Kerro mikä on kaapissasi oleva iso luuranko, josta et voi puhua kellekään.

Vierailija kirjoitti:

Roikun tällä palstalla.

Tyhjennän aina historian koneeltani, etteivät lapset näe, kun auttavat minua jossakin laitteen ongelmassa.

Vain typerä ihminen roikkuu tällä pas kapalstalla, hävettää.

Elämäntilanteeni muutoksen takia, pakenen tänne muitten huonojen ihmisten seuraan.

Nykyään onneksi vähemmän ja vähemmän, ja jätän suosiolla avaamatta typerimmän anoppi ja mökkiriitaprovot.

Tämän palsta seuraaminen ja tänne komentointi = elämän isoin luuranko?

Nyt on kyllä koettu poikkeuksellisen mutkaton elämä.

Vierailija kirjoitti:

Muuan vain kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En voi puhua kenellekään siitä, että olen harkinnut itsemurhaa reilusti yli vuoden ja että joudun tekemään sen hyvin nopeasti sitten, kun se viimeinen takaisku koittaa. Ajankohtaa en tiedä. Itsemurhasta puhuminen katsotaan avunhuudoksi, ja jos puhuisin siitä jollekulle, asettaisin hänet tilanteeseen, jossa hän ei voi auttaa mitenkään ja jossa hän ensin tuntisi valtavaa avuttomuutta ja lopulta syyllisyyttä.

Yritin viime syksynä ja vielä alkuvuodesta saada neuvoja kaikista keksimistäni paikoista, mutta kaikissa oltiin sitä samaa mieltä, että ei minun tilanteestani voi selvitä. Toivotetaan toki kaikenlaista hyvää, mutta toivotuksilla ei muuteta kylmiä tosiseikkoja. En halua tappaa itseäni, mutta minun on pakko. Tällainen luuranko on minun kaapissani.

  Ymmärrän sinua. Milloin olet ajatellut lopettaa itsesi vai oletko vielä elossa? Ei kukaan halua tappaa itseään mutta joskus tilanteet käyvät niin ylivoimaiksi, ettei muuta ulopääsyä ole. Kirjoita tälle palstalle, jos ole vielä elossa. Kirjoitin sinulle aiemmin jo samantyyppisen viestin mutta se poistettiin. Halusin olla vain rehellinen sinulle, enkä antaa perusteettomia toiveita tai neuvoja. 

Olen elossa, kuten näkyy. En ole lukenut näitä juttuja moneen päivään, enkä luekaan viimeisiä kymmentä sivua, koska kommenteissa alkoi olla liikaa päällekäyvyyttä, vahingoniloa, ilkeyttä ja silkkaa sadismia.

Odottelen sitä, että minut poistetaan kotoani väkisin. Olen jo odotellut sitä kuukausikaupalla, ja hämmästyttää, että olen vielä tässä. Ei byrokratia aina toimi niin nopeasti kuin voisi luulla. Näin taas viime yönä unta siitä, että ajoin tutuilla kaduilla ilman huolia. Saisinpa ne ajat takaisin.

Olen lukenut ketjun lävitse, siis  myös sinun viestisi ja saamasi vastaukset. En huomannut päällekäyvyyttä, vahingon iloa, ilkeyttä tai silkkaa sadismismia. Kysytäänpä nyt muiltakin, huomasitteko kysyjän saamissa vastauksissa e.m seikkoja? 

No minä en huomannut. Oliko niitä vastauksia muutenkaan niin paljoa.?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuan vain kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En voi puhua kenellekään siitä, että olen harkinnut itsemurhaa reilusti yli vuoden ja että joudun tekemään sen hyvin nopeasti sitten, kun se viimeinen takaisku koittaa. Ajankohtaa en tiedä. Itsemurhasta puhuminen katsotaan avunhuudoksi, ja jos puhuisin siitä jollekulle, asettaisin hänet tilanteeseen, jossa hän ei voi auttaa mitenkään ja jossa hän ensin tuntisi valtavaa avuttomuutta ja lopulta syyllisyyttä.

Yritin viime syksynä ja vielä alkuvuodesta saada neuvoja kaikista keksimistäni paikoista, mutta kaikissa oltiin sitä samaa mieltä, että ei minun tilanteestani voi selvitä. Toivotetaan toki kaikenlaista hyvää, mutta toivotuksilla ei muuteta kylmiä tosiseikkoja. En halua tappaa itseäni, mutta minun on pakko. Tällainen luuranko on minun kaapissani.

  Ymmärrän sinua. Milloin olet ajatellut lopettaa itsesi vai oletko vielä elossa? Ei kukaan halua tappaa itseään mutta joskus tilanteet käyvät niin ylivoimaiksi, ettei muuta ulopääsyä ole. Kirjoita tälle palstalle, jos ole vielä elossa. Kirjoitin sinulle aiemmin jo samantyyppisen viestin mutta se poistettiin. Halusin olla vain rehellinen sinulle, enkä antaa perusteettomia toiveita tai neuvoja. 

Olen elossa, kuten näkyy. En ole lukenut näitä juttuja moneen päivään, enkä luekaan viimeisiä kymmentä sivua, koska kommenteissa alkoi olla liikaa päällekäyvyyttä, vahingoniloa, ilkeyttä ja silkkaa sadismia.

Odottelen sitä, että minut poistetaan kotoani väkisin. Olen jo odotellut sitä kuukausikaupalla, ja hämmästyttää, että olen vielä tässä. Ei byrokratia aina toimi niin nopeasti kuin voisi luulla. Näin taas viime yönä unta siitä, että ajoin tutuilla kaduilla ilman huolia. Saisinpa ne ajat takaisin.

Olen lukenut ketjun lävitse, siis  myös sinun viestisi ja saamasi vastaukset. En huomannut päällekäyvyyttä, vahingon iloa, ilkeyttä tai silkkaa sadismismia. Kysytäänpä nyt muiltakin, huomasitteko kysyjän saamissa vastauksissa e.m seikkoja? 

No minä en huomannut. Oliko niitä vastauksia muutenkaan niin paljoa.?

Jaha, kommenttini jäi matkan varrelle.

