

Auta armias, jos kaikilta alettaisiin vaatia hyviä arvosanoja. Siinäpä ne opiskelijatkin heräisi ja alkaisi vaatia opettajilta kunnon opetusta ja palautetta.

Nytte opettajat saa rauhassa istuskella suojatyöpaikassaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.

Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...

Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.

Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.

No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...

Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.

No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?

Koska sinne halutaan enemmän abeja. 

Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.

Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.

Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.

Osittain olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin usein päntätään paljon enemmän kun sitten tutkinnon aikana. Avoimen kurssit ovat vasta alkeita. Vaikka olis tehnyt perus + aineopinnot, niin nehän on vasta niitä ihan ekoja kursseja ja asiat vaikeutuu myöhemmin. Niistä koostuu vasta hyvin pieni osa koko kandi + maisteri koulutusta. Kun alkaa saamaan lähiopetusta yliopistolla, niin kyllä se on paljon tehokkaampaa ja vaativampaa. Myös hieman kyseenalaistaisin sitä onko samat lehtorit avoimessa ja tutkintokursseilla. Mun kokemuksen mukaan ne isoimmat gurut opettaa vain tutkinto-opiskelijoita ja väikkärintekijöitä ja ne hieman vähemmän gurut avoimessa.

Siis kyllä opettaa. Gurut opettaa omat kurssinsa, omat gurukurssinsa ihan kaikille. Mä tiedän, koska been there and done that.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.

Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...

Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.

Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.

Ei pääse tilastomatematiikasta niin helposti läpi ja hyvin arvosanoin, jos ei tosissaan ole lukenut. Ja esim. Joen suun yliopistossa esim. oikkiksen kursseista on todella vaikea saada hyvää arvosanaa. Voit mennä kokeilemaan. Siis kokeile joku niistä kursseista, joissa pitää omaksua joku oikeustieteen alan säännöstö. Ei niitä ensimmäisiä helppoja "tervetuloa opiskelijaksi" -kursseja.

Pääsin tilastomatikan kurssista  pistettä vaille arvosana 5 läpi, vaikka olin hädintuskin katsonut luentovideot ja tehnyt vaan puolet laskareista. Jyu 6op. Samoin itse asiassa pääsin HY R-ohjelmointi/tilastomatikka kurssista lähes 5 läpi vaikka olin aika ulalla. Pisteitä sai yrityksestä ja aktiivisuudesta kysymyspalstalla. Vaikka mun kysymykset oli tyyliin "en tajua mitään", niin jokaisesta sellaisesta sai pisteen ja niiden avulla korotettua arvosanaa yhdellä.

En tiedä millä kurssilla oot ollut, mutta mä oon tenttinyt salitenttinä tilastomatematiikan ja siinä piti osata kaavat ulkoa ja soveltaa oppimaansa.

R-ohjelmointi oli etänä ja JYU oli salitenttinä. Kaavat piti jotenkuten osata, mutta ne löytyi tentissä myös kaavaliitteestä kuten pääsykokeessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.

Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...

Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.

Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.

No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...

Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.

No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?

Koska sinne halutaan enemmän abeja. 

Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.

Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.

Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.

Osittain olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin usein päntätään paljon enemmän kun sitten tutkinnon aikana. Avoimen kurssit ovat vasta alkeita. Vaikka olis tehnyt perus + aineopinnot, niin nehän on vasta niitä ihan ekoja kursseja ja asiat vaikeutuu myöhemmin. Niistä koostuu vasta hyvin pieni osa koko kandi + maisteri koulutusta. Kun alkaa saamaan lähiopetusta yliopistolla, niin kyllä se on paljon tehokkaampaa ja vaativampaa. Myös hieman kyseenalaistaisin sitä onko samat lehtorit avoimessa ja tutkintokursseilla. Mun kokemuksen mukaan ne isoimmat gurut opettaa vain tutkinto-opiskelijoita ja väikkärintekijöitä ja ne hieman vähemmän gurut avoimessa.

Siis kyllä opettaa. Gurut opettaa omat kurssinsa, omat gurukurssinsa ihan kaikille. Mä tiedän, koska been there and done that.

