Koko elämä valuu hukkaan työssä
Näin nelikymppisenä olen herännyt fiilikseen, että tuhlaan elämäni työntekoon. Sen lyhyen ajan jonka täällä vaellan. Minulla on ihan ok asiantuntijatyö, siitä ei ole kysymys, vaan koko asetelmassa; tässä ei ole mitään järkeä. Kaikki ne mahdollisuudet jotka elämä antaa näkemiseen ja kokemiseen kuluvat hukkaan tällaisessa yhteiskuntajärjestelmässä jossa suurin osa ajasta työskennnellään. Haluaisin sanoutua irti, pakata rinkkani ja häipyä vielä kun fyysisesti jotenkin jaksan. Etsiä tärkeämpiä asioita.
Muita kriisisssä?
Kommentit (309)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Ehkä yhteiskuntajärjestelmä muuttuisi jos kaikki todellakin ”pakkaisivat rinkkansa” - noin symbolisesti. Sinuun aivopesu on tehonnut hyvin, tosi moni nykyään on lopen kyllästynyt tähän kaikken. Markkinatalouteen, lisääntymiseen, ysinperheisiin, pinnallisuuteen ja materialismiin.
En ole tullut aivopestyksi millään tavalla, vaan ihan maalaisjärjellä ajatellen ei voi olla olemassa ihmiskuntaa, jossa ei jouduttaisi tekemään työtä sen eteen, että on asunto ja ruokaa.
Kerro nyt kuitenkin, missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta. Jokin konkreettinen esimerkki olisi tervetullut. Voit myös kuvailla jonkin kuvitteellisen yhteiskunnan, jossa ei enää tehdä työtä - miten alkutuotanto toimii ja miten infra pysyy pystyssä.
Rinkkareissullasi kaipaisit suojaa, ruokaa ja lääketieteen apuakin ennen pitkää. Niitä tuottavat työtä tekevät ihmiset. Minkähän alan asiantuntijatehtävissä sinä oikein olet, kun et tätä ymmärrä (jos siis olet ap)?
Voit toki kitistä ihan omalta kannaltasi kriisiäsi ja sitä, että haluaisit lomailla loppuikäsi - minä ja hyvin moni muukin haluaisi tehdä niin, mutta hahmottaa kuitenkin sen mahdottomuuden. Voit kuitenkin aivan hyvin sanoutua irti ydinperheestä, pinnallisuudesta ja materialismista, mutta yhteiskuntajärjestelmästä ja työnteon välttämättömyydestä sinun ei kannata kitistä, koska et taatusti ole yksin pärjäävä askeetikko.
En arvostele sinua ollenkaan, jos vain olet rehellinen ja sanot suoraan sen, että haluat viettää loppuikäsi muiden ihmisten kustannuksella. Siitähän tässä on kysymys, vai mitä?
Sinä olet markkinatalouden aivopesemä. Oma kasvima, jokamiehenoikeudet ja kalastus antaa mulle leivän pöytään. Suomen luonto on täynnä lääkkeitä ja ravitsevia kasveja, joita vanhat kansat ovat käyttäneet vuosikausia.
Etpä sinä ressukka kirjoittelisi sieltä metsästä keskustelufoorumille ilman markkinatalouden hedelmiä.
Enköhän ole jo antanut aiemmin tarpeeksi markkinataloudelle aiemmin palkkatyötä tehdessä. Säästäminen on hyvä taito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Ehkä yhteiskuntajärjestelmä muuttuisi jos kaikki todellakin ”pakkaisivat rinkkansa” - noin symbolisesti. Sinuun aivopesu on tehonnut hyvin, tosi moni nykyään on lopen kyllästynyt tähän kaikken. Markkinatalouteen, lisääntymiseen, ysinperheisiin, pinnallisuuteen ja materialismiin.
En ole tullut aivopestyksi millään tavalla, vaan ihan maalaisjärjellä ajatellen ei voi olla olemassa ihmiskuntaa, jossa ei jouduttaisi tekemään työtä sen eteen, että on asunto ja ruokaa.
Kerro nyt kuitenkin, missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta. Jokin konkreettinen esimerkki olisi tervetullut. Voit myös kuvailla jonkin kuvitteellisen yhteiskunnan, jossa ei enää tehdä työtä - miten alkutuotanto toimii ja miten infra pysyy pystyssä.
Rinkkareissullasi kaipaisit suojaa, ruokaa ja lääketieteen apuakin ennen pitkää. Niitä tuottavat työtä tekevät ihmiset. Minkähän alan asiantuntijatehtävissä sinä oikein olet, kun et tätä ymmärrä (jos siis olet ap)?
Voit toki kitistä ihan omalta kannaltasi kriisiäsi ja sitä, että haluaisit lomailla loppuikäsi - minä ja hyvin moni muukin haluaisi tehdä niin, mutta hahmottaa kuitenkin sen mahdottomuuden. Voit kuitenkin aivan hyvin sanoutua irti ydinperheestä, pinnallisuudesta ja materialismista, mutta yhteiskuntajärjestelmästä ja työnteon välttämättömyydestä sinun ei kannata kitistä, koska et taatusti ole yksin pärjäävä askeetikko.
