Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tiedän olevani ainakin yksi niistä toiseen vaiheeseen menijöistä kiitos fysiikan ja matikan taitojen, mutta tsemppiä kaikille muille jotka ei oo niin vahvoilla noissa aineissa!
Oletpa leuhka! Oikein tiedät, vaikkei koetta ole vielä edes ollut! Entäs, jos sun konees lakkaa toimimasta kokeen aikana?
Olisiko pitänyt valehdella että jollekulle tulisi parempi mieli? Kommentoin vain mitä itse henkilökohtaisesti uskon, en arvannut että joku psykalle hakeva odottaa toisen ihmisen häpeilevän sitä että on hyvä jossain. Anteeksi jos kommentti kuulosti leuhkalta, ei ollut tarkoitus enkä vähättele yhtään kenenkään muun fysiikan tai matikan taitoja. Oletin vain että saan kertoa tänne omia fiiliksiäni amk-koetta ajatellen ja tukea toisia. (+ jos alle vuoden vanha kone lakkaa toimimasta niin soitto etiäppäin ja kaikki tekee kokeen uudestaan ja lopputulos on sama)
Vai että ihan yhdellä soitolla saat kokeen tehdä uudestaa! Voi jestas, ei niitä siellä kiinnosta kenen kone rikkoutuu, se on voi voi niiku jo kokeen infossaki lukee.
Vuosia myöhemmin kertomassa lapsenlapsille että kone kaatua pääsykokeessa ku vauva keskustelussa joku sitä manas sen takia että erehtyä sanomaan uskovansa omiin taitoihin XDD pitää tästä eteenpäin vollottaa nurkassa ja toistaa itselleen ettei tule ikinä pärjäämään missään niin oot sitte vissiin tyytyväinen
Toivottavasti olet syntynyt tällä vuosituhannella, sillä tietynlainen naiiviutesi ja kokemattomuutesi näkyy - todella ikävällä tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vähän pattitilanne, kun psykalle en todistuksella nyt päässyt, mutta sosiaalityöhön pääsin, enkä tiedä, mitä nyt kannattais tehä. Toisaalta sosiaalityöhönkin liittyvät aiheet kiinnostaa ja olen aina halunnut tehdä ihmisläheistä työtä, mutta toisaalta ihmismieli kiinnostaa paljon ja psykologeilla on niin laaja työkenttä sekä ehkä paremmin turvattu taloudellinen tulevaisuus ja mahdollisuus ryhtyä itsenäiseksikin yrittäjäksi. En rehellisesti sanottuna tiedä, onko minusta korottamaan aineita sisäänpääsyn vaatimalle tasolle, joten sisään pääseminen olisi edelleen vähän arpapeliä. Epäilyttää kuitenkin sosiaalityössä se, että entä jos jään katumaan sitä, etten lukenut itseäni psykologiksi ja pahinta olisikin olla kyllästynyt työhönsä. Uskon, että sosiaalityöntekijän ja psykologin työssä ei ole varaa kyllästyä, koska se vaikuttaa tietyllä tavalla myös asiakkaisiin. Toisaalta sosiaalityöntekijänä pystyisi myös auttamaan ihmisiä ja lukemaan itsensä psykoterapeutiksi, mutta pelkään, että siitä tulisi jotain wnb-psykologeilua, enkä sitäkään halua.
Psykologia antaisi ehkä myös paremmat mahdollisuudet ryhtyä kirjoittajaksi, esimerkiksi tietokirjojen tai tietynlaisten itseapuoppaiden muodossa. En kuitenkaan tiedä, miten jaksan taas välivuoden, kun kaikki muut tuntuu menevän elämässä eteenpäin ja minä vain junnaan paikallaan, aargh. Tiedän, ettei kysymyksiini oikein kukaan voi vastata. Onko kellään muulla samankaltaisia ongelmaa? Vertaistuki vois helpottaa.
