Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miesystävä syö vain sellaisia ruokia, mitä äitikin on laittanut kotona
19.06.2019 |
Alkaa mennä pikkuhiljaa maku koko mieheen. Itse kuitenkin rakastan kokeilla uusia ruokia ja verrata eri maiden ruokakulttuuria. Mies on myös sitä sorttia, joka syö vaan mäkkärissä ulkomailla. Onko mielestänne "pätevä" syy erota? Naimisissa, luojan kiitos, emme ole.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni ns. hieno kokki ei muita mausteita käytäkään kuin suolaa ja pippuria :)
No yritäpä tehdä vaikka intialaista, thaikkua tai meksikolaista ruokaa pelkällä suolalla ja mustalla pippurilla...
Arvasin, että joku tulee sanomaan näin. Totta kai intialaista, thaikkua, meksikolaista tms maustetaan sillä lailla miten maustetaan. On kuitenkin fakta, että hyvin monelle kokille riittää mainiosti suola ja pippuri. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen mies kyseessä? Sekin vielä udeltava että mahtaako olla jonkun pikkukylän perukoilta kotoisin tai siellä edelleen asuva? Eihän tuo ole normaalia käytöstä mutta jos koko ikänsä pyörinyt vain mamman helmoissa niin ehkä joku reppana voi olla tuollainen. En jaksaisi itse katsella.
Onpa taas ennakkoluuloista meininkiä . Mun ex oli umpikaupunkilainen ja oli todella epäluuloinen kaikkea vähänkin eksoottisempaa ruokaa kohtaan. Nyxä on umpimaalainen ja syö innoissaan kaikkea uutta. Itse tosin kokkaa vain perinteisiä ruokia (se kaupunkilaisexä ei osannut kokata mitään).
Ankeaa ja junttia.
On ihan hyvä syy erota, luultavasti on rajoittunut muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni ns. hieno kokki ei muita mausteita käytäkään kuin suolaa ja pippuria :)
No yritäpä tehdä vaikka intialaista, thaikkua tai meksikolaista ruokaa pelkällä suolalla ja mustalla pippurilla...
Arvasin, että joku tulee sanomaan näin. Totta kai intialaista, thaikkua, meksikolaista tms maustetaan sillä lailla miten maustetaan. On kuitenkin fakta, että hyvin monelle kokille riittää mainiosti suola ja pippuri. :)
Nämä miedosti maustetut ruuat ovat eniten omaan makuuni, sillä niissä oikeasti maistuu se itse raaka-aine. Jos ruuassa on paljon vahvoja mausteita, ei siinä yleensä sitten muu maistukaan kuin ne mausteet ja raaka-aineiden maku katoaa. Mutta edelleen, makunsa kullakin :)
Vaihda ranskalaiseen mieheen, jonka kotona on syöty aina kolmen ruokalajin illallisia, olipa kuinka kiire tahansa. Kyllä se laadukkuus näkyy muissakin asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen mies kyseessä? Sekin vielä udeltava että mahtaako olla jonkun pikkukylän perukoilta kotoisin tai siellä edelleen asuva? Eihän tuo ole normaalia käytöstä mutta jos koko ikänsä pyörinyt vain mamman helmoissa niin ehkä joku reppana voi olla tuollainen. En jaksaisi itse katsella.
Onpa taas ennakkoluuloista meininkiä . Mun ex oli umpikaupunkilainen ja oli todella epäluuloinen kaikkea vähänkin eksoottisempaa ruokaa kohtaan. Nyxä on umpimaalainen ja syö innoissaan kaikkea uutta. Itse tosin kokkaa vain perinteisiä ruokia (se kaupunkilaisexä ei osannut kokata mitään).
No näinpä. Minä olen pikkukylän perukoilta, siis ihan maalta, mutta lasten isä kaupungista. Ihan järkkyä muistellakin miten rajoittunut se oli 20 vuotta sitten, mutta kehitystä on tapahtunut. On sillä paljon inhokkeja edelleen, mutta miltei kaikkea se nykyään edes maistaa, on oppinut itsekin että kannattaa kokeilla kun osasta tulee ihan herkkua.
Me teinin kanssa kokeillaan uusia aineksia ja reseptejä jatkuvasti, eikä tuo enää inise oikeastaan koskaan että "mitä helvetin pilttiä tuo sosekeitto on"...