En arvostele sinua ollenkaan, jos vain olet rehellinen ja sanot suoraan sen, että haluat viettää loppuikäsi muiden ihmisten kustannuksella. Siitähän tässä on kysymys, vai mitä?
Sinä olet markkinatalouden aivopesemä. Oma kasvima, jokamiehenoikeudet ja kalastus antaa mulle leivän pöytään. Suomen luonto on täynnä lääkkeitä ja ravitsevia kasveja, joita vanhat kansat ovat käyttäneet vuosikausia.
Etpä sinä ressukka kirjoittelisi sieltä metsästä keskustelufoorumille ilman markkinatalouden hedelmiä.
Mutta kriisitilanteessa se metsän ressukka jäisi teistä kahdesta henkiin, sikäli kun on ruuan suhteen omavarainen.
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu on poliittinen aktivoituminen. Joskus maailmassa työn tuottavuuden lisääntyminen tuotti työväestölle etuja niinkuin 40 tuntisen työviikon. Ei nykyään, kaikki lisäarvo menee sijoittajille ja johdon ylisuuriin palkkoihin. Ennen vanhaan kuvittelivat monet ajattelijat että 2020-luvulla ihmiset tekevät korkeintaan 20 tuntista viikkoa, eipä tehdä, monet tekevät jopa 60 tuntista. Mikään luonnonlaki tämä ei ole vaan johtuu talousjärjestelmästämme joka on luotu poliittisilla valinnoilla.
Kyllä se on aika oma valintakin tehdä 60-tuntista viikkoa, kun meillä työaikalaki kuitenkin on, aika moni tekee vain päteäkseen niin, mutta saahan sitä päivän niinkin kulumaan, että töissä aamusta iltaan. Töissä kuitenkin, joissa joutuu olemaan pidempään, on vapaapäiviä ja pekkasvapaita ellei sitten halua niitäkin uhrata työlleen mutta se on oma valinta
Tässä esimerkki elävästä elämästä. Kaupallisella alalla olin lähes 25v, 50 alkoi häämöttää ja ajattelin, että vielä ehtii tehdä aivan muuta. Opiskelin ensin lähihoitajaksi, sitten sairaanhoitajaksi ja valmistuessa ikää noin 55v. Teen sijaisuuksia ja keikkaa sekä Suomessa että Ruotsissa. Töitä on silloin, kun niitä haluan tehdä. Tämä sopii minulle, tiedän, että moni haluaa vakityötä ja turvallisia rutiineja. Mukava haastaa itseään ja oppia joka päivä uutta. Seuraavaksi suuntaan Norjaan. Hoitoalalla en ole törmännyt ikärasismiin, päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Tässä esimerkki elävästä elämästä. Kaupallisella alalla olin lähes 25v, 50 alkoi häämöttää ja ajattelin, että vielä ehtii tehdä aivan muuta. Opiskelin ensin lähihoitajaksi, sitten sairaanhoitajaksi ja valmistuessa ikää noin 55v. Teen sijaisuuksia ja keikkaa sekä Suomessa että Ruotsissa. Töitä on silloin, kun niitä haluan tehdä. Tämä sopii minulle, tiedän, että moni haluaa vakityötä ja turvallisia rutiineja. Mukava haastaa itseään ja oppia joka päivä uutta. Seuraavaksi suuntaan Norjaan. Hoitoalalla en ole törmännyt ikärasismiin, päinvastoin.
Ihan ohis, mutta entä jos unohtaisit _työn_ - kuten ap ajattelee? Mitä sitten jää? Vai jääkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä esimerkki elävästä elämästä. Kaupallisella alalla olin lähes 25v, 50 alkoi häämöttää ja ajattelin, että vielä ehtii tehdä aivan muuta. Opiskelin ensin lähihoitajaksi, sitten sairaanhoitajaksi ja valmistuessa ikää noin 55v. Teen sijaisuuksia ja keikkaa sekä Suomessa että Ruotsissa. Töitä on silloin, kun niitä haluan tehdä. Tämä sopii minulle, tiedän, että moni haluaa vakityötä ja turvallisia rutiineja. Mukava haastaa itseään ja oppia joka päivä uutta. Seuraavaksi suuntaan Norjaan. Hoitoalalla en ole törmännyt ikärasismiin, päinvastoin.
Ihan ohis, mutta entä jos unohtaisit _työn_ - kuten ap ajattelee? Mitä sitten jää? Vai jääkö?
Juu, taisin unohtaa maininta, että vapaus valita lisääntyy. Eli päätän itse, olen oman elämäni herra (rouva) ja hidalgo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Ehkä yhteiskuntajärjestelmä muuttuisi jos kaikki todellakin ”pakkaisivat rinkkansa” - noin symbolisesti. Sinuun aivopesu on tehonnut hyvin, tosi moni nykyään on lopen kyllästynyt tähän kaikken. Markkinatalouteen, lisääntymiseen, ysinperheisiin, pinnallisuuteen ja materialismiin.
En ole tullut aivopestyksi millään tavalla, vaan ihan maalaisjärjellä ajatellen ei voi olla olemassa ihmiskuntaa, jossa ei jouduttaisi tekemään työtä sen eteen, että on asunto ja ruokaa.