Jokainen opettaja on erikoistunut omalle alalleen ja opettaa sitä oman alan kurssia. Ihan sama kuka siellä on kuuntelemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.

Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...

Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.

Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.

No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...

Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.

No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?

Koska sinne halutaan enemmän abeja. 

Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.

Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.

Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.

Osittain olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin usein päntätään paljon enemmän kun sitten tutkinnon aikana. Avoimen kurssit ovat vasta alkeita. Vaikka olis tehnyt perus + aineopinnot, niin nehän on vasta niitä ihan ekoja kursseja ja asiat vaikeutuu myöhemmin. Niistä koostuu vasta hyvin pieni osa koko kandi + maisteri koulutusta. Kun alkaa saamaan lähiopetusta yliopistolla, niin kyllä se on paljon tehokkaampaa ja vaativampaa. Myös hieman kyseenalaistaisin sitä onko samat lehtorit avoimessa ja tutkintokursseilla. Mun kokemuksen mukaan ne isoimmat gurut opettaa vain tutkinto-opiskelijoita ja väikkärintekijöitä ja ne hieman vähemmän gurut avoimessa.

Siis kyllä opettaa. Gurut opettaa omat kurssinsa, omat gurukurssinsa ihan kaikille. Mä tiedän, koska been there and done that.

Voitko perustella? Minä myös been there, done that ja on eri kokemus. Aine ei ollut psykologia, mutta tässä keskustelun lomassa on heitetty, että muidenkin aineiden avoimen/tutkinto-opinnot tulisi ottaa huomioon, niin siksi uskaltauduin kommentoimaan. Jos katsoo esim. HY psykan proffia niin löytyy tällaisia nimiä Kimmo Alho, Marko Elovainio, Annette Hortstmann, Minna Laakos, Teppo Särkämö. Jos katsoo HY avoiment psykan kurssin vetäjiä niin löytyy tällaisia nimiä Emma Salo, Lottaliina Tynkkynen, Marius Lahti-Pulkkinen, Silja Martikainen, Katri Savolainen, Christian Hakulinen, Suvi Virtanen. Mutta olen avoimin mielin muuttamassa omia ajatuksiani. Omat kokemukseni vaan (toisesta aineesta) ovat olleet sellaisia, että tutkintokursseja opettaa proffat ja avoimen kursseja muut. Tämä on karkea jako, koska tutkintokursseja opettaa toki muutkin kuin proffat. Joka tapauksessa yliopistouralla on tietty etenemisjärjestys ja yleensä jostain on aloitettava. Tuskin heti opetetaan niitä vaikeimpia maisteritason kursseja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.

Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...

Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.

Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.

No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...

Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.

No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?

Koska sinne halutaan enemmän abeja. 

Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.

Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.

Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.

Osittain olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin usein päntätään paljon enemmän kun sitten tutkinnon aikana. Avoimen kurssit ovat vasta alkeita. Vaikka olis tehnyt perus + aineopinnot, niin nehän on vasta niitä ihan ekoja kursseja ja asiat vaikeutuu myöhemmin. Niistä koostuu vasta hyvin pieni osa koko kandi + maisteri koulutusta. Kun alkaa saamaan lähiopetusta yliopistolla, niin kyllä se on paljon tehokkaampaa ja vaativampaa. Myös hieman kyseenalaistaisin sitä onko samat lehtorit avoimessa ja tutkintokursseilla. Mun kokemuksen mukaan ne isoimmat gurut opettaa vain tutkinto-opiskelijoita ja väikkärintekijöitä ja ne hieman vähemmän gurut avoimessa.

No en nyt vähättelisi perus- ja aineopintojen merkitystä. Ne muodostavat aika suuren osan kanditutkinnosta.

Esim.

https://opas.peppi.utu.fi/fi/tutkinto-ohjelma/2637

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.

Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...

Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.

Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.

No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...

Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.

No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?

Koska sinne halutaan enemmän abeja. 

Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.

Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.

Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.

