Psykologia 2020

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä te haaveilette sitten kun olette psykologeja? Minulla on moniakin haaveita, mutta kerron niistä nyt yhdestä joka ei liity itse ammattiin. Haaveilen, että pystyisin ostamaan oman mökin! Meidän perheellä ei ole koskaan ollut omaa mökkiä, mutta olen nauttinut lomista vuokramökeistä. Sukulaisen mökille saisin periaatteessa mennä ja se onkin ihana, mutta tämä sukulainen on sen verran haastava luonne, että asiat eivät koskaan suju mutkattomasti. Olen jo pidempään haaveillut omasta mökistä ja uskon sen olevan mahdollista sitten kun pääsen psykologiksi töihin.

Helpompiakin reittejä löytyy ja paremmalla palkalla, sitten kun työllistyy. Luulin että tulit kertomaan jonkun ammattiin/työhön littyvän haaveen...

No tulin nyt kertomaan tällaisen. :D Haaveilua asioista joita on koronan jälkeen, mitä on tämän hakusekamelskan jälkeen, mitä on opintojen jälkeen... On hyvä olla sellaisia haaveita ja tehdä töitä niiden eteen. Jos toi mökki olis mun ultimate haave joka peittoaa kaiken muun, niin tietenkään en hakis psykalle.

Voisin veikata myös seuraavaa: materiaali kokeen ajaksi luettavaksi verkossa, jonka pohjalta monivalinta. Esseetyyppisessä kysymyksessä apukäsien käyttäminen vaikeampaa ja apu voi olla jopa haitaksi, kun täytyy hahmottaa laajoja kokonaisuuksia. Korkeakouluopinnoissa tieteellisen tekstin lukeminen sekä esseiden kirjoittaminen on jatkuvaa ja mikäli valittu opiskelija laittaa jonkun muun tekemään tämän puolestaan, on hän pulassa opintojen alkaessa. Luulen, että tämä kertoisi enemmän valmiuksista opiskella yliopistossa psykologiaa kuin se, osaako tilastomatematiikkaa. Sitä kuitenkin opiskellaan vain se 5op. Kliinisessä psykologin työssä esim. testien viitearvot ym. Ovat kuitenkin jo valmiiksi osoitettuja. Näitä oppii analysoimaan ainoastaan tekemällä. Jännä nähdä!

Ei avoimen väylä voi missään nimessä tarkoittaa, että ne jotka ovat avoimessa suorittaneet ja hakevat kandiin saavat siitä jotain pisteitä. Olishan se jonkinlainen mittari hyvistä hakijoista (kuten edellisvuosien varapaikkalaiset), mutta se ei olisi ollenkaan oikeudenmukainen. Aika moni meistä olis paahtanut noita avoimen kursseja, jos olis ollut tieto, että niillä on vaikutusta. Kriteerin pitää olla sellainen joka on periaatteessa ollut kaikille yhtälailla tiedossa tai on jokaisen mahdollista näyttää ilman vilppiä. Pitää myös olla vertailukelpoinen eli yhtenäisesti arvioitu (avoimen kurssit eivät ole, vaihtelee paljon tentaattorin mukaan). Esim. ylppärit on todella selkeä peruste ja sen myötä sitä kiintiötä voi korottaa. Muille ehkä voisi tarjota reittiä tehdä avoimessa kursseja ja heille erillinen koe syksyllä, varsinainen opintojen alku heille vuodenvaihteessa. En tiedä, mikä olisi hyvä.

Itse veikkaan, että me täällä pohdimme ja mietimme tätä aivan liian monimutkaisena ja he muuttavat haun vastaamaan jo nyt, ainakin Helsingin yliopiston, monen alan menoa. Tyyliin 40 otetaan todistuksella ja 5 otetaan kokeella. Ekaaan kiintiöön osallistuvat ensikertalaiset joilla ylioppilastodistus ja toiseen vain he, jotka ovat a) ei ensikertalaisia b) ei ole ylioppilastutkintoa ollenkaan, eli tokassa, joku yllä ehdotettu etäkoe, johon ensikertalaiset ylippärin omaavat eivät voisi edes osallistua, koska kuuluvat ekaan kiintiöön riippumatta siitä, onko L vai B-rivi.

Näin kaikki huomioitaisiin ainakin teoriassa kaikki ja ehdot täyttyisivät.

Siis missään nimessä ei kiitos mitään etäkoetta missä voi fuskata. Miten joku/jotkut ajattelee, että ei ne apujoukot oikeesti vois olla avuksi? Totta kai voi! Tiedän heti useita henkilöitä jotka vois tehdä etäpääsykokeen mun puolesta paremmin tai ainakin yhdessä mun kanssa. Kokeessa annettu matsku, lue sinä toi ja sinä toi, minä luen tämän... Sitten joku tunnollinen yksin pakertaa niiden materiaalien kanssa. Ainakin minulla on paljon tuttuja jotka ovat käyneet yliopiston joten tasan tarkkaan osaavat sisäistää tieteellistä tekstiä. Matemaatikkoja löytyy myös.

