Mikä siinä on ettei ravintola-alan työt kiinnosta?

Tee itse vaikka pari viikkoa ravintola-alan töitä. Kokeile noita hommia ja paikkoja, joihin on hankala saada työntekijöitä. Ehkä sitten ymmärrät, miksi hommat ei kiinnosta.

Nostakaa palkkaa, tehkää työoloista inhimillisempiä, antakaa pitää ruoka-, juoma- ja vessatauot. Älkää valittako kaikesta ja huutako niille, jotka tekevät töissä parhaansa. Varsinkin aiheetta huutaminen voisi loppua.

Siksi hommat ei kiinnosta.

Kun hommat hoidetaan vähän paremmin ja työt alkaa kiinnostaa, niin sitten voitte myös palkata lisää työvoimaa, jolloin niiden vähien ei tarvitse revetä kuuteen osaan, vaan työt saa tehdä hyvin ja rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Tee itse vaikka pari viikkoa ravintola-alan töitä. Kokeile noita hommia ja paikkoja, joihin on hankala saada työntekijöitä. Ehkä sitten ymmärrät, miksi hommat ei kiinnosta.

Nostakaa palkkaa, tehkää työoloista inhimillisempiä, antakaa pitää ruoka-, juoma- ja vessatauot. Älkää valittako kaikesta ja huutako niille, jotka tekevät töissä parhaansa. Varsinkin aiheetta huutaminen voisi loppua.

Siksi hommat ei kiinnosta.

Kun hommat hoidetaan vähän paremmin ja työt alkaa kiinnostaa, niin sitten voitte myös palkata lisää työvoimaa, jolloin niiden vähien ei tarvitse revetä kuuteen osaan, vaan työt saa tehdä hyvin ja rauhassa.

Minulla on sellainen käsitys, että vuokrafirmassa se joka hankkii esim. HoReCa-alan ihmisiä on itsekin jossain muodossa joskus työskennellyt kyseisellä alalla ja mahdollisesti näin tietää mitä se on. Olenko aivan hakoteillä vai onko oikeasti näin?

1. jos suomalainen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien kultahymyporukka eli vihreät itkettävät tarjoilijoita, mitä rahvas mahtaa tehdä?

2. suomalaiset ja alkoholi ei sovi yhteen ja ravintoloissa on usein alkoholia

--

oletteko koitaneet selvittää mikä näissä paikoissa on vikana johon ei haluta? Asiakaskunta? työolosuhteet? abc-tarjonta?

Vierailija kirjoitti:

Koska ravintola-ala on aivan täyttä paskaa. Scheisseä, sontaa, shittiä. Olen aikoinani tehnyt vuokrafirmojen kautta paljon töitä eri ravintoloissa, enimmäkseen plokkausta ja muuta yleishommaa mutta myös tarjoilua.

Esimerkki yhdestä mestasta, ja melkein samanlaista oli jokaisessa muussakin paikassa:

1. Tolkuton kiire joka johtuu aivan törkeästä henkilöstövajauksesta, vaikka kaikki olisivat paikalla. Tolkuttomalla tarkoitan sitä, että vaikka kaikki juoksisivat koko päivän käymättä edes vessassa välillä, asiakkaat joutuvat silti odottamaan liian kauan, tiskivuori kasvaa yms. Jotta homma toimisi, tarvittaisiin väh. 3 henkilöä lisää, eikä siltikään ehdittäisi pitää mitään taukoja.

2. Edellisestä johtuen taukojen puute. 11 h työpäivä 30-asteisessa salissa ja keittiössä, 0 min taukoa. Kun joi vettä, piti kävellä samalla, pysähtyä ei saanut. Ruokatauosta oli turha edes uneksia, sillä "meillä vuokratyöntekijät eivät pidä lounastaukoja" (suora lainaus vuoropäälliköltä). Eivät vakkaritkaan oikein mitään ehtineet syödä.

3. Ylityöt, aina. Ei puhettakaan että pääsisi kotiin sen yhdentoista tunnin jälkeen. Jos lähdet, turha tulla enää takaisin.