Kerro nyt kuitenkin, missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta. Jokin konkreettinen esimerkki olisi tervetullut. Voit myös kuvailla jonkin kuvitteellisen yhteiskunnan, jossa ei enää tehdä työtä - miten alkutuotanto toimii ja miten infra pysyy pystyssä.
Rinkkareissullasi kaipaisit suojaa, ruokaa ja lääketieteen apuakin ennen pitkää. Niitä tuottavat työtä tekevät ihmiset. Minkähän alan asiantuntijatehtävissä sinä oikein olet, kun et tätä ymmärrä (jos siis olet ap)?
Voit toki kitistä ihan omalta kannaltasi kriisiäsi ja sitä, että haluaisit lomailla loppuikäsi - minä ja hyvin moni muukin haluaisi tehdä niin, mutta hahmottaa kuitenkin sen mahdottomuuden. Voit kuitenkin aivan hyvin sanoutua irti ydinperheestä, pinnallisuudesta ja materialismista, mutta yhteiskuntajärjestelmästä ja työnteon välttämättömyydestä sinun ei kannata kitistä, koska et taatusti ole yksin pärjäävä askeetikko.
En arvostele sinua ollenkaan, jos vain olet rehellinen ja sanot suoraan sen, että haluat viettää loppuikäsi muiden ihmisten kustannuksella. Siitähän tässä on kysymys, vai mitä?
Sinä olet markkinatalouden aivopesemä. Oma kasvima, jokamiehenoikeudet ja kalastus antaa mulle leivän pöytään. Suomen luonto on täynnä lääkkeitä ja ravitsevia kasveja, joita vanhat kansat ovat käyttäneet vuosikausia.
Etpä sinä ressukka kirjoittelisi sieltä metsästä keskustelufoorumille ilman markkinatalouden hedelmiä.
Enköhän ole jo antanut aiemmin tarpeeksi markkinataloudelle aiemmin palkkatyötä tehdessä. Säästäminen on hyvä taito.
Jotkut antavat osansa pitkän ajan kuluessa ja jotkut lyhyemmän. Olet siis osasi hoitanut ja nyt olet eläkkeellä. Omavarainen et melko varmasti ole - vaihdat edelleen rahaa ruokaan, moderneihin lääkkeisiin ja infraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennyjo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Ulkomailla on halvempaa.
Hanttihommia enemmän kuin suomessa,Espanjaan kalatehtaalle seuraavaksi Ausseihin 6kk baariin tai keräämään viinirypäleitä.
Palkka ausseissa hyvä noin 20e tunti työ kuin työ.Tämä oli ehkä ketjun hulvattomin viesti. Ensin haaveillaan vapaasta elämästä ilman työntekoa kun töissä elämä valuu muka hukkaan.
Sitten ratkaisuksi mietitään ulkomaille menoa töihin, vieläpä niihin hommiin mistä saa elämälle merkitystä kaikkein vähiten, eli hanttihommiin johonkin kalatehtaalle. Kaikkea sitä.
Oikeasti et nää mitään eroa siinä, että koko elämänsä tekee Suomessa 8-16 työtä, ja siinä että reissuilla aina muutaman kuukauden saadakseen rahaa tekee erilaisia töitä?
En näe. Se on silti työntekoa yhtälailla ja elämä on yhtälailla riippuvaista työstä. Suomessakin voi elää noin, ei ole tarve lähteä maailman toiselle puolen. Suomessa on paljon töitä jotka ovat esimerkiksi säästä riippuvaisia, jolloin moni tekee vaikkapa talvn töitä ja lomailee sitten kesäajan puolisen vuotta.
Silti yhtäkaikki, olet työssäkäyvä, eikä elämä olekaan sitä helppoa makoilua aina vaan. Tuon mallin heikko puoli on jatkuva työnetsiminen, riippuvuus siitä että se seuraava työpätkä löytyy jostain. Jos ei, oletkin yhtäkkiä varsinkin siellä ulkomailla hyvinkin rahaton ja elämä kappas kummaa rajoittuu merkittävästi. Työteko on se joka tuo vapautta, ei makoilu laakereillaan huolettomana.
”Ei tarvi lähteä toisella puolelle maailmaa” jep mutta arvaa mitä? Toiset meistä HALUAA LÄHTEÄ. HALUAA nähdä maailmaa, HALUAA kokeilla erilaisia juttuja. Mietipä sitä.
Mutku mä HALUUN!! Mulle kaikki! Mä HALUAN ja v#tut muista.
KAIKKI TÄNNE HETI!!
En mieti!
😡
Miten se on sinulta pois jos minä haluan muuttaa ulkomaille?? Ja pitäisikö minun luopua haaveistani koska se on sinulta (??) jotenkin pois? Luovu sinä omistasi ja anna vaikka rahasi mulle! Vai oletko itsekäs minä minä tyyppi?
Meillä jäi mies reilu vuosi sitten kotiin. Hän ei ole ilmoittautunut työttömäksi vaan nauttii nyt elämästä. Puuhastelee pihalla, remontoi taloa ja lapsenlapset käyvät useasti!
Minä irtisanoin itseni töistä tammikuussa ja teen vähän keikkatöitä. Nautin elämästä!
