Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Niina 18 ja Tommi 19 aikovat jäädä eläkkeelle 30v iässä
12.06.2019 |
– Olen ollut työharjoittelussa ja huomannut, että se ei ole hirvittävän mukavaa. Yli 40-vuotiaana se tulee olemaan jo todella raskasta ruumiillista työtä. Ei olisi mukavaa olla vanhana tekemässä niitä hommia, Penttilä sanoo.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/45b369e7-5836-476b-a284-a8ff4ee0b50d
Kommentit (288)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heidän suunnitelmansa on ihan yhtä realistinen kuin peruskoulun päättävällä 16-vuotiaalla, joka sanoo käyvänsä lukion kahdessa vuodessa ja valmistuvansa maisteriksi kolme vuotta myöhemmin eli 20-vuotiaana. Vaikka itsekin kohottelen kulmakarvoja tuolle suunnitelmalle, niin joku silti tuossa onnistuu. Itse pidän ihan mahdollisena sitä, jos lukioon on varattu 2,5 vuotta ja yliopistoon 4 vuotta. Vastaavasti 20 vuotta miljoonan euron keräämiselle on ihan mahdollinen.
Vierailija kirjoitti:
Sitä kun täällä nyt dissataan ja ollaan kateellisia sun muita, kun ei itse osata sijoittaa tms., kun sanotaan noiden tavote olevinaan täysin utopistinen, niin laskin tuossa korkoa korolle ilmiön ja kyllä se on mahdollista saada miljoona kasaan tuossa ajassa. Ei tarvita kuin 1700e/kk ja vaatimaton 20% vuosikorko, mikä juurikin kertoo siitä, että nuo ei tiedä mitään sijoittamisesta. Realistinen korkotavoite 6-8% max 10% jolloin 10% korolla kuukaudessa pitäisi säästää 3618e. Mutta tosielämässä 6% korolla 4759e. Sekä en haluaisi masentaa, mutta tässä ollaan kohti syöksyä pörssissä menossa ja vastikään jenkit rikkoi ennätyksen pisimmällä nousukaudella, sekä SDP kun valittiin, niin se näkyi pörssissä samantien negatiivisesti ja sitä se tulee näkymäänkin. Väitän myös sen, että jos nuo on joulukuussa aloittaneet ja salkusta löytyy Suomi/jenkki firmoja, niin toivotaan edes, että ovat omillaan tällä hetkellä.
20% on kaikkea muuta kuin vaatimaton varsinkin jos se pitää tulla 10+ vuotta putkeen.
Huoh, onhan näitä haihattelijoita aina, ei kai se meidän elämään vaikuta. Toisaalta kuka menee tuollaisen suunnitelman kanssa lehteen kysynpähän vaan.
Jos pystyy sijoittamaan 100 000€ vuodessa, voi 10 vuoden päästä sijoitusten arvo olla 1 000 000€ mikäli sijoitukset eivät ole olleet tappiollisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helppohan se on, jos saa rahaa vanhemmilta, perintöjä tms. Itse en ole ikinä saanut mitään taloudellista apua opiskeluaikana tms ja silti olen saanut "useamman tonnin" säästöön. Mutta ton ikäsenä olin ollut yhden kesän töissä ja rahaa oli ehkä 2000e. Mistä ovat nyt, täysin kokemattomina työmaailmasta saaneet jo useamman tonnin sijoitettua?
Tuon perheen ainut järkevä taitaa olla Juha Pesonen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas oli lehdessä joku Itä-Suomessa asuva 25v. yh-äiti selittämässä, miten aikoo jäädä eläkkeelle 4-kymppisenä! Lol. Eikö hän ymmärrä, että tuosta ei tule jäämään mitään sellaista siivua käteen, joka hänet elättäisi. Jos ne kämpätkin on ostettu sieltä Itä-Suomesta, niin keitähän siellä on vuokra-asukkaina vielä 15 vuoden päästä? Miten kalliita remontteja taloyhtiöihin on tehtävä? Mitä sitten kun korot nousevat? Entä asuntojen omat remontit? Miten hän kuvittelee muka voivansa jäädä eläkkeelle 4-kymppisenä, vaikka ostikin NYT kolmannen asuntonsa. Ainahan niitä ostaa voi. Korot ovat nyt alhaalla. Mutta saada niistä tuottoa jolla elää on täysin toinen asia.