Vierailija kirjoitti:

Itse veikkaan, että me täällä pohdimme ja mietimme tätä aivan liian monimutkaisena ja he muuttavat haun vastaamaan jo nyt, ainakin Helsingin yliopiston, monen alan menoa. Tyyliin 40 otetaan todistuksella ja 5 otetaan kokeella. Ekaaan kiintiöön osallistuvat ensikertalaiset joilla ylioppilastodistus ja toiseen vain he, jotka ovat a) ei ensikertalaisia b) ei ole ylioppilastutkintoa ollenkaan, eli tokassa, joku yllä ehdotettu etäkoe, johon ensikertalaiset ylippärin omaavat eivät voisi edes osallistua, koska kuuluvat ekaan kiintiöön riippumatta siitä, onko L vai B-rivi.

Näin kaikki huomioitaisiin ainakin teoriassa kaikki ja ehdot täyttyisivät.

Joo, uskon, että joku tollanen tulee. Teoriassa mahdollista päästä on se juju. Sitä paitsi sisäänpääsy on niin epätodennäköistä muutenkin, että kenelläkään ei ole kovin vahvaa keissiä valittaa laittomuuksista että kun just minä en nyt päässyt.

Vierailija kirjoitti:

Ei avoimen väylä voi missään nimessä tarkoittaa, että ne jotka ovat avoimessa suorittaneet ja hakevat kandiin saavat siitä jotain pisteitä. Olishan se jonkinlainen mittari hyvistä hakijoista (kuten edellisvuosien varapaikkalaiset), mutta se ei olisi ollenkaan oikeudenmukainen. Aika moni meistä olis paahtanut noita avoimen kursseja, jos olis ollut tieto, että niillä on vaikutusta. Kriteerin pitää olla sellainen joka on periaatteessa ollut kaikille yhtälailla tiedossa tai on jokaisen mahdollista näyttää ilman vilppiä. Pitää myös olla vertailukelpoinen eli yhtenäisesti arvioitu (avoimen kurssit eivät ole, vaihtelee paljon tentaattorin mukaan). Esim. ylppärit on todella selkeä peruste ja sen myötä sitä kiintiötä voi korottaa. Muille ehkä voisi tarjota reittiä tehdä avoimessa kursseja ja heille erillinen koe syksyllä, varsinainen opintojen alku heille vuodenvaihteessa. En tiedä, mikä olisi hyvä.

Todistuksella oton lisääminen ei myöskään ole oikeudenmukaista, sillä se ei koske ei-ensikertalaisia ja vaikka koskisikin, niin heillä ei ole ollut ajoissa tietoa, että todistusta kannattaisi sittenkin korottaa. Tosiasia on se, että tässä kriisitilanteessa ei ole olemassa ehdottoman oikeudenmukaista ratkaisua ja sisäänpääsy on aina joka tapauksessa hankalaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei avoimen väylä voi missään nimessä tarkoittaa, että ne jotka ovat avoimessa suorittaneet ja hakevat kandiin saavat siitä jotain pisteitä. Olishan se jonkinlainen mittari hyvistä hakijoista (kuten edellisvuosien varapaikkalaiset), mutta se ei olisi ollenkaan oikeudenmukainen. Aika moni meistä olis paahtanut noita avoimen kursseja, jos olis ollut tieto, että niillä on vaikutusta. Kriteerin pitää olla sellainen joka on periaatteessa ollut kaikille yhtälailla tiedossa tai on jokaisen mahdollista näyttää ilman vilppiä. Pitää myös olla vertailukelpoinen eli yhtenäisesti arvioitu (avoimen kurssit eivät ole, vaihtelee paljon tentaattorin mukaan). Esim. ylppärit on todella selkeä peruste ja sen myötä sitä kiintiötä voi korottaa. Muille ehkä voisi tarjota reittiä tehdä avoimessa kursseja ja heille erillinen koe syksyllä, varsinainen opintojen alku heille vuodenvaihteessa. En tiedä, mikä olisi hyvä.

Todistuksella oton lisääminen ei myöskään ole oikeudenmukaista, sillä se ei koske ei-ensikertalaisia ja vaikka koskisikin, niin heillä ei ole ollut ajoissa tietoa, että todistusta kannattaisi sittenkin korottaa. Tosiasia on se, että tässä kriisitilanteessa ei ole olemassa ehdottoman oikeudenmukaista ratkaisua ja sisäänpääsy on aina joka tapauksessa hankalaa.

