Miniän lapset
Poika sitten meni pariutuun naisen kanssa jolla kaksi lasta edellisestä liitostaan.
Nyt sitten kuulemma tulossa juhannukseksi meidän mökille. Nyt hyviä syitä miksi ei voi tulla lasten kanssa sinne. En vaan halua niitä omasta takaa on jo tarpeeksi kyllä.
Kommentit (335)
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan anopin hyväksyttävä koko paketti.
Eikö siinä tapauksessa anopilla pitäisi olla päätösvalta, millaisen naisen kanssa poika seurustelee? Tai ainakin anopin suostumus.
Sehän on epäreilua, jos miniä ja poika päättävät.
Vierailija kirjoitti:
Valintaa ei saada tehdä, mutta sen saa sanoa niin miniälle kuin tämän lapsillekin, että isovanhempia ei tarvita enempää kuin kaksi paria. On omille lapsenlapsille epätasapuolista, että yhden perheen lapsilla on 3 mummia ja 3 vaaria, kun muilla on vain 2.
Voi kun tätä palstaa ei ollut vielä silloin kun mä olin nuori. Tuolla perusteella olisin voinut esittää leskenä eläville mummoilleni ultimaatumin, että nyt, muorit, vauhtia seuraelämään, että mä saan vaarit!
Minulla ei ole vielä miniöitä, eikä edes kokelaita. Mutta minulla jotenkin särähtää korvaan tämä naisten uhkavaatimus, että anopin on hyväksyttävä koko paketti ja otettava vastaan minunkin lapset.
Siis ihan oikeasti? Miksi joku outo ihminen voi muka tulla minulle latelemaan uhkavaatimuksia, että minun on otettava vastaan sitä ja tätä ja koko pakettia ja jonkun muun lapsia ja hypittävä päälläni ja tehtävä sirkustemppuja, koska minä nyt näin uhkaan tai poikasi ei tule enää käymään sinun luona.
Jos tällainen uhkavaatija sattuisi kohdalleni, uskon, että voin jokaiselle pojalleni suoraan sanoa, että minuahan ei kukaan uhkaile, eikä vaadi. Minä aikuisena ihmisenä itse päätän omat tekemiseni. Ja jos siitä sitten välit menee sellaiseksi, että et enää pidä äitiisi ja isääsi yhteyttä, niin sitten se on niin. Mutta minua ei uhkaile muuallakaan kukaan, niin ei tule kukaan miniäkokelaskaan uhkailemaan ja kiristämään.
Ja jotenkin tuntuu, että eipä taitaisi miehenikään antaa poikansa tyttöystävien tulla minulle latelemaan uhkavaatimuksia ja kiristyksiä. Saattaisi se isäkin pojalleen sanoa, että nyt loppuu ja pane vaimosi kuriin tai sitten pysytte pois.
Lapset pois tieltä että voi täydellä tarmolla keskittyä pilaamaan pojan parisuhdetta?
Olivatko kauan seukanneet ja asuvatko yhdessä? Äidin poika haluu viedä naisensa näytille niin silloin on jo vakavat aikeet. Tottakai lapsi mukaan kun sellainen on. Mitä sitä piilottelemaan. Poikasi on lapsen isäpuoli. Hyvin tärkeä rooli. Onko poikasi hyvä roolimalli lapselle?
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole vielä miniöitä, eikä edes kokelaita. Mutta minulla jotenkin särähtää korvaan tämä naisten uhkavaatimus, että anopin on hyväksyttävä koko paketti ja otettava vastaan minunkin lapset.
Siis ihan oikeasti? Miksi joku outo ihminen voi muka tulla minulle latelemaan uhkavaatimuksia, että minun on otettava vastaan sitä ja tätä ja koko pakettia ja jonkun muun lapsia ja hypittävä päälläni ja tehtävä sirkustemppuja, koska minä nyt näin uhkaan tai poikasi ei tule enää käymään sinun luona.
Jos tällainen uhkavaatija sattuisi kohdalleni, uskon, että voin jokaiselle pojalleni suoraan sanoa, että minuahan ei kukaan uhkaile, eikä vaadi. Minä aikuisena ihmisenä itse päätän omat tekemiseni. Ja jos siitä sitten välit menee sellaiseksi, että et enää pidä äitiisi ja isääsi yhteyttä, niin sitten se on niin. Mutta minua ei uhkaile muuallakaan kukaan, niin ei tule kukaan miniäkokelaskaan uhkailemaan ja kiristämään.
Ja jotenkin tuntuu, että eipä taitaisi miehenikään antaa poikansa tyttöystävien tulla minulle latelemaan uhkavaatimuksia ja kiristyksiä. Saattaisi se isäkin pojalleen sanoa, että nyt loppuu ja pane vaimosi kuriin tai sitten pysytte pois.