Uusien asioiden kammoaminen näkyy muissakin jutuissa. Kaveri tapaili hetken yhtä miestä. Mies oli muuten kiva ja mukava tyyppi, mutta kaveria vaivasi liikaa miehen estoisuus seksiin liittyen. Kaikki muu paitsi lähetyssaarnaaja peiton alla oli nou nou, kun "en mä oo tollasta kokeillut". Voi hyvänen aika, se kokeilu voisi tapahtua nyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uusien asioiden kammoaminen näkyy muissakin jutuissa. Kaveri tapaili hetken yhtä miestä. Mies oli muuten kiva ja mukava tyyppi, mutta kaveria vaivasi liikaa miehen estoisuus seksiin liittyen. Kaikki muu paitsi lähetyssaarnaaja peiton alla oli nou nou, kun "en mä oo tollasta kokeillut". Voi hyvänen aika, se kokeilu voisi tapahtua nyt!
Suorastaan odotin milloin tähänkin aiheeseen saadaan seksi liitettyä jollain tavalla. Nyt se näköjään tapahtui :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen mies kyseessä? Sekin vielä udeltava että mahtaako olla jonkun pikkukylän perukoilta kotoisin tai siellä edelleen asuva? Eihän tuo ole normaalia käytöstä mutta jos koko ikänsä pyörinyt vain mamman helmoissa niin ehkä joku reppana voi olla tuollainen. En jaksaisi itse katsella.
Onpa taas ennakkoluuloista meininkiä . Mun ex oli umpikaupunkilainen ja oli todella epäluuloinen kaikkea vähänkin eksoottisempaa ruokaa kohtaan. Nyxä on umpimaalainen ja syö innoissaan kaikkea uutta. Itse tosin kokkaa vain perinteisiä ruokia (se kaupunkilaisexä ei osannut kokata mitään).
No näinpä. Minä olen pikkukylän perukoilta, siis ihan maalta, mutta lasten isä kaupungista. Ihan järkkyä muistellakin miten rajoittunut se oli 20 vuotta sitten, mutta kehitystä on tapahtunut. On sillä paljon inhokkeja edelleen, mutta miltei kaikkea se nykyään edes maistaa, on oppinut itsekin että kannattaa kokeilla kun osasta tulee ihan herkkua.
Me teinin kanssa kokeillaan uusia aineksia ja reseptejä jatkuvasti, eikä tuo enää inise oikeastaan koskaan että "mitä helvetin pilttiä tuo sosekeitto on"...
Sosekeitto, syöttekö ihan oikeesti??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä syön joka aamu kulhollisen graham-puuroa kaurakerman kera. Myös mieheni syö graham-puuroa, mutta voisilmän kera ja ripottelee päälle hiukan ruokosokeria. Olemme tehneet näin jo 17 vuotta.
Meille kummallekin olisi suuri järkytys, jos kumppani olisi niin ennakkoluuloinen, ettei suostu syömään graham-puuroa aamiaiseksi. En usko, että olisimme kumpikaan voineet alkaa seurustella sellaisen ihmisen kanssa.
Terveessä suhteessa oleva saa syödä mitä haluaa ilman että joku akka alkaa länkyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen mies kyseessä? Sekin vielä udeltava että mahtaako olla jonkun pikkukylän perukoilta kotoisin tai siellä edelleen asuva? Eihän tuo ole normaalia käytöstä mutta jos koko ikänsä pyörinyt vain mamman helmoissa niin ehkä joku reppana voi olla tuollainen. En jaksaisi itse katsella.
Onpa taas ennakkoluuloista meininkiä . Mun ex oli umpikaupunkilainen ja oli todella epäluuloinen kaikkea vähänkin eksoottisempaa ruokaa kohtaan. Nyxä on umpimaalainen ja syö innoissaan kaikkea uutta. Itse tosin kokkaa vain perinteisiä ruokia (se kaupunkilaisexä ei osannut kokata mitään).
No näinpä. Minä olen pikkukylän perukoilta, siis ihan maalta, mutta lasten isä kaupungista. Ihan järkkyä muistellakin miten rajoittunut se oli 20 vuotta sitten, mutta kehitystä on tapahtunut. On sillä paljon inhokkeja edelleen, mutta miltei kaikkea se nykyään edes maistaa, on oppinut itsekin että kannattaa kokeilla kun osasta tulee ihan herkkua.