En ole samassa tilanteessa, mutta kommentoin jotain kuitenkin. Sosiaalityöntekijöillä on erinomainen työtilanne ja heistä kilpaillaan palkalla. Muistaakseni Keravalla vastavalmistunut sossu saa 4000€/kk lasussa. Sossuilla näyttää olevan hyvin vahva ammatti-identiteetti ja -ylpeys. Toisaalta itse en ole ollut kiinnostunut sossun työstä, koska teoriapohjassa on mutuilua ja olen muutamaan epärehelliseen/epäeettiseen sossuun törmännyt. Mielestäni systeemissä on riskinsä, kun ihmisten kärsimyksillä aletaan rahastamaan jolloin niitä on tarvetta myös löytää ja ongelmien pitkittyä. Sossut puhuvat aika paljon siitä kuinka asiat menee jatkuvasti huonommin ja ylisukupolvisuudesta. Näen psykologian enemmän sellaisena tieteenä joka pyrkii löytämään ratkaisuja ja on vähemmän riippuvainen ongelmien jatkumisesta. Toivottavasti en näillä ajatuksilla loukkaa ketään ja voinhan olla väärässäkin.
Olet väärässä. Yhtälailla psykologi näkee ongelmien ylisukupolvisuuden. Monet asiakkaat ovat yhteisiä ja ehkä se sossu voi auttaa enemmän. Toisaalta se sossu joutuu auttamaan vaikka jokainen psykologi pesee kätensä.
Joo siis totta kai psykologitkin näkee ylisukupolvisuuden silloin kun sitä on ja olisi tosi huono juttu jos eivät näkisi. Mutta sossut näkevät sen korostetusti ja vähän siihen tyyliin, että tää suku on meille niin tuttu, ollaan oltu vuosikymmenet heidän kanssa tekemisissä, aina menee elämä päin honkia... Olen omin korvin kuullut johtavan sossun kertovan työstään näin. Ongelmallisena näen sen, että ongelmien jatkuminen pitää sossut työssään ja tuttujen rahavirtojen juoksemassa. Kun kysyin tältä sossulta, että eikö olisi hyvä tukea lastenkodeissa asuvaa lasta/nuorta hänen koulunkäynnissään, niin se oli hänelle kauhistus. Minusta kuulosti siltä, että ei nähdä siinä arvoa, että lapsi/nuori pääsisi omaan elämäänsä kiinni. Jos ei näe koulun arvoa, niin kuinka pystyy sitä markkinoimaan asiakasperheillekään? Sossut eivät myöskään anna painoarvoa neuropsykologisille tekijöille ym. Eli näkevät asiakkaat juurikin ominaan ja syyt aina sosiaalisista tekijöistä johtuvina. Tämä on nyt ihan hirveän yleistävää!!! Tiedän kyllä että ei aina ole näin. Olen lukenut poikkitieteellisesti yhtä ainetta avoimessa ja lähes aina kun oli sosiaalityöntekijöiden kirjottama teksti, niin minua kylmäsi kuinka tiukasti pitivät kiinni näistä näkökulmista jotka mielestäni leimasivat ja lokeroivat ihmisiä ja asettivat heidät hyvin alisteiseen asemaan missä sossu jonkun yleisen kansantieteellisen teorian valossa tulkitsi yksilön elämää ja teki päätöksiä. (Sossuthan tekevät paljon vaikutusvaltaisempia päätöksiä kuin mitä psykologit tekevät. Päättävät esimerkiksi mitä henkilö saa ostaa ja saako pitää lapsensa vai ei.) Iloitsin silloin harvoin kun näkyi myös kriittistä otetta sos.työn teoriaan ja käytäntöihin. Jokainen tiede tarvitsee kriittistä otetta ja se on onneksi itsestäänselvyys psykologiassa.
Mitä ihmettä? Pitää tuttujen rahavirrat käynnissä? Ei haluta tukea koulunkäynnissä? Ei anneta arvoa neuropsykologisille tekijöille?