Olemme kumpikin reilu 50 vuotiaita ja tehneet töitä 15-vuotiaasta asti. Olimme oravanpyörässä ja pystytimme sen lopettamalla työt!
Työ ei ole itsestään elämän tarkoitus! Elämä on muutakin, kuin työtä. Taloudellisesti emme pärjää niin hyvin kuin työelämän aikana, mutta saamme nyt paljon enemmän sellaisia ihania asioita mitä emme osanneet odottaa!
Syksyllä mieskin aloittaa tekemään keikkatyötä pari kertaa viikossa.
Nautitaan elämästä, pidetään huolta itsestämme ja eikä tressiä ❤️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä esimerkki elävästä elämästä. Kaupallisella alalla olin lähes 25v, 50 alkoi häämöttää ja ajattelin, että vielä ehtii tehdä aivan muuta. Opiskelin ensin lähihoitajaksi, sitten sairaanhoitajaksi ja valmistuessa ikää noin 55v. Teen sijaisuuksia ja keikkaa sekä Suomessa että Ruotsissa. Töitä on silloin, kun niitä haluan tehdä. Tämä sopii minulle, tiedän, että moni haluaa vakityötä ja turvallisia rutiineja. Mukava haastaa itseään ja oppia joka päivä uutta. Seuraavaksi suuntaan Norjaan. Hoitoalalla en ole törmännyt ikärasismiin, päinvastoin.
Ihan ohis, mutta entä jos unohtaisit _työn_ - kuten ap ajattelee? Mitä sitten jää? Vai jääkö?
Juuri niin, oletteko mitään ilman sitä työtä, perustuuko itsetuntonne vain työhön? Itse ainakin arvostan muitakin taitoja ihmisellä, kuten erilaiset käsityöt, korjaus, tuunaus, viljely harrasteena, kukkien kasvatus, jääkö ajatuksiinne mitään muuta kuin työ? Jos ihminen on esimerkiksi luova taiteellinen, hän ei ikinä pysty käyttämään tätä lahjaansa jos päässä juoksee vain työ, maalaaminen vaatii esimerkiksi paljon aikaa tai vaikka laulujen sanoitus. Jos koko olemassa olonsa antaa työlleen, kyllä se vie mukanaan.
Monelle tuntuu olevan vierasta sellainen ajattelu, että voi olla muutakin päivätyön lisäksi eikä aina ole pakko vain ajatela työtään. Ihminen ei ole sama kuin työ vaan voi olla vaikka huippu harrasteviljelijä tai kasvien kasvattaja myös, ei ole pakko lokeroida itseään johonkin tiettyyn rooliin.
Monet päivittelevät usein, että miten ehdit jos mainitsee vaikka leipomisesta, kuten täältäkin saatu lukea, että kahvipöydässä päivitellään. No miettikää itse mihin oma aikanne kuluu. Kai jokaisella on ainakin joku ilta joskus, jos haluaa leipoa, aikaa.
Ei se tarvitse olla päivittelyä, jokainen ehtii sitä mitä haluaa tehdä. Ehdittehän te töihinkin eikä kukaan päivittele, miten nyt taas ehditte sinne. Eikä joku leipominen tai kirjojen luku ole sen vähempiarvoista, että niitä ei tarvitsisi ehtiä.
Ennen aikaan taloissa leivottiin paljon ja oltiin omavaraisia. Nykyihmiset ovat pullamössökansaa joille on kauhistus, jos joku on leiponut, ikään kuin se olisi suurikin vaiva pyöräyttää jokin piiras.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä esimerkki elävästä elämästä. Kaupallisella alalla olin lähes 25v, 50 alkoi häämöttää ja ajattelin, että vielä ehtii tehdä aivan muuta. Opiskelin ensin lähihoitajaksi, sitten sairaanhoitajaksi ja valmistuessa ikää noin 55v. Teen sijaisuuksia ja keikkaa sekä Suomessa että Ruotsissa. Töitä on silloin, kun niitä haluan tehdä. Tämä sopii minulle, tiedän, että moni haluaa vakityötä ja turvallisia rutiineja. Mukava haastaa itseään ja oppia joka päivä uutta. Seuraavaksi suuntaan Norjaan. Hoitoalalla en ole törmännyt ikärasismiin, päinvastoin.
Ihan ohis, mutta entä jos unohtaisit _työn_ - kuten ap ajattelee? Mitä sitten jää? Vai jääkö?
Juuri niin, oletteko mitään ilman sitä työtä, perustuuko itsetuntonne vain työhön? Itse ainakin arvostan muitakin taitoja ihmisellä, kuten erilaiset käsityöt, korjaus, tuunaus, viljely harrasteena, kukkien kasvatus, jääkö ajatuksiinne mitään muuta kuin työ? Jos ihminen on esimerkiksi luova taiteellinen, hän ei ikinä pysty käyttämään tätä lahjaansa jos päässä juoksee vain työ, maalaaminen vaatii esimerkiksi paljon aikaa tai vaikka laulujen sanoitus. Jos koko olemassa olonsa antaa työlleen, kyllä se vie mukanaan.
