Amk-tutkinnoista: kumpaa arvostatte enemmän,

Nro 19 just noin se menee!

Tärkeintä on ihminen itse, luottamus omaan osaamiseen ja itsensä ajantasalla pitäminen.

Välttämättä koulutus ei takaa noita juttuja, vaan persoona ja oma äly.

Koulutus antaa vain pohjan, työ itse opettaa ihmisen asiantuntijaksi.

Näin se menee nro 20.

Työllistyminen on tärkeintä. Koulutuksen ja osaamisen voi hankkia montaa eri kautta-

Ihan sama arvostukselle, kunhan on töitä joilla elättää itsensä ja perheensä.

Mitä helvettiä te puhutte joistain arvostuksista

Jos joku on pystynyt hankkimaan jonkin tutkinnon, sen hän on ansainnut.

Samalla tutkinolla voi saada mitä erilaisempia duuneja.

Ei niillä duuneilla ole sen ihmeempiä arvostuksia, pääasia, että on duunia johon mennä joka päivä ja saa palkan kuukausittain.

Mitä hittoa sen väliä, arvostaako joku mun duuniani, elätän sillä itseni ja lapseni ja vaimolla on oma työ.

Ei me arvostuksista välitetä, ainoastaan onnelllista elämästä, että on fyrkkaa maksaa asuntolaina.

Insinööri. Tradenomi on ihan turha pilipalitutkinto. Puhun kokemuksella, löytyy molemmat.

Mainitsit koulutukseni. Itsehän olisin voinut olla "aivan priimus tradenomi", mutta valitsin kuitenkin kouluttautua insinööriksi ja minusta tuli keskiarvon 3,1 insinööri. Kai tämä kertoo, kumpaa arvostan.

Mutta sen sanon, että tradenomin voi olla helpompi saada töitä (ja töiden kautta edetä yrityksen sisällä, kun on antanut näyttöä). Moni firma saattaa hieman pelätä insinööriä. Lisäksi insinöörin koulutusta vastaavia töitä on tällä alalla harvoin tarjolla.

Minun ja tradenomin koulutus eroaa käytännössä siinä, että olen opiskellut insinöörimatikan / fysiikan / kemian. Ammattiaineet oli meidän koulussa haluttu pitää melko samoina. Minusta niissä olisi saanut olla enempi eroa kaupallinen vrt tekninen.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen amk-tutkinnon suorittanut on  asiantuntija omalla alallaan.

Hassua, että kaupallista alaa pidetään jotenkin heikompana, kun kuitenkin raha tulee aina liike-elämästä.

Aikaisemmin sairaanhoitajan, insinöörin ja merkonomin tutkinnot olivat samanarvoisia alallaan, eli ne kaikki olivat opistotasoisia tutkintoja.

Sittemmin koulutusvaatimukset ovat muuttuneet, useimpiin pohjakoulutus vaatimus on ylioppilas, ennen riitti ns. keskikoulu. Keskikoulua eli oppikoulua ei enää ole olemassa.

Olet yksiselitteisesti väärässä. Insinöörin tutkinto ei ole koskaan ollut opistoasteen tutkinto. Teknikko oli. Insinööri oli ammatillinen korkeasteen tutkinto. Toinen vastaava tutkinto oli merikapteeni.

Vierailija kirjoitti:

Mainitsit koulutukseni. Itsehän olisin voinut olla "aivan priimus tradenomi", mutta valitsin kuitenkin kouluttautua insinööriksi ja minusta tuli keskiarvon 3,1 insinööri. Kai tämä kertoo, kumpaa arvostan.

Mutta sen sanon, että tradenomin voi olla helpompi saada töitä (ja töiden kautta edetä yrityksen sisällä, kun on antanut näyttöä). Moni firma saattaa hieman pelätä insinööriä. Lisäksi insinöörin koulutusta vastaavia töitä on tällä alalla harvoin tarjolla.

Minun ja tradenomin koulutus eroaa käytännössä siinä, että olen opiskellut insinöörimatikan / fysiikan / kemian. Ammattiaineet oli meidän koulussa haluttu pitää melko samoina. Minusta niissä olisi saanut olla enempi eroa kaupallinen vrt tekninen.