Kirjoittelin viime viikolla parina päivänä ja sain paljon kommentteja tyyliin "no t*pa sitten it*es". Yksi tai useampi kommentoija myös rakenteli verisiä mielikuvia ja antoi ohjeita siitä, miten hengestä pääsee. Trollista jankuttaja aktivoitui muutaman tunnin ajaksi ja näkyy palanneen tänään. Minä en ilmoittanut yhtään kirjoitusta asiattomaksi, mutta joku niin teki. Muutaman viimeisimmän päivän sivuja en ole lukenut, joten niistä en tiedä. Tästä ketjusta näkyy poistetun yhteensä viisikymmentä kommenttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuan vain kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuan vain kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En voi puhua kenellekään siitä, että olen harkinnut itsemurhaa reilusti yli vuoden ja että joudun tekemään sen hyvin nopeasti sitten, kun se viimeinen takaisku koittaa. Ajankohtaa en tiedä. Itsemurhasta puhuminen katsotaan avunhuudoksi, ja jos puhuisin siitä jollekulle, asettaisin hänet tilanteeseen, jossa hän ei voi auttaa mitenkään ja jossa hän ensin tuntisi valtavaa avuttomuutta ja lopulta syyllisyyttä.

Yritin viime syksynä ja vielä alkuvuodesta saada neuvoja kaikista keksimistäni paikoista, mutta kaikissa oltiin sitä samaa mieltä, että ei minun tilanteestani voi selvitä. Toivotetaan toki kaikenlaista hyvää, mutta toivotuksilla ei muuteta kylmiä tosiseikkoja. En halua tappaa itseäni, mutta minun on pakko. Tällainen luuranko on minun kaapissani.

  Ymmärrän sinua. Milloin olet ajatellut lopettaa itsesi vai oletko vielä elossa? Ei kukaan halua tappaa itseään mutta joskus tilanteet käyvät niin ylivoimaiksi, ettei muuta ulopääsyä ole. Kirjoita tälle palstalle, jos ole vielä elossa. Kirjoitin sinulle aiemmin jo samantyyppisen viestin mutta se poistettiin. Halusin olla vain rehellinen sinulle, enkä antaa perusteettomia toiveita tai neuvoja. 

Olen elossa, kuten näkyy. En ole lukenut näitä juttuja moneen päivään, enkä luekaan viimeisiä kymmentä sivua, koska kommenteissa alkoi olla liikaa päällekäyvyyttä, vahingoniloa, ilkeyttä ja silkkaa sadismia.

Odottelen sitä, että minut poistetaan kotoani väkisin. Olen jo odotellut sitä kuukausikaupalla, ja hämmästyttää, että olen vielä tässä. Ei byrokratia aina toimi niin nopeasti kuin voisi luulla. Näin taas viime yönä unta siitä, että ajoin tutuilla kaduilla ilman huolia. Saisinpa ne ajat takaisin.

Tietenkään ”et lue”, koska joutuisit selittelemään provoilusi kannalta kiusallisia kysymyksiä ja paljastuisit. Ihan sattumalta huomasit täällä tuon lainaamasi viestin, vaikka et mitään täältä enää lue.

Kerropa nyt rehellisesti, mitä sinä saat irti siitä, että seuraat perässäni ja huudat provoa jokaisen viestini jälkeen. Mistä se tyydytys ja motivaatio tulee?

En ole jokaisen viestisi jälkeen huudellut yhtään mitään. Kirjoitin tuon ylläolevan, koska olet provoilija. Harmittaa niiden ihmisten puolesta, jotka ovat juttuusi langenneet, ja yrittävät hyväsydämisinä auttaa ja pohtivat ratkaisua ongelmaasi. Sinähän se tässä saat tyydytystä siitä, että saat hyppyyttää itsellesi tuntemattomia ihmisiä mahdottoman edessä. Sinulle kiusalliset viestit ohitat sopivasti.

Kerropa sinä ihan rehellisesti, miksei sosiaalityö voi sinua auttaa?

Miksi joku haluaisi julkisesti kertoa kaikki asiansa, jos tilanne on sellainen että sen voi tunnistaa? Ei se välttämättä ole provoilun merkki.

En ole pyytänyt kertomaan kaikkia asioitaan julkisesti. Henkilö on kertonut ihan riittävästi ongelmistaan, sekä siitä, miksei se ja tämä taho voi auttaa, mutta jättää vastaamatta sellaisiin kysymyksiin, joihin ei ole tarinaan sopivaa vastausta, koska homma on satua. Hänestä on vain jostain syystä mukava saada massat pohtimaan ”ongelmaansa”.

Ehkä, mutta miten voit olla varma?

Niin, miten anonyymilla keskustelupalstalla yhtään mistään voi olla varma? Sanotaan nyt vaikka näin, että olen melko perehtynyt ihmisten (netti)käyttäytymiseen. Paras todiste provosta on aina se, että sopivasti on joku syy jättää vastaamatta osaan kysymyksistä ja jättää osa viesteistä täysin huomiotta, siis sellaisiin, joihin ei satu olemaan vastausta valmiina. Toki nyt, kun asia on nostettu esiin, hän varmasti tulee vastaamaan jotain, koska arvelee voivansa vielä hetken jatkaa.

Mikä on sitä paitsi pahinta, mitä voi tapahtua, jos olen väärässä? Ajan hänet painostavalla viestillä itse*urhaan?

Itse ajattelisin, että nimenomaan provoilija yrittää vastata kaikkeen mitä kysytään ja selittää kaiken aukottomasti. Rehellinen kirjoittaja taas jättää asioita kertomatta, koska haluaa pitää joitakin asioita omana tietonaan tai koska jotkut asiat ovat liian monimutkaisia ja vaatisivat liian pitkän selityksen.

Harrastin muutama vuosi sitten sokerideittailua seksin kera saadakseni lisätienistejä opiskeluaikanani, lopetin muutaman kuukauden jälkeen. En ole kertonut tästä kenellekkään ystävälleni.

Fantasioin edelleenkin rikkaasta miehestä jonka kanssa harrastaisin kuumaa seksiä ja välillä jälleen aktivoin profiilini kyseisellä deittisivustolla. Olen muutama vuosi tämän kokemuksen jälkeen käynyt treffeillä kyseisen sivuston kautta mutta erityisesti sanoen etten ole rahan perässä. Totesin kuitenkin että parempi deittailla menestyksekkäitä miehiä Tinderin kautta sillä loppuen ulkonäköni ja vartaloni riitä hyvännäköisten miljonäärimiesten deittailuun, ennen olin timmimmässä kunnossa.

Ps. En asu Suomessa.

Kävi just niin kuin ennustin. Palasit kommentoimaan asian vierestä, et vastaa asiallisiin kysymyksiin.

Mitä sinulle saisi kommentoida? Olet ilmoittanut, ettei kukaan voi auttaa, et kaipaa neuvoja, päässä eikä ruumiissa ole vikaa. Mikään asiallinen ehdotus tilanteesi parantamiseksi ”ei käy” tai ignooraat. Eihän siinä sitten paljoa muuta jää, kuin vinkit hyvään lähtöön.