Monelle tuntuu olevan vierasta sellainen ajattelu, että voi olla muutakin päivätyön lisäksi eikä aina ole pakko vain ajatela työtään. Ihminen ei ole sama kuin työ vaan voi olla vaikka huippu harrasteviljelijä tai kasvien kasvattaja myös, ei ole pakko lokeroida itseään johonkin tiettyyn rooliin.
Monet päivittelevät usein, että miten ehdit jos mainitsee vaikka leipomisesta, kuten täältäkin saatu lukea, että kahvipöydässä päivitellään. No miettikää itse mihin oma aikanne kuluu. Kai jokaisella on ainakin joku ilta joskus, jos haluaa leipoa, aikaa.
Ei se tarvitse olla päivittelyä, jokainen ehtii sitä mitä haluaa tehdä. Ehdittehän te töihinkin eikä kukaan päivittele, miten nyt taas ehditte sinne. Eikä joku leipominen tai kirjojen luku ole sen vähempiarvoista, että niitä ei tarvitsisi ehtiä.
Ennen aikaan taloissa leivottiin paljon ja oltiin omavaraisia. Nykyihmiset ovat pullamössökansaa joille on kauhistus, jos joku on leiponut, ikään kuin se olisi suurikin vaiva pyöräyttää jokin piiras.
Kirjoitat tavalla joka todella saa aivot ja mielen raksuttamaan. Kiinnitän huomiota kahteen seikkaan. Nykyisellä työnteon tahdillani, tavanomainen asiantuntija aivotyöläinen, ei virta tule ikinä riittämään enää esimerkiksi taiteentekoon kuten joskus ennen nuorena. Musiikkia tulee sävellettyä silloin tällöin.
Joskus unelmoin ajatuksella pistää ns. kaikki likoon ja ryhtyä tekemään, työn ohessa tai siis työstä piittaamatta ja estämättä, kaikki mitä vain ikinä keksin ja haaveilen. Mutta ei vaan ehdi ja jaksa. Harrastan juurikin mainitsemiasi puutarhan pitoa ja leipomista. Kirjojakin olisi nasta lukea. Eli tehdä kaikkea edes vähän. Viidessa vuodessa se olisi kuitenkin massiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Ehkä yhteiskuntajärjestelmä muuttuisi jos kaikki todellakin ”pakkaisivat rinkkansa” - noin symbolisesti. Sinuun aivopesu on tehonnut hyvin, tosi moni nykyään on lopen kyllästynyt tähän kaikken. Markkinatalouteen, lisääntymiseen, ysinperheisiin, pinnallisuuteen ja materialismiin.
En ole tullut aivopestyksi millään tavalla, vaan ihan maalaisjärjellä ajatellen ei voi olla olemassa ihmiskuntaa, jossa ei jouduttaisi tekemään työtä sen eteen, että on asunto ja ruokaa.
Kerro nyt kuitenkin, missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta. Jokin konkreettinen esimerkki olisi tervetullut. Voit myös kuvailla jonkin kuvitteellisen yhteiskunnan, jossa ei enää tehdä työtä - miten alkutuotanto toimii ja miten infra pysyy pystyssä.
Rinkkareissullasi kaipaisit suojaa, ruokaa ja lääketieteen apuakin ennen pitkää. Niitä tuottavat työtä tekevät ihmiset. Minkähän alan asiantuntijatehtävissä sinä oikein olet, kun et tätä ymmärrä (jos siis olet ap)?
Voit toki kitistä ihan omalta kannaltasi kriisiäsi ja sitä, että haluaisit lomailla loppuikäsi - minä ja hyvin moni muukin haluaisi tehdä niin, mutta hahmottaa kuitenkin sen mahdottomuuden. Voit kuitenkin aivan hyvin sanoutua irti ydinperheestä, pinnallisuudesta ja materialismista, mutta yhteiskuntajärjestelmästä ja työnteon välttämättömyydestä sinun ei kannata kitistä, koska et taatusti ole yksin pärjäävä askeetikko.
En arvostele sinua ollenkaan, jos vain olet rehellinen ja sanot suoraan sen, että haluat viettää loppuikäsi muiden ihmisten kustannuksella. Siitähän tässä on kysymys, vai mitä?
Sinä olet markkinatalouden aivopesemä. Oma kasvima, jokamiehenoikeudet ja kalastus antaa mulle leivän pöytään. Suomen luonto on täynnä lääkkeitä ja ravitsevia kasveja, joita vanhat kansat ovat käyttäneet vuosikausia.
Etpä sinä ressukka kirjoittelisi sieltä metsästä keskustelufoorumille ilman markkinatalouden hedelmiä.
Enköhän ole jo antanut aiemmin tarpeeksi markkinataloudelle aiemmin palkkatyötä tehdessä. Säästäminen on hyvä taito.
Jotkut antavat osansa pitkän ajan kuluessa ja jotkut lyhyemmän. Olet siis osasi hoitanut ja nyt olet eläkkeellä. Omavarainen et melko varmasti ole - vaihdat edelleen rahaa ruokaan, moderneihin lääkkeisiin ja infraan.
