Olen pienituloinen työtön ja asun vuokralla kaupungin vuokrakämpässä. Olenko tosiaan muka köyhempi kuin he, joilla on talo-/asuntovelat, autolainat yms. niskassaan?
Kaiken huipuksi nuo lainat, joilla noustaan "vähän paremmiksi ihmisiksi" ovat orjuuttavia toimintoja. Olenko siis myös vapaampi ihminen? Mielestäni olen.
Kommentit (121)
Vapaudesta kun on kyse, niin koen olevani asuntovelallisena vapaampi kuin työtön. Elinkustannukset (lainaerät ja vastike) on noin 500€ vähemmän kuin samanlaisen asunnon vuokraus samalta alueelta. Eli vaikka maksan lainaa pois, jää säästöön lisäksi 500€ joka kuukausi. Eli olen vapaa käyttämään 500€ enemmän joka kuukausi mihin vain haluan kun mitä vuokralaisena pystyisin.
Lisäksi voin lomailla missä päin maailmaa haluan. Työttömänä kela-elättinä et noin vain matkusta ulkomaille ilman karensseja ja työkkärin huutoa.
Jos tulee yllättäviä menoja, saan ne helposti kuitattua säästöillä, joita ei työttömänä vuokralaisena noin vain kerrytetä.
Vierailija kirjoitti:
Vapaudesta kun on kyse, niin koen olevani asuntovelallisena vapaampi kuin työtön. Elinkustannukset (lainaerät ja vastike) on noin 500€ vähemmän kuin samanlaisen asunnon vuokraus samalta alueelta. Eli vaikka maksan lainaa pois, jää säästöön lisäksi 500€ joka kuukausi. Eli olen vapaa käyttämään 500€ enemmän joka kuukausi mihin vain haluan kun mitä vuokralaisena pystyisin.
Lisäksi voin lomailla missä päin maailmaa haluan. Työttömänä kela-elättinä et noin vain matkusta ulkomaille ilman karensseja ja työkkärin huutoa.
Jos tulee yllättäviä menoja, saan ne helposti kuitattua säästöillä, joita ei työttömänä vuokralaisena noin vain kerrytetä.
Minulla ihan sama asia. Kustannukset 500 euroa vähemmän kuin vastaavassa vuokra-asunnossa. Olen kyllä kiitellyt itseäni monta kertaa hyvistä asuntokaupoista.
Ei kaikilla joilla on oma asunto ja aito ole velkaa niistä. Itse olen ollut velaton vuodesta 2012 alkaen, olen syntynyt v. 1980. Uudehko omakotitalo on ja kaksi autoa, joista toinen on avomersu. Ainoat ajat elämässä kun minulla on ollut velkaa ovat köyhänä opiskelijana opintolaina, jota kertyi 13.000€ ja jonka maksoin pois puolessa vuodessa valmistumisen jälkeen v. 2006 ja sitten otin asuntolainaa taloa varten v. 2009 ja maksoin sen pois 3,5 vuodessa. Toki tein kohtalaisen paljon töitä ensin ns. keikkalääkärinä vuosina 2006 - 2010 ja sitten v. 2010 alkaen sekä virkalääkärinä että sivutoimisena yksityislääkärinä. Nyt olen päätoiminen yksityislääkäri ollut vuodesta 2016 alkaen. Velattomana on mukavaa kun on oma talo ja oma tontti eli omistaa maan talonsa alla ja ympärillä, on kiinteistön omistaja ja maan omistaja ja kaksi omaa velatonta autoa. Tilasin lisäksi juuri uuden 65.000€ Volvon, mutta säästöjäkin on n. 100.000€ eli ei ongelmaa. Luulisin olevan siis rikkaampi kuin vuokrayksiössä tukien varassa elävä jolla ei ole velkaa. Lisäksi omaisuus karttuu lisää koko ajan kun tuloista jää säästöön n. 5.000 € / kk vaikka matkustelen ja harrastan ja ostan mitä mieli tekee enkä laske rahoja koskaan, menee mitä menee ja säästöön jää mitä jää. Maksan kaiken luottokortilla ja sitten maksan aina luottokorttilaskun vain pois, sama se minkä suuruinen se on, on mitä on. Korkoakaan ei mene yhtään kun maksaa koko laskun aina kuun lopulla kerralla pois. Näkeehän siltä laskulta sitten mitä on kuukaudessa sattunut menemään ja mihin.