Me teinin kanssa kokeillaan uusia aineksia ja reseptejä jatkuvasti, eikä tuo enää inise oikeastaan koskaan että "mitä helvetin pilttiä tuo sosekeitto on"...
Sosekeitto, syöttekö ihan oikeesti??
Joo, on pari kertaa ollut. Oletko sinä tosiaan näitä jotka ilkeävät valmiin ruoan ääressä ruveta vinkumaan piltistä ennen maistamista?
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on tässä asiassa tosi erilaisia. Helppohan se on vaatia toista syömään kaikkea uutta, jos se on itselle ihana eikä ikävä kokemus.
Itsellä on sekä tosi herkkä makuaisti ja kipukynnys (en ymmärrä miten kukaan pystyy juomaan kahvia ja tulinen ruoka pelkästään sattuu suuhun vaikka olen sitä elämässänk lukemattomia kertoja syönyt) ja myös ruokien tekstuurit oli etenkin lapsena vaikeita, esim. jugurtin köntit tai hedelmäliha mehussa sai aikaan oksennusrefleksin.
Nykyään aikuisena kyllä jo kokeilen kaikkea uutta, kun kukaan ei ole vuosiin yrittänyt pakottaa :)
Yritän kai sanoa, että ei ihmiset yleensä ole tahallaan nirsoja. Paitsi just ne jotka on eettisistä syistä tai jonkun trendiruokavalion vuoksi...
Olet autisti. Autisteilla on usein vastaavanlaisia yliherkkyyksiä, etenkin ruuan suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnellinen pikku untuvakerä kirjoitti:
Minä syön joka aamu kulhollisen graham-puuroa kaurakerman kera. Myös mieheni syö graham-puuroa, mutta voisilmän kera ja ripottelee päälle hiukan ruokosokeria. Olemme tehneet näin jo 17 vuotta.
Meille kummallekin olisi suuri järkytys, jos kumppani olisi niin ennakkoluuloinen, ettei suostu syömään graham-puuroa aamiaiseksi. En usko, että olisimme kumpikaan voineet alkaa seurustella sellaisen ihmisen kanssa.
En usko, siitä ei oo varmaan kuin puoli vuotta kun sulla oli jatkuva ripuli.
En välttämättä nirsoilun takia eroaisi. Epäilen, että tuommosella miehellä ja mulla olisi paljon muitakin ylitsepääsemättömiä vastakohtia.
Jos mies olisi avoin ja valmis kokeilemaan uusia juttuja, silloin voisi suhde toimia.
Vierailija kirjoitti:
Terveessä suhteessa oleva saa syödä mitä haluaa ilman että joku akka alkaa länkyttää.
Kunhan jätkä pitää päänsä kiinni nirsoilustaan.
No jo on. Kai sitä saa pitää mistä ruoasta itse pitää. Jos ei miehesi ole pakottamassa sinua syömään lihapullia ja muusia, älä sinä pakota häntä maistelemaan jotain mitä ei halua syödä. Teette molemmat omat ruoat, ei se ole sen kummempi. Ja sitä ruoanlaittoahan voi tehdä silti yhdessä jos keittiössä tilaa on, ja voitte syödä yhdessä. Kyllä aika pienestä romahtaa maailma jos makuerot häiritsee. Onhan se epäkäytännöllistä joo, mutta harvemmin sitä parisuhteessa on sen takia että se on kätevämpää kuin että elät yksin ja päätät kaikesta itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveessä suhteessa oleva saa syödä mitä haluaa ilman että joku akka alkaa länkyttää.
Kunhan jätkä pitää päänsä kiinni nirsoilustaan.
Tai tekee omat ruokansa. - Mun exmies, Kaennuun perämehtästä, ei riisiä, ei kalaa, ei sieniä, ei sitä, ei tätä, ei myöskään kokannut. On ex muista syistä, mutta välillä teki mieli hieroa naamaa lautaseen. Oma isä oli samanlainen. Opin kerrasta, nykyinen puoliso on kaikkiruokainen.
Jos se kokkaa itse äiti-pöperönsä niin ihan ok.
Alue: Aihe vapaa
Kaverini on juuri tuollainen. Kun ei meillä Kongossa, niin ei sitten täälläkään, jossa kuitenkin on asunut 90-luvulta lähtien. Kumppanilta en jaksaisi, kun haluan arvostaa älyllisesti ja että kykenee kehittymään, mutta ystävältä menee.