Sitten tieteen kriittisyys. Taustalla on teoriat mutta se käytännön työ on sossuilla pitkälti yjteiskuntapolitiikkaa. Heidän tehtävänsä on tehdä niitä päätöksiä.
Ihan jokainen sossu miettii lasten koulunkäyntiä. Ihan jokaisen lastensuojelulaitoksen lapsen opiskelua tuetaan. Lapset lähetetään erikoissairaanhoitoon ja neuropsykologisia testejä tehdään.
Tuota tuttujen rahavirtoja en tajua lainkaan.
Minä en ole sossu, mutta ymmärrän heidän työtään. Sossu on sen perheen asialla vaikka me kaikki muut olemme tehneet "oman työmme". Ja fakta on se, että laki ja päätökset ja valta korostuu siinä syössä. On aina vaillinaisesti tietoa ja olet vastuussa päätöksistäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oo mitään järkee korottaa, jos on huono kielissä ja ei kykene niistä saamaan hyvää, vaikka kuinka opiskelisi. Epäreilua, että meitä lukivaikeuksista kärsiviä syrjitään näin.
No täähän on kovin suhteellista. Itse taas oon superonnellinen, että todistusvalinnassa huomioidaan kieliosaaminenkin, sillä ne omat omia vahvuuksiani (äi+enkku L ja b-ruotsi E) ja matikka taas ei niinkään. Mulla ei olisi kovin hyvää saumaa, jos katsottaisiin vaan reaaleja ja matikkaa.
Niin mutta sinulla ei lienee ole lukivaikeutta haittaamassa oppimista.
Eikö lukivaikeudesta saa lisäaikaa yo-kokeisiin?
Oliko se puolituntia. Oikiksen kokeessa olivat unohtaneet lukihäriöiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vähän pattitilanne, kun psykalle en todistuksella nyt päässyt, mutta sosiaalityöhön pääsin, enkä tiedä, mitä nyt kannattais tehä. Toisaalta sosiaalityöhönkin liittyvät aiheet kiinnostaa ja olen aina halunnut tehdä ihmisläheistä työtä, mutta toisaalta ihmismieli kiinnostaa paljon ja psykologeilla on niin laaja työkenttä sekä ehkä paremmin turvattu taloudellinen tulevaisuus ja mahdollisuus ryhtyä itsenäiseksikin yrittäjäksi. En rehellisesti sanottuna tiedä, onko minusta korottamaan aineita sisäänpääsyn vaatimalle tasolle, joten sisään pääseminen olisi edelleen vähän arpapeliä. Epäilyttää kuitenkin sosiaalityössä se, että entä jos jään katumaan sitä, etten lukenut itseäni psykologiksi ja pahinta olisikin olla kyllästynyt työhönsä. Uskon, että sosiaalityöntekijän ja psykologin työssä ei ole varaa kyllästyä, koska se vaikuttaa tietyllä tavalla myös asiakkaisiin. Toisaalta sosiaalityöntekijänä pystyisi myös auttamaan ihmisiä ja lukemaan itsensä psykoterapeutiksi, mutta pelkään, että siitä tulisi jotain wnb-psykologeilua, enkä sitäkään halua.
Psykologia antaisi ehkä myös paremmat mahdollisuudet ryhtyä kirjoittajaksi, esimerkiksi tietokirjojen tai tietynlaisten itseapuoppaiden muodossa. En kuitenkaan tiedä, miten jaksan taas välivuoden, kun kaikki muut tuntuu menevän elämässä eteenpäin ja minä vain junnaan paikallaan, aargh. Tiedän, ettei kysymyksiini oikein kukaan voi vastata. Onko kellään muulla samankaltaisia ongelmaa? Vertaistuki vois helpottaa.