Vierailija kirjoitti:
Vapaudesta kun on kyse, niin koen olevani asuntovelallisena vapaampi kuin työtön. Elinkustannukset (lainaerät ja vastike) on noin 500€ vähemmän kuin samanlaisen asunnon vuokraus samalta alueelta. Eli vaikka maksan lainaa pois, jää säästöön lisäksi 500€ joka kuukausi. Eli olen vapaa käyttämään 500€ enemmän joka kuukausi mihin vain haluan kun mitä vuokralaisena pystyisin.
Lisäksi voin lomailla missä päin maailmaa haluan. Työttömänä kela-elättinä et noin vain matkusta ulkomaille ilman karensseja ja työkkärin huutoa.
Jos tulee yllättäviä menoja, saan ne helposti kuitattua säästöillä, joita ei työttömänä vuokralaisena noin vain kerrytetä.
Missä vaiheessa keskustelu kääntyi omistusasuja vs. työtön? Eihän nämä liity toisiinsa mitenkään. Ap koki vapautta maksaessaan vuokraa kun ei ole sidottu taloudellisesti mihinkään kiinteään materiaan.
Nyt olet ehkä vapaa, mutta tulevaisuudessa omaisuutta hankkineet ihmiset ovat paljon vapaampia, kun itse olet ikuinen velkaorja ja vuokratorppari. Tietysti olet periaatteessa nettosaaja jos kuolet nuorena.
Mulla on jonkin verran velkaa ja jonkin verran omaisuutta. Koen itseni hyvin vapaaksi, koska pidän työstäni ja teen sitä mielelläni. Pystyn myös suunnittelemaan työaikani itsenäisesti, koska olen yrittäjä. Mielekkyyden ja vapauden kokemus tulee siitä, että teen työtä millä on merkitys.
Vierailija kirjoitti:
Lainat orjuuttavat ihmisiä, mutta koska tuosta orjuuttamisesta on tehty normaalia, niin he eivät edes ajattele asiaa sen kummemmin. He vain elävät kuten heidän odotetaan elävän.
Millä tavalla laina orjuuttaa? Minä en edes ajattele, että minulla on lainaa. Sieltä se menee tililtä automaattisesti ja huomaamattomasati. Vuokraa maksaessa kyllä orjuutti ja mietin kuinka paljon rahaa menee hukkaan.
Mulla työ ja asun vuokralla. Ei asuntolainaa, muuta lainaa kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Sama mulla, onneksi ei ahdista niin paljon yt-neuvottelut yms kun ei ole velkaa.
Olet sinkku. Arvaa mistä tiedä? Sillä perheellistä vuokralla asuminen hirvittää yt-neuvotteluissa enemmän, koska asumistukea ei saada puolison tulojen vuoksi ja vuokraa ei saa lyhennysvapaalle kuten asuntolainaa.
Älä ainakaan vanhene ja jää eläkkeelle kaupungin vuokra-asunnosta.Silloin on vaikea tulla toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainat orjuuttavat ihmisiä, mutta koska tuosta orjuuttamisesta on tehty normaalia, niin he eivät edes ajattele asiaa sen kummemmin. He vain elävät kuten heidän odotetaan elävän.
Millä tavalla laina orjuuttaa? Minä en edes ajattele, että minulla on lainaa. Sieltä se menee tililtä automaattisesti ja huomaamattomasati. Vuokraa maksaessa kyllä orjuutti ja mietin kuinka paljon rahaa menee hukkaan.
No vaikka sillä tavalla, ettet voi vaan heittäytyä muutamaksi vuodeksi soittelemaan sitä nokkahuilua.
Vierailija kirjoitti:
Asut luultavasti melko ahtaasti, voit kulkea vain julkisilla kulkuvälineillä... Köyhempää elämäsi on, tietysti.
Julkisilla kulkeminen on mun mielestäni vapautta.Mikään ei ole inhottavampaa,kuin se, että hikoilet ruuhkassa tulikuumassa autossa.Julkisissa saat katsella maisemia ja vaikka nukkua, jos haluat.
Onko Suomessa jossain olemassa ihan oikeasti OMIA asuntoja tai taloja?