4. Kaikesta tästä johtuen paska ilmapiiri, kireät ja stressaantuneet ihmiset ympärillä syövät sen lopunkin motivaation jota vielä jostain syystä oli pieni ripe jäljellä.

Ravintola-ala, ei enää ikinä. Muutan mieluummin sillan alle asumaan.

Anteeksi, tuo "pysähtyä ei saanut" juttu kuulostaa niin absurdilta, että naurahdin. Vaikka eihän tuo oikeasti hauskaa ole.

Alan TES:iä ei noudateta, työturvallisuudessa on puutteita, minimiporukalla huhkitaan, työajat ovat mitä ovat, keikkalaisia tulee ja menee...En ihmettele yhtään, että rekrytointi voi olla vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ravintola-ala on aivan täyttä paskaa. Scheisseä, sontaa, shittiä. Olen aikoinani tehnyt vuokrafirmojen kautta paljon töitä eri ravintoloissa, enimmäkseen plokkausta ja muuta yleishommaa mutta myös tarjoilua.

Esimerkki yhdestä mestasta, ja melkein samanlaista oli jokaisessa muussakin paikassa:

1. Tolkuton kiire joka johtuu aivan törkeästä henkilöstövajauksesta, vaikka kaikki olisivat paikalla. Tolkuttomalla tarkoitan sitä, että vaikka kaikki juoksisivat koko päivän käymättä edes vessassa välillä, asiakkaat joutuvat silti odottamaan liian kauan, tiskivuori kasvaa yms. Jotta homma toimisi, tarvittaisiin väh. 3 henkilöä lisää, eikä siltikään ehdittäisi pitää mitään taukoja.

2. Edellisestä johtuen taukojen puute. 11 h työpäivä 30-asteisessa salissa ja keittiössä, 0 min taukoa. Kun joi vettä, piti kävellä samalla, pysähtyä ei saanut. Ruokatauosta oli turha edes uneksia, sillä "meillä vuokratyöntekijät eivät pidä lounastaukoja" (suora lainaus vuoropäälliköltä). Eivät vakkaritkaan oikein mitään ehtineet syödä.

3. Ylityöt, aina. Ei puhettakaan että pääsisi kotiin sen yhdentoista tunnin jälkeen. Jos lähdet, turha tulla enää takaisin.

4. Kaikesta tästä johtuen paska ilmapiiri, kireät ja stressaantuneet ihmiset ympärillä syövät sen lopunkin motivaation jota vielä jostain syystä oli pieni ripe jäljellä.

Ravintola-ala, ei enää ikinä. Muutan mieluummin sillan alle asumaan.

Anteeksi, tuo "pysähtyä ei saanut" juttu kuulostaa niin absurdilta, että naurahdin. Vaikka eihän tuo oikeasti hauskaa ole.

Tuo vertautuu siihen, mitä edesmennyt äitini kertoi muinoin tehdastyöstä 60-luvulla. Äiti teki raskasta seisomatyötä, mutta ruokatauoillakaan ei saanut istua. Tehtaan "kymppi" kiersi taukojen aikana ympäri tehdassalia ja vahti, että kotoa tuodut maitopullot ja pari voileipää syötiin seisten. Olisivat työläiset luulleet itsestään liikoja, jos ihan kymmenen minuuttia istua olisivat saaneet! Taukojumppia ei tunnettu, ja kesähelteilläkään ei tehdassalin korkealla katonrajassa ollutta muutamaa ikkunaa saanut auki. Messinkipöly vihersi alushameet ja hikisen ihon, joita äiti sitten iltaisin mäntysuovalla pois pesi (viimeksi mainitun minäkin muistan).

Tämä oli nyt ihan ot:ta, mutta tavallaan mikään ei ikävä kyllä ole muuttunut viidessäkymmenessä vuodessa. Kehitys kehittyy, mutta ei kaikille. :(

Ahneet ravintoloitsijat ovat usein änkeneet ravintelinsa ylitäyteen asiakaspaikkoja ja lopputuloksena tilanteesta ei tykkää ahtaudesta ja rauhan puutteesta kärsivät asiakkaat eikä täysin alimitoitettu henkilökunta.

