Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Niina 18 ja Tommi 19 aikovat jäädä eläkkeelle 30v iässä
12.06.2019 |
– Olen ollut työharjoittelussa ja huomannut, että se ei ole hirvittävän mukavaa. Yli 40-vuotiaana se tulee olemaan jo todella raskasta ruumiillista työtä. Ei olisi mukavaa olla vanhana tekemässä niitä hommia, Penttilä sanoo.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/45b369e7-5836-476b-a284-a8ff4ee0b50d
Kommentit (288)
Vierailija kirjoitti:
Kauniit sääret. Tuskin tulee tuo suhde kestämään. Ei noin poikamainen mies pysty tyydyttämään noin sievää naista. Kohta menee mies vaihtoon ja se uusi on ihan eri tyyppinen, sen näkee jo naisen kasvolävistyksestä.
Tykkäisiköhän tuo nainen nuorekkaasta setämiehestä?
T. Raimo, 48
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nopeasti arvioiden heidän pitäisi pystyä sijoittamaan kuukaudessa noin 5-6000€, että summa kasvaisi kohtuullisella 5% tuotto-odotuksella miljoonaan vaaditussa ajassa.
Jos elämiseen menisi 1000€/nenä tuo tarkoittaisi 4000€ nettotuloja nenää kohti. Brutto siis lähempänä 7000€.
Ja tämä siis ensimmäisestä työpaikasta lähtien!
Duunareillahan on kovat palkat? Näin ainakin tältä palstalta saa jatkuvasti lukea, ei kuulemma kannata lääkäriksi lukea koska putkari on kingi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ameriikoista tullutta hupatusta. Ei seitkytlukulaiset ole tuollaisia. Nuorena ostettiin bensaa, kaljaa ja tupakkaa, jos jostain sai rahaa.
Firettäjät
Tuonosen ja Penttilän unelma kytkeytyy Yhdysvalloista Suomeen levinneeseen ilmiöön, jota kutsutaan firettämiseksi.Kirjainyhdistelmä FIRE on lyhenne sanoista financial independence, retire early. Se tarkoittaa taloudellista riippumattomuutta ja sen turvin jättäytymistä pois työelämästä ennen virallista vanhuuseläkeikää.
Nordean maaliskuussa julkaisemien kyselytulosten mukaan 18–25-vuotiaista nuorista noin joka kolmas sijoittaa silloin tällöin, 10 prosenttia säännöllisesti.Sijoittavista nuorista peräti 53 prosenttia ilmoittaa tavoitteekseen taloudellisen riippumattomuuden.
Ei tuo mikään uusi juttu ole, uutta on se että siitä näin laajasti puhutaan. Minä olen 70-luvulla syntynyt, ja lopetin töissäkäynnin muutama vuosi sitten. Ei perintöjä, ei lottovoittoja, vain säästämistä ja sijoittamista. Osinkoja ja hyvin ajoitettuja kauppoja.
Tunnen monia 60-, 70-, ja 80-lukulaisia jotka ovat tehneet kuten minä. Tunnen myös heitä jotka edelleen käyvät töissä vaikka talodellisista syistä ei todellakaan tarvitsisi.Nuoret eivät enää näe edessään entisen kaltaisia hyviä uramahdollisuuksia, eivätkä kaikki uskalla uskoa eläkejärjestelmäämme. Yksi sijoittamisen kasvun suosion syy on varmasti myös kaupankäynnin helppous, siinä missä ennen mentiin pankkikonttoriin karvalakki kädessä ostamaan osakkeita eilisten kurssien perusteella, nyt kuka tahansa voi käydä kauppaa reaaliaikaisesti oman pankkitilinsä kautta. Kaikkia tämä juttu ei kiinnosta eikä kaikista siihen olekaan, se on ihan fine.
Oletkos muistanut myös elää vai onko nämä sijoitukset periaatteella sitku?
Mikä on varasuunnitelmasi, jos sijoitustesi arvo romahtaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nopeasti arvioiden heidän pitäisi pystyä sijoittamaan kuukaudessa noin 5-6000€, että summa kasvaisi kohtuullisella 5% tuotto-odotuksella miljoonaan vaaditussa ajassa.