Enemmän tiedän työttömiä tradenomeja kuin insinöörejä. Tradenomina en saanut mitään mielekästä työtä, insinöörinä löytyi työ ennen kuin todistus oli edes kourassa.

Kysymys kuuluu, kumpaa itse arvostat enemmän, vain sillä pitäisi olla väliä.

Kyllä entinen insönöörikoulutus oli opistotasoa, eli n. neljä vuotta.

Siihen pääsi ns.oppikoulupohjalta ei tarvinnut ylioppilastutkintoa. Eli koulutus oli sen ajan opistoaste,

joka nykyisin vastaa amk-koulutusta.

Otapa selvää entisajan koulutuksesta.

Teknikot olivat n. kaksivuotisia koulutuksia, jotka eivät vastanneet insinöörin monivuotista koulutusta.

Diplolomi-insinöörit ovat aina yliopistopohajaisia.

Siis nro 26 olet totaalisesti väärässä.

Yst.terv. Opistoinsinööri -85

No noiden koulutusten suurin ero on siinä, että insinööreille on alussa se 30op polyteknisiä aineita, eli sitä matikkaa ja fysiikkaa. Se sitten johtaa sellaisiin asioihin, että insinööreille opetetaan asioita joita tradenomit eivät pystyisi omaksumaan.

Insinöörit osaavat etsiä kaavan ja sijoittaa luvut siihen, kun tradenomit osaavat sijoittaa luvut ohjelman valmiisiin kenttiin.

Merkonomia muuten vastasi teknikko, joka oli kolmevuotinen tutkinto.

Molemmat pystyi myös suorittamaan yo-pohjaisena kahdessa vuodessa.

Insinööri oli nelivuotisen ja vaati yo-pohjan.

Noin siis juuri ennen ammattikoulujen tuloa. Aikaisemmin jotain pieniä eroja.

Hyvät väittelijät koulutusten eroista.

On olemassa hakukone nimeltä Google, josta löytää entiset tutkinnot ja niiden vastaavudet nykyisin.

Tutkikaapas asiat sieltä,  niin ei tarvitse kyseenalaistaa asioita tällä av-mammojen palstalla.

Sillä eihän tosimies näille sivuille eksy, ei edes unissaan?

Mä olen insinööri, ja joskus eksyn näille sivulle, kun aviopuoliso on vuorotyössä ja mä valvon lapseni

unta yön yli.

Töitä on riittänyt osa-aikahommeleissa ja isyysvapaan jälkeen täysipäiväistäkin työtäkin on luvassa.

Tutkintona on amk-inssi.

Taas meni väärin.

Diplomi-Insinöörin ja Arkkitehti SAFA:n  koulutukseen on aina ollut

valtaväylä lukio + yo-tutkinto.

Mutta DI- ja Arkkitehtikoulutukseen on aina ollut mahdollista päästä

myös ei-ylioppilaiden. Opistoinsinöörit ja rakennusarkkitehdit ovat voineet

edetä tätä kautta yliopistoon. Sama onnistuu  nykyisin myös AMK-porukalle

Vierailija kirjoitti:

Arvostan enemmän insinööriä. Tradenomeja ei tarvittu ennenkään, ainoastaan merkonomeja.

Merkonomeja valmistuu edelleen, molemmille on paikkansa.

Ap:n kysymykseen, inssi opiskelee parikymmentä opintoviikkoa enemmän, joten niitä arvostan hieman enemmän. Itse log.trade ja mies kulj.inssi.

Vierailija kirjoitti:

Merkonomia muuten vastasi teknikko, joka oli kolmevuotinen tutkinto.

Molemmat pystyi myös suorittamaan yo-pohjaisena kahdessa vuodessa.

Insinööri oli nelivuotisen ja vaati yo-pohjan.

Noin siis juuri ennen ammattikoulujen tuloa. Aikaisemmin jotain pieniä eroja.

Teknikko oli 2-vuotinen, valmistui teknillisestä koulusta, inssi oli 3-vuotinen, valmistui teknillisestä opistosta.

Vierailija kirjoitti:

Mikään tutkinto sellaisenaan ei herätä mainittavaa arvostusta. Tiedän täysiä ääliöitä, jotka ovat päässeet professoriksi asti, esim. Tapio Puolimatka. Tiedän myös erittäin fiksuja ihmisiä, joilla ei ole mitään korkeakoulututkintoa.

