Koko elämä valuu hukkaan työssä

Vierailija kirjoitti:

Itse töissä koska haluan tällä hetkellä parempaa elintasoa. Mutta ei se minua liikuta tai ole minulta pois jos joku haluaa käyttää elämänsä muuhun, mielestäni hieno juttu. Itse kun tyytyväinen omaan tilanteeseeni niin mitä väliä sillä miten muut elämäänsä elää. Minulla asiat hyvin, downshiftaajalla asiat hyvin.  

Minua kyllä liikuttaa, jos downshiftaaja heittäytyy yhteiskunnan elätiksi. Me muut teemme töitä, ja toiset elävät siivillä.

Eri asia, jos ei nosta lainkaan tukia, vaan kustantaa elämisensä itse. Sitä ei kukaan ole estämässä. Reppureissaajaksi saa lähteä kuka hyvänsä, tämä on vapaa maa.

Jos nyt ajatellaan ihmisen roolia täällä, niin kyllähän se aika työntäyteinen on luonnostaankin. 

Kymmeniä tuhansi vuosia ei ehkä ole istuttu toimistossa, mutta kyllä aika on aina mennyt ravinnon ja suojan varmistamiseen. 

Moni on nykyään irtaantunut siitä mikä ihminen on. Eläin muiden joukossa. Ei ne muutkaan lajit missään turistina pyöri, vaan keräävät ravintoa talvea varten jne. 

Elämän ei varsinaisesti kuulu olla kivaa. Näin se vain on. 

Minä teen viikossa kaksi 12 tuntista työpäivää ja nekin etänä mökiltä tai veneestä. Elämässä voi elää myös ilman valintoja ja tekoja, elää niin kuin valtaosa ihmisistä. Toisaalta suomessahan pystyy omasta elämästä tekemään paljonkin erilaista, se vaatii tietysti jotakin uhrauksia, mutta monessa muussa maassa tämä ei ole mahdollista. Miksi ihmisten elämä täyttyy kilpailulla statuksesta, rahasta, lasten parhaista eväistä? Kuinka tyhmiä ihmiset ovatkaan kun he luulevat onnen tulevan siitä että omistaa tai on enemmän kuin joku muu.

Tavallaan ymmärrän, tavallaan en. Saat kuitenkin hyvän toimeentulon kohtalaisella työpanoksella.

Itsellä on tilanne ettei ole koskaan vapaa-aikaa eikä kyllä rahaakaan. Työ sitoo 24/7 ja työn määrä on valtava. Töitä on 7 päivänä viikossa. Palkkatöissä saisin paremman toimeentulon vähemmällä työmäärällä. Mutta nämä on näitä valintakysymyksiä. Toisaalta minulla ei ole työaikoja eikä pomoa. Paitsi pankin kanssa ollaan naimisissa vielä kauan.

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt ajatellaan ihmisen roolia täällä, niin kyllähän se aika työntäyteinen on luonnostaankin. 

Kymmeniä tuhansi vuosia ei ehkä ole istuttu toimistossa, mutta kyllä aika on aina mennyt ravinnon ja suojan varmistamiseen. 

Moni on nykyään irtaantunut siitä mikä ihminen on. Eläin muiden joukossa. Ei ne muutkaan lajit missään turistina pyöri, vaan keräävät ravintoa talvea varten jne. 

Elämän ei varsinaisesti kuulu olla kivaa. Näin se vain on. 