Tuntuu ettei ne mitään omia ole, kun siinä vaiheessa kun olet jo ostanut omaksi, niin vielä joudut maksamaan kaikenmaailman yhtiövastikkeita tai kiinteistöveroja ja mitä lie.
Meillä on 2003 rakennettu omakotitalo ja lainaa on vielä vähän jäljellä, lyhennys 1000€/kk. Asumiskulut on keskimäärin noin 400€/kk. Vaikka laskisi lainan asumiskulutksi niin kulut on 1400€/kk ja sillä saa 190 neliön omakotitalon. Kokeilin mitä vuokra-asunnot maksaa oman postinumeroni alueella, niin tässä samalla kadulla olisi tarjolla 86 neliön rivarikolmio 1071€/kk ja tietty tuohon vielä vesimaksu ja sähkö päälle. Ei harmita tai ahdista asua omassa.
Olisin orjuutettu ilman lainaakin. Kymmenkunta vuotta jääräpäistä yrittämistä opiskelujen jälkeen ennen kuin sain hankittua työpaikan, jota en inhoa. Jos nyt voisin palata menneisyydessä taaksepäin, alkaisin opiskelemaan jotakin mainstream aloista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaudesta kun on kyse, niin koen olevani asuntovelallisena vapaampi kuin työtön. Elinkustannukset (lainaerät ja vastike) on noin 500€ vähemmän kuin samanlaisen asunnon vuokraus samalta alueelta. Eli vaikka maksan lainaa pois, jää säästöön lisäksi 500€ joka kuukausi. Eli olen vapaa käyttämään 500€ enemmän joka kuukausi mihin vain haluan kun mitä vuokralaisena pystyisin.
Lisäksi voin lomailla missä päin maailmaa haluan. Työttömänä kela-elättinä et noin vain matkusta ulkomaille ilman karensseja ja työkkärin huutoa.
Jos tulee yllättäviä menoja, saan ne helposti kuitattua säästöillä, joita ei työttömänä vuokralaisena noin vain kerrytetä.
Missä vaiheessa keskustelu kääntyi omistusasuja vs. työtön? Eihän nämä liity toisiinsa mitenkään. Ap koki vapautta maksaessaan vuokraa kun ei ole sidottu taloudellisesti mihinkään kiinteään materiaan.
Varmaan siinä vaiheessa kun ap kirjoitti aloituksensa otsikkoon ”Olen pienituloinen TYÖTÖN ja asun vuokralla”...
Minä olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Asun väljästi vuokralla. Periaatteessa voisin ostaa itselleni jonkun edullisen kaksion ja vastike ja lyhennys olisi samaa luokkaa kuin nyt omavastuuni asumiskuiluistani, mutta kaikki muu omistaminen paitsi käteinen tuntuu orjuudelle. Muutaman tonnin puskuri riittää. Eri asia olisi jos olisi puoliso. Se luultavasti rauhoittaisi pysymään paikallaan, mutta nyt en halua olla sidottu mihinkään.
Minä olen köyhä pienellä eläkkeellä elävä. Minulla oli pieni omakotitalo ,mutta onneksi sain sen myytyä. Nyt asun vuokralla ja ei ole velkaa.Elämä on huoletonta. Vuokralaisena saan katsoa ikkunasta, kun huoltomiehet ajavat nurmikot ja tekevät lumityöt.Jos asunnossa tarvitaan remonttia,niin se ei ole minun huoleni. Rahaa on vähän,mutta tarkalla budjetoinnilla se riittää kaikkeen tarpeelliseen ja joskus myös vähän ektraankin.
Vierailija kirjoitti:
Onko Suomessa jossain olemassa ihan oikeasti OMIA asuntoja tai taloja?
Tuntuu ettei ne mitään omia ole, kun siinä vaiheessa kun olet jo ostanut omaksi, niin vielä joudut maksamaan kaikenmaailman yhtiövastikkeita tai kiinteistöveroja ja mitä lie.
Yhtiövastikkeet ja kiinteistövero on ihan yleismaailmallisia juttuja, eivät mikään suomalainen keksintö.
Jos on varaa asua tuilla noin suuressa asunnossa yksin on varaa asua yksin ja omillaan pienemmässä asunnossa. Tulisi suomalaistenkin opetella rehellisyyttä, eikä kiertää itselleen tukia vaikka ei niitä ansaitse ja tarvitse.