Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ensi vuonna todistusvalintaa ei ole enää ollenkaan.
Eikös tuo todistusvalinta tule pysyväksi? Sehän oli suunnitteilla jo vuosia.
Ei saatana, että tässä joutuu palaamaan sitten kymmenen vuoden jälkeen takaisin lukioon kolmeksi vuodeksi! Ei tässä ole mitään järkeä!
Kaikilla ei edes ole tuota todistusmahdollisuutta, jos vastaanottanut opiskelupaikan 2014 tai jälkeen.
Luulen, että tämä todistusvalinta ynnämuu on vain valtion tapa pyrkiä siihen, että yhä vähempi uudelleenkouluttautuu ja nuoret pääsevät nopeammin opiskelemaan. Suuremmalle osalle opiskelijoita uudistus on positiivinen, mutta sitten jää tottakai aina se pieni joukko, jolle tilanne on tosi epäreilu.
Tää on kyllä aika kapea tapa nähdä tämä. Voisin keksiä aiheesta aika monta argumenttia siitä, miksi todistusvalinta oli valtiollinen emämunaus. Uudistus on positiivinen hyvin harvalle ihmiselle ja nämä ihmiset ovat yleensä korkeasti koulutettujen lasten hyväosaisia lapsia, jotka ovat tienneet vuosia, mitä elämältään haluavat. Häviäjiä ovat kaikki muut, mukaan lukien ne, jotka luulevat tietävänsä, mitä haluat, mutta kyse onkin esim. vanhempien painostuksesta tai ulkoisten odotusten toteuttamisesta.
Huomaa myös, että todistusvalintaa ennen oli yhteispisteet, joissa lukiotodistuksesta kyllä palkittiin, mutta ei syöty kokeella pyrkivien hakijoiden mahdollisuuksia näin radikaalisti. Systeemi toimi kohtuullisen hyvin ja muistan monia lukiokavereita (etenkin poikia), jotka vasta viimeisenä vuonna tajusivat opiskelun ja tiedon merkityksen ja innostuivat opiskelemaan. Heistä useampi haki ja pääsi valintakokeen kautta mm. insinööreiksi tai lääkikseen. Nykysysteemissä heidän olisi tarvinnut tyytyä pienempiin unelmiin, koska kova työ ja motivaatio valintakokeessa ei korvaa enää oikeaa suuntautuneisuutta lukion alussa.
Todistusvalinnan vuoksi lukiolaisten tulee tietää jo lukion alussa, minne hakevat opiskelemaan, vaikka heillä ei ole aavistustakaan, mitä opinnot yliopistossa oikeasti ovat. Lopputuloksena korkeakoulutettujen vanhempien painostuksesta heidän lapsensa lukee lääkikseen, oikikseen ym tarvittavia aineita, kirjoittaa niistä hyvin, pääsee kouluun ja huomaa vuoden päästä tai pahimmillaan paljon myöhemmin, että ei ole itse oikeastaan edes kiinnostunut kyseisestä alasta. Tämä suosii myös tyttöjä poikien kustannuksella, koska tyttöjen kehitys on nopeampaa ja koulumenestys on parempaa, eikä pojat pysty kompensoimaan tilannetta yhtä hyvin enää valintakokeessa.
Psykalle hakeva ehkä tietää senkin, että otsalohko, joka kontrolloi mm. pitkän aikavälin suunnittelua ja se kehittyy noin 25 ikävuoteen asti --> lukionsa aloittanut ei aivojen kypsyysasteeltaan ole useinkaan kykenevä tekemään loppuelämää koskevia päätöksiä ja on siis aivotonta vaatia häneltä sellaista.
Tämä myös lisää työmäärää syksyllä käytännössä kaikilla aloilla, koska valintakoemateriaali on usein samaa kuin peruskursseilla vaadittava osaaminen.
Perustelusi ei toimi. Nytkin imoni pääsi opiskelemaan todistuksella. Ei ne pisterajat kummosia ole olleet paitsi lääkikseen.
Myös ne c paperit riitti m8neen paikkaan.
Todistusvalinta on erittäin hyvä asia etenkin nuorille. Ei vuosien pääsykoerubaa enää.
Millekään alalle ei ole vuosien pääsykoerumbaa, kun hoidat itsesi kerralla sisälle. Mahdollisuudet eivät parane seuraavana vuonna, joten helpoimmalla pääsee, kun kerran tekee tarvittavan työmäärän. (Poikkeuksena ehkä tämä koronavuosi, joka sotkee kaikkien pakan.)
Perusteluni eivät riipu siitä, kuinka korkeat pisterajat ovat eri aloille, joten en näe, miten argumenttisi kumoaisi mitään perustelujani. Pääsykoerumban sijaan nyt esim. yo-kirjoituksiin käydään maksullisia ABI-kursseja.