Jos elämiseen menisi 1000€/nenä tuo tarkoittaisi 4000€ nettotuloja nenää kohti. Brutto siis lähempänä 7000€.
Ja tämä siis ensimmäisestä työpaikasta lähtien!
Duunareillahan on kovat palkat? Näin ainakin tältä palstalta saa jatkuvasti lukea, ei kuulemma kannata lääkäriksi lukea koska putkari on kingi.
No kyllähän tuo on tehtävissä, mutta pitää varmaan painaa 80-tuntista työviikkoa? Tai sitten nämä jantterit on unohtaneet, että tuloista ja tuotoista pitää maksaa myös vero.
Jospa Iltalehti etsisi nyt pariskunnan, jotka saivat miljoonan kymmenessä vuodessa. Johan tuo aika on ollut nousukautta, joten kai joku on onnistunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ameriikoista tullutta hupatusta. Ei seitkytlukulaiset ole tuollaisia. Nuorena ostettiin bensaa, kaljaa ja tupakkaa, jos jostain sai rahaa.
Firettäjät
Tuonosen ja Penttilän unelma kytkeytyy Yhdysvalloista Suomeen levinneeseen ilmiöön, jota kutsutaan firettämiseksi.Kirjainyhdistelmä FIRE on lyhenne sanoista financial independence, retire early. Se tarkoittaa taloudellista riippumattomuutta ja sen turvin jättäytymistä pois työelämästä ennen virallista vanhuuseläkeikää.
Nordean maaliskuussa julkaisemien kyselytulosten mukaan 18–25-vuotiaista nuorista noin joka kolmas sijoittaa silloin tällöin, 10 prosenttia säännöllisesti.Sijoittavista nuorista peräti 53 prosenttia ilmoittaa tavoitteekseen taloudellisen riippumattomuuden.
Ei tuo mikään uusi juttu ole, uutta on se että siitä näin laajasti puhutaan. Minä olen 70-luvulla syntynyt, ja lopetin töissäkäynnin muutama vuosi sitten. Ei perintöjä, ei lottovoittoja, vain säästämistä ja sijoittamista. Osinkoja ja hyvin ajoitettuja kauppoja.
Tunnen monia 60-, 70-, ja 80-lukulaisia jotka ovat tehneet kuten minä. Tunnen myös heitä jotka edelleen käyvät töissä vaikka talodellisista syistä ei todellakaan tarvitsisi.Nuoret eivät enää näe edessään entisen kaltaisia hyviä uramahdollisuuksia, eivätkä kaikki uskalla uskoa eläkejärjestelmäämme. Yksi sijoittamisen kasvun suosion syy on varmasti myös kaupankäynnin helppous, siinä missä ennen mentiin pankkikonttoriin karvalakki kädessä ostamaan osakkeita eilisten kurssien perusteella, nyt kuka tahansa voi käydä kauppaa reaaliaikaisesti oman pankkitilinsä kautta. Kaikkia tämä juttu ei kiinnosta eikä kaikista siihen olekaan, se on ihan fine.
Oletkos muistanut myös elää vai onko nämä sijoitukset periaatteella sitku?
Mikä on varasuunnitelmasi, jos sijoitustesi arvo romahtaa?
Mielestäni olen elänyt, ja oikein hyvinkin vielä.
Sijoitusten markkina-arvolla ei ole minulle kauheasti merkitystä, kestän rajuakin heiluntaa. Voin tehdä muutoksia jos jonkun yrityksen osinkojen maksu alkaa yskimään. Juuri nyt odotan jonkin asteista romahdusta, että pääsen ostamaan lisää.
Vierailija kirjoitti:
Jospa Iltalehti etsisi nyt pariskunnan, jotka saivat miljoonan kymmenessä vuodessa. Johan tuo aika on ollut nousukautta, joten kai joku on onnistunut?
Onhan noita mutta haluavatko lehteen? Enpä usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinäpä haihattelevat. Eihän nuo tiedä elämästä vielä mitään.
Saahan sitä luulla itsestään vaikka mitä!
