Psykologia 2020

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harva ylioppilas aloittaa pääsykokeisiin lukemista yo-kirjotusten lomassa. Siksihän pääsykokeiden materiaaleja on koko ajan myöhäistetty, että myös abeilla on realistiset mahdollisuudet päästä sisään. Tässä ei ole eroa ällän ylioppilaisiin. Korkeintaan sillä tavalla, että he eivät ainakaan sekoita kirjoitusvalmistautumista pääsykokeisiin lukemisella. Abeja on päässyt yliopistoihin liian vähän, joten siksi on tehty todistusvalinta. Ei helpottamaa yliopistojen työtä.

Kauppakorkean todistusvalinnasta on nähty, että papereilla tulevat pärjäävät ekoilla kursseilla huonommin kuin pääsykokeilla tulleet. On ollut suorastaan massiivinen reputusaalto. Pääsykokeisiin kun on luettu jotain alan kannalta relevanttia materiaalia toisin kuin yo-kirjoituksiin.

Kaikki reaaliaineet ovat lukiossa paljon yksinkertaisempia ja helpommin omaksuttavia kuin samat aineen yliopistossa. Esim. psyka, mantsa ja bilsa ovat hyvin suosittuja hakuaineita, joita haetaan lukemaan miettimättä yhtään mitä se voisi olla yliopistossa tai mitä voisi tehdä työkseen aikuisena. Miten sitä voisi 18-vuotiaana tajutakaan? Psyka on siitä harvinainen reaaliaine, että se myös aidosti työllistää. Suurin osa muista ei.

Psykaan hakevista iso osa ei ole saanut pääsykokeista kuin muutaman pisteen, sillä pääsykokeita ei kertakaikkisesti pysty hanskaamaan ilman hyvin perusteellista lukemista. Helsingin yo julkaisi pari vuotta sitten kaikista hakijoista anonyymin pistelistauksen, ja siitä pistejakauman pystyi varmistamaan omin silmin. Ei ole mitään syytä uskoa, että kyseinen vuosi olisi ollut jotenkin erityisen poikkeuksellinen.

Näiden asioiden sanominen ääneen ei ole kenenkään vähättelyä.

Olen samaa mieltä, että näiden ongelmakohtien järkevä tiedostaminen ja ääneen sanominen ei ole kenenkään vähättelyä. Eri luokkaan taas menee kaikenlaiset ivalliset ja ilkeäsävyiset naureskelut tyylillä "suurin osa näistä todistusvalinnalla tulevista ei tiedä mistään mitään ja sitten itketään kun ei pärjätä yliopistossa :DD". Näitäkin ikävä kyllä näkee niin täällä kuin muillakin kanavilla.

Kiinnostavaa nähdä, miten tilanne kehittyy ja millaisia tilastoja saadaan tulevina vuosina. Itseä kiinnostaa esimerkiksi kovasti nähdä, miten nämä kauppiksen reputusaaltoon kuuluneet kykenevät tsemppaamaan ja pääsemään yliopisto-opintoihin kiinni ja myöhemmin valmistumaan. Voihan olla, että ekan kurssin herätyksen jälkeen opettelevat ja oppivat paiskimaan töitä. Varmasti tulee tietenkin enemmän myös opintonsa keskeyttäviä. Tätä vartenhan he kehittävät nyt kovaa vauhtia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä, että jo lukioaikana tehtäisiin ja kokeiltaisiin korkeakouluopintoja pienissä määrin ja saataisiin itseä kiinnostavien alojen korkeakouluopinnoista jotain käsitystä. Itse esimerkiksi otin koulun kautta ilmaiseksi muutaman opintopisteen tilastokurssin Jyväskylästä, oli tänä vuonna ekaa kertaa tarjolla. Paljon kyllä joutuvat vielä töitä tekemään tilanteen vakauttamiseksi ja todistusvalinnan toimimiseksi, mutta nyt täytyy mennä näillä mitä on.