En ole samassa tilanteessa, mutta kommentoin jotain kuitenkin. Sosiaalityöntekijöillä on erinomainen työtilanne ja heistä kilpaillaan palkalla. Muistaakseni Keravalla vastavalmistunut sossu saa 4000€/kk lasussa. Sossuilla näyttää olevan hyvin vahva ammatti-identiteetti ja -ylpeys. Toisaalta itse en ole ollut kiinnostunut sossun työstä, koska teoriapohjassa on mutuilua ja olen muutamaan epärehelliseen/epäeettiseen sossuun törmännyt. Mielestäni systeemissä on riskinsä, kun ihmisten kärsimyksillä aletaan rahastamaan jolloin niitä on tarvetta myös löytää ja ongelmien pitkittyä. Sossut puhuvat aika paljon siitä kuinka asiat menee jatkuvasti huonommin ja ylisukupolvisuudesta. Näen psykologian enemmän sellaisena tieteenä joka pyrkii löytämään ratkaisuja ja on vähemmän riippuvainen ongelmien jatkumisesta. Toivottavasti en näillä ajatuksilla loukkaa ketään ja voinhan olla väärässäkin.
Olet väärässä. Yhtälailla psykologi näkee ongelmien ylisukupolvisuuden. Monet asiakkaat ovat yhteisiä ja ehkä se sossu voi auttaa enemmän. Toisaalta se sossu joutuu auttamaan vaikka jokainen psykologi pesee kätensä.
Joo siis totta kai psykologitkin näkee ylisukupolvisuuden silloin kun sitä on ja olisi tosi huono juttu jos eivät näkisi. Mutta sossut näkevät sen korostetusti ja vähän siihen tyyliin, että tää suku on meille niin tuttu, ollaan oltu vuosikymmenet heidän kanssa tekemisissä, aina menee elämä päin honkia... Olen omin korvin kuullut johtavan sossun kertovan työstään näin. Ongelmallisena näen sen, että ongelmien jatkuminen pitää sossut työssään ja tuttujen rahavirtojen juoksemassa. Kun kysyin tältä sossulta, että eikö olisi hyvä tukea lastenkodeissa asuvaa lasta/nuorta hänen koulunkäynnissään, niin se oli hänelle kauhistus. Minusta kuulosti siltä, että ei nähdä siinä arvoa, että lapsi/nuori pääsisi omaan elämäänsä kiinni. Jos ei näe koulun arvoa, niin kuinka pystyy sitä markkinoimaan asiakasperheillekään? Sossut eivät myöskään anna painoarvoa neuropsykologisille tekijöille ym. Eli näkevät asiakkaat juurikin ominaan ja syyt aina sosiaalisista tekijöistä johtuvina. Tämä on nyt ihan hirveän yleistävää!!! Tiedän kyllä että ei aina ole näin. Olen lukenut poikkitieteellisesti yhtä ainetta avoimessa ja lähes aina kun oli sosiaalityöntekijöiden kirjottama teksti, niin minua kylmäsi kuinka tiukasti pitivät kiinni näistä näkökulmista jotka mielestäni leimasivat ja lokeroivat ihmisiä ja asettivat heidät hyvin alisteiseen asemaan missä sossu jonkun yleisen kansantieteellisen teorian valossa tulkitsi yksilön elämää ja teki päätöksiä. (Sossuthan tekevät paljon vaikutusvaltaisempia päätöksiä kuin mitä psykologit tekevät. Päättävät esimerkiksi mitä henkilö saa ostaa ja saako pitää lapsensa vai ei.) Iloitsin silloin harvoin kun näkyi myös kriittistä otetta sos.työn teoriaan ja käytäntöihin. Jokainen tiede tarvitsee kriittistä otetta ja se on onneksi itsestäänselvyys psykologiassa.
Mitä ihmettä? Pitää tuttujen rahavirrat käynnissä? Ei haluta tukea koulunkäynnissä? Ei anneta arvoa neuropsykologisille tekijöille?