Lakkaa nyt jo kiusaamasta muita ihmisiä umpimielisellä jankkauksellasi. Saat ilmeisesti nautintoa siitä, että muut ihmiset kauhistuvat ”tilanteesi” takia. Suisidi on herkkä asia ja saa tuntemattomatkin ihmiset pohtimaan tilannettasi, sinä käytät härskisti toisten hyväntahtoisuutta hyväksesi, kun tiedät, että aihe on sellainen, joka väistämättä herättää tunteita ja ihmiset aktivoituvat toimimaan. Jokainen normaali ihminen yrittää estää toisen ihmisen itsensä vahingoittamisen, vaikka verkon yli. Etsi nyt hyvänen aika elämääsi joku muu sisältö kuin täällä itsesi **ppamisella provoilu.

Ja usko huviksesi, kukaan yksittäinen ihminen ei täällä sinua vainoa, kyllä täällä provon haistaa moni. Useimmat eivät viitsi enää kommentoida, kun totesivat sinulle puhumisen olevan huutoa tyhjässä huoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuan vain kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuan vain kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En voi puhua kenellekään siitä, että olen harkinnut itsemurhaa reilusti yli vuoden ja että joudun tekemään sen hyvin nopeasti sitten, kun se viimeinen takaisku koittaa. Ajankohtaa en tiedä. Itsemurhasta puhuminen katsotaan avunhuudoksi, ja jos puhuisin siitä jollekulle, asettaisin hänet tilanteeseen, jossa hän ei voi auttaa mitenkään ja jossa hän ensin tuntisi valtavaa avuttomuutta ja lopulta syyllisyyttä.

Yritin viime syksynä ja vielä alkuvuodesta saada neuvoja kaikista keksimistäni paikoista, mutta kaikissa oltiin sitä samaa mieltä, että ei minun tilanteestani voi selvitä. Toivotetaan toki kaikenlaista hyvää, mutta toivotuksilla ei muuteta kylmiä tosiseikkoja. En halua tappaa itseäni, mutta minun on pakko. Tällainen luuranko on minun kaapissani.

  Ymmärrän sinua. Milloin olet ajatellut lopettaa itsesi vai oletko vielä elossa? Ei kukaan halua tappaa itseään mutta joskus tilanteet käyvät niin ylivoimaiksi, ettei muuta ulopääsyä ole. Kirjoita tälle palstalle, jos ole vielä elossa. Kirjoitin sinulle aiemmin jo samantyyppisen viestin mutta se poistettiin. Halusin olla vain rehellinen sinulle, enkä antaa perusteettomia toiveita tai neuvoja. 

Olen elossa, kuten näkyy. En ole lukenut näitä juttuja moneen päivään, enkä luekaan viimeisiä kymmentä sivua, koska kommenteissa alkoi olla liikaa päällekäyvyyttä, vahingoniloa, ilkeyttä ja silkkaa sadismia.

Odottelen sitä, että minut poistetaan kotoani väkisin. Olen jo odotellut sitä kuukausikaupalla, ja hämmästyttää, että olen vielä tässä. Ei byrokratia aina toimi niin nopeasti kuin voisi luulla. Näin taas viime yönä unta siitä, että ajoin tutuilla kaduilla ilman huolia. Saisinpa ne ajat takaisin.

Tietenkään ”et lue”, koska joutuisit selittelemään provoilusi kannalta kiusallisia kysymyksiä ja paljastuisit. Ihan sattumalta huomasit täällä tuon lainaamasi viestin, vaikka et mitään täältä enää lue.

Kerropa nyt rehellisesti, mitä sinä saat irti siitä, että seuraat perässäni ja huudat provoa jokaisen viestini jälkeen. Mistä se tyydytys ja motivaatio tulee?

En ole jokaisen viestisi jälkeen huudellut yhtään mitään. Kirjoitin tuon ylläolevan, koska olet provoilija. Harmittaa niiden ihmisten puolesta, jotka ovat juttuusi langenneet, ja yrittävät hyväsydämisinä auttaa ja pohtivat ratkaisua ongelmaasi. Sinähän se tässä saat tyydytystä siitä, että saat hyppyyttää itsellesi tuntemattomia ihmisiä mahdottoman edessä. Sinulle kiusalliset viestit ohitat sopivasti.

Kerropa sinä ihan rehellisesti, miksei sosiaalityö voi sinua auttaa?

Miksi joku haluaisi julkisesti kertoa kaikki asiansa, jos tilanne on sellainen että sen voi tunnistaa? Ei se välttämättä ole provoilun merkki.

En ole pyytänyt kertomaan kaikkia asioitaan julkisesti. Henkilö on kertonut ihan riittävästi ongelmistaan, sekä siitä, miksei se ja tämä taho voi auttaa, mutta jättää vastaamatta sellaisiin kysymyksiin, joihin ei ole tarinaan sopivaa vastausta, koska homma on satua. Hänestä on vain jostain syystä mukava saada massat pohtimaan ”ongelmaansa”.

Ehkä, mutta miten voit olla varma?

Niin, miten anonyymilla keskustelupalstalla yhtään mistään voi olla varma? Sanotaan nyt vaikka näin, että olen melko perehtynyt ihmisten (netti)käyttäytymiseen. Paras todiste provosta on aina se, että sopivasti on joku syy jättää vastaamatta osaan kysymyksistä ja jättää osa viesteistä täysin huomiotta, siis sellaisiin, joihin ei satu olemaan vastausta valmiina. Toki nyt, kun asia on nostettu esiin, hän varmasti tulee vastaamaan jotain, koska arvelee voivansa vielä hetken jatkaa.

Mikä on sitä paitsi pahinta, mitä voi tapahtua, jos olen väärässä? Ajan hänet painostavalla viestillä itse*urhaan?

Itse ajattelisin, että nimenomaan provoilija yrittää vastata kaikkeen mitä kysytään ja selittää kaiken aukottomasti. Rehellinen kirjoittaja taas jättää asioita kertomatta, koska haluaa pitää joitakin asioita omana tietonaan tai koska jotkut asiat ovat liian monimutkaisia ja vaatisivat liian pitkän selityksen.

Voi olla joskus noinkin, mutta jos luet tämän henkilön viestit niin huomaat, että hän ohittaa järjestelmällisesti sellaiset viestit, mihin ei keksi hyvää ja uskottavaa selitystä, miksi joku tietty neuvo ei voisi toimia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuan vain kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuan vain kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En voi puhua kenellekään siitä, että olen harkinnut itsemurhaa reilusti yli vuoden ja että joudun tekemään sen hyvin nopeasti sitten, kun se viimeinen takaisku koittaa. Ajankohtaa en tiedä. Itsemurhasta puhuminen katsotaan avunhuudoksi, ja jos puhuisin siitä jollekulle, asettaisin hänet tilanteeseen, jossa hän ei voi auttaa mitenkään ja jossa hän ensin tuntisi valtavaa avuttomuutta ja lopulta syyllisyyttä.