No se täytyy tietenkin asuntosijoittajan katsoa se taloyhtiö josta sen sijoitusasunnon ostaa. Eli yhtiö jossa on isot remontit tehty jo. Toki asunto on vähän kalliimpi näistä yhtiöistä mutta ei niin paljon että kannattaisi ostaa huonosta yhtiöstä se asunto, jossa on putkitemontit ja julkisivuremontit tulossa.
Itä-Suomesta esim. Kotkasta jossa on ammattikorkeakoulu tai yliopistokaupunki Lappeenrannasta saa prosentuaalisesti paljon paremman vuokratuoton kuin esim. Helsingistä. Kotkasta saa 50.000€:lla hyvästä taloyhtiöstä yksiön, josta saa vuokraa 400€/kk ja vastike on pienestä yksiöstä 100€/kk. Helsingistä Herttoniemestä saa yksiön 200.000€:lla ja vuokraa 600€/kk, vastike hyvästä yhtiöstä sen 100€ sielläkin. 200.000€ sijoituksesta saa siis tuottoa 500€/kk kun Kotkasta saa 50.000€ sijoitukselle tuottoa 300€/kk. Kotkasta saa 200.000€:lla neljä yksiötä joista saa 1.200€/kk tuottoa eli 2,4 kertaa enemmän saa tuottoa Kotkasta kuin Helsingistä asuntosijoitukselleen.
Asuntojen arvon kehitys on tietysti yksi asia sijoittajalle, mutta se on epävarmaa tuottoa toisin kuin vuokratulo ja toisekseen se realisoituu vasta asunto myytäessä. Lisäksi Kotkassa pienten yksiöiden hinta on pysynyt vuosikaudet samana eikä laskua ole odotettavissa jos asunto on hyvällä sijainnilla, Helsingissä hinnat vanhoissa yksiöissä alkavat olla tapissa lisäksi, ei yksiöiden hinnat nouse mihinkään 300.000 euroon.
Lisäksi laman aikana (jonka on ennustettu tulevan lähivuosina) laskee asuntojen hinnat eniten juuri Helsingissä, jossa on eniten hintakuplaa. Edellisessä lamassa 2008-2009 tosin ei hinnat juurikaan laskeneet Helsingissä eikä muuallakaan Suomessa, asiaa auttoi se että korkotaso painui lähelle nollaa. Sen sijaan sitä edellisessä lamassa v. 1993-1994 laski asuntojen hinnat Helsingissä puoleen ja korkotaso ampaisi pilviin. Nyt seuraavassa tulevassa lamassa on ennustettu korkojen jälleen lähtevän nousuun eivätkä ne tietysti nollasta elvytyksellä mihinkään voisi laskeakaan ja tulevassa lamassa ei elvytystä ole näköpiirissä vaan korkotason nousu.