Erehdyt sekoittamaan tähän tilanteeseen tämän "oikeudenmukaisuuden", joka menee samaan sarjaan tasa-arvoisen kanssa. Näitä ei mainita Unifin julkaisuissa, luonnollisesti koska ne eivät olisi toteutuneet ilman tätä koronakriisiäkään(65%ensikertalaisille ja loput kaikille?) . Nyt julkaisussa se pääpointti on, muidenkin jo mainitsema se, että kaikilla hakijoilla tulee olla mahdollisuus päästä sisälle, jota avoimen yliopiston jo tehdyt opinnot eivät täytä.

T: itsellä perusopinnot tehty ja aineopinnot vaiheessa eiensikertalainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei avoimen väylä voi missään nimessä tarkoittaa, että ne jotka ovat avoimessa suorittaneet ja hakevat kandiin saavat siitä jotain pisteitä. Olishan se jonkinlainen mittari hyvistä hakijoista (kuten edellisvuosien varapaikkalaiset), mutta se ei olisi ollenkaan oikeudenmukainen. Aika moni meistä olis paahtanut noita avoimen kursseja, jos olis ollut tieto, että niillä on vaikutusta. Kriteerin pitää olla sellainen joka on periaatteessa ollut kaikille yhtälailla tiedossa tai on jokaisen mahdollista näyttää ilman vilppiä. Pitää myös olla vertailukelpoinen eli yhtenäisesti arvioitu (avoimen kurssit eivät ole, vaihtelee paljon tentaattorin mukaan). Esim. ylppärit on todella selkeä peruste ja sen myötä sitä kiintiötä voi korottaa. Muille ehkä voisi tarjota reittiä tehdä avoimessa kursseja ja heille erillinen koe syksyllä, varsinainen opintojen alku heille vuodenvaihteessa. En tiedä, mikä olisi hyvä.

Todistuksella oton lisääminen ei myöskään ole oikeudenmukaista, sillä se ei koske ei-ensikertalaisia ja vaikka koskisikin, niin heillä ei ole ollut ajoissa tietoa, että todistusta kannattaisi sittenkin korottaa. Tosiasia on se, että tässä kriisitilanteessa ei ole olemassa ehdottoman oikeudenmukaista ratkaisua ja sisäänpääsy on aina joka tapauksessa hankalaa.

Erehdyt sekoittamaan tähän tilanteeseen tämän "oikeudenmukaisuuden", joka menee samaan sarjaan tasa-arvoisen kanssa. Näitä ei mainita Unifin julkaisuissa, luonnollisesti koska ne eivät olisi toteutuneet ilman tätä koronakriisiäkään(65%ensikertalaisille ja loput kaikille?) . Nyt julkaisussa se pääpointti on, muidenkin jo mainitsema se, että kaikilla hakijoilla tulee olla mahdollisuus päästä sisälle, jota avoimen yliopiston jo tehdyt opinnot eivät täytä.

T: itsellä perusopinnot tehty ja aineopinnot vaiheessa eiensikertalainen

No, itseasiassa edellinen kirjoittaja aloitti oikeudenmukaisuudesta puhumisen, ja koetin vaan osoittaa, että se ei tule tänä vuonna toteutumaan valitaanpa sitten mikä tie tahansa.

Heipparallaa te jotka kuvittelette että yliopistot tekee essee kokeen psykalle. Noin 5000 hakijaaa, joista tietty prosentti pääsee suoraan, mutta kuitenkin, aika paljon vaadittu, että niitä aletaan tarkastamaan :D kokeessa on ollut jo pitkään ongelmana se, että hakijoita on vaikea erotella toisistaan. Nimenomaan tilastossa se erottelu voidaan tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Huomautan vielä 100% todistuskiintiön ehdoittajille ja etenkin, en tiedä vitsilläkö vai ei, edellisvuoden kokeiden varasijoilla sisään ehdoittajille, että kannattaa lukea Unifin tiedoitus, jossa annettiin reunaehdot. Nämä sulkevat jo suoraan kummatkin näistä kahdesta pois.

Toki esim 80-90% todistusvalintaan nostaminen on niiden mukaan mahdollista ja tästä saa Unifin julkaisusta jo vihiäkin, mutta 100% tai viime vuoden varasijojen tai avoimen, jo tehtyjen opintojen suorittajien kesken valinta ei ole mahdollinen.

Turhaa spekuloida tai jankata asioilla, jotka eivät ainakaan toteudu.

