Tapahtui karmein: lentoni emäntänä oli entinen kiusaajani
syke nousi 160 ainakin ja kaikki kielteinen päähän samointein. Miten en ottanutkaan sitä toista lentoa kun jahkasin kahden vaiheilla. Oliko meidän määrä tavata.
Se ilme kun seisoi ottamassa vastaan, viimeisen päälle puunattuna. En voinut mitään että jäädyin. Laskin vain aikaa että pääsen ulos.
Kommentit (386)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit sanonut, että piikahan se lentoemo on kuin mikä tahansa lehmityttö :)
Onpas aikuinen suhtautumismalli rehelliseen ammattiin.
Normaalin kohteliaisuuden lait eivät päde kiusaajiin :)
Mun kiusaaja on ollut kotikylän S-Marketin kassalla parikymppisestä asti. Se istuu siellä varmaan eläkeikään asti, kun ei ole päässyt sieltä yläasteen nurkilta sen kauemmas. Nykyisin siinä on oikeastaan jo jotain tuttua ja oudolla tavalla turvallista - jotkut asiat eivät koskaan muutu :D
Vierailija kirjoitti:
Eli sun kiusaaja on päätynyt huonoihin työolosuhteisiin tarjoilijaksi ja SINÄ tunnet olosi epämukavaksi?
Mä olisin nauttinut joka sekunnista.
Haha, mutta aivot tajuavat että koneessa ollaan jo muutenkin muitten armoilla ja tuommoinen on pahin mahdollinen paskapaikka kyllä.
Mutta silleen pitää olla tarkkana, ettei tule heitetyksi ulos koneesta. Ap ollut ihan oikeassa, ettei ole alkanut riehumaan.
Hei, mutta sullahan on vielä yksi tilaisuus käyttämättä! Tee siitä nyt jälkikäteen valitus sen työnantajalle.
Vierailija kirjoitti:
Mutta silleen pitää olla tarkkana, ettei tule heitetyksi ulos koneesta. Ap ollut ihan oikeassa, ettei ole alkanut riehumaan.
Tämä juuri juolahtikin päähäni etten kummosta draamaa varmaan voisi aiheuttaa edes koska tuohan käyttäisi tilannetta hyväksi taatusti. Pelotti suoraan sanottuna jos se keksii jotain. Joten käänsin pään pois ja leikin torkkuvaa. Lähtiessä en katsonut edes. Senverran näpäytin.
Otan osaa. Itse olen kai päässyt kiusaamisen aiheuttamista traumoista eroon. Toki tuntuu pahalta muistella jne. Kouluajoista on nyt se 10v. Muistan vielä miltä kiusaajat näytti ja yhden niistä tunnistin viime keväänä kaupassa. Näytti siltä, ettei ole tyytyväinen elämäänsä. Naama mutrulla ja onnettoman näköinen. Painoakin oli kerännyt 😀
Vierailija kirjoitti:
Hei, mutta sullahan on vielä yksi tilaisuus käyttämättä! Tee siitä nyt jälkikäteen valitus sen työnantajalle.
En usko että pelkästä ilmeesta saa puhuttelua, mutta ratkaisen tämän kyllä vielä jotenkin. Puhumalla paras.
Vierailija kirjoitti:
Mutta silleen pitää olla tarkkana, ettei tule heitetyksi ulos koneesta. Ap ollut ihan oikeassa, ettei ole alkanut riehumaan.
Ei se nyt mitään riehumista ole, jos tekee useampia tilauksia tms. Kukaan mitään ulos heitä. :) Myös palautetta epäasiallisesta emosta olisi voinut laittaa menemään!
Minä olen hoitanut tällaiset tilanteet sillä, etten yksinkertaisesti "tunne" näitä ihmisiä. Vuosia sitten yliopistolla jossain jonotustilanteessa ihmettelin, miksi joku toisesta jonosta tuijottaa minua niin vihaisesti. Sehän oli ex-koulukaveri, jota ilmeisesti otti päähän, että minä olinkin päässyt yhtä pitkälle kuin hän, vaikka olinkin aina niin kiusattu. Sen jälkeen, jos törmäsin tähän henkilöön jossain, hän oli minulle ilmaa.
Koulukaveristasi tuli lentoemäntä - siis asiakaspalvelija. Sinä olet asiakkaana hänen yläpuolellaan. Hänen tässä kuuluisi nolostua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit sanonut, että piikahan se lentoemo on kuin mikä tahansa lehmityttö :)
Onpas aikuinen suhtautumismalli rehelliseen ammattiin.
Normaalin kohteliaisuuden lait eivät päde kiusaajiin :)
Siis oikeasti, se että on joskus koulussa kiusannut, ja nyt ollaan jo aikuisia, niin edelleenkö halutaan vaan pahaa toiselle eikä voida kohdella kunnolla? En halua vähätellä kiusaamiskokemuksia mutta asioista olisi hyvä päästä yli.
Vaikka on lapsena toiminut tyhmästi, niin aikuisena voi olla aivan eri ihminen. Ihmiset muuttuu. Kiusaaja muuttuu parempaan suuntaan, mutta kiusattu joka vittuilee ja tekee valituksia pomolle, on muuttunut huonompaan suuntaan.Ja joo, minuakin on kiusattu koulussa. Mutta myös minä olen tehnyt virheitä enkä ole toiminut aina oikein. Siksi yritän suhtautua ihmisiin sellaisina kuin he nyt ovat.
Usein koulukiusaajat on p*sijaisia aiuisenakin. Toki on eroja onko ollut 7-vuotias vai yläkoululainen. Väitän että jos on yläkouluikäisenä systemaattisesti kiusannut jotakin, on kiusaajan personaallisuus kieroutunut ja mätä. Empatiakyku puuttuu. Persoonallisuushäiriöt kuten narsismi ovat olemassa jo nuorella, vaikka diagnooseja ei tehdäkään.
No sattuuhan näitä. Itsekin kohtasin kiusaajani samassa yrityksessä siellä johtoportaassa. Olen itse työntekijän asemassa. Yritys on tosin hyvin suuri ja emme ole tekemisissä. Joskus näen häntä, mutta hän ei tunne minua. Olen niin erinäköinen kuin nuorena.
Oli tosi vit tumainen jätkä yläasteella. En tiedä onko enää. En halua mennä juttelemaan tyhjää smalltalkia. Olen kuin en tuntiskaan. Enää ei pullukkamahan tarvisi tulla hyppimään silmille, voimasuhteet ovat kääntyneet toisinpin vuosien mittaan. Tiedän että hän on saanut rangaistuksensa koska on duunissa siinä pas ka puljussa ehkä loppu elämänsä. Ite nostin kytkintä ja uusi elämä häämöttää.
Yritän antaa anteeksi niin hyvin kuin kykenen mielessäni.
Otan ap osaa.
Minullekin tapahtui karmein. Lapseni joutui pahaan auto-onnettomuuteen.
Itse tapasin kiusaajani kenkäkaupassa, oli siellä myyjänä. Ai että nautin tilanteesta, akka laukottaa kenkiä asiakkailleen työkseen eli huonosti menee sillä kiusaajalla. Karman laki
Musta olis mahtavaa kun morsian kohtais entisen kiusaajansa alttarilla Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa
Peruspalkka 1500 € kuussa 😂😂😂 tea or coffee? Tea or coffee? Varsinainen huippuduuni.
Heh, tuohan on unelmatilanne. Itse olisin ehkä vähän juoksuttanut ja pomottanut entistä kiusaajaa.