(Ja jos nyt jotain kiinnostaa niin itse olen maisteri)

Näinpä. Tiedän taliaivoisia dippainssejä ja fiksuja tradenomeja. Koulutus ei takaa mitään työsuorituksen laadusta. Aika vaikeaa rekryäminen siis. Esim markkinoinnin alalla on akateemisesti koulutettuja ja amk-tasoisia, mutta merkitystä on vain sillä miten hyvin ovat nykyajassa mukana, kun some ym. on muuttanut ja muuttaa sitäkin alaa koko ajan.

Koska olen itse DI, niin hiukan mielessäni suosin AMK-insinööriä, mutta kovin yksilöllistä on, mihin kukakin kykenee todistuksesta riippumatta. Itse vain saan nopeammin asioita aikaan toisen insinööriaivon, kuin kaupallisen tai humanistin kanssa. Tämä toki on omaa rajoittuneisuuttani.

Vierailija kirjoitti:

Amk-tutkinnot ovat paranneltuja ja optimoituja tutkintoja nyky-yhteiskuntaan, menneestä opistotutkinosta.

Amk-tutkinnoilla valmistuu ihmisiä käytännön työelämään keskitason johtajistoon ja usein myös asiantuntijatiehtäviin.

 

Amk-tutkinto on käytännönläheinen tutkinto, parhaimmat saavat työpaikan heti ja useinmiten harjoittelupaikoistaan.  Heillä ei ole rasitteena liika tieteellisyys, vaan  läheinen suhde koulutukseensa-

Yliopisto koulutuksen saanet ovat usein teorian orjia, ja käytännön työelämä on heille vierasta.

Diplomi-insinöörit työllistityvät usein suurienkin yritysten johtajaksi, ilman ao. alan kokemusta, syystä että heillä on laaja näkemys erilaisista asioistaa kautta koko skaalan. Johtuu ns. matemaattisesta osaamisesta ja korkeasta älykkyydestä.

Sen sijaan tavallinen maisteri ilman työkokemusta mistään,  työllistyy huonommin kuin amk-tutkinnon suorittanut.

Alkuosa kirjoituksestasi oli kuin ulkoalukua ammattikorkeakoulun mainossivuilta. Loppu oli sitä samaa vanhaa, eli alemmuudentunnetta akateemisia kohtaan mikä ilmenee surkeana uhoamisena. 

Se, että voi töissä olla työelämän keskijohtajistossa ei tarkoita sitä että sinä sinne pääset, jos hakijoina on vaikka ekonomeja. Niihan kouluissa mainostetaan, voit olla sitä tai tätä. Toki voi, mutta pääseminen on eri asia.

Monella työpaikalla kirotaan sitä, että uuden AMK-tutkinnon suorittaneita ei voi verratakaan vanhoihin opistotasoisiin mitä tulee osaamiseen työelämään lähtiessä. Sitä se teettää, kun luullaan että ammattiin pätevöidytään vääntämällä yläkoulutasoisia ryhmätöitä  ja kutsutaan koulua "korkeakouluksi". On kokemusta tästäkin.

Tavallinen maisteri, mikä on epätavallinen? Mikä on ns. matemaattinen osaaminen versus matemaattinen osaaminen? Rasitteena tieteellisyys? No kultaseni kun ei ammattikorkeakouluammateissa ole tarkoituskaan tajuta tieteestä mitään. Toisin kuin tiedettä tehtäessä.

Laita nyt ne pilkut edes oikeisiin paikkoihin lauseessa.

t. Teorian orja:D

Mä arvostan itseäni, kun 17v saakka olen itse ostanut opiskelukirjani ym tarvikkeet. Ja hoitanut asiani. On ollut työkaverina mm 4-kymppisiä naisia, jotka eivät tienneet esim perheensä vakuutuksista tai vastaavista mitään. Naurahdettiin vain, että minä olen se perheen ruokakaupassa kävijä. Tuskin mitään hajua vaikka sähkösopimuksen tekemisestä tai mistään perustarpeen hoitamisesta keski-ikään ehtineenä ihmisenä :D