Nykyään ongelma ei ole varmaankaan varsinaisesti työnteko, vaan työelämän luonnottomuus. Istutaan toimistoissa, sisätiloissa ja homeisissa rakennuksissa vuodenajasta toiseen eikä seurata yhtään luonnon kiertokulkua. Kaamosaikaan ja talvella kroppakin sanoo, että pitäisi levätä ja nukkua pidempään. Ennen kun oltiin omavaraisempia, mieli ja kroppa pysyi vireessä ja elossa touhutessa metsissä, pelloilla ja perunamailla. Toki sekin on rankkaa, mutta se on tutkimusten mukaan myös paljon terveellisempää kuin istua päivät pitkät toimistossa jumiuttamassa niskoja ja päänsäryssä. Nykyään elämä täyttyy yhä enemmän materiasta ja tyhjyydestä. Ihminen pärjäisi vähemmälläkin työmäärällä, etenkin talvella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse töissä koska haluan tällä hetkellä parempaa elintasoa. Mutta ei se minua liikuta tai ole minulta pois jos joku haluaa käyttää elämänsä muuhun, mielestäni hieno juttu. Itse kun tyytyväinen omaan tilanteeseeni niin mitä väliä sillä miten muut elämäänsä elää. Minulla asiat hyvin, downshiftaajalla asiat hyvin.  

Minua kyllä liikuttaa, jos downshiftaaja heittäytyy yhteiskunnan elätiksi. Me muut teemme töitä, ja toiset elävät siivillä.

Eri asia, jos ei nosta lainkaan tukia, vaan kustantaa elämisensä itse. Sitä ei kukaan ole estämässä. Reppureissaajaksi saa lähteä kuka hyvänsä, tämäon vapaa maa.

Minua taas ei. Töitä ei kuitenkaan riitä kaikille, etenkin automatisaation lisääntyessä. Se on yksinkertaisesti mahdottomuus tässä talousjärjestelmässä, että olisi täystyöllisyys. Ottajia kyllä varmasti riittää sinunkin paikallesi. Toki itsekin arvostan enemmän niitä, jotka downshiftaavat ilman tukia, mutta mä ajattelen myös, että jos on tyytyväinen työpaikkaansa (kuten minä), ei tarvitse olla katkera toisille. 

Ammatinvalinta kysymys.

Huomenna taas yövuoroon ja omia juttuja puuhaileen. 

Ehkä jotain kivaa purtavaa talon kaapista, joku leffa ja muutaman tunnin unet.

Sitten kotiin nauttimaan ansaitusta palkasta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.

Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?

Ehkä yhteiskuntajärjestelmä muuttuisi jos kaikki todellakin ”pakkaisivat rinkkansa” - noin symbolisesti. Sinuun aivopesu on tehonnut hyvin, tosi moni nykyään on lopen kyllästynyt tähän kaikken. Markkinatalouteen, lisääntymiseen, ysinperheisiin, pinnallisuuteen ja materialismiin.

En ole tullut aivopestyksi millään tavalla, vaan ihan maalaisjärjellä ajatellen ei voi olla olemassa ihmiskuntaa, jossa ei jouduttaisi tekemään työtä sen eteen, että on asunto ja ruokaa.

Kerro nyt kuitenkin, missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta. Jokin konkreettinen esimerkki olisi tervetullut. Voit myös kuvailla jonkin kuvitteellisen yhteiskunnan, jossa ei enää tehdä työtä - miten alkutuotanto toimii ja miten infra pysyy pystyssä.

Rinkkareissullasi kaipaisit suojaa, ruokaa ja lääketieteen apuakin ennen pitkää. Niitä tuottavat työtä tekevät ihmiset. Minkähän alan asiantuntijatehtävissä sinä oikein olet, kun et tätä ymmärrä (jos siis olet ap)?

Voit toki kitistä ihan omalta kannaltasi kriisiäsi ja sitä, että haluaisit lomailla loppuikäsi - minä ja hyvin moni muukin haluaisi tehdä niin, mutta hahmottaa kuitenkin sen mahdottomuuden. Voit kuitenkin aivan hyvin sanoutua irti ydinperheestä, pinnallisuudesta ja materialismista, mutta yhteiskuntajärjestelmästä ja työnteon välttämättömyydestä sinun ei kannata kitistä, koska et taatusti ole yksin pärjäävä askeetikko.