Pikku vinkki teille, ravintoloitsijat: yrittäkääpä välillä panostaa tilojenne VIIHTYISYYTEEN! Ei kiinnosta edes maailman paras ruoka, jos keitossani on naapuripöytäläisen kyynärpää ja meininki on muutenkin kuin Kehä Ykkösellä ruuhka-aikaan. Ravintolaan mennään viihtymään!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aloitusta alapeukutetaan? 

Koska ap:lla ei ole käsitystäkään mistä puhuu.

Ei olekaan työvoimapulaa? Jo pelkästään "a la carte kokki" tuo molin sivuilta 117 hakutulosta. 

Tuet alas ja heti, kun ei työ maistu!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aloitusta alapeukutetaan? 

Koska ap:lla ei ole käsitystäkään mistä puhuu.

Ei olekaan työvoimapulaa? Jo pelkästään "a la carte kokki" tuo molin sivuilta 117 hakutulosta. 

Tuet alas ja heti, kun ei työ maistu!

Mene sinä muualle huutamaan. Kaikkia työttömiä ei tälle alalle voi laittaa eikä kaikki sille edes sopisi. Ja luulen nimenomaan ammattilaisista olevan pulan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee itse vaikka pari viikkoa ravintola-alan töitä. Kokeile noita hommia ja paikkoja, joihin on hankala saada työntekijöitä. Ehkä sitten ymmärrät, miksi hommat ei kiinnosta.

Nostakaa palkkaa, tehkää työoloista inhimillisempiä, antakaa pitää ruoka-, juoma- ja vessatauot. Älkää valittako kaikesta ja huutako niille, jotka tekevät töissä parhaansa. Varsinkin aiheetta huutaminen voisi loppua.

Siksi hommat ei kiinnosta.

Kun hommat hoidetaan vähän paremmin ja työt alkaa kiinnostaa, niin sitten voitte myös palkata lisää työvoimaa, jolloin niiden vähien ei tarvitse revetä kuuteen osaan, vaan työt saa tehdä hyvin ja rauhassa.

Minulla on sellainen käsitys, että vuokrafirmassa se joka hankkii esim. HoReCa-alan ihmisiä on itsekin jossain muodossa joskus työskennellyt kyseisellä alalla ja mahdollisesti näin tietää mitä se on. Olenko aivan hakoteillä vai onko oikeasti näin?

Jos olisi itse tehnyt niitä hommia johon porukkaa rekrytoi, niin ei tarvitsisi todellakaan ihmetellä ja tällä palstalla kysellä että miksi työntekijöiden saaminen on niin vaikeaa ja miksi hommat ei kiinnosta.

Eli olet aivan hakoteillä ;)

Se on jännä että rekrytointia hoitaa joku täysin alasta tietämätön torvelo.

Hmm..

Johan oli kommentteja. Kerron oman kokemukseni joka on postiviinen vaikka olen kulunut kerran loppuun ja myös taistellut palkkauksen kanssa.

Kuitenkin myös arvotaan tätä alaa ja sitä taisteluntahtoa mikä meissä on kun halutaan illan menevän putkeen. Se on kovaa mutta sen jälkeen toisinaan myös hyvin eufoorista.

Ravintola-alalle jos menee niin täytyy olla asennetta, muuten ei pärjää eikä kehity ja näin ollen palkka pysyy huonona.

Eihän se mitään tähtitiedettä oikeasti ole vaan helppoa kun oppii kokonaisuuden ja on avoin uudelle sekä valmis tarkkailemaan ympäristöä jatkuvasti. Täytyy oppia organisoimaan koko pakettia ja lukemaan ympäristöä.

Alkuun oli todella raskasta ja palkka oli sen 11€ Helsingissä mutta olin ahkera, tunnollinen ja pakotin itseni oppimaan. Ihan pohjasta jatkuvasti parempaan. Tein niitä täys paskahommia hiki hatussa muutaman vuoden.

Hiljalleen hyvä tuli vaikka edelleen on opittavaa mutta ehdottomasti olen palkkani arvoinen ja pääsen töihin melkein minne haluan.