Sitten tieteen kriittisyys. Taustalla on teoriat mutta se käytännön työ on sossuilla pitkälti yjteiskuntapolitiikkaa. Heidän tehtävänsä on tehdä niitä päätöksiä.
Ihan jokainen sossu miettii lasten koulunkäyntiä. Ihan jokaisen lastensuojelulaitoksen lapsen opiskelua tuetaan. Lapset lähetetään erikoissairaanhoitoon ja neuropsykologisia testejä tehdään.
Tuota tuttujen rahavirtoja en tajua lainkaan.
Minä en ole sossu, mutta ymmärrän heidän työtään. Sossu on sen perheen asialla vaikka me kaikki muut olemme tehneet "oman työmme". Ja fakta on se, että laki ja päätökset ja valta korostuu siinä syössä. On aina vaillinaisesti tietoa ja olet vastuussa päätöksistäsi.
Harmittavan yksipuolista kuvaa tyrkytetään aina sosiaalityöstä. Erityisen valitettavaa se on silloin kun joku vasta miettii, lähtisikö opiskelemaan. Sosiaalityöntekijöitä työskentelee erittäin laaja-alaisesti muuallakin kuin lastensuojelussa ja lastensuojelukin on todella paljon muuta kuin laitossijoitukset.
Sosiaalityöntekijänä voi tehdä halutessaan myös kansainvälisen uran esimerkiksi kehitysyhteistyöhön, ihmiskauppaan tai kansainvälisiin adoptioihin liittyen. Sosiaalityöntekijöitä työskentelee erittäin paljon terveydenhuollossa. Terveyssosiaalityöntekijöillä on sairaalamaailmassa vahvempi arvostus ja parempi palkkakin kuin psykologeilla.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vähän pattitilanne, kun psykalle en todistuksella nyt päässyt, mutta sosiaalityöhön pääsin, enkä tiedä, mitä nyt kannattais tehä. Toisaalta sosiaalityöhönkin liittyvät aiheet kiinnostaa ja olen aina halunnut tehdä ihmisläheistä työtä, mutta toisaalta ihmismieli kiinnostaa paljon ja psykologeilla on niin laaja työkenttä sekä ehkä paremmin turvattu taloudellinen tulevaisuus ja mahdollisuus ryhtyä itsenäiseksikin yrittäjäksi. En rehellisesti sanottuna tiedä, onko minusta korottamaan aineita sisäänpääsyn vaatimalle tasolle, joten sisään pääseminen olisi edelleen vähän arpapeliä. Epäilyttää kuitenkin sosiaalityössä se, että entä jos jään katumaan sitä, etten lukenut itseäni psykologiksi ja pahinta olisikin olla kyllästynyt työhönsä. Uskon, että sosiaalityöntekijän ja psykologin työssä ei ole varaa kyllästyä, koska se vaikuttaa tietyllä tavalla myös asiakkaisiin. Toisaalta sosiaalityöntekijänä pystyisi myös auttamaan ihmisiä ja lukemaan itsensä psykoterapeutiksi, mutta pelkään, että siitä tulisi jotain wnb-psykologeilua, enkä sitäkään halua.
Psykologia antaisi ehkä myös paremmat mahdollisuudet ryhtyä kirjoittajaksi, esimerkiksi tietokirjojen tai tietynlaisten itseapuoppaiden muodossa. En kuitenkaan tiedä, miten jaksan taas välivuoden, kun kaikki muut tuntuu menevän elämässä eteenpäin ja minä vain junnaan paikallaan, aargh. Tiedän, ettei kysymyksiini oikein kukaan voi vastata. Onko kellään muulla samankaltaisia ongelmaa? Vertaistuki vois helpottaa.
Mihin kaupunkiin pääsit ja oletko ensikertalainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan vielä mahdollisuuksia päästä sisään toiselta varasijalta?
Vierailija kirjoitti:
Onkohan vielä mahdollisuuksia päästä sisään toiselta varasijalta?