Itse asiassa lääkiksessäkin on ollut aika tavallista reputtaa eka kurssi. Pääsykokeiden fyke-valmistautuminen ei ole valmentanut anatomian opiskeluun. Lääkis muuten on hyvin koulumaista, annetaan valmis lukujärjestys ja sen perusteella pitää olla paikalla.

Kun kerta todistuksella otetaan niin paljon sisään, niin miksi ei Suomessakin otettaisi samaa käytäntöä kuin muissakin maissa, eli tietyn verran kun tulee hylkyjä niin heitetään pihalle. Mielestäni se saisi ainakin abeja pohtimaan tarkemmin mihin sen oman todistuksensa haluaa hyödyntää, eikä käy niin että paikka ”viedään” joltain joka oikeasti olisi todella motivoitunut opiskelemaan juuri jotain tiettyä alaa.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harva ylioppilas aloittaa pääsykokeisiin lukemista yo-kirjotusten lomassa. Siksihän pääsykokeiden materiaaleja on koko ajan myöhäistetty, että myös abeilla on realistiset mahdollisuudet päästä sisään. Tässä ei ole eroa ällän ylioppilaisiin. Korkeintaan sillä tavalla, että he eivät ainakaan sekoita kirjoitusvalmistautumista pääsykokeisiin lukemisella. Abeja on päässyt yliopistoihin liian vähän, joten siksi on tehty todistusvalinta. Ei helpottamaa yliopistojen työtä.

Kauppakorkean todistusvalinnasta on nähty, että papereilla tulevat pärjäävät ekoilla kursseilla huonommin kuin pääsykokeilla tulleet. On ollut suorastaan massiivinen reputusaalto. Pääsykokeisiin kun on luettu jotain alan kannalta relevanttia materiaalia toisin kuin yo-kirjoituksiin.

Kaikki reaaliaineet ovat lukiossa paljon yksinkertaisempia ja helpommin omaksuttavia kuin samat aineen yliopistossa. Esim. psyka, mantsa ja bilsa ovat hyvin suosittuja hakuaineita, joita haetaan lukemaan miettimättä yhtään mitä se voisi olla yliopistossa tai mitä voisi tehdä työkseen aikuisena. Miten sitä voisi 18-vuotiaana tajutakaan? Psyka on siitä harvinainen reaaliaine, että se myös aidosti työllistää. Suurin osa muista ei.

Psykaan hakevista iso osa ei ole saanut pääsykokeista kuin muutaman pisteen, sillä pääsykokeita ei kertakaikkisesti pysty hanskaamaan ilman hyvin perusteellista lukemista. Helsingin yo julkaisi pari vuotta sitten kaikista hakijoista anonyymin pistelistauksen, ja siitä pistejakauman pystyi varmistamaan omin silmin. Ei ole mitään syytä uskoa, että kyseinen vuosi olisi ollut jotenkin erityisen poikkeuksellinen.

Näiden asioiden sanominen ääneen ei ole kenenkään vähättelyä.

Hmmm nykyisten säädösten mukaan pääsykokeet EI saisi edellyttää hakijalta pitkää valmistautumista, vaikka todellisuudessa esim. juuri psykalla tilastoa voi päntätä vaikka vuoden, jolloinka on tietenkin etulyöntiasemassa tuoreeseen ylioppilaaseen verrattuna. Ehkä yliopistojen kuuluisikin muuttaa opintojaan niin, että ne vastaavat opiskelijoidn tietotasoa. Tämä lisäisi myös tasavertaisuutta, sillä valmennuskurssit järjettömine hintoineen eriarvoistavat hakijoita. Jos opintojen rakennetta ei muuteta lainkaan, vaikka sisäänpäässeet ovat todistusvalinnan myötä esim tilaston osalta tietämättömämpiä on luonnollista että kursseja reputetaan. Todistusvalinnalla sisäänpäässeet ovat kuitenkin aivan yhtälalla ansainneet paikan, joten lopetetaan vähättely.