Palkka on noussut muutamassa vuodessa 3,5€/h. Lisäksi on loistava työporukka kun vain ottaa sen asenteen ja ollaan menossa mukana vaikka päivät on kiireisiä eikä taukoja aina juuri ehdi pitämään. Enkä ole edes vakituinen.

Olen haalinut hyviä todistuksia vähän sieltä ja täältä ja päättänyt oman arvoni koska otan työn tosissaan vaikka en huippuammattilainen olekaan.

Todellakaan loppuiän työksi en voi suositella mutta se, että noin kärkkäästi arvostellaan alaa, joka on minusta kuitenkin kunnioitettava ala (ne tapahtumat mitä päästään tekeen, wou!) ja ne asiakkaat jotka iloitsevat ja muistavat jopa lopunelämää sen hetken ravintolassa juhlavassa tunnelmassa on tärkeää.

On niin montaa eri juttua mitä tällä alalla voi tehdä. Täytyy löytää se oma juttunsa.

Itse teen tällä hetkellä vähän kaikkea.

Lounasta, cateringia, jopa olin tiskivuoroissa pitkästä aikaan tuossa talvella, alacartea..

Kaikkea pääsee näkemään ja luovuuttaan käyttämään.

Tietysti palkkaa voisi vieläkin nostaa ja itse ainakin teen töitä sen eteen, jotta vielä muutama euro tulee korotusta. Sitten myös opiskelen ja mietin mitä teen oikeasti aikuisena.

Tarkoitukseni ei ollut olla ylimielinen. Halusin vain kertoa, että kyllä kaikki on mahdollista jos töitä tekee alkuun enemmän ja joustaa paljonkin.

Silloin vasta aletaan ansaitsemaan.

AIvan varmasti löytyy, jos 

- annetaan täydet viikkotunnit tai osa-aikaiset toiveen mukaan

- työt samassa ravintolassa

- annetaan pitää tauot

- palkka kohdillaan

Jos johonkin paikkaan on hankala saada työntekijää, niin vika on siinä paikassa, ei työntekijöissä. Ja miten teillä voi tuosta vain yksipuolisesti perua ottamansa vuoron? Meillä vuoron vastaanottaminen oli sitova (pl. Sairasloma) molemmin puolin. Eli työntekijällä velvollisuus mennä töihin ja työkohteella velvollisuus maksaa palkka, vaikka vuoro peruutettaisiinkin. Ammattilaisille ammattilaisten liksat, it is that simple.

Itse olen työskennellyt ravintola-alalla myös vakituisesti mutta teen nykyisin vain keikkaa opintojen ohessa.

Se on totta kunnon taukoja ei ehdi pitää ja koko ajan kiire.

Palkka ei ole mistään parhaimmasta päästä.

Vierailija kirjoitti:

Hmm..

Johan oli kommentteja. Kerron oman kokemukseni joka on postiviinen vaikka olen kulunut kerran loppuun ja myös taistellut palkkauksen kanssa.

Kuitenkin myös arvotaan tätä alaa ja sitä taisteluntahtoa mikä meissä on kun halutaan illan menevän putkeen. Se on kovaa mutta sen jälkeen toisinaan myös hyvin eufoorista.

Ravintola-alalle jos menee niin täytyy olla asennetta, muuten ei pärjää eikä kehity ja näin ollen palkka pysyy huonona.

Eihän se mitään tähtitiedettä oikeasti ole vaan helppoa kun oppii kokonaisuuden ja on avoin uudelle sekä valmis tarkkailemaan ympäristöä jatkuvasti. Täytyy oppia organisoimaan koko pakettia ja lukemaan ympäristöä.

Alkuun oli todella raskasta ja palkka oli sen 11€ Helsingissä mutta olin ahkera, tunnollinen ja pakotin itseni oppimaan. Ihan pohjasta jatkuvasti parempaan. Tein niitä täys paskahommia hiki hatussa muutaman vuoden.

Hiljalleen hyvä tuli vaikka edelleen on opittavaa mutta ehdottomasti olen palkkani arvoinen ja pääsen töihin melkein minne haluan.