Jep, pääsykoerumban sijaan nyt ei oteta vastaan opiskelupaikkaa siltä alalta minne pääsi mutta joka ei ole ykköstoive, vaan korotetaan yo-todistusta niin monta vuotta että saa riittävästi ällää ja eetä. Välivuodet tuskin vähenee keskimäärin lainkaan.
Kyllä ne vähenee, kun todistusvalinta tasaantuu ja jonottavat poistuu. Tilanne vakiintuu ennustettavaksi. Tämän ekan vuoden todistusvalinnasta ei vielä.pysty tekemään tasoveikkauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loukkaa ihan hirveesti toi opintopolussa:"sinulla ei ole arvosanaa psykologiasta" on mulla!!!! Yliopiston psykologian opinnoista on arvosana! Hitto ja useamman opintopisteen edestä!!
Vierailija kirjoitti:
Loukkaa ihan hirveesti toi opintopolussa:"sinulla ei ole arvosanaa psykologiasta" on mulla!!!! Yliopiston psykologian opinnoista on arvosana! Hitto ja useamman opintopisteen edestä!!
Sinulla ei ole hakuehtojen mukaista arvosanaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon on vielä aloja julkasematta? Erityisesti sellasia jotka vois vaikuttaa psykan varasijojen liikkumiseen?
Ei varmaan muita kuin sosiaalityö.
Mikähän on psykologien tulevaisuus, kun soveltuvuuskokeet poistettu... Toki eihän niitä ennenkään ollut kaikkialla. Mielipiteitä tästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikähän on psykologien tulevaisuus, kun soveltuvuuskokeet poistettu... Toki eihän niitä ennenkään ollut kaikkialla. Mielipiteitä tästä?
Psykologin työkenttä on niin laaja, että soveltuvuuskokeet eivät ole samalla tavalla perusteltuja kuin opettajaksi. Open työ on pohjimmiltaan hyvin samanlaista, lapsiryhmän kasvattamista ja opettamista.
Enkä ole täysin varma onko opettajaksikaan soveltuvuuskoe tarpeen. Siinä tulee tahatonta rakenteellista suosimista vanhemmille hakijoille sekä miespuolisille hakijoille.
Suosivatko soveltuvuuskokeet tutkitusti vanhempia hakijoita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suosivatko soveltuvuuskokeet tutkitusti vanhempia hakijoita?
Ainakin opettajaksi.
Soveltuvuuden lisäksi mittaavat vastauskykyä kysymyksiin. Esim. itse olen käynyt kymmenissä työhaastatteluissa, joten osaan jo vastata siihen mitä kysytään ja vaikka huomaisin ajautuneeni vastaamaan aiheen vierestä (sitä helposti jännityksessä käy) pyrin kääntämään vastauksen takaisin siihen, mitä kysyttiin. Kaksikymppisenä olisin vastannut sen mitä ekana tuli mieleen, hymyillyt nätisti päälle ja ollut aidosti sitä mieltä, että tosi hyvin meni. ;)
Olen menossa korottamaan arvosanojani yo-kirjoituksiin, niin osaako joku arvoida, onko ensi vuonna 133 pisteellä todistusvalinnassa mahdollisuuksia päästä johonkin sisään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen menossa korottamaan arvosanojani yo-kirjoituksiin, niin osaako joku arvoida, onko ensi vuonna 133 pisteellä todistusvalinnassa mahdollisuuksia päästä johonkin sisään?
Helsinkiin ei, johonkin joo.
Logopedian koe voi myös vaikuttaa psykan varasijoihin.. Vai mitä luulette?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin kysymään teidän mielipiteitänne. Olen ollut tämän ja viime vuoden psykaketjujen aktiivinen seuraaja. Ylioppilaaksi valmistuin 2018 ja viime vuonna hain psykalle ekaa kertaa. Kävin lähinnä katsomassa kokeen. Olen siis ensikertalainen ja vietän nyt toista välivuottani vuorotöitä tehden.
En päässyt tänä vuonna todistusvalinnalla ja sanoisin että kokeella pääsemisen mahdollisuus kohdallani on tällä hetkellä lähes olematon, joten realistisesti ajatellen mietin nyt ensi vuotta.
Mitä te tekisitte jos olisitte minä? Alkaisitteko lukemaan ensi vuoden pääsykokeeseen, sitten kun se selkenee vai menisittekö korottamaan kirjoituksiin? Laskelmieni mukaan minun pitäisi korottaa äikkä, lyhyt matikka ja mahdollisesti yhteiskuntaoppi ja sitten kirjoittaa psykologia, koska en ole kirjoittanut sitä ollenkaan. Kyllä pistää mietityttämään, että mitähän sitä tekisi.. Kirjotuksiin valmistautumisessa on TODELLA paljon hommaa ja sitä voi olla vaikea yhdistää kolmivuorotyöhön, mutta ei se tietenkään mahdotonta ole!