Muistan itse tuon saman harhaluulon. Ajattelin, että kerään rahaa ja viimeistään nelikymppisenä eläkkeelle. Ei ole toteutunut, töissä on käytävä.
Olen säästänytkin. Ostin neljäsosan lupaavasta ravihevosesta 2000-luvun alkupuolella. Oli siis nuori ja lupaava polle. Ekana vuonna talliin, ruokintaan, valmennukseen, ohjastajan palkkioon meni minulta 5000€, takaisin tuli ehkä alle 3000€, vaikka voitti lähtöjä. Tokana vuonna rahaa kului vähemmän ja jäin plussalle jonkun satasen. Kolmantena vuonna heppa loukkaantui, mikä verotti kisoja, tuli pelkkää miinusta. Neljäntenä vuonna möin osuuteni kolmelle muulle omistajalle. Plan a oli laajentaa ja ostaa lisää ravureita. Ei tapahtunut, rahapula iski.
Kun sain vakkarityön, ostettiin mieheni kanssa yksiö, jota on vuokrattu. Käytännössä yksiön vuokratuotot ovat menneet lainanlyhennyksiin ja remontteihin sekä siihen, että asukkaat vaihtuu. Välissä on ollut yleensä aikoja, jolloin kämppä on tyhjillään. Esim. toissa kesänä vuokralainen lähti toukokuun lopussa ja uusi muutti elokuun puolivälissä. Se söi vuokratuotoista voittomarginaalit vuodelta 2017. Eipähän tarvitse maksaa veroja, kun ei tule voittoa, voisi joku todeta.
Ollaan aikaa sitten päätetty, että asunnon vuokravoitot (kaikkien kulujen jälkeen) laitetaan säästöön ja ostetaan toinen vuokrattava asunto niillä. Aikaa menee vielä 5-8 vuotta, riippuen asuntojen hintatasosta. Sitten vasta aletaan saada jotain todellista hyötyä omalle taloudelle, ehkä käteen 3000€ vuodessa nykyisellä vuokratasolla. JOS ei sorruta ostamaan isoja remontteja kaipaavaa huoneistoa taloyhtiössä, jossa tulisi heti valtavat remontit. Ei noilla yhden tai kahden vuokra-asunnon tuotoilla vielä eläkkeelle jäädä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
terve kuolemanpelko kadotettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän kuoli alle kolmekymppisenä auton alle epäonnekkaasti. Olin hautajaisissakin.
Hän eli todella niukasti ja vaatimattomasti nuoruutensa, kun kuvitteli että sitten myöhemmin....
Aina ei mielestäni voi oikein onnistua. Luulen että jos hän osaisi ajatella nyt, niin häntä kaduttaisi aika kovasti tuo suunnitelma. Elämä on täynnä riskejä.
Sinä et osaa erottaa toisen ihmisen toiveita omistasi. Et oikeasti tiedä yhtään, kaduttaisiko häntä vai ei.
Olisi voinut käydä niinkin, että hän olisi saanut jonkun kammottavan sairauden, mutta säästöjensä turvin olisi voinut ostaa itselleen hoitoja, ja parantunut.
Turhaa silti jossitella.
Minusta tuollainen on tyhmää. Siirtää onnea hamaan tulevaisuuteen. Se jos mikä on jossittelua.
Kannattaa ottaa onni nyt ja tehdä lyhyen tähtäimen suunnitelmia elämässä.
Tuollainen suunnitelma joka nuorilla ja tuolla kuolleella on, on hyvin tuhoon tuomittu utopia.
Esimerkkinä vaikka perjantain kännit ja kuukauden päästä kylpyläloma.
Nämä ovat niitä mihin kannattaa elämässä sijoittaa. Ne on helposti toteutettavissa ja onnistuu.
Ne eivät tuota pettymystä.
Jossittelu ei kannata ja elämä voi päättyä ihan koska vain. Ei kannata ottaa sitä selvänä että sitten viisikymppisenä...