Ihan hyvä muuten, mutta missään ei jää yksiön vuokrasta sijoittajalle käteen 300€/kk. Vaikka yhtiövastike olisi vain 100€ (se on muuten esim. meillä 3,5€ neliöltä, eli 32 neliön yksiöstä 112€, koska laajakaista ja pihatyöt sisältyy), niin vähintäänkin jotain hoitovastiketta yleensä maksetaan. Ei tarvitse olla taloyhtiössä kuin asfaltin vaihto, lämmitysjärjestelmän vaihto tai vesiputkien sukitus, niin jo vastike tuplaantuu vuosiksi. Remonttikuluihin menee 1000-5000€ vuodessa. Ei tarvitse olla kummoinen tapetinvaihto tai kuten meillä laminaatit lattiaan ja astianpesukoneelle rakennettiin paikka, niin jopa oli rahanmenoa parin tonnin edestä. Asunto on ostettu osittain lainarahalla, eli siitä maksetaan todellisuudessa korkojen kanssa enemmän kuin ostohinta oli. Tuo sinun tuottoarviosi on fiktiota ja täysi mahdottomuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas oli lehdessä joku Itä-Suomessa asuva 25v. yh-äiti selittämässä, miten aikoo jäädä eläkkeelle 4-kymppisenä! Lol. Eikö hän ymmärrä, että tuosta ei tule jäämään mitään sellaista siivua käteen, joka hänet elättäisi. Jos ne kämpätkin on ostettu sieltä Itä-Suomesta, niin keitähän siellä on vuokra-asukkaina vielä 15 vuoden päästä? Miten kalliita remontteja taloyhtiöihin on tehtävä? Mitä sitten kun korot nousevat? Entä asuntojen omat remontit? Miten hän kuvittelee muka voivansa jäädä eläkkeelle 4-kymppisenä, vaikka ostikin NYT kolmannen asuntonsa. Ainahan niitä ostaa voi. Korot ovat nyt alhaalla. Mutta saada niistä tuottoa jolla elää on täysin toinen asia.
No se täytyy tietenkin asuntosijoittajan katsoa se taloyhtiö josta sen sijoitusasunnon ostaa. Eli yhtiö jossa on isot remontit tehty jo. Toki asunto on vähän kalliimpi näistä yhtiöistä mutta ei niin paljon että kannattaisi ostaa huonosta yhtiöstä se asunto, jossa on putkitemontit ja julkisivuremontit tulossa.
Itä-Suomesta esim. Kotkasta jossa on ammattikorkeakoulu tai yliopistokaupunki Lappeenrannasta saa prosentuaalisesti paljon paremman vuokratuoton kuin esim. Helsingistä. Kotkasta saa 50.000€:lla hyvästä taloyhtiöstä yksiön, josta saa vuokraa 400€/kk ja vastike on pienestä yksiöstä 100€/kk. Helsingistä Herttoniemestä saa yksiön 200.000€:lla ja vuokraa 600€/kk, vastike hyvästä yhtiöstä sen 100€ sielläkin. 200.000€ sijoituksesta saa siis tuottoa 500€/kk kun Kotkasta saa 50.000€ sijoitukselle tuottoa 300€/kk. Kotkasta saa 200.000€:lla neljä yksiötä joista saa 1.200€/kk tuottoa eli 2,4 kertaa enemmän saa tuottoa Kotkasta kuin Helsingistä asuntosijoitukselleen.
Asuntojen arvon kehitys on tietysti yksi asia sijoittajalle, mutta se on epävarmaa tuottoa toisin kuin vuokratulo ja toisekseen se realisoituu vasta asunto myytäessä. Lisäksi Kotkassa pienten yksiöiden hinta on pysynyt vuosikaudet samana eikä laskua ole odotettavissa jos asunto on hyvällä sijainnilla, Helsingissä hinnat vanhoissa yksiöissä alkavat olla tapissa lisäksi, ei yksiöiden hinnat nouse mihinkään 300.000 euroon.
Lisäksi laman aikana (jonka on ennustettu tulevan lähivuosina) laskee asuntojen hinnat eniten juuri Helsingissä, jossa on eniten hintakuplaa. Edellisessä lamassa 2008-2009 tosin ei hinnat juurikaan laskeneet Helsingissä eikä muuallakaan Suomessa, asiaa auttoi se että korkotaso painui lähelle nollaa. Sen sijaan sitä edellisessä lamassa v. 1993-1994 laski asuntojen hinnat Helsingissä puoleen ja korkotaso ampaisi pilviin. Nyt seuraavassa tulevassa lamassa on ennustettu korkojen jälleen lähtevän nousuun eivätkä ne tietysti nollasta elvytyksellä mihinkään voisi laskeakaan ja tulevassa lamassa ei elvytystä ole näköpiirissä vaan korkotason nousu.