Palkka on noussut muutamassa vuodessa 3,5€/h. Lisäksi on loistava työporukka kun vain ottaa sen asenteen ja ollaan menossa mukana vaikka päivät on kiireisiä eikä taukoja aina juuri ehdi pitämään. Enkä ole edes vakituinen.

Olen haalinut hyviä todistuksia vähän sieltä ja täältä ja päättänyt oman arvoni koska otan työn tosissaan vaikka en huippuammattilainen olekaan.

Todellakaan loppuiän työksi en voi suositella mutta se, että noin kärkkäästi arvostellaan alaa, joka on minusta kuitenkin kunnioitettava ala (ne tapahtumat mitä päästään tekeen, wou!) ja ne asiakkaat jotka iloitsevat ja muistavat jopa lopunelämää sen hetken ravintolassa juhlavassa tunnelmassa on tärkeää.

On niin montaa eri juttua mitä tällä alalla voi tehdä. Täytyy löytää se oma juttunsa.

Itse teen tällä hetkellä vähän kaikkea.

Lounasta, cateringia, jopa olin tiskivuoroissa pitkästä aikaan tuossa talvella, alacartea..

Kaikkea pääsee näkemään ja luovuuttaan käyttämään.

Tietysti palkkaa voisi vieläkin nostaa ja itse ainakin teen töitä sen eteen, jotta vielä muutama euro tulee korotusta. Sitten myös opiskelen ja mietin mitä teen oikeasti aikuisena.

Tarkoitukseni ei ollut olla ylimielinen. Halusin vain kertoa, että kyllä kaikki on mahdollista jos töitä tekee alkuun enemmän ja joustaa paljonkin.

Silloin vasta aletaan ansaitsemaan.

Kiva että sinulle on sattunut paikka jossa "voi vaan ottaa sen asenteen".

Ymmärräthän ihminen hyvä, ettei kaikissa paikoissa ole yhtä inhimillisiä ihmisiä kuin sinun työkaverisi.

Niissä paikoissa joissa minä olen ollut, on ollut sellaista sakkia, että he tai "ne" raatelivat miltei h e ngiltä, koska "otin sen asenteen" että olen ahkera, tunnollinen ja raadan kiltisti ja yritän vain minuutti kerralla selviytyä.

Ei ei ei. Asenteeni oli väärä. Olisi pitänyt ottaa sellainen asenne, että minäkin alan kohtelemaan toisia kuin arvotonta p*sk aa. Huutamaan pienemmilleni ja tekemään toisten elämästä sietämätöntä.

Sillä asenteella olisin ehkä selvinnyt. En vaan ole sellainen ihminen että saisin energiaa kiusaamisesta ja toisten terveyden tuhoamisesta.

Ei se mitään haittaa jos on kiire, hiki valuu ja on fyysisesti raskasta. Ei se mitään haittaa.

Se haittaa kun huudetaan, tiuskitaan, ollaan inhottavia ja tehdään siitä töissä olemisesta täysin sietämätöntä helvettiä.

Eihän sellaista alaa jaksa, jossa joka aamu pitää itku kurkussa mennä töihin raadeltavaksi ja tuhottavaksi.

Ravintola-alalla on erittäin paljon sellaisia ihmisiä, joista ei voi oikein edes käyttää sanaa ihminen.

Hirviöitä. Säälin heidän perheenjäseniään ja kaikkia heidän läheisiään.

koska työntekijät syö samassa salissa ihmisten kanssa. hygienia asiat kuntoon ensin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aloitusta alapeukutetaan? 

Koska ap:lla ei ole käsitystäkään mistä puhuu.

Ei olekaan työvoimapulaa? Jo pelkästään "a la carte kokki" tuo molin sivuilta 117 hakutulosta. 

Tuet alas ja heti, kun ei työ maistu!

Palkat ylös ja heti, johan työ maistuu.

Olisin jopa kerran erehtynyt menemään tuollaiseen pikakokki koulutukseentyökkärin kautta, mutta silloin ne oli onneksi suunnatu vain maahanmuuttajillle.