En ole eläkkeellä. En ole myöskään sanonut olevani täysin omavarainen, vaan minulla on säästöjä ja sijoituksia. Lisäksi vaihdan vanhoja tavaroita ruokaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Ehkä yhteiskuntajärjestelmä muuttuisi jos kaikki todellakin ”pakkaisivat rinkkansa” - noin symbolisesti. Sinuun aivopesu on tehonnut hyvin, tosi moni nykyään on lopen kyllästynyt tähän kaikken. Markkinatalouteen, lisääntymiseen, ysinperheisiin, pinnallisuuteen ja materialismiin.
En ole tullut aivopestyksi millään tavalla, vaan ihan maalaisjärjellä ajatellen ei voi olla olemassa ihmiskuntaa, jossa ei jouduttaisi tekemään työtä sen eteen, että on asunto ja ruokaa.
Kerro nyt kuitenkin, missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta. Jokin konkreettinen esimerkki olisi tervetullut. Voit myös kuvailla jonkin kuvitteellisen yhteiskunnan, jossa ei enää tehdä työtä - miten alkutuotanto toimii ja miten infra pysyy pystyssä.
Rinkkareissullasi kaipaisit suojaa, ruokaa ja lääketieteen apuakin ennen pitkää. Niitä tuottavat työtä tekevät ihmiset. Minkähän alan asiantuntijatehtävissä sinä oikein olet, kun et tätä ymmärrä (jos siis olet ap)?
Voit toki kitistä ihan omalta kannaltasi kriisiäsi ja sitä, että haluaisit lomailla loppuikäsi - minä ja hyvin moni muukin haluaisi tehdä niin, mutta hahmottaa kuitenkin sen mahdottomuuden. Voit kuitenkin aivan hyvin sanoutua irti ydinperheestä, pinnallisuudesta ja materialismista, mutta yhteiskuntajärjestelmästä ja työnteon välttämättömyydestä sinun ei kannata kitistä, koska et taatusti ole yksin pärjäävä askeetikko.
En arvostele sinua ollenkaan, jos vain olet rehellinen ja sanot suoraan sen, että haluat viettää loppuikäsi muiden ihmisten kustannuksella. Siitähän tässä on kysymys, vai mitä?
Sinä olet markkinatalouden aivopesemä. Oma kasvima, jokamiehenoikeudet ja kalastus antaa mulle leivän pöytään. Suomen luonto on täynnä lääkkeitä ja ravitsevia kasveja, joita vanhat kansat ovat käyttäneet vuosikausia.
Etpä sinä ressukka kirjoittelisi sieltä metsästä keskustelufoorumille ilman markkinatalouden hedelmiä.
Enköhän ole jo antanut aiemmin tarpeeksi markkinataloudelle aiemmin palkkatyötä tehdessä. Säästäminen on hyvä taito.
Jotkut antavat osansa pitkän ajan kuluessa ja jotkut lyhyemmän. Olet siis osasi hoitanut ja nyt olet eläkkeellä. Omavarainen et melko varmasti ole - vaihdat edelleen rahaa ruokaan, moderneihin lääkkeisiin ja infraan.
En ole eläkkeellä. En ole myöskään sanonut olevani täysin omavarainen, vaan minulla on säästöjä ja sijoituksia. Lisäksi vaihdan vanhoja tavaroita ruokaan.
Siinäpä varsinainen markkinatalouden vieroksuja sijoituksineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen lämpimästi kaikille osa-aikatyötä. Siis jos elämäntilanne sen vain sallii. Komppaan aiempaa kommentoijaa, joka kertoi siirtyneensä osa-aikaiseen työhön ja tuskin palaavansa kokoaikaiseksi. Olen tehnyt samoin ja elämä on paljon mukavampaa. Toki kivointa olisi olla kokonaan vapaalla, mutta siihen ei itselläni ainakaan vielä ole mahdollisuutta...
Jos useampi tekisi osa-aikaista työaikaa, työtä riittäis useammalle ja ihmisten jaksaminen kohentuisi. Hyvin monilla olisi varaa tinkiä arjen elintasostaan. Emme tarvitse ihan kaikkia härpäkkeitä ja ylellisyyksiä, joihin olemme tottuneet. Miettikää!
Osa-aikatyö on hyvä ratkaisu, jos siihen on varaa. Moni ei ymmärrä ajatella että osa-aikatyö tarkoittaa selvästi pienempää eläkettä, ellei ole erittäin hyväpalkkaista se osa-aikatyönsä.
Huomattavan pieni eläke taas on ongelma, jos ei ole muutoin onnistunut kerryttämään varallisuutta kuten velatonta asuntoa tai perimään omaisuutta. Koska eläkeiässä alkaa monella olemaan vaivoja, joihin hankittavat lääkkeet voi tulla hyvin kalliiksi. Nytkin monet, esimerkiksi pitkään lapsia kotona hoitamassa olleet ovat hyvin pienellä eläkkeellä kituuttavia ja isot summat menee lääkkeisiin ja sairauskustannuksiin. Jos siihen päälle on maksettavana vuokrat niin hyvin ahtaalla elämässä on.
Tietenkin jos siihen on valmis eikä näe sitä huonona asiana vaan kohtuullisena hintana vapaammalle elämälle niin sitten se on hyvä ratkaisu! Ei kuitenkaan kannata mainostaa tuota ratkaisuna muistuttamatta sen huonoista puolista.