Ei ole päällään hyppimistä eikä sirkustemppuja, jos toivotaan että anoppi olisi edes normaalilla tavalla kohtelias sukuun avioliiton kautta tulleille lapsille vaikka he eivät olekaan verisukulaisia. Mikäli peruskäytöstavat tuntuvat anopista sirkustemppujen vaatimiselta niin se on kyllä ihan anopin oma ongelma eikä siihen tarvitse sotkea ketään toisia sukulaisia. Ihmettelisin suuresti jos pojalla olisi edes käynyt mielessään etteikö hänen koko perheensä voisi ilman muuta osallistua.
Se sen sijaan kuulostaa pelkältä ilkeältä temppuilulta, mikäli pojan tuoretta suhdetta aletaan omin päin kutsua miniäksi, jolleivät he ole edes naimisissa. Eihän kukaan niin kehtaisi tehdä, joten eiköhän tässäkin aloituksessa pariskunta ole naimisissa asti. Miniä ainakin on jossain välissä jo ehditty talloa lyttyyn koska hän tuolla lailla antaa erottaa lapset perheestään.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole vielä miniöitä, eikä edes kokelaita. Mutta minulla jotenkin särähtää korvaan tämä naisten uhkavaatimus, että anopin on hyväksyttävä koko paketti ja otettava vastaan minunkin lapset.
Siis ihan oikeasti? Miksi joku outo ihminen voi muka tulla minulle latelemaan uhkavaatimuksia, että minun on otettava vastaan sitä ja tätä ja koko pakettia ja jonkun muun lapsia ja hypittävä päälläni ja tehtävä sirkustemppuja, koska minä nyt näin uhkaan tai poikasi ei tule enää käymään sinun luona.
Jos tällainen uhkavaatija sattuisi kohdalleni, uskon, että voin jokaiselle pojalleni suoraan sanoa, että minuahan ei kukaan uhkaile, eikä vaadi. Minä aikuisena ihmisenä itse päätän omat tekemiseni. Ja jos siitä sitten välit menee sellaiseksi, että et enää pidä äitiisi ja isääsi yhteyttä, niin sitten se on niin. Mutta minua ei uhkaile muuallakaan kukaan, niin ei tule kukaan miniäkokelaskaan uhkailemaan ja kiristämään.
Ja jotenkin tuntuu, että eipä taitaisi miehenikään antaa poikansa tyttöystävien tulla minulle latelemaan uhkavaatimuksia ja kiristyksiä. Saattaisi se isäkin pojalleen sanoa, että nyt loppuu ja pane vaimosi kuriin tai sitten pysytte pois.
Jos sinun poika haluaa tulla naisystävän kanssa ja kahden lapsensa kanssa niin eikö se oo ok? Vai eiköboo joka äidin toiveminiä? Poikashan voi sanoa että he ei tule sitten jos asetat ehtoja.
Harvinaisen ilkeä ketju tämä. Itse ajattelen, että vuonna 2019 on hyvin mahdollista, että oma lapsi löytää puolison, jolla on jo lapsia ja on aika luontevaa, että nuo oman lapsen perheessä elävät lapset ovat osa puolisoiden vanhempienkin elämää. Normaali ihminen ei ala erottamaan lapsia äidistään tai omaa lastaan tämän puolisosta juhlapäivinä, vaan juhlii sillä kokoonpanolla kuin millä se oma lapsi elääkin. Sen sijaan täällä puhutaan äpäristä, kuvitellaan anoppien joutuvan sirkutemppuiluihin, jos oman lapsen lapsipuoli tulee mukaan jne. Ihan ihme juttua. Eikö teillä ole käytöstapoja?
Oman pojan perheenjäsenet ovat "vieraita lapsia". Kohteliaiden käytöstapojen odottaminen on uhkavaatimusten esittämistä ja kiristämistä. Kaksi pientä lisävierasta sekoittaa kaikkien majoitusjärjestelyt ja ylittää kylmäsäilytystilojen kapasiteetin. Ystävällisyyden osoittaminen johtaa perinnön vaatimiseen.
Onko teillä muka oikeasti hyviä sosiaalisia suhteita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan anopin hyväksyttävä koko paketti.
Sitä pakettia ei edes olemassa jota anopin pitäisi hyväksyä. Jossakin tapauksessa järjen käyttö on myös sallittua.
Ap. lapsettomalla pojalla ei ole edes perhettä tai asu yhdessä puolisonsa kanssa, vaan on muutaman kuukauden ajan tapaillut yh-äitiä, jolla edellisestä liitosta lapsia ja muutamam kuukauden tapaamisen ja seurustelun jälkeen ei kukaan tiedä, tuleeko mitään pakettia tai parisuhdetta, vaan ollaan kuin koeajalla työelåmässä. Ja katsotaan mitä suhteesta tulee ja turha tähän on lapsia sotkea tai anoppia vaatia isoäidin rooliin.