En arvostele sinua ollenkaan, jos vain olet rehellinen ja sanot suoraan sen, että haluat viettää loppuikäsi muiden ihmisten kustannuksella. Siitähän tässä on kysymys, vai mitä?

Sinä olet markkinatalouden aivopesemä. Oma kasvima, jokamiehenoikeudet ja kalastus antaa mulle leivän pöytään. Suomen luonto on täynnä lääkkeitä ja ravitsevia kasveja, joita vanhat kansat ovat käyttäneet vuosikausia.

Etpä sinä ressukka kirjoittelisi sieltä metsästä keskustelufoorumille ilman markkinatalouden hedelmiä.

Enköhän ole jo antanut aiemmin tarpeeksi markkinataloudelle aiemmin palkkatyötä tehdessä. Säästäminen on hyvä taito.

Jotkut antavat osansa pitkän ajan kuluessa ja jotkut lyhyemmän. Olet siis osasi hoitanut ja nyt olet eläkkeellä. Omavarainen et melko varmasti ole - vaihdat edelleen rahaa ruokaan, moderneihin lääkkeisiin ja infraan.

En ole eläkkeellä. En ole myöskään sanonut olevani täysin omavarainen, vaan minulla on säästöjä ja sijoituksia. Lisäksi vaihdan vanhoja tavaroita ruokaan.

Siinäpä varsinainen markkinatalouden vieroksuja sijoituksineen.

Valitettavasti nykyään on hyvin hankalaa olla erossa markkinataloudesta, koska meidän koko systeemimme siihen perustuu. Joko on palkkatyön orja ikuisesti tai yrittää vähentää työntekoa säästämällä palkkatyöstä rahojaan tulevaisuuteen. Pakko oli tehdä jotakin kompromisseja aikanaan, jos haluaa elää tavoittelemaansa elämää, minä tein pieniä sijoituksia. Vai yhteiskunnan elätiksikö minun pitäisi heittäytyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä eläisit siellä reissussa rinkkasi kanssa? Ihminen on aina joutunut tekemään työtä ruokansa eteen, mutta viime aikoina some on levittänyt harhakäsitystä siitä, että ihminen on maapallolla pitääkseen hauskaa joutumatta tekemään mitään elättääkseen itsensä.

Missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta?

Ehkä yhteiskuntajärjestelmä muuttuisi jos kaikki todellakin ”pakkaisivat rinkkansa” - noin symbolisesti. Sinuun aivopesu on tehonnut hyvin, tosi moni nykyään on lopen kyllästynyt tähän kaikken. Markkinatalouteen, lisääntymiseen, ysinperheisiin, pinnallisuuteen ja materialismiin.

En ole tullut aivopestyksi millään tavalla, vaan ihan maalaisjärjellä ajatellen ei voi olla olemassa ihmiskuntaa, jossa ei jouduttaisi tekemään työtä sen eteen, että on asunto ja ruokaa.

Kerro nyt kuitenkin, missä yhteiskuntajärjestelmässä ei työskennellä suurinta osaa ajasta. Jokin konkreettinen esimerkki olisi tervetullut. Voit myös kuvailla jonkin kuvitteellisen yhteiskunnan, jossa ei enää tehdä työtä - miten alkutuotanto toimii ja miten infra pysyy pystyssä.

Rinkkareissullasi kaipaisit suojaa, ruokaa ja lääketieteen apuakin ennen pitkää. Niitä tuottavat työtä tekevät ihmiset. Minkähän alan asiantuntijatehtävissä sinä oikein olet, kun et tätä ymmärrä (jos siis olet ap)?

Voit toki kitistä ihan omalta kannaltasi kriisiäsi ja sitä, että haluaisit lomailla loppuikäsi - minä ja hyvin moni muukin haluaisi tehdä niin, mutta hahmottaa kuitenkin sen mahdottomuuden. Voit kuitenkin aivan hyvin sanoutua irti ydinperheestä, pinnallisuudesta ja materialismista, mutta yhteiskuntajärjestelmästä ja työnteon välttämättömyydestä sinun ei kannata kitistä, koska et taatusti ole yksin pärjäävä askeetikko.