Ihan hyvä muuten, mutta missään ei jää yksiön vuokrasta sijoittajalle käteen 300€/kk. Vaikka yhtiövastike olisi vain 100€ (se on muuten esim. meillä 3,5€ neliöltä, eli 32 neliön yksiöstä 112€, koska laajakaista ja pihatyöt sisältyy), niin vähintäänkin jotain hoitovastiketta yleensä maksetaan. Ei tarvitse olla taloyhtiössä kuin asfaltin vaihto, lämmitysjärjestelmän vaihto tai vesiputkien sukitus, niin jo vastike tuplaantuu vuosiksi. Remonttikuluihin menee 1000-5000€ vuodessa. Ei tarvitse olla kummoinen tapetinvaihto tai kuten meillä laminaatit lattiaan ja astianpesukoneelle rakennettiin paikka, niin jopa oli rahanmenoa parin tonnin edestä. Asunto on ostettu osittain lainarahalla, eli siitä maksetaan todellisuudessa korkojen kanssa enemmän kuin ostohinta oli. Tuo sinun tuottoarviosi on fiktiota ja täysi mahdottomuus.
No kyllä melko kädettömiä taidatte olla. Jos ette ite osaa sitä tapettia tai laminaattia osaa laittaa, niin parempi varmasti jättää asuntosijoittaminen muille. Taloyhtiön isommat rempat tietysti erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas oli lehdessä joku Itä-Suomessa asuva 25v. yh-äiti selittämässä, miten aikoo jäädä eläkkeelle 4-kymppisenä! Lol. Eikö hän ymmärrä, että tuosta ei tule jäämään mitään sellaista siivua käteen, joka hänet elättäisi. Jos ne kämpätkin on ostettu sieltä Itä-Suomesta, niin keitähän siellä on vuokra-asukkaina vielä 15 vuoden päästä? Miten kalliita remontteja taloyhtiöihin on tehtävä? Mitä sitten kun korot nousevat? Entä asuntojen omat remontit? Miten hän kuvittelee muka voivansa jäädä eläkkeelle 4-kymppisenä, vaikka ostikin NYT kolmannen asuntonsa. Ainahan niitä ostaa voi. Korot ovat nyt alhaalla. Mutta saada niistä tuottoa jolla elää on täysin toinen asia.
No se täytyy tietenkin asuntosijoittajan katsoa se taloyhtiö josta sen sijoitusasunnon ostaa. Eli yhtiö jossa on isot remontit tehty jo. Toki asunto on vähän kalliimpi näistä yhtiöistä mutta ei niin paljon että kannattaisi ostaa huonosta yhtiöstä se asunto, jossa on putkitemontit ja julkisivuremontit tulossa.
Itä-Suomesta esim. Kotkasta jossa on ammattikorkeakoulu tai yliopistokaupunki Lappeenrannasta saa prosentuaalisesti paljon paremman vuokratuoton kuin esim. Helsingistä. Kotkasta saa 50.000€:lla hyvästä taloyhtiöstä yksiön, josta saa vuokraa 400€/kk ja vastike on pienestä yksiöstä 100€/kk. Helsingistä Herttoniemestä saa yksiön 200.000€:lla ja vuokraa 600€/kk, vastike hyvästä yhtiöstä sen 100€ sielläkin. 200.000€ sijoituksesta saa siis tuottoa 500€/kk kun Kotkasta saa 50.000€ sijoitukselle tuottoa 300€/kk. Kotkasta saa 200.000€:lla neljä yksiötä joista saa 1.200€/kk tuottoa eli 2,4 kertaa enemmän saa tuottoa Kotkasta kuin Helsingistä asuntosijoitukselleen.