Eiköhän se ole pariskunnan itsensä päätettävissä, milloin heistä tulee perhe tai paketti. Muut sitten elävät sen mukaan, myös miehen äiti.
Eiköhän niillä lapsilla ole ne omat biomummulat mihkä mennä mitä sitä tuppaamaan muualle kun ei tykätä.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän niillä lapsilla ole ne omat biomummulat mihkä mennä mitä sitä tuppaamaan muualle kun ei tykätä.
Voi kai sitä muuallakin kyläillä kuin mummolassa.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän niillä lapsilla ole ne omat biomummulat mihkä mennä mitä sitä tuppaamaan muualle kun ei tykätä.
Joskus toivon että kaikki olisivat kuin isoäitini. Tulee sinne kylään sitten minkä tahansa erokoukeron takaa olevia uuden kumppanin lapsia kyläilemään niin kaikki ovat isoäidilleni saman arvoisia ja kutsuu itseään kaikkien mummiksi.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän niillä lapsilla ole ne omat biomummulat mihkä mennä mitä sitä tuppaamaan muualle kun ei tykätä.
Ap siis arvelee, että miniän lapset ripustautuvat häneen mummoa hokien ja vaativat kaikki menneiden vuosien synttäri- ja joululahjat sekä vahtimiset jälkikäteen?
En perusta verisukulaisuudesta. Omat ja adoptiolapset ovat kaikki yhtä rakkaita.
Ajatellaan lapsia lapsina, heidän iloaan kun pääsevät porukkaan mukaan.
Tuskin ovat sen huonommin käyttäytyviä kuin omatkaan.
Hyvällä säällä voi olla paljon ulkona.
Omia suosikkieväitä mukaan ja kaikki osallistumaan ruoanlaittoon.
Rentoa Juhannusta kaikille! 🌞
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluat sitten rikkoa välit poikaasi? Hän on valintansa tehnyt ja sinä joko hyväksyt sen tai et. Jos pitää valita äidin ja parisuhteen välillä, niin kummanko luulet aikuisen miehen valitsevan? Kukaan ei voi muuttaa tosiasiaa, että ne lapset ovat olemassa. Saattavat olla kivojakin ja tykkäisivät uudesta ” mummosta”.
Mikä mummo ap niille lapsille olisi
No bonusmummo tietenkin. Etkö tiedä näitä uusia ihania uusperheiden nimityksiä, missäs tynnyrissä siellä eletään?
Juuri ihastelin tilannetta miten mutkattomasti ja luontevasti veljeni naisystävän lapset on otettu vastaan vanhempieni toimesta. Vanhemmillani on 7 lapsenlasta, kolme minun lasta ja neljä veljeni lasta, nykyään myös 3 veljeni naisystävän lasta kutsuvat vanhempiani mummoksi ja papaksi eli tavallaan heillä on 10 lastenlasta. Olin veljeni nuorimman lapsen synttäreillä ja seurasin kuinka luontevasti ja samalla tavalla kohtelivat näitä "bonuslapsenlapsia", heitä kohdellaan ihan samanarvoisesti kuin minun lapsia ja veljen biologisia lapsia. Kotimatkalla mietin kuinka mukavaa oli ja sitä miksi jotkut tekee asioista ikäviä ja kiusallisia, miksi ei voisi vaan ottaa ihmiset avosylin vastaan ja antaa mahdollisuuden saada jotain mukavaa. Omalla kohdallani ajattelen, että välittäminen ja rakkaus ei jakamalla vähene ja nämä veljen naisystävän lapset ovat saman välittämisen arvoisia kuin he joille olen biologisestikin täti.
Ainakin lasten vanhempien kannalta.
Siinä isovanhemmat saa jaksaa ja jaksaa ja olla rahasampona, kun 6 lastenlasta ja neljä bonuslasta pyörähtää vanhempineen perhepäivälliselle tai mökille Suomen suvea viettämään. Tarvitaan jo pitopalvelu kun ruokapöydässä istuu lähes 20 henkeä ja hotellin omainen mökki, jotta kaikille riittää petipaikat.
Ja voi vain kuvitella lastenhoitoapu tarpeen, kun 10 pilttiä ovat mummon luona viikonloppu kylässä ja yötä. Siinä naapuritkin saa "nauttia" lapsiperheen arkea. Toivottavasti isovanhemmat ovat jo eläkkeellä, jotta jaksavat
7+3 ovat, mutta lopputulema sama. Harvoin on kyllä yötä oltu heillä, olen ennemmin käynyt muutaman tunnin kyläilyjä koska tykkään olla kotona tai omassa rauhassa aamulla. Lapset ovat välillä yökylässä, kerran pari vuodessa.