Osittain olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin usein päntätään paljon enemmän kun sitten tutkinnon aikana. Avoimen kurssit ovat vasta alkeita. Vaikka olis tehnyt perus + aineopinnot, niin nehän on vasta niitä ihan ekoja kursseja ja asiat vaikeutuu myöhemmin. Niistä koostuu vasta hyvin pieni osa koko kandi + maisteri koulutusta. Kun alkaa saamaan lähiopetusta yliopistolla, niin kyllä se on paljon tehokkaampaa ja vaativampaa. Myös hieman kyseenalaistaisin sitä onko samat lehtorit avoimessa ja tutkintokursseilla. Mun kokemuksen mukaan ne isoimmat gurut opettaa vain tutkinto-opiskelijoita ja väikkärintekijöitä ja ne hieman vähemmän gurut avoimessa.

No en nyt vähättelisi perus- ja aineopintojen merkitystä. Ne muodostavat aika suuren osan kanditutkinnosta.

Esim.

https://opas.peppi.utu.fi/fi/tutkinto-ohjelma/2637

Hieman harhaanjohtavastai nyt esitit tämän. Tuolla UTU sivulla on pääaineopiskelijoille aineopintoja 53-70op. Mutta tässä yhteydessä olemme ymmärtääkseni puhuneet aineopinnoista jotka on mahdollista suorittaa avoimessa ja niitä on vain 35op. Eli perus + aine, 25 + 35 = 50op joka ei ole suuri osuus psykan kandi + maisteritutkinnosta. Sitten kun pääsee sisään pääaineopiskelijaksi niin aukeaa mahdollisuus noihin loppuihin aineopintoihin, tutkielmiin, harkkoihin ja muihin opintoihin. (Ison osan muista opinnoista voi toki tehdä ennakkoon.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.

Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...

Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.

Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.

No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...

Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.

No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?

Koska sinne halutaan enemmän abeja. 

Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.

Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.

Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.

Osittain olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin usein päntätään paljon enemmän kun sitten tutkinnon aikana. Avoimen kurssit ovat vasta alkeita. Vaikka olis tehnyt perus + aineopinnot, niin nehän on vasta niitä ihan ekoja kursseja ja asiat vaikeutuu myöhemmin. Niistä koostuu vasta hyvin pieni osa koko kandi + maisteri koulutusta. Kun alkaa saamaan lähiopetusta yliopistolla, niin kyllä se on paljon tehokkaampaa ja vaativampaa. Myös hieman kyseenalaistaisin sitä onko samat lehtorit avoimessa ja tutkintokursseilla. Mun kokemuksen mukaan ne isoimmat gurut opettaa vain tutkinto-opiskelijoita ja väikkärintekijöitä ja ne hieman vähemmän gurut avoimessa.

Siis kyllä opettaa. Gurut opettaa omat kurssinsa, omat gurukurssinsa ihan kaikille. Mä tiedän, koska been there and done that.

Voitko perustella? Minä myös been there, done that ja on eri kokemus. Aine ei ollut psykologia, mutta tässä keskustelun lomassa on heitetty, että muidenkin aineiden avoimen/tutkinto-opinnot tulisi ottaa huomioon, niin siksi uskaltauduin kommentoimaan. Jos katsoo esim. HY psykan proffia niin löytyy tällaisia nimiä Kimmo Alho, Marko Elovainio, Annette Hortstmann, Minna Laakos, Teppo Särkämö. Jos katsoo HY avoiment psykan kurssin vetäjiä niin löytyy tällaisia nimiä Emma Salo, Lottaliina Tynkkynen, Marius Lahti-Pulkkinen, Silja Martikainen, Katri Savolainen, Christian Hakulinen, Suvi Virtanen. Mutta olen avoimin mielin muuttamassa omia ajatuksiani. Omat kokemukseni vaan (toisesta aineesta) ovat olleet sellaisia, että tutkintokursseja opettaa proffat ja avoimen kursseja muut. Tämä on karkea jako, koska tutkintokursseja opettaa toki muutkin kuin proffat. Joka tapauksessa yliopistouralla on tietty etenemisjärjestys ja yleensä jostain on aloitettava. Tuskin heti opetetaan niitä vaikeimpia maisteritason kursseja.

minun kokemuksen mukaan ne samat tyypit vetää kursseja avoimen opiskelijoille ja varsinaisille opiskelijoille. Ei ne proffat aina ees opeta vaan enimmäkseen nää väikkärin vääntäjät. Olen ollut useilla avoimen kursseilla, joita on vetäneet myös ne proffat, joilla on takanaan monia tutkimuksia ja artikkeleita tieteellisissä julkaisuissa.