En arvostele sinua ollenkaan, jos vain olet rehellinen ja sanot suoraan sen, että haluat viettää loppuikäsi muiden ihmisten kustannuksella. Siitähän tässä on kysymys, vai mitä?

Sinä olet markkinatalouden aivopesemä. Oma kasvima, jokamiehenoikeudet ja kalastus antaa mulle leivän pöytään. Suomen luonto on täynnä lääkkeitä ja ravitsevia kasveja, joita vanhat kansat ovat käyttäneet vuosikausia.

Milläs laitteella kirjoittelet tänne? Saatko senkin Suomen luonnosta?

Olen vanhempien luona kylässä, heillä on tietokone. :) 

Ymmärrän ap.n pointin. Nelikymppisenä sen tajuaa jo, että elämä on lyhyt ja lähtö voi tulla milloin tahansa. Maailma on suuri ja täynnä ihmeellisyyksiä. Mutta oma elämä kulkee täysin työn rytmissä, joka tuo elannon, mutta ei muuta. Tässäkö tämä siis oli?

Toisille riittää perusarki, toiset haluavat nähdä ja kokea. Mutta kun on rahaa, ei ole aikaa. Ja kun on aikaa, ei ole rahaa, elämän paradoksi.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sijoituksia mistä tienaan noin 1000€ kuukaudessa käteen.  Tämä riittää minulle. Asun maassa missä elinkustannukset ovat 50% Suomen kustannuksesta. En tule enää työskentelemään koko loppu elämäni aikana. Ikää 40 vuotta. Tämä riittää minulle hienosti. Miksi hajottaisin itseni fyysisesti että henkisesti työn teolla? Nykyään syön hyvin, kuntoilen, meditoin, joogaan ja teen vain mukavia asioita. 

Miten voi saada sijoituksista 1000€ /kk kun kurssit laskevat koko ajan? Eli trolli olet. Lisäksi jos sijoittaa osakkeisiin tukee käytännössä maapallon saastuttamista massasukupuuttoa ja ilmastonmuutosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt ajatellaan ihmisen roolia täällä, niin kyllähän se aika työntäyteinen on luonnostaankin. 

Kymmeniä tuhansi vuosia ei ehkä ole istuttu toimistossa, mutta kyllä aika on aina mennyt ravinnon ja suojan varmistamiseen. 

Moni on nykyään irtaantunut siitä mikä ihminen on. Eläin muiden joukossa. Ei ne muutkaan lajit missään turistina pyöri, vaan keräävät ravintoa talvea varten jne. 

Elämän ei varsinaisesti kuulu olla kivaa. Näin se vain on. 

Nykyään ongelma ei ole varmaankaan varsinaisesti työnteko, vaan työelämän luonnottomuus. Istutaan toimistoissa, sisätiloissa ja homeisissa rakennuksissa vuodenajasta toiseen eikä seurata yhtään luonnon kiertokulkua. Kaamosaikaan ja talvella kroppakin sanoo, että pitäisi levätä ja nukkua pidempään. Ennen kun oltiin omavaraisempia, mieli ja kroppa pysyi vireessä ja elossa touhutessa metsissä, pelloilla ja perunamailla. Toki sekin on rankkaa, mutta se on tutkimusten mukaan myös paljon terveellisempää kuin istua päivät pitkät toimistossa jumiuttamassa niskoja ja päänsäryssä. Nykyään elämä täyttyy yhä enemmän materiasta ja tyhjyydestä. Ihminen pärjäisi vähemmälläkin työmäärällä, etenkin talvella.

Eipäs. Ne istuvat jotka ovat valinneet tälläiseen työhön hakeutuneet ja osa on kouluttautunutkin. Et voi väittää etteikö sinullekkin olisi ollut erilaisia vaihtoehtoja, mutta valinnoistasi johtuen olet siinä missä olet. Vastuu omasta elämästä ja valitus veks, näin olet onnellisempi.