Noin elävät ihmisethän ovat niitä joilla aina perse auki, ovat jatkuvasti pummaamassa kaverilta tai vippaamassa riistofirmalta. Elämästä puuttuu kaikki suunnitelmallisuus ja varautuminen erilaisiin kommervenkkeihin. Kun paha päivä sitten sattuu kohdalle, ollaan ulisemassa muilta veronmaksajilta Kelan tiskillä tukea kun kaikki omat rahat on mennyt känneihin ja kylpylälomiin. Ja auta armias kun 20 vuotta myöhemmin se rahojensa perään katsonut alkaa oikeasti elää pelkillä pääomatuloilla, siitä se huuto vasta nouseekin. ”Hyvä sun on”, ”sinä oletkin rikas”, ”ei mulla vaan ole varaa”.... Niinpä.
Tiedän ehdottomasti kumpaan jengiin EN halua kuulua.
Outoja yleistyksiä sinulla. Kyllä minä elän ihan mukavasti ja nautin elämästä kohtuullisella hedonismilla.
Tuollaiset ihmiset eivät ole ymmärtäneet hedonismin ideaa.
Tarkoituksena on paastota ja kerätä "ei tekemisen pisteitä talteen".
Ei siis ylenpalttista juopottelua tai kulutushysteriaa.
Juurikin pienten tähtäinten tavotteita. Kylpyläloma on hieno esimerkki tästä. Tilalle voi pistää ihan mitä tahansa, vaikka Hollannin pössyttely viikonloppun tms.
Ei se vaadi hirveästi rahaa ja pienituloinenkin voi toteuttaa tuollaisia nautintoja.
On todella hölmöä ja näköalatonta elää vuosikymmeniä elämästään köyhyydessä täysin ylivauraassa yhteiskunnassa vailla mitään sisältöä elämässään.
Se on elämän haaskausta se.
Vierailija kirjoitti:
Noilla puheilla ja tuolla asenteella onkin sitten hyvä lähteä hakemaan töitä, siinäpä vasta motivoitinut ja pitkäaikainen työntekijä! Veikkaan että kaveri on 10v päästä keräämässä pulloja puistoista :D
Nouseeko työnantajaksi niin naiivi ihminen, että kuvittelee, että joku muu työntekijäehdokas ei tosiasiassa haaveilisi samoista asioista kuin nämä kaksi - vaikka ei ehkä sanokaan sitä ääneen? Eikö toisaalta ehkä hyvinkin reippaampi ja tunnollisempi työntekijä ole se, jolla on uskoa siihen, että tavoitteisiin voi päästä, ja määrätietoisuutta viedä eteenpäin tavoitteitaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lamisa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noilla puheilla ja tuolla asenteella onkin sitten hyvä lähteä hakemaan töitä, siinäpä vasta motivoitinut ja pitkäaikainen työntekijä! Veikkaan että kaveri on 10v päästä keräämässä pulloja puistoista :D
Nouseeko työnantajaksi niin naiivi ihminen, että kuvittelee, että joku muu työntekijäehdokas ei tosiasiassa haaveilisi samoista asioista kuin nämä kaksi - vaikka ei ehkä sanokaan sitä ääneen? Eikö toisaalta ehkä hyvinkin reippaampi ja tunnollisempi työntekijä ole se, jolla on uskoa siihen, että tavoitteisiin voi päästä, ja määrätietoisuutta viedä eteenpäin tavoitteitaan?
Ei välttämättä kultaseni. Minusta sinä kirjoitat todella kauniisti ja tuot julki rehellisen seikan, joka luterilaisessa ympäristössä peitotaan vaatimattomuuden pöyhkeyteen. Silti uskoisin että suurin osa haluaisi rehellisesti vain rehellisen ympäristön, jossa pärjätään työnteolla. Valitettavasti kapitalismia ei kuriteta Suomessa tarpeeksi kovin ottein. On niin paljon välistä vetäjiä.
Meillä on edelleen 8e tuntipalkkoja, jotka määrittelee ammattiliitot.
Ei sellaisilla tuloilla pärjää näin verotetussa maassa.
T: Gaston
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
terve kuolemanpelko kadotettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän kuoli alle kolmekymppisenä auton alle epäonnekkaasti. Olin hautajaisissakin.
Hän eli todella niukasti ja vaatimattomasti nuoruutensa, kun kuvitteli että sitten myöhemmin....