Onnea jo sisäänpäässeille ja kaikille ihanaa kesää!
Vierailija kirjoitti:
Logopedian koe voi myös vaikuttaa psykan varasijoihin.. Vai mitä luulette?
En osaa sanoa. Luulisi, että ihmisillä on psykologia ekana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tehdä kirjoitti:
Tulin kysymään teidän mielipiteitänne. Olen ollut tämän ja viime vuoden psykaketjujen aktiivinen seuraaja. Ylioppilaaksi valmistuin 2018 ja viime vuonna hain psykalle ekaa kertaa. Kävin lähinnä katsomassa kokeen. Olen siis ensikertalainen ja vietän nyt toista välivuottani vuorotöitä tehden.
En päässyt tänä vuonna todistusvalinnalla ja sanoisin että kokeella pääsemisen mahdollisuus kohdallani on tällä hetkellä lähes olematon, joten realistisesti ajatellen mietin nyt ensi vuotta.
Mitä te tekisitte jos olisitte minä? Alkaisitteko lukemaan ensi vuoden pääsykokeeseen, sitten kun se selkenee vai menisittekö korottamaan kirjoituksiin? Laskelmieni mukaan minun pitäisi korottaa äikkä, lyhyt matikka ja mahdollisesti yhteiskuntaoppi ja sitten kirjoittaa psykologia, koska en ole kirjoittanut sitä ollenkaan. Kyllä pistää mietityttämään, että mitähän sitä tekisi.. Kirjotuksiin valmistautumisessa on TODELLA paljon hommaa ja sitä voi olla vaikea yhdistää kolmivuorotyöhön, mutta ei se tietenkään mahdotonta ole!
Onnea jo sisäänpäässeille ja kaikille ihanaa kesää!
Riippuu todella paljon elämäntilanteestasi ja siitä, miten paljon jaksat tehdä. Itse lähtisin kirjoittamaan psykologian ja korottamaan niitä, mitä koet voivasi korottaa ja mihin jaksaisit lukea. Tämä koronatilanne saattaa jatkua kuitenkin vielä helposti seuraavalle vuodelle, mikä tarkoittaisi ensivuodelle samaa tai samanlaista systeemiä.
Ehdottomasti suosittelisin ensikertalaisasemassa olevalle yo-todistuksen korottamista! Todistusvalinnan osuus mitä todennäköisimmin nousee. Tsemppiä!
Olen seurannut pari vuotta tätä ketjua hakiessani psykalle. Nyt päätin vaihtaa kokonaan toiseen alaan, koska en oikeastaan muista edes, miksi halusin alunperin psykaa opiskelemaan. Nää kaks välivuotta meinas viedä mun mielenterveden ja nyt päätin, että en enää hakkaa päätä seinään. Onnea teille, ketkä pääsette ja hurjat tsempit teille, jotka vielä sinnikkäästi pyritte psykalle! :)
211 valitusta 113 on valittu eilen ykköstoiveeseen. Helsingissä, joka pyramidin huipulla, 35 valitusta 25 on ekassa toiveessaan.
Yh + psykan kirjoittaminen syksyllä. Äikkä ja matikka ensi keväänä. Eikä haittaa vaikka tulisi vielä toinenkin välivuosi, jos todistus ei riitäkään. Ilman muuta korottaminen on helpompaa kuin pääsykokeella sisäänpääsy.
Vierailija kirjoitti:
Te olette etuoikeutetussa asemassa te sisään päässeet tänä vuonna. Ette varmaan tule koskaan ymmärtämäänkään kuinka etuoikeutettuja olette.
En tiedä, kuka tämän on kirjoittanut mutta olen sisäänpäässeenä osittain samaa mieltä. Tänä vuonna 60% sijasta 70% pääsi todistuksella. Eli ns. 10% ei olisi ilman koronaa päässyt. Ja todennäköisesti suuri osa ainereaalivalinnassa päässeistä ei olisi päässeet ollenkaan.
Itse pääsin sisään ei-ensikertalaisena Helsinkiin ja koen olevani äärimmäisen etuoikeutettu, että pääsen opiskelemaan psykologiaa, koska olen pitkään suunnitellut sinne hakemista.
Ketju on lukittu.
Kuinka paljon on vielä aloja julkasematta? Erityisesti sellasia jotka vois vaikuttaa psykan varasijojen liikkumiseen?