Aika ankea ajatusmaailma tuolla aiemmin, että elämän ei kuuluksan olla kivaa.

Sitä piti sanomani, että jotkut täälläkin ihmettelee, että miten kummassa 7,5-8 tunnin päivittäinen työaika on muka paljon ja että kyllä sellainen pitää jaksaa. Mutta kun se ei riitä monessa paikassa! Pitää tehdä (palkattomia) ylitöitä, lounastauko voi olla pitkä ja palkaton väli töiden lomassa, töihin kulkemiseen menee aikaa, valmistautuminen työpäivään ottaa oman osansa, työvaatteiden huoltokin pitää tehdä, ehkä töihin tarvittava auto huoltaa, pitää miettiä eväitä mukaan ja joskus on työajan ulkopuolista toimintaa, joihin saattaa olla painetta osallistua ja etenkin, jos on uudessa työssä jne...eli helposti elämä pyörii vaan työn ympärillä ja siihen liittyvässä oheistoiminnassa, joten aika kurjaahan se on olla kiinni töissä ja oheistoiminnassa jopa 10-12 h per arkipäivä. Kyllä se vaan alkaa jossain vaiheessa nakertaa ihmistä ja pahasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt ajatellaan ihmisen roolia täällä, niin kyllähän se aika työntäyteinen on luonnostaankin. 

Kymmeniä tuhansi vuosia ei ehkä ole istuttu toimistossa, mutta kyllä aika on aina mennyt ravinnon ja suojan varmistamiseen. 

Moni on nykyään irtaantunut siitä mikä ihminen on. Eläin muiden joukossa. Ei ne muutkaan lajit missään turistina pyöri, vaan keräävät ravintoa talvea varten jne. 

Elämän ei varsinaisesti kuulu olla kivaa. Näin se vain on. 

Nykyään ongelma ei ole varmaankaan varsinaisesti työnteko, vaan työelämän luonnottomuus. Istutaan toimistoissa, sisätiloissa ja homeisissa rakennuksissa vuodenajasta toiseen eikä seurata yhtään luonnon kiertokulkua. Kaamosaikaan ja talvella kroppakin sanoo, että pitäisi levätä ja nukkua pidempään. Ennen kun oltiin omavaraisempia, mieli ja kroppa pysyi vireessä ja elossa touhutessa metsissä, pelloilla ja perunamailla. Toki sekin on rankkaa, mutta se on tutkimusten mukaan myös paljon terveellisempää kuin istua päivät pitkät toimistossa jumiuttamassa niskoja ja päänsäryssä. Nykyään elämä täyttyy yhä enemmän materiasta ja tyhjyydestä. Ihminen pärjäisi vähemmälläkin työmäärällä, etenkin talvella.

Eipäs. Ne istuvat jotka ovat valinneet tälläiseen työhön hakeutuneet ja osa on kouluttautunutkin. Et voi väittää etteikö sinullekkin olisi ollut erilaisia vaihtoehtoja, mutta valinnoistasi johtuen olet siinä missä olet. Vastuu omasta elämästä ja valitus veks, näin olet onnellisempi.

En ole puhunut omista valinnoista mitään, kerroin vaan yleisesti, miten työelämä on nykyään erilaista kuin joskus aikoinaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap.n pointin. Nelikymppisenä sen tajuaa jo, että elämä on lyhyt ja lähtö voi tulla milloin tahansa. Maailma on suuri ja täynnä ihmeellisyyksiä. Mutta oma elämä kulkee täysin työn rytmissä, joka tuo elannon, mutta ei muuta. Tässäkö tämä siis oli?

Toisille riittää perusarki, toiset haluavat nähdä ja kokea. Mutta kun on rahaa, ei ole aikaa. Ja kun on aikaa, ei ole rahaa, elämän paradoksi.