Aina ei mielestäni voi oikein onnistua. Luulen että jos hän osaisi ajatella nyt, niin häntä kaduttaisi aika kovasti tuo suunnitelma. Elämä on täynnä riskejä.
Sinä et osaa erottaa toisen ihmisen toiveita omistasi. Et oikeasti tiedä yhtään, kaduttaisiko häntä vai ei.
Olisi voinut käydä niinkin, että hän olisi saanut jonkun kammottavan sairauden, mutta säästöjensä turvin olisi voinut ostaa itselleen hoitoja, ja parantunut.
Turhaa silti jossitella.
Minusta tuollainen on tyhmää. Siirtää onnea hamaan tulevaisuuteen. Se jos mikä on jossittelua.
Kannattaa ottaa onni nyt ja tehdä lyhyen tähtäimen suunnitelmia elämässä.
Tuollainen suunnitelma joka nuorilla ja tuolla kuolleella on, on hyvin tuhoon tuomittu utopia.
Esimerkkinä vaikka perjantain kännit ja kuukauden päästä kylpyläloma.
Nämä ovat niitä mihin kannattaa elämässä sijoittaa. Ne on helposti toteutettavissa ja onnistuu.
Ne eivät tuota pettymystä.
Jossittelu ei kannata ja elämä voi päättyä ihan koska vain. Ei kannata ottaa sitä selvänä että sitten viisikymppisenä...
Noin elävät ihmisethän ovat niitä joilla aina perse auki, ovat jatkuvasti pummaamassa kaverilta tai vippaamassa riistofirmalta. Elämästä puuttuu kaikki suunnitelmallisuus ja varautuminen erilaisiin kommervenkkeihin. Kun paha päivä sitten sattuu kohdalle, ollaan ulisemassa muilta veronmaksajilta Kelan tiskillä tukea kun kaikki omat rahat on mennyt känneihin ja kylpylälomiin. Ja auta armias kun 20 vuotta myöhemmin se rahojensa perään katsonut alkaa oikeasti elää pelkillä pääomatuloilla, siitä se huuto vasta nouseekin. ”Hyvä sun on”, ”sinä oletkin rikas”, ”ei mulla vaan ole varaa”.... Niinpä.
Tiedän ehdottomasti kumpaan jengiin EN halua kuulua.
Outoja yleistyksiä sinulla. Kyllä minä elän ihan mukavasti ja nautin elämästä kohtuullisella hedonismilla.
Tuollaiset ihmiset eivät ole ymmärtäneet hedonismin ideaa.
Tarkoituksena on paastota ja kerätä "ei tekemisen pisteitä talteen".
Ei siis ylenpalttista juopottelua tai kulutushysteriaa.
Juurikin pienten tähtäinten tavotteita. Kylpyläloma on hieno esimerkki tästä. Tilalle voi pistää ihan mitä tahansa, vaikka Hollannin pössyttely viikonloppun tms.
Ei se vaadi hirveästi rahaa ja pienituloinenkin voi toteuttaa tuollaisia nautintoja.
On todella hölmöä ja näköalatonta elää vuosikymmeniä elämästään köyhyydessä täysin ylivauraassa yhteiskunnassa vailla mitään sisältöä elämässään.
Se on elämän haaskausta se.
Kultainen keskitie. Arki kohtuudella, niin pääsee kerran vuodessa ulkomaille, välillä syömään ulos, laivalle, juhlia tms. Ja säästämään pahan päivän varalle tai mihin haluaakaan.
Itse elän niin kuin opetan ja säästän moneen kohteeseen. Elämä on hyvää näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
terve kuolemanpelko kadotettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän kuoli alle kolmekymppisenä auton alle epäonnekkaasti. Olin hautajaisissakin.
Hän eli todella niukasti ja vaatimattomasti nuoruutensa, kun kuvitteli että sitten myöhemmin....
Aina ei mielestäni voi oikein onnistua. Luulen että jos hän osaisi ajatella nyt, niin häntä kaduttaisi aika kovasti tuo suunnitelma. Elämä on täynnä riskejä.
Sinä et osaa erottaa toisen ihmisen toiveita omistasi. Et oikeasti tiedä yhtään, kaduttaisiko häntä vai ei.