Viime vuonna ei olisi ollut, tänä vuonna on. En osaa arvioida kuinka todennäköistä. Yli nollan kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse tiedän olevani ainakin yksi niistä toiseen vaiheeseen menijöistä kiitos fysiikan ja matikan taitojen, mutta tsemppiä kaikille muille jotka ei oo niin vahvoilla noissa aineissa!
Siinä kokeessa on aika monta muutakin osiota joissa pitäisi onnistua täydellisesti, fysiikka on niistä vain yksi (matikan osio niin peruslaskuja, että siinä varmasti tosi moni psykalle hakija loistaa). Toivottavasti koe menee sulla hyvin, muttei kannata mennä takki auki kokeeseen, koska jokaisessa osiossa on omat haasteensa :)
Vierailija kirjoitti:
Ens vuodeksi tulee todistusvalinta psykaankin. Vertailun vuoksi, tässä tietoja oikiksen todistusvalinnasta jossa tosin vain 20% on valittu todistuksella.
https://www.oikeustieteet.fi/26-6-2019-yhteishaun-tulokset-julkaistu/?f…
Helpoiten pääsi oikiksista Lappiin jossa todarivalintaan tarvitsi äikän L:n ja neljä e:tä.
Ei kuitenkaan helppo rivi L ja 4 exemiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kato, jankkaajahan se siinä!
Moro! :D
Vierailija kirjoitti:
Ens vuodeksi tulee todistusvalinta psykaankin. Vertailun vuoksi, tässä tietoja oikiksen todistusvalinnasta jossa tosin vain 20% on valittu todistuksella.
https://www.oikeustieteet.fi/26-6-2019-yhteishaun-tulokset-julkaistu/?f…
Helpoiten pääsi oikiksista Lappiin jossa todarivalintaan tarvitsi äikän L:n ja neljä e:tä.
Ei kuitenkaan helppo rivi L ja 4 exemiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koskahan ainereaalin viralliset tulokset tulee, että millaisilla riveillä pääsi mihinkin?
Vierailija kirjoitti:
Koskahan ainereaalin viralliset tulokset tulee, että millaisilla riveillä pääsi mihinkin?
Sitten kun yhteishaku päättyy heinäkuun puolivälin tienoilla. Viime vuonna valmistui ennen luvattua, mutta mennyt on mennyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on sarjaan kytkentä ja tiedetään vain teho, miten ihmeessä pitäisi pystyä ratkaisemaan resistanssi? Liian vaikeaa tää fysiikka kyllä mulle...
Vierailija kirjoitti:
Jos on sarjaan kytkentä ja tiedetään vain teho, miten ihmeessä pitäisi pystyä ratkaisemaan resistanssi? Liian vaikeaa tää fysiikka kyllä mulle...
Ohmin laki.
Millaisia pisteitä ja ainereaalirivejä täällä on ainereaalin kautta menneillä ollut? Mietin vain että millaiset rivit ovat riittäneet kun moni L-rivin kirjoittanut on päässyt suoraan pisteillä sisään.
Vierailija kirjoitti:
Millaisia pisteitä ja ainereaalirivejä täällä on ainereaalin kautta menneillä ollut? Mietin vain että millaiset rivit ovat riittäneet kun moni L-rivin kirjoittanut on päässyt suoraan pisteillä sisään.
LL Helsiinkiin. Alle LE ei ole päässyt minnekään.
Tänää ei vissiin varasijat liikkunu yhtään?
Paljonko pitäisi/voi pääsykokeesta saada päästäkseen vielä sisään?
Ketju on lukittu.
Vuosia myöhemmin kertomassa lapsenlapsille että kone kaatua pääsykokeessa ku vauva keskustelussa joku sitä manas sen takia että erehtyä sanomaan uskovansa omiin taitoihin XDD pitää tästä eteenpäin vollottaa nurkassa ja toistaa itselleen ettei tule ikinä pärjäämään missään niin oot sitte vissiin tyytyväinen