*60op

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia se avoin väylä on niin hankala järjestää? Avoimessa on samat opettajat, samat tentit, kuin sisälläkin olevilla. Jos on niissä pärjännyt hyvin, niin todennäköisesti pärjää myös muutenkin. Tämä on niin vanhanaikaista ajatella, että ainoastaan pääsykokeiden perusteella voidaan valita opiskelijat. Ja jos noihin pienimuotoisiin valintoihin mennään, niin mitä jos on valinnut Helsingin tenttipaikakseen? Sitten pitäisi lähteä erikseen Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun ja Joensuuhun?? Ei onnistu.

Siis mä luulen, että toi liittyy siihen kuinka paljon halutaan kouluttaa psykologeja. Joissain maissa kandintutkinto on sellainen ensi askel jonka jälkeen on yleistä että maisterissa erikoistuu johonkin ihan muuhun. Esim. mun kaveri opiskeli kandin maantiedosta ja sitten maisterin kauppatieteistä ja on ollut töissä finanssialalla. Sellaisissa maissa psykantutkintoa otetaan paljon enemmän tekemään kuin mitä aiotaan kouluttaa psykologeiksi. Karsinta psykologeiksi tapahtuu vasta silloin kun haetaan maisteripaikkaa. Suomessa taas karsinta on jo kandivaiheessa ja tarkoitus on kouluttaa kaikista psykologeja. Siksi heitä otetaan vaan muutama sata sisään per vuosi. Samalla tavalla ainakin ennen kulttuuriantropologeja ottettiin sisään vain pari kpl per vuosi, koska katsottiin että enempää ei tarvita oikeassa työelämässä. Jos avoimen väylä avattaisiin, niin olisi aivan liikaa opiskelijoita tähtäämässä psykologin pätevyyteen. Samalla tavalla muuten lääkiksessä on rajoitettu määrä aloituspaikkoja ja lääkäriliitto ei halua opiskelupaikkojen lisäämistä, koska silloin tulee liikaa lääkäreitä ja palkkoja aletaan polkea. Erikoista tässä on tietenkin se, että lääkäreistä on pulaa, psykologeista on pulaa, puheterapeuteista on pulaa...

Miksei voi avoimen väylän kautta ottaa niitä, jotka on saaneet arvosanoiksi 4-5. Niihän nyt todistusvalinnassakin tehdään, että parhaat arvosanat saaneet otetaan sisään. Avoimen väylän kautta mukana voisi olla perus ja aineopintojen lisäksi myös sivuaineopinnot ja tilastomatematiikan ja tilastoanalyysin kurssit. Ja jos niistä on sanut hyvän arvosanan niin se pitäisi riittää.

Koska sellaisia ihmisiä on aivan liian paljon ja tällainen väylä ei ollut ajoissa tiedossa. Avoimen arvosanan 5 saaneita on paljon enemmän kuin niitä jotka pääsee pääsykokeista läpi. Vain noin pari prossaa hakijoista jotka jo valmiiksi (suurimmalta osin) ovat kovatasoisia pääsee pääsykokeesta. Siinä mitataan tilaston ja tieteellisen lukutaidon lisäksi päättelykykyä. Avoimen kursseissa sen sijaan on yleensä ainakin pari mahdollisuutta korottaa arvosanaa, on usein mahdollisuus tenttiä aineistoa osissa ym. Ja lisäksi arvosanan 5 saa suurempi osuus kuin pääsykokeessa pääsee läpi. Arvosanan 4 saa yleensä ihan heittämällä ja arvosanan 3 ei tarvitse edes lukea. (Omien kokemusteni mukaan ja arvosanajakauma tukee tätä.) Kirjahan saa olla etätentissä nokan edessä. Se että pärjää avoimen kursseissa ja siten oletettavasti pärjää myös tutkinnon suorittamisessa ei riitä. Pääsykokeen tarkoitus on erotella ne kaikkein parhaat.