Nimenomaan se omistusasunnossa asuminen koituu monen eläkeläisen ongelmaksi, kun lääkekulut kasvavat. Omaisuudettomat vanhukset saavat toimeentulotuesta lääkekulunsa, jos eläke on toimeentulotuen perusosan suuruinen tai pienempi. Myös vuokrakulut huomioidaan. Mutta omassa asunnossa asuva pienituloinen eläkeläinen ei voi saada toimeentulotukea kuin tilapäisesti, mikäli halvempi asumismuoto kunnasta löytyy. Oletetaan, että omaisuus realisoidaan ensin, mikä aivan oikein onkin. Ja sen jälkeen lääkkeet ostetaankin asunnon myynnistä saaduilla varoilla.
Moni eläkeläinen asuu arvonsa menettäneillä alueilla, joissa asunnot eivät käy kaupaksi. Tällöin asunto vanhuuden turvana on kyseenalainen, mutta toisaalta sellaisessa tilanteessa ei Kela ehkä edellytä muuttoa pois toimeentulotuen myöntämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennyjo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Ulkomailla on halvempaa.
Hanttihommia enemmän kuin suomessa,Espanjaan kalatehtaalle seuraavaksi Ausseihin 6kk baariin tai keräämään viinirypäleitä.
Palkka ausseissa hyvä noin 20e tunti työ kuin työ.Tämä oli ehkä ketjun hulvattomin viesti. Ensin haaveillaan vapaasta elämästä ilman työntekoa kun töissä elämä valuu muka hukkaan.
Sitten ratkaisuksi mietitään ulkomaille menoa töihin, vieläpä niihin hommiin mistä saa elämälle merkitystä kaikkein vähiten, eli hanttihommiin johonkin kalatehtaalle. Kaikkea sitä.
Oikeasti et nää mitään eroa siinä, että koko elämänsä tekee Suomessa 8-16 työtä, ja siinä että reissuilla aina muutaman kuukauden saadakseen rahaa tekee erilaisia töitä?
En näe. Se on silti työntekoa yhtälailla ja elämä on yhtälailla riippuvaista työstä. Suomessakin voi elää noin, ei ole tarve lähteä maailman toiselle puolen. Suomessa on paljon töitä jotka ovat esimerkiksi säästä riippuvaisia, jolloin moni tekee vaikkapa talvn töitä ja lomailee sitten kesäajan puolisen vuotta.
Silti yhtäkaikki, olet työssäkäyvä, eikä elämä olekaan sitä helppoa makoilua aina vaan. Tuon mallin heikko puoli on jatkuva työnetsiminen, riippuvuus siitä että se seuraava työpätkä löytyy jostain. Jos ei, oletkin yhtäkkiä varsinkin siellä ulkomailla hyvinkin rahaton ja elämä kappas kummaa rajoittuu merkittävästi. Työteko on se joka tuo vapautta, ei makoilu laakereillaan huolettomana.
”Ei tarvi lähteä toisella puolelle maailmaa” jep mutta arvaa mitä? Toiset meistä HALUAA LÄHTEÄ. HALUAA nähdä maailmaa, HALUAA kokeilla erilaisia juttuja. Mietipä sitä.
Mutku mä HALUUN!! Mulle kaikki! Mä HALUAN ja v#tut muista.
KAIKKI TÄNNE HETI!!En mieti! 😡
Miten se on sinulta pois jos minä haluan muuttaa ulkomaille?? Ja pitäisikö minun luopua haaveistani koska se on sinulta (??) jotenkin pois? Luovu sinä omistasi ja anna vaikka rahasi mulle! Vai oletko itsekäs minä minä tyyppi?
Lakkaa haluamasta ja MUUTA! Sitten kaikki ovat onnellisia.
Jos kaikki " pakkaisivat rinkkansa ja valaistuisivat", miten kävisi tämän infrastruktuurin - eläkkeiden maksun, sairaanhoidon, koulutuksen?
Itse töissä koska haluan tällä hetkellä parempaa elintasoa. Mutta ei se minua liikuta tai ole minulta pois jos joku haluaa käyttää elämänsä muuhun, mielestäni hieno juttu. Itse kun tyytyväinen omaan tilanteeseeni niin mitä väliä sillä miten muut elämäänsä elää. Minulla asiat hyvin, downshiftaajalla asiat hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.
Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?
Ehkä yhteiskuntajärjestelmä muuttuisi jos kaikki todellakin ”pakkaisivat rinkkansa” - noin symbolisesti. Sinuun aivopesu on tehonnut hyvin, tosi moni nykyään on lopen kyllästynyt tähän kaikken. Markkinatalouteen, lisääntymiseen, ysinperheisiin, pinnallisuuteen ja materialismiin.
En ole tullut aivopestyksi millään tavalla, vaan ihan maalaisjärjellä ajatellen ei voi olla olemassa ihmiskuntaa, jossa ei jouduttaisi tekemään työtä sen eteen, että on asunto ja ruokaa.
Kerro nyt kuitenkin, missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta. Jokin konkreettinen esimerkki olisi tervetullut. Voit myös kuvailla jonkin kuvitteellisen yhteiskunnan, jossa ei enää tehdä työtä - miten alkutuotanto toimii ja miten infra pysyy pystyssä.