Asuntojen arvon kehitys on tietysti yksi asia sijoittajalle, mutta se on epävarmaa tuottoa toisin kuin vuokratulo ja toisekseen se realisoituu vasta asunto myytäessä. Lisäksi Kotkassa pienten yksiöiden hinta on pysynyt vuosikaudet samana eikä laskua ole odotettavissa jos asunto on hyvällä sijainnilla, Helsingissä hinnat vanhoissa yksiöissä alkavat olla tapissa lisäksi, ei yksiöiden hinnat nouse mihinkään 300.000 euroon.
Lisäksi laman aikana (jonka on ennustettu tulevan lähivuosina) laskee asuntojen hinnat eniten juuri Helsingissä, jossa on eniten hintakuplaa. Edellisessä lamassa 2008-2009 tosin ei hinnat juurikaan laskeneet Helsingissä eikä muuallakaan Suomessa, asiaa auttoi se että korkotaso painui lähelle nollaa. Sen sijaan sitä edellisessä lamassa v. 1993-1994 laski asuntojen hinnat Helsingissä puoleen ja korkotaso ampaisi pilviin. Nyt seuraavassa tulevassa lamassa on ennustettu korkojen jälleen lähtevän nousuun eivätkä ne tietysti nollasta elvytyksellä mihinkään voisi laskeakaan ja tulevassa lamassa ei elvytystä ole näköpiirissä vaan korkotason nousu.
Ihan hyvä muuten, mutta missään ei jää yksiön vuokrasta sijoittajalle käteen 300€/kk. Vaikka yhtiövastike olisi vain 100€ (se on muuten esim. meillä 3,5€ neliöltä, eli 32 neliön yksiöstä 112€, koska laajakaista ja pihatyöt sisältyy), niin vähintäänkin jotain hoitovastiketta yleensä maksetaan. Ei tarvitse olla taloyhtiössä kuin asfaltin vaihto, lämmitysjärjestelmän vaihto tai vesiputkien sukitus, niin jo vastike tuplaantuu vuosiksi. Remonttikuluihin menee 1000-5000€ vuodessa. Ei tarvitse olla kummoinen tapetinvaihto tai kuten meillä laminaatit lattiaan ja astianpesukoneelle rakennettiin paikka, niin jopa oli rahanmenoa parin tonnin edestä. Asunto on ostettu osittain lainarahalla, eli siitä maksetaan todellisuudessa korkojen kanssa enemmän kuin ostohinta oli. Tuo sinun tuottoarviosi on fiktiota ja täysi mahdottomuus.
No kyllä melko kädettömiä taidatte olla. Jos ette ite osaa sitä tapettia tai laminaattia osaa laittaa, niin parempi varmasti jättää asuntosijoittaminen muille. Taloyhtiön isommat rempat tietysti erikseen.
Ihan itse on vaihdettu laminaatit ja tapetit. Tai mies ne vaihtoi. Maksaa se silti. Tarvikkeet ja työkalut ei ole ilmaisia. Teillä tietysti on, kun varmasti löytyy varastosta pyörösahaa ja laminaatitkin lienee peräisin mummon vanhasta makkarista eikä K-raudasta.... Astianpesukoneelle paikan rakentelu teetettiin ammattimiehillä, koska se vaatii erilaista osaamista (liitännät). Vuokraa ei muuten remontin ajalta pysty perimään, jos asukas ei voi siinä asua, eli vuokratuotto on siltä kuukaudelta -200€ (yhtiövastike ja hoitovastike). Paitsi jos asunto ostettiin lainarahalla, niin kuluja tulee vieläkin enemmän,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni ihminen tuleekaan vihaiseksi jos nuo onnistuvat tavoitteessaan...