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa lääkiksessäkin on ollut aika tavallista reputtaa eka kurssi. Pääsykokeiden fyke-valmistautuminen ei ole valmentanut anatomian opiskeluun. Lääkis muuten on hyvin koulumaista, annetaan valmis lukujärjestys ja sen perusteella pitää olla paikalla.

poika ei oo kyllä reputtanut . Tuskin yleistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän viimevuodenkokeella sisään trollauksen voisi jo lopettaa, menee tämäkin keskustelualusta ihan pilalle. Älkää antako huomiota vaikka jaksaa jankuttaa.

Jos oikeasti kokee, että tuo olisi mitenkään validitapa valita TÄMÄN vuoden opiskelijoista kouluun porukkaa, niin huh huh(vaikka trollausta 99%).

Ei sekään ole validi tapa että valitaan kaikki todistuksella ja sisään pääsee jotain M-paperit omaavia. Varasijoilla olevat on sentään oikeesti antaneet näyttöä osaamisestaan..

Nyt on vuosi 2020 eli korona vuosi. Ei 2019 varasijoilla täytetä vaan todistuksella.

Täällä näkee kyllä selkeästi, että osa kirjoittajista on tosi nuoria tai muuten epäkypsiä. Käsittämättömiä alapeukutuksia lähes joka viestiin ja hirveän tunteellinen suhtautuminen eri vaihtoehtoihin opiskelijavalinnan suhteen. Henkilökohtaisesti en kyllä haluaisi avautua psykologille, joka ei kykene pitämään asioita asioina kiihtymättä.

Osalla taas on todella fiksuja ja perusteltuja tekstejä, kiitos siitä!

Ei niitä älliäkään nyt noin vain vedellä. Varmasti ovat abit paikkansa ansainneet jos yliopistoon pääsevät, ja vaikka aluksi voisi olla vaikeampaa kuin vuosia pääsykokeisiin valmistautuneella niin lahjakas opiskelija sopeutuu :)

Vierailija kirjoitti:

Täällä näkee kyllä selkeästi, että osa kirjoittajista on tosi nuoria tai muuten epäkypsiä. Käsittämättömiä alapeukutuksia lähes joka viestiin ja hirveän tunteellinen suhtautuminen eri vaihtoehtoihin opiskelijavalinnan suhteen. Henkilökohtaisesti en kyllä haluaisi avautua psykologille, joka ei kykene pitämään asioita asioina kiihtymättä.

Osalla taas on todella fiksuja ja perusteltuja tekstejä, kiitos siitä!

Älä suhtaudu alapeukkuihin tai muiden viesteihin noin tunteella!

Jäin miettimään tota lukion psykan ja yliopisto psykologian opiskelun erilaisuutta. Mielestäni lukion psykka antaa erinomaisen yleiskatsauksen psykologiaan ja niitä perusteita kuinka psykologiassa ajatellaan ja tutkitaan. Minulla on pohjalla ulkomainen psykan tutkinto ja olen tänä keväänä kirjoittanut psykan. Iloisesti yllätyin kuinka kattavaksi, monipuoliseksi ja kovatasoiseksi psykan opetussuunnitelma on muuttunut niistä ammoisista ajoista kun sen itse lukiolaisena suoritin. En siis sanoisi, että lukion psykka ja psykologia tieteenä ovat kuin yö ja päivä. On nimenomaan hyvä saada yleiskatsaus siitä mitä lähtee opiskelemaan. Lukion opetussuunnitelmaa antaa sen erinomaisesti. Yliopistossa sitten mennään siihen nitty grittyyn että miten oikeasti tiedetään tämä ja tämä asia, miten tarkalleen tämä toimii. Onhan se aivan eri tavalla vaativaa, mutta alaa valitessa tärkeintä on juuri tietää mitä lähtee opiskelemaan. Jos siihen on intohimoinen palo, niin sitten jaksaa puurtaa yliopistossakin. Ekojen kurssien tai jopa ekan opiskeluvuoden meno plörinäksi on ihan tavallista joka alalla. Se ei mielestäni osoita mitään eikä niitä jotka ekaa kertaa yliopistossa opiskelevat tulisi sellaisesta kritisoida. Onneksi nykyään on paremmat tukisysteemit kuinka opiskelijoita pidetään kiinni opinnoissa ja autetaan solmukohdissa. Ei siitä ole niin kauaa kun opiskelijat suunnilleen heitettiin sisään yliopistoon etsimään itseään, etsimään luentosaleja... oli yleistä että ekana vuonna ei tullut oikein kunnolla suorituksia ja hyvin yleistä että alaa vaihdettiin. Se oli omanlaisensa systeemi ja oli siinäkin omat hyvät puolet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harva ylioppilas aloittaa pääsykokeisiin lukemista yo-kirjotusten lomassa. Siksihän pääsykokeiden materiaaleja on koko ajan myöhäistetty, että myös abeilla on realistiset mahdollisuudet päästä sisään. Tässä ei ole eroa ällän ylioppilaisiin. Korkeintaan sillä tavalla, että he eivät ainakaan sekoita kirjoitusvalmistautumista pääsykokeisiin lukemisella. Abeja on päässyt yliopistoihin liian vähän, joten siksi on tehty todistusvalinta. Ei helpottamaa yliopistojen työtä.