Yritin viime syksynä ja vielä alkuvuodesta saada neuvoja kaikista keksimistäni paikoista, mutta kaikissa oltiin sitä samaa mieltä, että ei minun tilanteestani voi selvitä. Toivotetaan toki kaikenlaista hyvää, mutta toivotuksilla ei muuteta kylmiä tosiseikkoja. En halua tappaa itseäni, mutta minun on pakko. Tällainen luuranko on minun kaapissani.

  Ymmärrän sinua. Milloin olet ajatellut lopettaa itsesi vai oletko vielä elossa? Ei kukaan halua tappaa itseään mutta joskus tilanteet käyvät niin ylivoimaiksi, ettei muuta ulopääsyä ole. Kirjoita tälle palstalle, jos ole vielä elossa. Kirjoitin sinulle aiemmin jo samantyyppisen viestin mutta se poistettiin. Halusin olla vain rehellinen sinulle, enkä antaa perusteettomia toiveita tai neuvoja. 

Olen elossa, kuten näkyy. En ole lukenut näitä juttuja moneen päivään, enkä luekaan viimeisiä kymmentä sivua, koska kommenteissa alkoi olla liikaa päällekäyvyyttä, vahingoniloa, ilkeyttä ja silkkaa sadismia.

Odottelen sitä, että minut poistetaan kotoani väkisin. Olen jo odotellut sitä kuukausikaupalla, ja hämmästyttää, että olen vielä tässä. Ei byrokratia aina toimi niin nopeasti kuin voisi luulla. Näin taas viime yönä unta siitä, että ajoin tutuilla kaduilla ilman huolia. Saisinpa ne ajat takaisin.

Tietenkään ”et lue”, koska joutuisit selittelemään provoilusi kannalta kiusallisia kysymyksiä ja paljastuisit. Ihan sattumalta huomasit täällä tuon lainaamasi viestin, vaikka et mitään täältä enää lue.

Kerropa nyt rehellisesti, mitä sinä saat irti siitä, että seuraat perässäni ja huudat provoa jokaisen viestini jälkeen. Mistä se tyydytys ja motivaatio tulee?

En ole jokaisen viestisi jälkeen huudellut yhtään mitään. Kirjoitin tuon ylläolevan, koska olet provoilija. Harmittaa niiden ihmisten puolesta, jotka ovat juttuusi langenneet, ja yrittävät hyväsydämisinä auttaa ja pohtivat ratkaisua ongelmaasi. Sinähän se tässä saat tyydytystä siitä, että saat hyppyyttää itsellesi tuntemattomia ihmisiä mahdottoman edessä. Sinulle kiusalliset viestit ohitat sopivasti.

Kerropa sinä ihan rehellisesti, miksei sosiaalityö voi sinua auttaa?

Miksi joku haluaisi julkisesti kertoa kaikki asiansa, jos tilanne on sellainen että sen voi tunnistaa? Ei se välttämättä ole provoilun merkki.

En ole pyytänyt kertomaan kaikkia asioitaan julkisesti. Henkilö on kertonut ihan riittävästi ongelmistaan, sekä siitä, miksei se ja tämä taho voi auttaa, mutta jättää vastaamatta sellaisiin kysymyksiin, joihin ei ole tarinaan sopivaa vastausta, koska homma on satua. Hänestä on vain jostain syystä mukava saada massat pohtimaan ”ongelmaansa”.

Ehkä, mutta miten voit olla varma?

Niin, miten anonyymilla keskustelupalstalla yhtään mistään voi olla varma? Sanotaan nyt vaikka näin, että olen melko perehtynyt ihmisten (netti)käyttäytymiseen. Paras todiste provosta on aina se, että sopivasti on joku syy jättää vastaamatta osaan kysymyksistä ja jättää osa viesteistä täysin huomiotta, siis sellaisiin, joihin ei satu olemaan vastausta valmiina. Toki nyt, kun asia on nostettu esiin, hän varmasti tulee vastaamaan jotain, koska arvelee voivansa vielä hetken jatkaa.

Mikä on sitä paitsi pahinta, mitä voi tapahtua, jos olen väärässä? Ajan hänet painostavalla viestillä itse*urhaan?

Itse ajattelisin, että nimenomaan provoilija yrittää vastata kaikkeen mitä kysytään ja selittää kaiken aukottomasti. Rehellinen kirjoittaja taas jättää asioita kertomatta, koska haluaa pitää joitakin asioita omana tietonaan tai koska jotkut asiat ovat liian monimutkaisia ja vaatisivat liian pitkän selityksen.

Olet täysin oikeassa. Tässä osa kommentistani, joka löytyy numerolla 20:

"Jotta kukaan voisi ottaa konkreettista kantaa tilanteeseeni, minun olisi kerrottava tarinani pitkältä ajalta ja kertoa asioita, joista henkilöllisyyteni voi ottaa hyvin helposti selville. Tunnistamisesta ei seuraisi mitään positiivista. Ympäripyöreästi minun ei taas kannata avautua; osallistuin talvella pariin ahdistuneiden keskusteluun täällä, mutta siinä ilkeät ja näsäviisaat ihmiset pääsivät juhlimaan ja hyvää tarkoittavien neuvot olivat kaikesta huolimatta yhtä tyhjän kanssa."

Minun olisi pitänyt jättää koko homma tuohon, mutta en malttanut. Ei ollut viisas valinta, koska sama arvailu oli edessä kuin ennenkin.

Jotta voisin selittää asian tyhjentävästi, minun olisi kerrottava seikkaperäisesti sekä palkkatyöstäni että yrittäjyydestäni. Urani oli melko epätavallinen, ja minut olisi mahdollista jäljittää. Siksi en vastaa kaikkeen, mitä minulta on kysytty, varsinkaan silloin, kun kysyjä selvästi on nähnyt vain muutaman kommenttini. Näin yksinkertaista ja monimutkaista tämä on.

Olen transsukupuolinen. Viimeiset 20 vuotta olen käyttänyt hormoneita, rintani on leikattu pois ja käytän keinopenistä, jonka kanssa voi virtsata julkisessa vessassa. Töissä tai kaveriporukoissa ei voi asiasta puhua. Vältän aina sujuvasti tai vähemmän sujuvasti saunaillat, mökkireissut sun muut, missä voisin jäädä kiinni.