Mitä sinä selitätä?!? Miksi ei ole aikaa, mihin se aika katoaa? Jos se katoaa työntekoon, sitten vois säästää ja pitää lomaa. Lopettakaa nyt hyvät ihmiset nuo selitykset ja tehkää ja menkää. On aivan turha syyttää yhteiskuntaa omasta saamattomuudesta. Toisille riittää perusarki koska he osaavat nauttia pienistäkin asioista. Kannattaisiko sinunkin opetella ja kokea kuinka palkitsevaa se voi ollakkaan. Kyllä se aina valittamisen voittaa.

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se on, elämä on vain työntekoa ja nukkumista. Eletään sitten eläkkeellä.

Eläkeikä nousee kansan eliniän pidetessä, jos nyt nykyistä järjestelmää edes silloin on nykyisellä syntyvyydellä. Aika kaposeksi se eläminen ja maailman kattelu jää 70+ vuoden iässä.

Suomessa jäädään Pohjoismaista sairaimpina eläkkeelle ja lisäksi terveiden vuosien määrä eläkkeellä jää vähäisimmäksi. Tilastojenkaan valossa eläkeiän siunauksellisuuteen ei kannata tuudittautua.

Suomalaiset taitavat olla ainoa universumin kansa, jonka parissa jo kolmekymppiset haikailevat eläkeiästä (myös osteoporoosista, rypyistä, kaihi- ja lonkkaleikkauksista?). Kertoo aika paljon yhteiskunnasta ja työelämästä...

Tiedän yhden papin joka jäi eläkkeelle ja hetimiten kuoli.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap.n pointin. Nelikymppisenä sen tajuaa jo, että elämä on lyhyt ja lähtö voi tulla milloin tahansa. Maailma on suuri ja täynnä ihmeellisyyksiä. Mutta oma elämä kulkee täysin työn rytmissä, joka tuo elannon, mutta ei muuta. Tässäkö tämä siis oli?

Toisille riittää perusarki, toiset haluavat nähdä ja kokea. Mutta kun on rahaa, ei ole aikaa. Ja kun on aikaa, ei ole rahaa, elämän paradoksi.

Minusta ne nelikymppisenä heräävät ovat a. miettineet nuorena vähemmän elämää, b. olleet onnekkaita päästyään työelämään niin sisälle, että ovat ehtineet leipääntyä. Itse haahuilin nuorempana paljon, ja laman keskelle valmistuttuani kesti ikuisuuden, että pääsin vakityöhön suunnilleen haluamalleni alalle. Olen downshiftannut ihan tarpeeksi, ja nautin keski-iässä, kun palkka tulee tilille joka kuukausi, eikä raha ole este asioiden tekemiselle. Koen olevani aika vapaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä teen viikossa kaksi 12 tuntista työpäivää ja nekin etänä mökiltä tai veneestä. Elämässä voi elää myös ilman valintoja ja tekoja, elää niin kuin valtaosa ihmisistä. Toisaalta suomessahan pystyy omasta elämästä tekemään paljonkin erilaista, se vaatii tietysti jotakin uhrauksia, mutta monessa muussa maassa tämä ei ole mahdollista. Miksi ihmisten elämä täyttyy kilpailulla statuksesta, rahasta, lasten parhaista eväistä? Kuinka tyhmiä ihmiset ovatkaan kun he luulevat onnen tulevan siitä että omistaa tai on enemmän kuin joku muu.

Tuo sun viimeinen lauseesi olisi ollut ehkä himpun verran vakuuttavampi, jos et olisi kehunut ensin omistavasi mökin ja veneen.

Neljänkympin kriisi. Minulla on pakkaan rinkkani ja häivyn olo joka ikinen päivä. Sillä erotuksella että minulle se olisi mahdollista jos ei olisi lasta. Olen eläkkeellä joten vakaat tulot on olen missä päin maailmaa tahansa.