Kauppakorkean todistusvalinnasta on nähty, että papereilla tulevat pärjäävät ekoilla kursseilla huonommin kuin pääsykokeilla tulleet. On ollut suorastaan massiivinen reputusaalto. Pääsykokeisiin kun on luettu jotain alan kannalta relevanttia materiaalia toisin kuin yo-kirjoituksiin.

Kaikki reaaliaineet ovat lukiossa paljon yksinkertaisempia ja helpommin omaksuttavia kuin samat aineen yliopistossa. Esim. psyka, mantsa ja bilsa ovat hyvin suosittuja hakuaineita, joita haetaan lukemaan miettimättä yhtään mitä se voisi olla yliopistossa tai mitä voisi tehdä työkseen aikuisena. Miten sitä voisi 18-vuotiaana tajutakaan? Psyka on siitä harvinainen reaaliaine, että se myös aidosti työllistää. Suurin osa muista ei.

Psykaan hakevista iso osa ei ole saanut pääsykokeista kuin muutaman pisteen, sillä pääsykokeita ei kertakaikkisesti pysty hanskaamaan ilman hyvin perusteellista lukemista. Helsingin yo julkaisi pari vuotta sitten kaikista hakijoista anonyymin pistelistauksen, ja siitä pistejakauman pystyi varmistamaan omin silmin. Ei ole mitään syytä uskoa, että kyseinen vuosi olisi ollut jotenkin erityisen poikkeuksellinen.

Näiden asioiden sanominen ääneen ei ole kenenkään vähättelyä.

Hmmm nykyisten säädösten mukaan pääsykokeet EI saisi edellyttää hakijalta pitkää valmistautumista, vaikka todellisuudessa esim. juuri psykalla tilastoa voi päntätä vaikka vuoden, jolloinka on tietenkin etulyöntiasemassa tuoreeseen ylioppilaaseen verrattuna. Ehkä yliopistojen kuuluisikin muuttaa opintojaan niin, että ne vastaavat opiskelijoidn tietotasoa. Tämä lisäisi myös tasavertaisuutta, sillä valmennuskurssit järjettömine hintoineen eriarvoistavat hakijoita. Jos opintojen rakennetta ei muuteta lainkaan, vaikka sisäänpäässeet ovat todistusvalinnan myötä esim tilaston osalta tietämättömämpiä on luonnollista että kursseja reputetaan. Todistusvalinnalla sisäänpäässeet ovat kuitenkin aivan yhtälalla ansainneet paikan, joten lopetetaan vähättely.

Parhaimmat pääsee todistuksella ja ensikertalaisuus kiintiö.

Pisteitä voi saada

Äikkä.psykologia.matematiikka kumpikin.1 aine reaali.1 kieli

Eniten pisteitä saa

Pitkä matematiikka

Psykologi

Äikkä.