Edelleen kukaan ei ole kiinnostunut sellaisista yksityiskohdista, mistä sinut voi tunnistaa, täällä kiinnostaa esimerkiksi se, miksi sosiaalityöstä et voisi saada mitään apua. Työkkäri on vielä suht helppo selittää yrittäjyyden kiemuroilla. Mennyt urasi tuskin on syynä siihen, ettei sosiaalityöntekijä ota hoitaakseen asunnottoman, omaisuudettoman ja rahattoman ihmisen asioita.

Olen yllättynyt siitä, miten paljon ihmisillä on sisäisen yksinäisyyden tunnetta, oli sit yksin, kaksin tai joukossa. Yksinäisyys koetaan myös häpeänä. Ehkä se koetaan epäonnistumisena. Siksikö tarvitaan kulisseja ja valheellisen kuvan esittämistä, jotta tulisi hyväksytyksi.

Miksi ei pyrkisi aitouteen ja elämänsä rehelliseen kohtaamiseen ja hyväksymiseen juuri sellaisena kuin se on? Ehkä niin löytyis ne aidot ystävätkin.

Muuan vain kirjoitti:

Hyvää matkaa kirjoitti:

Muuan vain kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En voi puhua kenellekään siitä, että olen harkinnut itsemurhaa reilusti yli vuoden ja että joudun tekemään sen hyvin nopeasti sitten, kun se viimeinen takaisku koittaa. Ajankohtaa en tiedä. Itsemurhasta puhuminen katsotaan avunhuudoksi, ja jos puhuisin siitä jollekulle, asettaisin hänet tilanteeseen, jossa hän ei voi auttaa mitenkään ja jossa hän ensin tuntisi valtavaa avuttomuutta ja lopulta syyllisyyttä.

Yritin viime syksynä ja vielä alkuvuodesta saada neuvoja kaikista keksimistäni paikoista, mutta kaikissa oltiin sitä samaa mieltä, että ei minun tilanteestani voi selvitä. Toivotetaan toki kaikenlaista hyvää, mutta toivotuksilla ei muuteta kylmiä tosiseikkoja. En halua tappaa itseäni, mutta minun on pakko. Tällainen luuranko on minun kaapissani.

  Ymmärrän sinua. Milloin olet ajatellut lopettaa itsesi vai oletko vielä elossa? Ei kukaan halua tappaa itseään mutta joskus tilanteet käyvät niin ylivoimaiksi, ettei muuta ulopääsyä ole. Kirjoita tälle palstalle, jos ole vielä elossa. Kirjoitin sinulle aiemmin jo samantyyppisen viestin mutta se poistettiin. Halusin olla vain rehellinen sinulle, enkä antaa perusteettomia toiveita tai neuvoja. 

Olen elossa, kuten näkyy. En ole lukenut näitä juttuja moneen päivään, enkä luekaan viimeisiä kymmentä sivua, koska kommenteissa alkoi olla liikaa päällekäyvyyttä, vahingoniloa, ilkeyttä ja silkkaa sadismia.

Odottelen sitä, että minut poistetaan kotoani väkisin. Olen jo odotellut sitä kuukausikaupalla, ja hämmästyttää, että olen vielä tässä. Ei byrokratia aina toimi niin nopeasti kuin voisi luulla. Näin taas viime yönä unta siitä, että ajoin tutuilla kaduilla ilman huolia. Saisinpa ne ajat takaisin.

  Ketään ei poisteta kotoaan väkisin.  Suomessa pakkohoitoon vieminen on erittäin monimutkainen ja aikaa viepä prosessi. Että sen puoleen saat olla kämpässäsi pitkästyttävän pitkään.  Niin,  ellet tee kodissasi jotain, joka kiinnittää viranomaisten huomion.  Etkä silti ennätä tekemään itsaria. Niinhän se on.  Niinpä niin. Entäpä  tuo itsemurha, noin yleensä... mitä mieltä olet siitä nyt? Laitoin aiemmin  sinulle aivan asiallisen viestin miten se kannattaa tehdä ja mitä tehdä ennen sitä. Ylläpito poisti sen kai liian rankkana. Itse olen sitä mieltä, että jos joku tosiaan on kauan miettinyt itsensä lopettamista, hänelle pitää se sallia. Ja jos kaikki vaihtoehtoiset ratkaisut on jo harkittu, siitä vaan. Mutta tee se niin, ettei muut joudu siivoamaan mätänevää ruumiisi esim.asunnostasi.   

   

En puhunut mitään pakkohoidosta, vaan kotoani poistamisesta. Sitten, kun olen kirjaimellisesti kadulla, ei ole jäljellä enää mitään. En minä sinun neuvojasi tarvitse.

Ota yhteyttä aikuissosiaalityöhön, kuten muutkin ovat tässä neuvoneet. Asunto ja toimeentulotuki on mahdollista järjestää, etkä joudu kadulle ja puille paljaille. Ymmärrän kyllä tuskasi, mutta lukemattomat muutkin ovat olleet vastaavassa tilanteessa. Ei kannata ottaa sitä liian dramaattisesti, ei se ole mikään maailmanloppu, vaikka se sinusta juuri nyt tässä tilanteessa siltä saattaisi tuntuakin.

Toinen vaihtoehto on, että jätät velkasi ja muut murheesi Suomeen ja aloitat uuden elämän jossain muualla. Esim. Norjassa on pula duunareista, joten sieltä on helppo saada töitä. Monilla aloilla ei tarvi koulutusta, perehdyttävät kyllä. Työnantajat järjestävät asunnonkin ja auttavat hoitamaan paperit (henkilötunnus, verotus jne.). Englannilla pärjää hyvin ja norja on helppo oppia kun on opiskellut joskus ruotsia. Luonto on aivan mielettömän kaunista vuorine ja vuonoineen: on mahtavat mahdollisuudet patikointiin, hiihtämiseen, kalastamiseen jne. Ihmiset ovat tosi mukavia ja öljytulojen ansiosta yhteiskunnalla menee hyvin, rahasta ei ole pulaa kuten Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin psykiatrisessa sairaalassa kesätöissä. Olen mies. Osasto oli ns naisten suljettu. Kolmivuorotyötä. Olin yötyövuorossa (yksin), istuin makuupään kanslian nojatuolissa. Annoin potilaiden istua kansliassa kanssani, muut hoitajat ei antaneet. Jossakin vaiheessa yötä sinne tuli istumaan nuori skitsofreenikko. Hän siitä suoraan kysyy, mennäänkö harrastamaan sukupuoliyhdyntää. Sanoin tyynesti, olen täällä hoitajana ja menettäisin siitä hommani. Olin silloin 24 vuotias. Sanat sai kuitenkin mun kiihottuun. Otin riskin. Sanoin tytölle, että et sitten kerro tästä kellekään. Ei kerro. Hänellä oma huone, fiksumpi tyyppi. Ja ryhdyimme toimeen, pelkään että osastolle tulee joku. Olin hirveän kiihottunut. En alkanut nuoleen. Kädellä hyväilin häntä. Sitten hän asetteli kaluni sinne. Jostain syystä naiminen tuntu paremmalta kuin muiden kanssa. Rytmikkäästi huohotettiin yhdessä. Tyttö tai potilas painoi mua kiinni, pian Oli pakko päästää. Sitten suudelmiin yhdessä. Minä kiittelin en tiedä miksi. Aktin jälkeen hän laittoi alushousut suoraan jalkaan ja alkoi nukkumaan. Tarkistin osaston. No tyttö oli sanojensa mittainen ei kertonut kellekään. Oli siinä sen jälkeen muutakin mutta en jaksa kirjoittaa.