Rinkkareissullasi kaipaisit suojaa, ruokaa ja lääketieteen apuakin ennen pitkää. Niitä tuottavat työtä tekevät ihmiset. Minkähän alan asiantuntijatehtävissä sinä oikein olet, kun et tätä ymmärrä (jos siis olet ap)?
Voit toki kitistä ihan omalta kannaltasi kriisiäsi ja sitä, että haluaisit lomailla loppuikäsi - minä ja hyvin moni muukin haluaisi tehdä niin, mutta hahmottaa kuitenkin sen mahdottomuuden. Voit kuitenkin aivan hyvin sanoutua irti ydinperheestä, pinnallisuudesta ja materialismista, mutta yhteiskuntajärjestelmästä ja työnteon välttämättömyydestä sinun ei kannata kitistä, koska et taatusti ole yksin pärjäävä askeetikko.
En arvostele sinua ollenkaan, jos vain olet rehellinen ja sanot suoraan sen, että haluat viettää loppuikäsi muiden ihmisten kustannuksella. Siitähän tässä on kysymys, vai mitä?
Sinä olet markkinatalouden aivopesemä. Oma kasvima, jokamiehenoikeudet ja kalastus antaa mulle leivän pöytään. Suomen luonto on täynnä lääkkeitä ja ravitsevia kasveja, joita vanhat kansat ovat käyttäneet vuosikausia.
Milläs laitteella kirjoittelet tänne? Saatko senkin Suomen luonnosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sijoituksia mistä tienaan noin 1000€ kuukaudessa käteen. Tämä riittää minulle. Asun maassa missä elinkustannukset ovat 50% Suomen kustannuksesta. En tule enää työskentelemään koko loppu elämäni aikana. Ikää 40 vuotta. Tämä riittää minulle hienosti. Miksi hajottaisin itseni fyysisesti että henkisesti työn teolla? Nykyään syön hyvin, kuntoilen, meditoin, joogaan ja teen vain mukavia asioita.
Tämä tarkoittaa, että sinulla olisi noin 250000+ euroa sijoituksissa. Hieno asia juu, pyrin siihen itsekin, mutta varsin hankala toteuttaa kovin paljoa ennen eläkeikää jos nollasta lähtee ja sijoittaa ihan keskituloisen palkasta vain.
No hyvin on sijoitettu, jos neljäkymppisenä tietää, että sijoitukset tuottavat lopunelämää tuon noin 1000 euroa kuussa, varsinkin, kun näköjään tietää elinaikansa pituudenkin. Ei muuten kerry myöskään työeläkettä hirveän paloa, jos jo tuossa iässä on heittäytynyt vapaaherraksi.
No, työeläke kertyy muutenkin aivan mitättömän vähän, sitä ei kannata minään kriteerinä pitää työssäkäynnille. Jos saa noin 1000e kuukaudessa nettona ja takuueläkkeen, mikäs siinä ollessa.
Ja mitä tulee eliniän pituuteen, sillä ei ole väliä, jos ei pääomalla elä. Sijoituksia voi aina vaihtaa sellaisiin, mitkä tuottavat.
No kertyyhän sitä mitättömän vähän, jos niitä työeläkkeitä ei maksa. Minulla on työeläke eläkeiässä 3400.-/kk, mielestäni tuo on ihan hyväkin kertymä, joten pidän sitä juurikin erittäin hyvänä kriteerinä.
Toisekseen, huvittaa nämä, jotka kirjoittavat haaveistaan totena.
Joidenkin mukaan tulevaisuudessa ei ole eläkkeitä, koska ei ole niiden maksajiakaan. Huvittaako tämä ajatus sinua yhtä paljon?
Noudattakaa vain kaavaa, että tehdään työt ensin, sitten eletään, työ ei tekemällä lopu, jos et ikinä päätä, että nyt teen sen ja sen matkan tai hanki lapsia, huomaat, että olet orjallisesti kulkenut töissä ja todennäköisesti toistellut itsellesi, että nyt on taas työpäivä, kesästä talveen, sillä aikaa kun muut reissaavat ja viettävät aikaa perheen kanssa.
Onhan usein toki työkin, mutta ei siihen saa koko elämää kulumaan ellei niim halua,
eläkkeellä on sitten turha miettiä, kun ei jaksa kävellä samalla tavoin ettei matkannut ja joutuu eläkeryhmien matkoille, kun nuorena voi valita omatoimimatkat, kun pää vielä toimii.
Vaikka kuinka pingottaisit päässäsi, että työ ja työ, niin ei sitä kuule kukaan muu kuin sinä.
Kukaan muu ei ajattele kuinka tärkeä olet työllesi. Todennäköisesti pakenet jotain muuta, et halua viettää aikaa perheesi kanssa, et tehdä extempore retkiä, ajattelet aina vain seuraavaa työpäivää ja todennäköisesti olet kuitenkin valmis kilistämään kuppia vaikka työpäivä vaanii jo ovella.
Eläkkelläkin joku muisti vain työpaikan tarjoamat ilmaiset lounaat, aika säälittävää, mitä muistoja jäi käsiin koko siihen astisesta elämästä, ilmainen lounas...