Tunnustan katkeroituvani tuollaisesta, vaikken katkeroidu siitä kun joku voittaa miljoonan lotossa. Mistä johtuu, että jonkun kohdalla tuuri on helpompi hyväksyä kuin toisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heidän suunnitelmansa on ihan yhtä realistinen kuin peruskoulun päättävällä 16-vuotiaalla, joka sanoo käyvänsä lukion kahdessa vuodessa ja valmistuvansa maisteriksi kolme vuotta myöhemmin eli 20-vuotiaana. Vaikka itsekin kohottelen kulmakarvoja tuolle suunnitelmalle, niin joku silti tuossa onnistuu. Itse pidän ihan mahdollisena sitä, jos lukioon on varattu 2,5 vuotta ja yliopistoon 4 vuotta. Vastaavasti 20 vuotta miljoonan euron keräämiselle on ihan mahdollinen.
Et voi olla tosissasi.
Tässä meillä on kaksi amista käyvää nuorta, joita odottaa epävarma työllisyystilanne aloilla joiden palkat ei päätä huimaa. Sijoittamalla olisi tarkoitus rikastua niin nopeasti, että markkinoiden historiallisella keskituotolla tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi monen tuhannen euron kuukausittaista panosta. Silti sijoittamista ei viitsitä opiskella edes yhden kirjan verran, vaan luotetaan tuuriin ja kohtaloon. Kaikkia munia ei sentään ole laitettu samaan koriin, mutta riskitasoa lisää huomattavn paljon, että kaikki osakkeet on ostettu teknologia-alan yrityksistä. Jotta nämä nuoret onnistuisi tavoitteessaan, vaaditaan satumaista tuuria.
Ne nuoret, jotka suunnittelee käyvänsä lukion ja yliopiston pikavauhtia, on yleensä sekä lahjakkaita että motivoituneita ja ymmärtää hyvin, että nopean valmistumisen eteen täytyy tehdä paljon työtä. Enemmistö niistäkin epäonnistuu tavoitteessaan, mutta onnistumisen todennäköisyys on silti paljon suurempi ja siihen voi itse vaikuttaa ihan eri tavalla kuin aiemmin mainittuun "osakelottoon".
Tuon jutun luettuani päätin itsekin aloittaa sijoittamisen ja olen nyt 6,4% plussan puolella!
T. 21v opiskelija, toiveena aikainen eläköityminen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni ihminen tuleekaan vihaiseksi jos nuo onnistuvat tavoitteessaan...
Tunnustan katkeroituvani tuollaisesta, vaikken katkeroidu siitä kun joku voittaa miljoonan lotossa. Mistä johtuu, että jonkun kohdalla tuuri on helpompi hyväksyä kuin toisen?
Voisiko johtua siitä, että lotossa kaikki tietää todennäköisyytensä pieniksi? Jopa nekin, jotka kuvittelee saavansa jollain strategialla selvää etua muihin nähden, tietää että todennäköisyydet on vahvasti niitä vastaan ja kaikki on lopulta tuurista kiinni.
Nuo nuoret taas vaikuttaa siltä, että ne tuskin ymmärtää lainkaan kuinka merkittävässä osassa tuuri on jos ne onnistuu tavoitteessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni ihminen tuleekaan vihaiseksi jos nuo onnistuvat tavoitteessaan...
Tunnustan katkeroituvani tuollaisesta, vaikken katkeroidu siitä kun joku voittaa miljoonan lotossa. Mistä johtuu, että jonkun kohdalla tuuri on helpompi hyväksyä kuin toisen?
Siitä, että lottoajan tietää tyhmäksi, mutta sijoittaja saattaa olla fiksu. Miksi tyhmälle pitäisi olla kateellinen, vaikka sillä olisikin paljon rahaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni ihminen tuleekaan vihaiseksi jos nuo onnistuvat tavoitteessaan...
Tunnustan katkeroituvani tuollaisesta, vaikken katkeroidu siitä kun joku voittaa miljoonan lotossa. Mistä johtuu, että jonkun kohdalla tuuri on helpompi hyväksyä kuin toisen?
Siitä, että lottoajan tietää tyhmäksi, mutta sijoittaja saattaa olla fiksu. Miksi tyhmälle pitäisi olla kateellinen, vaikka sillä olisikin paljon rahaa?