Jaahas että sellainen yksityiskohtainen fantasia. Jospa alkaisit kirjoittaa mieluummin johonkin eroottiseen lehteen, mutta mieti vähän parempia kehyskertomuksia, tuo oli aika vastenmielinen.

Kirjoittaja vastaa. Tämä on totta, jos kertoisin kaikki, kuuloistais liian pahalta. Ei tässä ole leuhkimista, mulla on impulssikontrollin häiriöö ja muuta. En ole ikinä tehnyt kuitenkaan mitään pahaa kellekään.

Tsekkasin alkup. tekstin, jonka kirjoitin. En uskonut, että täällä on näin matalaotsaista politiikkaa. Missä umpiossa olette eläneet. Kaksi tyyppiä epäili, ettei ole totta. Multa poistettu pari viatonta kaunista kertomusta, faktaa. Lopuksi kerron vielä yhden asian: se mitä yhteiskunta sanoo, mikä on oikein tai väärin, ovat kaksi eri asiaa, miten ne ovat todellisuudessa. Kirjoitan asiani lyhyesti ja selkeästi ja tämä on viimeinen postaus, jonka lähetän tänne. Muutoin on ollut kiva lukea palstalaisten kertomuksia. Ehkä mun moraali on perseestä. Moi ja hyvää Jussia.

Vierailija kirjoitti:

Ketään ei kiinnosta yksityiskohdat, eikä sinua niistä kovin helposti edes tunnistettaisi, vaikka niin kuvitteletkin. Vaikutat paranoidilta, mistä kertoo sekin, että kuvittelet jonkun yksittäisen täällä vainoavan sinua. Edelleenkään kukaan ei ole sinulle ilkkunut, paitsi tietysti jos se on ilkkumista, että tänne tuodaan esiin miksi et ole uskottava.

Kyllä ihmisiä kiinnostaa yksityiskohdat, ihmisiä kiinnostaa vaikka mikä. Kiinnostaahan sinuakin se onko henkilö trolli vai ei, koska olet nyt jankannut sivutolkulla asiasta, etsien vaikka millaista todistusaineistoa ja vetämällä kaiken tyyppistä johtopäätöstä.

Minua ei yhtään ihmetytä ettei sinulle vastata kaikkiin kysymyksiin. En vastaisi minäkään, asenteesi on.sen verran tyly ja haastava.

Ja vaikka joku nyt pystyisi halutessaan vastaamaankin kaikkiin muiden kysymyksiin, niin se ei tarkoita, että hän haluaisi sitä ja tekee sen. Ei tämä palsta mikään kuulustelu ole, mutta monia kyllä kiinnostaa henkilöllisyydet ja olen varma, että sinunlaiset trollimetsästäjät kyllä lähtisivät etsimään, jos esille tulisi mitä tahansa josta voisi päätellä henkilöllisyyden. Se on ihan varma. Ihan vaan, että saisit varmuuden sille, että onko vai eikö kyseessä trolli.

Me muut tiedämme, että pidät häntä trollina ja yrität vissiin suojalla meitä muita sitten vissiin trollilta, koska jatkat tätä jankuttamista. Ei tarvitse. Ketju muuttui vaan tämä trollijankutuksesi myötä huono ilmapiiriseksi.ja mitä näihin ilkkuviin viesteihin tulee niin sinun viestisi ovat ihan siellä kärjessä, niiden lähes im:ää kannustavien viestien kanssa. Minä luin aika moniakin pahantahtoisia viestejä aiemmin, koska sitähän ne ovat jos toista johdatellaan kuolemaa kohti. Hyvä= valoa kohti, paha= pimeää kohti. Ymmärätkö?

Tämä on luurankoketju ja tänne tulee asioita, joista ei ole haluttu puhua aiemmin ja siksi se on aika luonnollista ettei niistä puhuta nytkään kovin laajasti tai avoimesti. Se ei tarkoita, että kyseessä on trolli, mutta he jotka raottavat edes vähän sitä kaapin ovea ovat rohkeita, eivätkä ansaitse tällaista trollijankuttamista ja todista väitteesi selittämistä. Jos sinusta joku on trolli, niin ok. Siirry seuraavaan tekstiin. Me muut osaamme kyllä ihan itse päättää vastaammeko vai emme, vaikka jokaisen kirjoittajan kohdalla on vaara, että kyseessä on trolli.

Vierailija kirjoitti:

Kävi just niin kuin ennustin. Palasit kommentoimaan asian vierestä, et vastaa asiallisiin kysymyksiin.

Mitä sinulle saisi kommentoida? Olet ilmoittanut, ettei kukaan voi auttaa, et kaipaa neuvoja, päässä eikä ruumiissa ole vikaa. Mikään asiallinen ehdotus tilanteesi parantamiseksi ”ei käy” tai ignooraat. Eihän siinä sitten paljoa muuta jää, kuin vinkit hyvään lähtöön.

Lakkaa nyt jo kiusaamasta muita ihmisiä umpimielisellä jankkauksellasi. Saat ilmeisesti nautintoa siitä, että muut ihmiset kauhistuvat ”tilanteesi” takia. Suisidi on herkkä asia ja saa tuntemattomatkin ihmiset pohtimaan tilannettasi, sinä käytät härskisti toisten hyväntahtoisuutta hyväksesi, kun tiedät, että aihe on sellainen, joka väistämättä herättää tunteita ja ihmiset aktivoituvat toimimaan. Jokainen normaali ihminen yrittää estää toisen ihmisen itsensä vahingoittamisen, vaikka verkon yli. Etsi nyt hyvänen aika elämääsi joku muu sisältö kuin täällä itsesi **ppamisella provoilu.