Unifin reunaehdoista mm:

- fyysisiä pääsykokeita ei pääsääntöisesti järjestetä

- pienimuotoisten pääsykokeiden järjestäminen mahdollista poikkeustapauksissa(tällä varmaan tarkoitetaan polamk, taide, teatteri yms erittäin spesifejä, poikkeustapauksia nimenomaan)

- todistusvalintaa voidaan lisätä, mutta pelkkään todistusvalintaan EI Siirrytä

- KAIKILLA hakijoilla PITÄÄ olla mahdollisuus tulla valituksi(sulkee pois jo tehdyt avoimen opinnot ja tämän edellisvuoden yms varasijasetit)

- yliopiston ei tarvitse tarjota lainakoneita hakijoille: mikäli valintakokeen suorittaminen edellyttää tietokonetta, tulee hakijalta itseltään löytyä sellainen

Lukekaa loput Unifin tiedotteista.

Ps. Itse opiskelen eri alalla, jäänyt vaan jostain syystä koukkuun tämän ja vastaavien keskustelujen seuraamiseen :]

En kyllä ihan käsitä, että mitä hyötyä olisi todistusvalinnan nostosta 80-90%. Silti, edelleen, tuhannet ihmiset olisivat osallistumassa pääsykokeisiin.

Minulla opiskelee avomies tilastomatematiikkaa, joten etäkoe olis oikein hyvä! Hehee

Sen on oltava karsiva etäkoe: otetaan 2-3 kertaa kiintiön verran jatkoon ja heille onkin tosi helppo järjestää se lopullinen karsiva koe.

Ilman apua, valvotusti.

Vierailija kirjoitti:

Sen on oltava karsiva etäkoe: otetaan 2-3 kertaa kiintiön verran jatkoon ja heille onkin tosi helppo järjestää se lopullinen karsiva koe.

Ilman apua, valvotusti.

Tämä on todenmäköistä kuten oikiksessakin tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Sen on oltava karsiva etäkoe: otetaan 2-3 kertaa kiintiön verran jatkoon ja heille onkin tosi helppo järjestää se lopullinen karsiva koe.

Ilman apua, valvotusti.

Mutta miten taataan, ettei siinä etäkokeessa huijata? Esim. Hesan kokeesta vain noin 3% tarvitsisi huijata jotta koko lähikoe olisi täynnä epärehellisiä hakijoita.

Ja miten se oikiksessa kuitenkin toimii? Onko kellään tietoa? Ja onko oikiksessa tehty ennenkin karsiva koe etänä vai nyt koronan takia ekaa kertaa?

Oikiksen suunnitelmat sähköisestä ennakkokokeesta ovat parhaimmillaankin erittäin optimistisia ja eivät tule onnistumaan käytännössä. Oikikseen on vielä enemmän hakijoita kuin psykalle. Sähköiset järjestelmät eivät kestä sitä.

Lisäksi oikiksen takaraja pääsykoesuunnitelmalle on 30.4. Olipa heidän suunnitelmansa mikä hyvänsä niin ei sieltä psykalle ole vinkkejä kun meidän pääsykoetiedot tulee jo 22.4.

Okei, eli siis nämä kaikki vaihtoehdot ovat kuopattu:

1. 100% todistusvalinta - koska sitten etenkään ei-ensikertalaisilla ja amiksilla ei minkäänlaista mahdollisuutta päästä, ja on jo virallisesti tiedotteissakin hylätty idea

2. sähköinen etäkoe - ei mahdollista, koska ei ole järjestelmää joka kestäisi hakijoiden määrän

3. viime vuoden varasijoilta valitseminen - koska ne ketkä eivät hakeneet viime vuonna eivät voi päästä kuin todistuksella

4. jokin verkkokurssi - tässäkin tarvittaisiin kuitenkin joku sähköinen kokeen tapainen, minkä perusteella valitaan opiskelijat ja se ei ilmeisesti onnistu

...eli miten siis valinnat voidaan toteuttaa? En ainakaan itse keksi mitään muuta ratkaisua kuin joku näistä, ja mikään ei ilmeisesti onnistu.

Edelleenkään 5000 yhtäaikaista kävijää ei ole palvelulle määrä eikä mikään.

Helsingin yliopistolla on jo kokemusta sähköisestä etäkokeesta, joka kontrolloidaan haastattelulla/lähikokeella. Erona on vain se, että tietojenkäsitteytieteen laitoksen etäkoe kestää monta kuukautta. Siinä on 100 % mahdollisuus, että kaveri tekee sen, mutta juuri siksi on se lähikoe.

Kaikki ollaan tässä samassa epätietoisuudessa. Kyllä me sillon 22.4 viimestään saadaan tietää. Ei nyt liikaa stressata itteemme sillä ajattelulla, että apua mitä tulee käymään jne. Nyt vaan tsemppiä kaikille! Ei olla yksin tässä.