Pitkä kieli

Fysiikka

Mistä te haaveilette sitten kun olette psykologeja? Minulla on moniakin haaveita, mutta kerron niistä nyt yhdestä joka ei liity itse ammattiin. Haaveilen, että pystyisin ostamaan oman mökin! Meidän perheellä ei ole koskaan ollut omaa mökkiä, mutta olen nauttinut lomista vuokramökeistä. Sukulaisen mökille saisin periaatteessa mennä ja se onkin ihana, mutta tämä sukulainen on sen verran haastava luonne, että asiat eivät koskaan suju mutkattomasti. Olen jo pidempään haaveillut omasta mökistä ja uskon sen olevan mahdollista sitten kun pääsen psykologiksi töihin.

Huomautan vielä 100% todistuskiintiön ehdoittajille ja etenkin, en tiedä vitsilläkö vai ei, edellisvuoden kokeiden varasijoilla sisään ehdoittajille, että kannattaa lukea Unifin tiedoitus, jossa annettiin reunaehdot. Nämä sulkevat jo suoraan kummatkin näistä kahdesta pois.

Toki esim 80-90% todistusvalintaan nostaminen on niiden mukaan mahdollista ja tästä saa Unifin julkaisusta jo vihiäkin, mutta 100% tai viime vuoden varasijojen tai avoimen, jo tehtyjen opintojen suorittajien kesken valinta ei ole mahdollinen.

Turhaa spekuloida tai jankata asioilla, jotka eivät ainakaan toteudu.

Unifin reunaehdoista mm:

- fyysisiä pääsykokeita ei pääsääntöisesti järjestetä

- pienimuotoisten pääsykokeiden järjestäminen mahdollista poikkeustapauksissa(tällä varmaan tarkoitetaan polamk, taide, teatteri yms erittäin spesifejä, poikkeustapauksia nimenomaan)

- todistusvalintaa voidaan lisätä, mutta pelkkään todistusvalintaan EI Siirrytä

- KAIKILLA hakijoilla PITÄÄ olla mahdollisuus tulla valituksi(sulkee pois jo tehdyt avoimen opinnot ja tämän edellisvuoden yms varasijasetit)

- yliopiston ei tarvitse tarjota lainakoneita hakijoille: mikäli valintakokeen suorittaminen edellyttää tietokonetta, tulee hakijalta itseltään löytyä sellainen

Lukekaa loput Unifin tiedotteista.

Ps. Itse opiskelen eri alalla, jäänyt vaan jostain syystä koukkuun tämän ja vastaavien keskustelujen seuraamiseen :]

"Yliopistot toteuttavat opiskelijavalinnat poikkeustilanteessa ottaen huomioon kunkin alan erityispiirteet ja pitäen kiinni alakohtaisista yhteisvalinnoista. Perinteisten valintakokeiden sijasta voidaan käyttää muita valinnan menettelyjä, kuten digitaalisia valintatapoja, verkkokursseja, todistusvalintaa tai avoimen yliopiston väylän valintaa. Pieniä valintakokeita voidaan tarkoin varotoimenpitein toteuttaa."

Tuossahan mainitaan avoimen väylä.

Vierailija kirjoitti:

Huomautan vielä 100% todistuskiintiön ehdoittajille ja etenkin, en tiedä vitsilläkö vai ei, edellisvuoden kokeiden varasijoilla sisään ehdoittajille, että kannattaa lukea Unifin tiedoitus, jossa annettiin reunaehdot. Nämä sulkevat jo suoraan kummatkin näistä kahdesta pois.

Toki esim 80-90% todistusvalintaan nostaminen on niiden mukaan mahdollista ja tästä saa Unifin julkaisusta jo vihiäkin, mutta 100% tai viime vuoden varasijojen tai avoimen, jo tehtyjen opintojen suorittajien kesken valinta ei ole mahdollinen.