Ja usko huviksesi, kukaan yksittäinen ihminen ei täällä sinua vainoa, kyllä täällä provon haistaa moni. Useimmat eivät viitsi enää kommentoida, kun totesivat sinulle puhumisen olevan huutoa tyhjässä huoneessa.

Painu nyt helvettiin noiden provojen, suisidien ja ignoorauksiesi kanssa. Tai siis goutuhelliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketään ei kiinnosta yksityiskohdat, eikä sinua niistä kovin helposti edes tunnistettaisi, vaikka niin kuvitteletkin. Vaikutat paranoidilta, mistä kertoo sekin, että kuvittelet jonkun yksittäisen täällä vainoavan sinua. Edelleenkään kukaan ei ole sinulle ilkkunut, paitsi tietysti jos se on ilkkumista, että tänne tuodaan esiin miksi et ole uskottava.

Kyllä ihmisiä kiinnostaa yksityiskohdat, ihmisiä kiinnostaa vaikka mikä. Kiinnostaahan sinuakin se onko henkilö trolli vai ei, koska olet nyt jankannut sivutolkulla asiasta, etsien vaikka millaista todistusaineistoa ja vetämällä kaiken tyyppistä johtopäätöstä.

Minua ei yhtään ihmetytä ettei sinulle vastata kaikkiin kysymyksiin. En vastaisi minäkään, asenteesi on.sen verran tyly ja haastava.

Ja vaikka joku nyt pystyisi halutessaan vastaamaankin kaikkiin muiden kysymyksiin, niin se ei tarkoita, että hän haluaisi sitä ja tekee sen. Ei tämä palsta mikään kuulustelu ole, mutta monia kyllä kiinnostaa henkilöllisyydet ja olen varma, että sinunlaiset trollimetsästäjät kyllä lähtisivät etsimään, jos esille tulisi mitä tahansa josta voisi päätellä henkilöllisyyden. Se on ihan varma. Ihan vaan, että saisit varmuuden sille, että onko vai eikö kyseessä trolli.

Me muut tiedämme, että pidät häntä trollina ja yrität vissiin suojalla meitä muita sitten vissiin trollilta, koska jatkat tätä jankuttamista. Ei tarvitse. Ketju muuttui vaan tämä trollijankutuksesi myötä huono ilmapiiriseksi.ja mitä näihin ilkkuviin viesteihin tulee niin sinun viestisi ovat ihan siellä kärjessä, niiden lähes im:ää kannustavien viestien kanssa. Minä luin aika moniakin pahantahtoisia viestejä aiemmin, koska sitähän ne ovat jos toista johdatellaan kuolemaa kohti. Hyvä= valoa kohti, paha= pimeää kohti. Ymmärätkö?

Tämä on luurankoketju ja tänne tulee asioita, joista ei ole haluttu puhua aiemmin ja siksi se on aika luonnollista ettei niistä puhuta nytkään kovin laajasti tai avoimesti. Se ei tarkoita, että kyseessä on trolli, mutta he jotka raottavat edes vähän sitä kaapin ovea ovat rohkeita, eivätkä ansaitse tällaista trollijankuttamista ja todista väitteesi selittämistä. Jos sinusta joku on trolli, niin ok. Siirry seuraavaan tekstiin. Me muut osaamme kyllä ihan itse päättää vastaammeko vai emme, vaikka jokaisen kirjoittajan kohdalla on vaara, että kyseessä on trolli.

No huh huh. Menikö sulla nyt pikkuisen tunteisiin? Kuulostat ihan just samalla tavalla vainoharhaiselta, kuin eilen nimimerkillä kirjoittaja. Pahoittelen, kirjoitin liian abstraktisti. Tietenkin kaikkia kiinnostaa oikein kiinnostamalla, mutta ei täällä kukaan oleta että tarkkoja yksityiskohtia kukaan kertoo, tämä nyt on ihan itsestään selvää. Paranoidin puolelle menee, jos kuvittelet, että minä (tai kukaan) alkaisi tuntemattoman palstailijan henkilöllisyyttä selvittämään. En oikein tiedä, mitä tähän sanoa, muuta kuin että ei ole ihan normaalin kuuloista keskustelua tuo. Lisäksi, en tiedä keneksi minua kuvittelet, mutta en ole kirjoittanut kuin muutaman viestin enkä näin ollen varmastikaan voi olla vastuussa muiden kirjoituksista. Sinä kuvittelet, että tällä on sinua/kirjoittajaa vastaan yksi, minä tiedän, että molemmilla ”puolilla” on useita. Näin ollen näihin ihan asiallisiin ja yleisluontoisiin kysymyksiin ja ehdotuksiin ei kenenkään tarvitse vastata ”minulle” - täällä on useampi kysyjä ja avuntarjoaja, joiden viestit systemaattisesti ohitetaan. Niissä ei ole mitään yksityiskohtia pyydetty.

Hauska juttu, miten eri tavalla näemme tämän. Ajattelin juurikin, etten viitsi enää kirjoittaa provoiljalle, jottei ketju mene pilalle - nimittäin he, jotka tänne aitoja luurankokaappiensa ovia ovat raottaneet, ovat niitä, jotka eivät ansaitse sitä että tänne joku pakkomielteinen floodaa typerää juttuaan ja aiheuttaa muille ahdistusta kun eivät pysty auttamaan. Vaikka sinä osaisit tunnistaa trollin, täällä yllättävän moni on näemmä - luultavasti nimenomaan aran aiheen takia - langennut ilmiselvään vedätykseen. Samoin he, joilla itsetuhoisia aikeita oikeasti on, eivät ansaitse lukea tällaista hirvittävää vedätystä ja jäädä kuvitelmaan, että on tosiaan tilanteita, joissa esim. sosiaalityö ei auta. Minunhan ei tarvitse varmistua siitä, onko kyseessä provo, koska se on ihan ilmiselvää, eikä mitään ”todisteita” sen kummemmin tarvitse etsiä. Ihan riittää, kun lukee ketjun. Sillehän en mitään voi, jos joillekin on vaikeaa myöntää ajaneensa trollimiinaan, eikä siksi suostu näkemään päivänselvää asiaa.

Over and out. ✌️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävi just niin kuin ennustin. Palasit kommentoimaan asian vierestä, et vastaa asiallisiin kysymyksiin.

Mitä sinulle saisi kommentoida? Olet ilmoittanut, ettei kukaan voi auttaa, et kaipaa neuvoja, päässä eikä ruumiissa ole vikaa. Mikään asiallinen ehdotus tilanteesi parantamiseksi ”ei käy” tai ignooraat. Eihän siinä sitten paljoa muuta jää, kuin vinkit hyvään lähtöön.