Olisi voinut käydä niinkin, että hän olisi saanut jonkun kammottavan sairauden, mutta säästöjensä turvin olisi voinut ostaa itselleen hoitoja, ja parantunut.
Turhaa silti jossitella.
Minusta tuollainen on tyhmää. Siirtää onnea hamaan tulevaisuuteen. Se jos mikä on jossittelua.
Kannattaa ottaa onni nyt ja tehdä lyhyen tähtäimen suunnitelmia elämässä.
Tuollainen suunnitelma joka nuorilla ja tuolla kuolleella on, on hyvin tuhoon tuomittu utopia.
Esimerkkinä vaikka perjantain kännit ja kuukauden päästä kylpyläloma.
Nämä ovat niitä mihin kannattaa elämässä sijoittaa. Ne on helposti toteutettavissa ja onnistuu.
Ne eivät tuota pettymystä.
Jossittelu ei kannata ja elämä voi päättyä ihan koska vain. Ei kannata ottaa sitä selvänä että sitten viisikymppisenä...
Noin elävät ihmisethän ovat niitä joilla aina perse auki, ovat jatkuvasti pummaamassa kaverilta tai vippaamassa riistofirmalta. Elämästä puuttuu kaikki suunnitelmallisuus ja varautuminen erilaisiin kommervenkkeihin. Kun paha päivä sitten sattuu kohdalle, ollaan ulisemassa muilta veronmaksajilta Kelan tiskillä tukea kun kaikki omat rahat on mennyt känneihin ja kylpylälomiin. Ja auta armias kun 20 vuotta myöhemmin se rahojensa perään katsonut alkaa oikeasti elää pelkillä pääomatuloilla, siitä se huuto vasta nouseekin. ”Hyvä sun on”, ”sinä oletkin rikas”, ”ei mulla vaan ole varaa”.... Niinpä.
Tiedän ehdottomasti kumpaan jengiin EN halua kuulua.
Outoja yleistyksiä sinulla. Kyllä minä elän ihan mukavasti ja nautin elämästä kohtuullisella hedonismilla.
Tuollaiset ihmiset eivät ole ymmärtäneet hedonismin ideaa.
Tarkoituksena on paastota ja kerätä "ei tekemisen pisteitä talteen".
Ei siis ylenpalttista juopottelua tai kulutushysteriaa.
Juurikin pienten tähtäinten tavotteita. Kylpyläloma on hieno esimerkki tästä. Tilalle voi pistää ihan mitä tahansa, vaikka Hollannin pössyttely viikonloppun tms.
Ei se vaadi hirveästi rahaa ja pienituloinenkin voi toteuttaa tuollaisia nautintoja.
On todella hölmöä ja näköalatonta elää vuosikymmeniä elämästään köyhyydessä täysin ylivauraassa yhteiskunnassa vailla mitään sisältöä elämässään.
Se on elämän haaskausta se.
Kultainen keskitie. Arki kohtuudella, niin pääsee kerran vuodessa ulkomaille, välillä syömään ulos, laivalle, juhlia tms. Ja säästämään pahan päivän varalle tai mihin haluaakaan.
Itse elän niin kuin opetan ja säästän moneen kohteeseen. Elämä on hyvää näin.
Itse elän näin, ja silti sijoitan myös osakkeisiin sillä näkemyksellä, että ennen kuin olen 60, voin päättää haluanko tehdä töitä vai elänkö sijoituksilla. Olen opiskelija, mutta teen töitä keikkaluontoisesti. Aion myös jatkaa opiskeluja, ja säästää ensin käsirahan asuntoon tässä samalla ja sitten kun valmistun, ostan oman asunnon. En koe karsivani oikein mistään ja kk palkka tällä hetkellä keskimäärin 800-1000 euroa. Ja kun valmistun nykyisestä koulutuksestani, palkka tulee olemaan noin 2500 ja kun valmistun sitä seuraavasta tutkinnosta, palkka on 4900. Joten oletan että jatkamalla melko samanlaista asumista, saan kivasti säästöjä sukan varteen ennen kuin täytän edes 50.