Jos kokoonnutaan porukalla esimerkiksi jouluna niin jokainen kyllä huolehtii omista/oman perheensä lapsista, toki kaikki jossain määrin, mutta vetovastuu vanhemmilla.
Nämä kaikki eivät ole pieniä, omani koulussa, osa jo yläasteella. Naapurille matkaa 600 metriä niin ei paljon äänet kuulu vaikka pelaisivat pihalla kesäpelejä. Isovanhemmat ovat vielä monen vuoden päässä eläkeiästä niin siksi varmaan virtaa riittääkin.
He eivät myöskään mene konkurssiin tai ole pahoillaan jos kutsuvat lapsensa perheineen joskus syömään ja tarjoavat ruuat.
Jos heitä ei kiinnosta joku tekeminen he osaavat kieltäytyä tai eivät kutsu porukkaa jos eivät halua porukkaa kylään.
Kesäaikaan jos isolla porukalla yöpyy niin telttoja saa pitkät rivit pihalle ja aitoissa on tilaa myös niille jotka omaa "huonetta" kaipaa. Äitini ei myöskään tarvitse porukkaa passata kuin tarjoilija vaan osaa jakaa tehtäviä ja hyvin omatoimisesti veljeni naisystävä on mennyt avuksi hommiin kuten minäkin.
Asiat on juuri niin vaikeita tai mukavia kuin niistä haluaa tehdä ja oma asenne on suuressa asemassa. Asennettaan pystyy myös kehittää jos haluaa nauttia elämästä enemmän.Tähän tuli vielä mieleen, että äitienpäivänä käytiin kylässä minun porukan ja veljeni exän sekä hänen lasten kanssa joista kolme on veljeni lapsia ja vauva on uudesta suhteesta eli ei mitään sukua minun vanhemmille. Ihan samalla tavalla äitini otti pikkuisen syliin tarjoten lapsen äidille rauhan juoda kahvia ja istua hetki pöydässä ilman syliteltävää. Me sitten juotiin kahvia ja huolehdittiin isommista lapsista ja höpöteltiin kaikki yhdessä. Äitini ihasteli pikkuista ja kyseli miten vauva-arki pyörähtänyt käyntiin ym. Itselläkin tapana huolehtia tuolla tavalla hetkittäin ystävien lapsista jos minun syli kelpaa, saa sitten vauvan äiti pieniä hetkiä tavallaan itselleen.
Todellinen unelmaäitienpäivä: passaan poikani exää ja hoidan tämän vauvaa, jotta hän saa juoda kahvinsa rauhassa. Minun äitienpäivälläni niin väliä, ex-miniällehän se on tärkeämpi juhla.
Tämä anoppi on oikeesti 39 v oleva mies, joka viettää jälleen juhannuksensa yksin Korsossa. Kaljatölkki suhahtaa ja vauvapalsta aukeaa.
Vierailija kirjoitti:
En perusta verisukulaisuudesta. Omat ja adoptiolapset ovat kaikki yhtä rakkaita.
Ajatellaan lapsia lapsina, heidän iloaan kun pääsevät porukkaan mukaan.
Tuskin ovat sen huonommin käyttäytyviä kuin omatkaan.
Hyvällä säällä voi olla paljon ulkona.
Omia suosikkieväitä mukaan ja kaikki osallistumaan ruoanlaittoon.
Rentoa Juhannusta kaikille! 🌞
Ja hyvällä tuurilla voi nakittaa sille miniäkandidaatille koko pesueen peräänkatsomisen ja hoitamisen, siinähän ne meidän suvun lapset menee samassa kun tuo katsoo omiensa perään. Voidaan istuskella rauhassa terassilla, kun miniäkandidaatti yrittää jaksaa helteessä tehdä oman osuutensa. Kahville häntä ei edes kutsuta, istukoot lasten pöydässä mehulla.
Miksiköhän tyttöjen äideistä ei tule yleensä näin katkeria ja ilkeitä passareita kuin poikien äideistä?
Sitä pakettia ei edes olemassa jota anopin pitäisi hyväksyä. Jossakin tapauksessa järjen käyttö on myös sallittua.
Ap. lapsettomalla pojalla ei ole edes perhettä tai asu yhdessä puolisonsa kanssa, vaan on muutaman kuukauden ajan tapaillut yh-äitiä, jolla edellisestä liitosta lapsia ja muutamam kuukauden tapaamisen ja seurustelun jälkeen ei kukaan tiedä, tuleeko mitään pakettia tai parisuhdetta, vaan ollaan kuin koeajalla työelåmässä. Ja katsotaan mitä suhteesta tulee ja turha tähän on lapsia sotkea tai anoppia vaatia isoäidin rooliin.