No entäs jos on suorittanut sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijana toisessa aineessa? Ovatko ne pätevämpiä opintoja? Pääsykoe erottelee lähinnä matemaattisen ymmärryksen mukaan, joten en tiedä kuinka relevanttia se on pstkologin työn kannalta. Joku tapa nyt kuitenkin on pitänyt keksiä...

Eivät ole pätevämpiä. Psykologin työn ja alan opiskelun kannalta on erittäin olennaista matemaattinen ymmärrys. Silti esim. pelkkä matikka sivuaineena ei riitä. Kyllä tollanen karsiva koe on ihan hyvä juttu, niin kauan kun aloituspaikkoja on näin vähän.

No miksi se ylioppilastodistus sitten riittää, jos kerran on niin hankalaa?

Koska sinne halutaan enemmän abeja. 

Lukion opetussuunnitelma ja yo-arviointi on kaikille sama. Se on laadukkain mittari mitä tästä maasta löytyy. Yliopistokurssien sisällössä, toteutuksessa ja arvioinnissa on paljon hajontaa joka riippuu kurssin vetäjästä.

Okei, no halutaan abeja ja valitaan abit todistuksella. Aikuisopiskelijat omalla todistuksella ja väitätkö, että avoimen yliopiston opetus on niin laadutonta, että sen perusteella ei voi opiskelijoita valita? Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että varsinaisen yliopiston opetus on myös paskaa, koska avoimen yliopiston kurssit vetää sama yliopiston opettaja, joka on myös varsinaisessa yliopistossa opettajana. Ups. Eli lähtökohtaisesti opetus suomalaisyliopistoissa on kuraa. Kunhan läpäset pääsykokeen, niin voit lomailla koko loppuyliopistoajan.

Ai nii, noh siitä johtuen sitten ne opiskelijat siellä yliopistossa onki sitten tosi laiskoja eikä välitä aikarajoista. Ja yrittävät päästä kursseista läpi asenteella> kuhan läpi menee.

Osittain olen samaa mieltä. Pääsykokeisiin usein päntätään paljon enemmän kun sitten tutkinnon aikana. Avoimen kurssit ovat vasta alkeita. Vaikka olis tehnyt perus + aineopinnot, niin nehän on vasta niitä ihan ekoja kursseja ja asiat vaikeutuu myöhemmin. Niistä koostuu vasta hyvin pieni osa koko kandi + maisteri koulutusta. Kun alkaa saamaan lähiopetusta yliopistolla, niin kyllä se on paljon tehokkaampaa ja vaativampaa. Myös hieman kyseenalaistaisin sitä onko samat lehtorit avoimessa ja tutkintokursseilla. Mun kokemuksen mukaan ne isoimmat gurut opettaa vain tutkinto-opiskelijoita ja väikkärintekijöitä ja ne hieman vähemmän gurut avoimessa.

No en nyt vähättelisi perus- ja aineopintojen merkitystä. Ne muodostavat aika suuren osan kanditutkinnosta.

Esim.

https://opas.peppi.utu.fi/fi/tutkinto-ohjelma/2637

Hieman harhaanjohtavastai nyt esitit tämän. Tuolla UTU sivulla on pääaineopiskelijoille aineopintoja 53-70op. Mutta tässä yhteydessä olemme ymmärtääkseni puhuneet aineopinnoista jotka on mahdollista suorittaa avoimessa ja niitä on vain 35op. Eli perus + aine, 25 + 35 = 50op joka ei ole suuri osuus psykan kandi + maisteritutkinnosta. Sitten kun pääsee sisään pääaineopiskelijaksi niin aukeaa mahdollisuus noihin loppuihin aineopintoihin, tutkielmiin, harkkoihin ja muihin opintoihin. (Ison osan muista opinnoista voi toki tehdä ennakkoon.)

Kandiopinnoista iso osa on myös sivuaineopintoja, jotka voi myös suorittaa myös avoimen kautta. Avoimen kautta suoritetut opinnot hyväksiluetaan. Sun periaatteen mukaisesti niitä avoimen kursseja ei saisi sitten edes hyväksilukea, jos ne on avoimessa tehty.