N29
Sitä kun täällä nyt dissataan ja ollaan kateellisia sun muita, kun ei itse osata sijoittaa tms., kun sanotaan noiden tavote olevinaan täysin utopistinen, niin laskin tuossa korkoa korolle ilmiön ja kyllä se on mahdollista saada miljoona kasaan tuossa ajassa. Ei tarvita kuin 1700e/kk ja vaatimaton 20% vuosikorko, mikä juurikin kertoo siitä, että nuo ei tiedä mitään sijoittamisesta. Realistinen korkotavoite 6-8% max 10% jolloin 10% korolla kuukaudessa pitäisi säästää 3618e. Mutta tosielämässä 6% korolla 4759e. Sekä en haluaisi masentaa, mutta tässä ollaan kohti syöksyä pörssissä menossa ja vastikään jenkit rikkoi ennätyksen pisimmällä nousukaudella, sekä SDP kun valittiin, niin se näkyi pörssissä samantien negatiivisesti ja sitä se tulee näkymäänkin. Väitän myös sen, että jos nuo on joulukuussa aloittaneet ja salkusta löytyy Suomi/jenkki firmoja, niin toivotaan edes, että ovat omillaan tällä hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
terve kuolemanpelko kadotettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän kuoli alle kolmekymppisenä auton alle epäonnekkaasti. Olin hautajaisissakin.
Hän eli todella niukasti ja vaatimattomasti nuoruutensa, kun kuvitteli että sitten myöhemmin....
Aina ei mielestäni voi oikein onnistua. Luulen että jos hän osaisi ajatella nyt, niin häntä kaduttaisi aika kovasti tuo suunnitelma. Elämä on täynnä riskejä.
Sinä et osaa erottaa toisen ihmisen toiveita omistasi. Et oikeasti tiedä yhtään, kaduttaisiko häntä vai ei.
Olisi voinut käydä niinkin, että hän olisi saanut jonkun kammottavan sairauden, mutta säästöjensä turvin olisi voinut ostaa itselleen hoitoja, ja parantunut.
Turhaa silti jossitella.
Minusta tuollainen on tyhmää. Siirtää onnea hamaan tulevaisuuteen. Se jos mikä on jossittelua.
Kannattaa ottaa onni nyt ja tehdä lyhyen tähtäimen suunnitelmia elämässä.
Tuollainen suunnitelma joka nuorilla ja tuolla kuolleella on, on hyvin tuhoon tuomittu utopia.
Esimerkkinä vaikka perjantain kännit ja kuukauden päästä kylpyläloma.
Nämä ovat niitä mihin kannattaa elämässä sijoittaa. Ne on helposti toteutettavissa ja onnistuu.
Ne eivät tuota pettymystä.
Jossittelu ei kannata ja elämä voi päättyä ihan koska vain. Ei kannata ottaa sitä selvänä että sitten viisikymppisenä...
Noin elävät ihmisethän ovat niitä joilla aina perse auki, ovat jatkuvasti pummaamassa kaverilta tai vippaamassa riistofirmalta. Elämästä puuttuu kaikki suunnitelmallisuus ja varautuminen erilaisiin kommervenkkeihin. Kun paha päivä sitten sattuu kohdalle, ollaan ulisemassa muilta veronmaksajilta Kelan tiskillä tukea kun kaikki omat rahat on mennyt känneihin ja kylpylälomiin. Ja auta armias kun 20 vuotta myöhemmin se rahojensa perään katsonut alkaa oikeasti elää pelkillä pääomatuloilla, siitä se huuto vasta nouseekin. ”Hyvä sun on”, ”sinä oletkin rikas”, ”ei mulla vaan ole varaa”.... Niinpä.
Tiedän ehdottomasti kumpaan jengiin EN halua kuulua.
Outoja yleistyksiä sinulla. Kyllä minä elän ihan mukavasti ja nautin elämästä kohtuullisella hedonismilla.
Tuollaiset ihmiset eivät ole ymmärtäneet hedonismin ideaa.
Tarkoituksena on paastota ja kerätä "ei tekemisen pisteitä talteen".
Ei siis ylenpalttista juopottelua tai kulutushysteriaa.