Lottoamisessa ei ole mitään tyhmää, jos maksaa pelin tuomasta jännityksestä ja siihen käytetty raha on aidosti ylimääräistä. Tai sitten kaikki muu kuin sentinvenytys ja äärimmäinen minimibudjetilla kituuttaminen on tyhmää...
Vierailija kirjoitti:
Helppohan se on, jos saa rahaa vanhemmilta, perintöjä tms. Itse en ole ikinä saanut mitään taloudellista apua opiskeluaikana tms ja silti olen saanut "useamman tonnin" säästöön. Mutta ton ikäsenä olin ollut yhden kesän töissä ja rahaa oli ehkä 2000e. Mistä ovat nyt, täysin kokemattomina työmaailmasta saaneet jo useamman tonnin sijoitettua?
En tiedä näistä, mutta moni nuori sijoittaja rahoittaa sijoituksensa opintolainalla. Ajatuksena on, että opintolainan korot on paljon pienemmät kuin sijoituksista saatava tuotto.
Alue: Aihe vapaa
No se täytyy tietenkin asuntosijoittajan katsoa se taloyhtiö josta sen sijoitusasunnon ostaa. Eli yhtiö jossa on isot remontit tehty jo. Toki asunto on vähän kalliimpi näistä yhtiöistä mutta ei niin paljon että kannattaisi ostaa huonosta yhtiöstä se asunto, jossa on putkitemontit ja julkisivuremontit tulossa.
Itä-Suomesta esim. Kotkasta jossa on ammattikorkeakoulu tai yliopistokaupunki Lappeenrannasta saa prosentuaalisesti paljon paremman vuokratuoton kuin esim. Helsingistä. Kotkasta saa 50.000€:lla hyvästä taloyhtiöstä yksiön, josta saa vuokraa 400€/kk ja vastike on pienestä yksiöstä 100€/kk. Helsingistä Herttoniemestä saa yksiön 200.000€:lla ja vuokraa 600€/kk, vastike hyvästä yhtiöstä sen 100€ sielläkin. 200.000€ sijoituksesta saa siis tuottoa 500€/kk kun Kotkasta saa 50.000€ sijoitukselle tuottoa 300€/kk. Kotkasta saa 200.000€:lla neljä yksiötä joista saa 1.200€/kk tuottoa eli 2,4 kertaa enemmän saa tuottoa Kotkasta kuin Helsingistä asuntosijoitukselleen.
Asuntojen arvon kehitys on tietysti yksi asia sijoittajalle, mutta se on epävarmaa tuottoa toisin kuin vuokratulo ja toisekseen se realisoituu vasta asunto myytäessä. Lisäksi Kotkassa pienten yksiöiden hinta on pysynyt vuosikaudet samana eikä laskua ole odotettavissa jos asunto on hyvällä sijainnilla, Helsingissä hinnat vanhoissa yksiöissä alkavat olla tapissa lisäksi, ei yksiöiden hinnat nouse mihinkään 300.000 euroon.
Lisäksi laman aikana (jonka on ennustettu tulevan lähivuosina) laskee asuntojen hinnat eniten juuri Helsingissä, jossa on eniten hintakuplaa. Edellisessä lamassa 2008-2009 tosin ei hinnat juurikaan laskeneet Helsingissä eikä muuallakaan Suomessa, asiaa auttoi se että korkotaso painui lähelle nollaa. Sen sijaan sitä edellisessä lamassa v. 1993-1994 laski asuntojen hinnat Helsingissä puoleen ja korkotaso ampaisi pilviin. Nyt seuraavassa tulevassa lamassa on ennustettu korkojen jälleen lähtevän nousuun eivätkä ne tietysti nollasta elvytyksellä mihinkään voisi laskeakaan ja tulevassa lamassa ei elvytystä ole näköpiirissä vaan korkotason nousu.