Turhaa spekuloida tai jankata asioilla, jotka eivät ainakaan toteudu.

Unifin reunaehdoista mm:

- fyysisiä pääsykokeita ei pääsääntöisesti järjestetä

- pienimuotoisten pääsykokeiden järjestäminen mahdollista poikkeustapauksissa(tällä varmaan tarkoitetaan polamk, taide, teatteri yms erittäin spesifejä, poikkeustapauksia nimenomaan)

- todistusvalintaa voidaan lisätä, mutta pelkkään todistusvalintaan EI Siirrytä

- KAIKILLA hakijoilla PITÄÄ olla mahdollisuus tulla valituksi(sulkee pois jo tehdyt avoimen opinnot ja tämän edellisvuoden yms varasijasetit)

- yliopiston ei tarvitse tarjota lainakoneita hakijoille: mikäli valintakokeen suorittaminen edellyttää tietokonetta, tulee hakijalta itseltään löytyä sellainen

Lukekaa loput Unifin tiedotteista.

Ps. Itse opiskelen eri alalla, jäänyt vaan jostain syystä koukkuun tämän ja vastaavien keskustelujen seuraamiseen :]

Ei sulje pois avoimen opinnoilla valintaa. Niillä joilla ei ole avoimen opintoja on mahdollisuus hakea todistuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomautan vielä 100% todistuskiintiön ehdoittajille ja etenkin, en tiedä vitsilläkö vai ei, edellisvuoden kokeiden varasijoilla sisään ehdoittajille, että kannattaa lukea Unifin tiedoitus, jossa annettiin reunaehdot. Nämä sulkevat jo suoraan kummatkin näistä kahdesta pois.

Toki esim 80-90% todistusvalintaan nostaminen on niiden mukaan mahdollista ja tästä saa Unifin julkaisusta jo vihiäkin, mutta 100% tai viime vuoden varasijojen tai avoimen, jo tehtyjen opintojen suorittajien kesken valinta ei ole mahdollinen.

Turhaa spekuloida tai jankata asioilla, jotka eivät ainakaan toteudu.

Unifin reunaehdoista mm:

- fyysisiä pääsykokeita ei pääsääntöisesti järjestetä

- pienimuotoisten pääsykokeiden järjestäminen mahdollista poikkeustapauksissa(tällä varmaan tarkoitetaan polamk, taide, teatteri yms erittäin spesifejä, poikkeustapauksia nimenomaan)

- todistusvalintaa voidaan lisätä, mutta pelkkään todistusvalintaan EI Siirrytä

- KAIKILLA hakijoilla PITÄÄ olla mahdollisuus tulla valituksi(sulkee pois jo tehdyt avoimen opinnot ja tämän edellisvuoden yms varasijasetit)

- yliopiston ei tarvitse tarjota lainakoneita hakijoille: mikäli valintakokeen suorittaminen edellyttää tietokonetta, tulee hakijalta itseltään löytyä sellainen

Lukekaa loput Unifin tiedotteista.

Ps. Itse opiskelen eri alalla, jäänyt vaan jostain syystä koukkuun tämän ja vastaavien keskustelujen seuraamiseen :]

Ei sulje pois avoimen opinnoilla valintaa. Niillä joilla ei ole avoimen opintoja on mahdollisuus hakea todistuksella.

Eipäs ole, jos ei ole ensikertalainen eikä ole avoimen opintoja.

Toivosin, että jos ja kun, he kaikessa "viisaudessaan" nostavat ensikertalaisten todistuskiintiön 70-90%, niin meille ei ensikertalaisille jäisi, joku etäkoe, jossa vaikka monintoja tilastoista ja artikkeleista. Tai jopa pelkästään artikkeleista, jotta poistuisi tämä, että otetaan joku protilastokaveri tekemään koe.

Tämä antaisi ei-ensikertalaisille edes about samanlaiset mahkut pääsyyn. En jaksa uskoa, että tekevät siitä mitään supermonimutkaista, että tyyliin 3-4 eri valintapaa: 80%todistuksella, 10% avoimenopinnoilla(paljon tasakeskiarvoja??) ja 10% etäkokeella. Alkaa menemään aika säätämiseksi.