Juurikin pienten tähtäinten tavotteita. Kylpyläloma on hieno esimerkki tästä. Tilalle voi pistää ihan mitä tahansa, vaikka Hollannin pössyttely viikonloppun tms.
Ei se vaadi hirveästi rahaa ja pienituloinenkin voi toteuttaa tuollaisia nautintoja.
On todella hölmöä ja näköalatonta elää vuosikymmeniä elämästään köyhyydessä täysin ylivauraassa yhteiskunnassa vailla mitään sisältöä elämässään.
Se on elämän haaskausta se.
Kultainen keskitie. Arki kohtuudella, niin pääsee kerran vuodessa ulkomaille, välillä syömään ulos, laivalle, juhlia tms. Ja säästämään pahan päivän varalle tai mihin haluaakaan.
Itse elän niin kuin opetan ja säästän moneen kohteeseen. Elämä on hyvää näin.Itse elän näin, ja silti sijoitan myös osakkeisiin sillä näkemyksellä, että ennen kuin olen 60, voin päättää haluanko tehdä töitä vai elänkö sijoituksilla. Olen opiskelija, mutta teen töitä keikkaluontoisesti. Aion myös jatkaa opiskeluja, ja säästää ensin käsirahan asuntoon tässä samalla ja sitten kun valmistun, ostan oman asunnon. En koe karsivani oikein mistään ja kk palkka tällä hetkellä keskimäärin 800-1000 euroa. Ja kun valmistun nykyisestä koulutuksestani, palkka tulee olemaan noin 2500 ja kun valmistun sitä seuraavasta tutkinnosta, palkka on 4900. Joten oletan että jatkamalla melko samanlaista asumista, saan kivasti säästöjä sukan varteen ennen kuin täytän edes 50.
N29
Lääkäri vai lakimies? DI tai KTM ei kyllä heti pääse tuohon 4900e/kk
Taas oli lehdessä joku Itä-Suomessa asuva 25v. yh-äiti selittämässä, miten aikoo jäädä eläkkeelle 4-kymppisenä! Lol. Eikö hän ymmärrä, että tuosta ei tule jäämään mitään sellaista siivua käteen, joka hänet elättäisi. Jos ne kämpätkin on ostettu sieltä Itä-Suomesta, niin keitähän siellä on vuokra-asukkaina vielä 15 vuoden päästä? Miten kalliita remontteja taloyhtiöihin on tehtävä? Mitä sitten kun korot nousevat? Entä asuntojen omat remontit? Miten hän kuvittelee muka voivansa jäädä eläkkeelle 4-kymppisenä, vaikka ostikin NYT kolmannen asuntonsa. Ainahan niitä ostaa voi. Korot ovat nyt alhaalla. Mutta saada niistä tuottoa jolla elää on täysin toinen asia.
Ihanku jostai Ayn Randin kirjasta toi pariskunta
Mulla on hyvä tilanne kun mä olen perimässä noin miljoonan eiron omaisuuden. Ja nytkin on pätäkkää jo pohjalla ihan kivasti, lahjaksi saatuna. Eli voin myös elää miettien, hauanko jatkaa töissä vai jäisinkö pois. Eikä tartte edes tehdä sen eteen yhtään mitään. Se se vasta mukavaa elämää onkin.
Alue: Aihe vapaa
Noin elävät ihmisethän ovat niitä joilla aina perse auki, ovat jatkuvasti pummaamassa kaverilta tai vippaamassa riistofirmalta. Elämästä puuttuu kaikki suunnitelmallisuus ja varautuminen erilaisiin kommervenkkeihin. Kun paha päivä sitten sattuu kohdalle, ollaan ulisemassa muilta veronmaksajilta Kelan tiskillä tukea kun kaikki omat rahat on mennyt känneihin ja kylpylälomiin. Ja auta armias kun 20 vuotta myöhemmin se rahojensa perään katsonut alkaa oikeasti elää pelkillä pääomatuloilla, siitä se huuto vasta nouseekin. ”Hyvä sun on”, ”sinä oletkin rikas”, ”ei mulla vaan ole varaa”.... Niinpä.
Tiedän ehdottomasti kumpaan jengiin EN halua kuulua.