Lakkaa nyt jo kiusaamasta muita ihmisiä umpimielisellä jankkauksellasi. Saat ilmeisesti nautintoa siitä, että muut ihmiset kauhistuvat ”tilanteesi” takia. Suisidi on herkkä asia ja saa tuntemattomatkin ihmiset pohtimaan tilannettasi, sinä käytät härskisti toisten hyväntahtoisuutta hyväksesi, kun tiedät, että aihe on sellainen, joka väistämättä herättää tunteita ja ihmiset aktivoituvat toimimaan. Jokainen normaali ihminen yrittää estää toisen ihmisen itsensä vahingoittamisen, vaikka verkon yli. Etsi nyt hyvänen aika elämääsi joku muu sisältö kuin täällä itsesi **ppamisella provoilu.

Ja usko huviksesi, kukaan yksittäinen ihminen ei täällä sinua vainoa, kyllä täällä provon haistaa moni. Useimmat eivät viitsi enää kommentoida, kun totesivat sinulle puhumisen olevan huutoa tyhjässä huoneessa.

Painu nyt helvettiin noiden provojen, suisidien ja ignoorauksiesi kanssa. Tai siis goutuhelliin.

Oikein ihanaa kesäpäivää sinullekin! 🌼

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävi just niin kuin ennustin. Palasit kommentoimaan asian vierestä, et vastaa asiallisiin kysymyksiin.

Mitä sinulle saisi kommentoida? Olet ilmoittanut, ettei kukaan voi auttaa, et kaipaa neuvoja, päässä eikä ruumiissa ole vikaa. Mikään asiallinen ehdotus tilanteesi parantamiseksi ”ei käy” tai ignooraat. Eihän siinä sitten paljoa muuta jää, kuin vinkit hyvään lähtöön.

Lakkaa nyt jo kiusaamasta muita ihmisiä umpimielisellä jankkauksellasi. Saat ilmeisesti nautintoa siitä, että muut ihmiset kauhistuvat ”tilanteesi” takia. Suisidi on herkkä asia ja saa tuntemattomatkin ihmiset pohtimaan tilannettasi, sinä käytät härskisti toisten hyväntahtoisuutta hyväksesi, kun tiedät, että aihe on sellainen, joka väistämättä herättää tunteita ja ihmiset aktivoituvat toimimaan. Jokainen normaali ihminen yrittää estää toisen ihmisen itsensä vahingoittamisen, vaikka verkon yli. Etsi nyt hyvänen aika elämääsi joku muu sisältö kuin täällä itsesi **ppamisella provoilu.

Ja usko huviksesi, kukaan yksittäinen ihminen ei täällä sinua vainoa, kyllä täällä provon haistaa moni. Useimmat eivät viitsi enää kommentoida, kun totesivat sinulle puhumisen olevan huutoa tyhjässä huoneessa.

Painu nyt helvettiin noiden provojen, suisidien ja ignoorauksiesi kanssa. Tai siis goutuhelliin.

Oikein ihanaa kesäpäivää sinullekin! 🌼

Very paljon kiitos. Seim tu sinullekin!

Netissä tapaamani mies hyväksikäytti minua 15 vuotta sitten. Olen alkanut ajatella tapahtumaa lähes päivittäin. Miehelleni yritin asiasta kertoa silloin kun siitä ei ollut kauaakaan, mutta hän vain syytti minua tapahtuneesta. Sen jälkeen päätin etten puhu hänelle ainakaan vaikka mitä sattuisi myöhemminkin. Enkä ole puhunutkaan. Aiemmin ajattelin että kyseessä oli vain epäreilu tilanne (mies vei paikkaan mistä en päässyt pois ja painosti kaikenlaiseen ja pelkäsin häntä) , nykyisin olen tajunnut että raiskaushan tuo oikeastaan on kun kädet kävi kaikissa reiissä ja suihinkin otin jottei neitsyyttäni väkisin veisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rukous Liikuttaa Jumalaa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En voi puhua kenellekään siitä, että olen harkinnut itsemurhaa reilusti yli vuoden ja että joudun tekemään sen hyvin nopeasti sitten, kun se viimeinen takaisku koittaa. Ajankohtaa en tiedä. Itsemurhasta puhuminen katsotaan avunhuudoksi, ja jos puhuisin siitä jollekulle, asettaisin hänet tilanteeseen, jossa hän ei voi auttaa mitenkään ja jossa hän ensin tuntisi valtavaa avuttomuutta ja lopulta syyllisyyttä.

Yritin viime syksynä ja vielä alkuvuodesta saada neuvoja kaikista keksimistäni paikoista, mutta kaikissa oltiin sitä samaa mieltä, että ei minun tilanteestani voi selvitä. Toivotetaan toki kaikenlaista hyvää, mutta toivotuksilla ei muuteta kylmiä tosiseikkoja. En halua tappaa itseäni, mutta minun on pakko. Tällainen luuranko on minun kaapissani.

Älä tee sitä - pyydä rukousapua, se auttaa ihan varmasti.

Jätä rukouspyyntöjä vaikka näihin:

Näihin voi jättää anonyymisti rukouspyynnöt Radiodeihin, tässä tuhannet radiokuuntelijat rukoilevat rukouspyyntöjen puolesta:

https://www.radiodei.fi/ystavat/rukoile/rukouspyynto/

Tässä voit jättää vaikka joka kirkkoon saman rukouspyynnön erikseen:

https://tampereenseurakunnat.fi/tutki_uskoa/rukous/jata_rukous

Tässä rukouspyynnöt luetaan televisiossa ja tuhannet ihmiset rukoilevat näiden rukouspyyntöjen puolesta:

https://www.tv7.fi/suorat-rukousohjelmat/

Nää ne jaksaa, monesti halutaan kongretiaa apuna, vaikka rahaa laskuihin. Maailmalla ei ole uutisoitu vielä yhtään tapausta jossa tämä huuhaa ukko olisi maksanut laskut yön aikana. Eli ihan turhaa hommaa.

Meitä on miljardeja kristittyjä, joita Jeesus on auttanut - ei kai kukaan muuten uskossa olisi.

Uskoon kuuluu myös se, että uskoo kaiken hyvän tapahtuvan jonkun yliluonnollisen asniosta, vaikka asiat tapahtuvat ihan luonnollisesti. Muuten meille ateisteille ei varmaan tapahtuisi elämässä muuta kuin pelkkää pahaa, vaikka päinvastoin näyttää siltä että uskovaiset ovat joutuneet yleensä okemaan paljon pahempia asioita. Jeesus ei siis ole auttanut yhtään ketään, ellei sitten lasketa henkistä lohtua jonka usko tuo mukanaan.