Ähh, no ei tämä tilaston tankkaus ainakaan hukkaan mene, ensivuotta odotellessa jos ei nyt pääse. No terveys edellä mennään, koitetaan muistaa se, monet ovat paljon huonommissa tilanteissa..

Vierailija kirjoitti:

"Yliopistot toteuttavat opiskelijavalinnat poikkeustilanteessa ottaen huomioon kunkin alan erityispiirteet ja pitäen kiinni alakohtaisista yhteisvalinnoista. Perinteisten valintakokeiden sijasta voidaan käyttää muita valinnan menettelyjä, kuten digitaalisia valintatapoja, verkkokursseja, todistusvalintaa tai avoimen yliopiston väylän valintaa. Pieniä valintakokeita voidaan tarkoin varotoimenpitein toteuttaa."

Tuossahan mainitaan avoimen väylä.

Kyllä, mutta esimerkiksi psykologian alalla ei ole varsinaista avoimen väylää aikaisemmin ollut paitsi Jyväskylään ja sekin niin, että jos pääset avoimen väylän kautta, et saa psykologin pätevyyttä. Ja veikkaanpa että suurimmalle osalle hakijoista se pätevyys on tärkeimpiä hakemissyitä.

Avoimen väylä olisi pitänyt olla mahdollisuutena joka kaupunkiin jo viime syksynä ilmoitetuissa valintaperusteissa jos sitä käytettäisiin nyt valintakokeen sijaan sisäänpääsyn määrittämiseksi. Nythän sitä, miksi 100% todistusvalinta ei ole mahdollinen, on perusteltu sillä että

A) valinta ei ole ollut tiedossa alusta asti, joten kaikilla ei ole ollut mahdollisuutta suorittaa yo-kokeita (=eivät voi tulla valituksi sen avulla)

B) kiintiötä ei voi nostaa jo ilmoitetusta

Nämä molemmathan pätevät myös avoimen väylään. Avoimen opinnot ovat myös maksullisia eli kaikki eivät pysty niitä suorittamaan vaikka olisivat siitä mahdollisuudesta tienneetkin. Lisäksi kyllähän se olisi todella epäreilua jos esim. tänä vuonna avoimen kautta pääsisi opiskelemaan ja saisi psykologin pätevyyden mutta ensi vuonna ei. Eihän se niinkään voi mennä. Lisäksi en usko, että kaikki kaupungit suostuisivat ottamaan avoimen kautta opiskelijoita nyt kun ne eivät ole siihen aikaisemminkaan alkaneet.

Toisaalta en pitäisi "avoimen väylää" tai jo suoritettuja psykan opintoja täysin poissuljettuna vaihtoehtona esim. maisterihaussa hakeville. Heidän tapauksensa on siinä mielessä erilainen että suoritettuja opintoja on jo takana kaikilla saman verran (psykan osalta ainakin) ja niiden perusteella voidaan varmasti arvioida mitenkä he suoriutuisivat maisterivaiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Mistä te haaveilette sitten kun olette psykologeja? Minulla on moniakin haaveita, mutta kerron niistä nyt yhdestä joka ei liity itse ammattiin. Haaveilen, että pystyisin ostamaan oman mökin! Meidän perheellä ei ole koskaan ollut omaa mökkiä, mutta olen nauttinut lomista vuokramökeistä. Sukulaisen mökille saisin periaatteessa mennä ja se onkin ihana, mutta tämä sukulainen on sen verran haastava luonne, että asiat eivät koskaan suju mutkattomasti. Olen jo pidempään haaveillut omasta mökistä ja uskon sen olevan mahdollista sitten kun pääsen psykologiksi töihin.

Helpompiakin reittejä löytyy ja paremmalla palkalla, sitten kun työllistyy. Luulin että tulit kertomaan jonkun ammattiin/työhön littyvän haaveen...