Lue keskustelun säännöt.
Miksi fiksut ihmiset jäävät tyhmiin töihin? Käytännön suorittavat työt, asiakaspalvelutyöt,...
08.06.2019 |
Miksi fiksut ihmiset jäävät tyhmiin töihin? Ja en nyt tarkoita sitä että joku työtön humanistimaisteri joutuu siivoojaksi, koska eihän sille mitään mahda jos muita vaihtoehtoja ei ole. Mutta monilla on vaihtoehtoja ja silti jumiutuvat. En nyt puhu palkasta vaan siitä että työ ja elämä pysyisi merkityksellisenä ja mielenkiintoisena jos tekisi jotain uutta, jotain muuta, ei vain samaa vanhaa.
Esim. lääkärit. Terveyskeskuslääkärin ja työterveyslääkärin yms työthän on joutavaa asiakaspalvelua. Pitää tavata asiakas, kuunnella sen huolia, keksiä sille jokin ratkaisu, täyttää tiedot tietokoneelle. Eikö tuo käy todella tylsäksi? Miksi lääkärit eivät tahdo kehittyä, oppia lisää, edetä? Jatkaisivat sairaaloiden hallintoon tai lääkefirmojen tutkijoiksi tai yliopistojen professoreiksi tai poliitikkojen neuvonantajiksi tai menisivät kehitysmaihin viemään tietotaitoaan maailmalle, tms.
Samoin monet muut yliopiston käyneet. Hammaslääkärit, eläinlääkärit, opettajat,... silkkaa käytännön suorittavaa työtä ja asiakaspalvelutyötä. Todella puuduttavaa ja aivotonta. Yliopiston jälkeen työ on silkkaa jumiutumista. Miten he kestävät sitä niin pitkään? Eivätkö he kaipaa elämältään ja työltään mitään muuta? Heille riittää se että työstä saa palkkaa, muuta he eivät työltä toivo? He tottuvat siihen samaan vanhaan rutiiniin eikä heille ikinä tule mieleen että jotain muutakin voisi olla? Vai?
Kommentit (64)
Rutiini ja varma pakka on ihan kiva juttu. Siksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin kategoriaan kuuluu mielestäsi ihminen, joka kirjoittaa tyhjää tarinaa päivät ja illat ainoastaan vauvasivustolla. Mikä on mielestäsi sopiva kategoria?
Mitä fiksumpi ihminen sitä paremmin ymmärtää ettei töihin kannata panostaa liikaa eikä töiltä kannata toivoa liikaa. Parempi etsiä elämänsisältö jostain muualta.
Ap siis toivoo, että hänen elämänsä perustarpeista huolehtisivat mahdollisimman tyhmät ihmiset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkään en ymmärrä miksi joku opiskelee vuosikausia saadakseen sen jälkeen päivät pitkät tuijotella vaikkapa ihmisten alapäähän. Lääkärin työ kyllä kelpaisi mutta pitäisi valita sopiva erikoistuminen.
Tälläisiä mielipiteitä laukoo kermapyllyt, joille asumiset ym perusasiat on aina automaattisesti joku muu valmiiksi pedannut. Ja eläkkeen sijaan tulossa hulppea perintö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikille ei riitä niitä huippuvirkoja. Kaikki eivät myöskään halua niihin. Moni haluaa työn jossa vähempikin riittäisi. Tosin nykyään vaikea löytää, kun suoritustöissäkin vaatimukset menneet yli äyräiden. Toimeentulo on tärkeä ja se että jää myös vapaa-aikaa. Monilla kiinnostuksen kohteita myös työn ulkopuolella ja vaatimattomampi työ jättää energiaa myös niihin. Tai sen pitäisi jättää, mitä ei nykyään enää tunnu tapahtuvan.
Koska niistä tyhmistä töistä ei tule stressiä, ne eivät koskaan tule vapaa-ajalle, ja ennen kaikkea siksi, että niistö on helppo saada vapaata ja lyhentää työaikaa. Pääomatuloja on, mutta ihan vielä ei pärjää pelkästään niillä, joten osa-aikatyhmäduunilla tekee tarvittavat lisätulot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos itse on elämäänsä tyytyväinen, miksi pitäisi havitella "jotain suurta"? Eikö tyytyväisyys ja seesteisyys elämässä ole kaikista tärkeintä? Minulle ainakin on! Teen osa-aikatyötä, palkalla pärjään. Ei ehkä juurikaan mitään ylimääräistä ole, mutta olen tyytyväinen. Arvostan vapaa-aikaa ja olen näin onnellinen. Minulla on kaikki hyvin. Olen tyytyväinen elämääni ja koen, että se on kaikkein tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä fiksumpi ihminen sitä paremmin ymmärtää ettei töihin kannata panostaa liikaa eikä töiltä kannata toivoa liikaa. Parempi etsiä elämänsisältö jostain muualta.
Mullakin on suorastaan sairaalloinen merkityksentunteen tarve ja yhtä sairaalloinen tarve käyttää aivojani. Sen olen huomannut että työelämässä näitä tarpeita ei voi täyttää. Pitää etsiä parempaa työelämän ulkopuolelta. Työkseni ajan autoa, siinä ansaitsee rahaa, mikäs siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi monet fiksut ihmiset uhraavat elämänsä työlle? Ollaan muka innostuneita ja omistautuneita, kunnes burnout iskee. Vanhana harmitellaan kun aika meni töissä eikä perheen kanssa ja nyt on etäiset välit. Moni saa sydärin heti eläkkeelle päästessä.
Ap, pystyn vastaamaan tyhjentävästi vain jos tiedän mikä on kysyjän tausta. Joten kertoisitko ystävällisesti perusasiat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitääkö työtä tehdä äärirajoilla? Kuten monet nykyään tekevät?
Tuttava on amk-opettaja ja ihmettelen suuresti kuinka hän jatkuvasti puhuu työstään ja ”valittaa”. Mietin, että taitaa olla väärällä alalla jos noin koville ottaa.
Elämän sisältö voi olla jossakin muualla kuin töissä.
Hei, äänessä lellilapsi, jonka isi raataa täyttääkseen aikuisten lasten elintaso- ja elämän mielekkyys vaatimukset. Mummot on taas sitä varten, että niiltä neuvotellaan ennakkoperintöä ja samalla naureskellaan niiden noloa tarjousten metsästämistä.
Nuo on vanhanaikaisen ikihumanistin ajatuksia. Ei ole enää muotia olla ikihumanisti, alkaa olla aina vain vaikeampaa olla sellainen. Tieteen arvostus laskee aina vain. Onnellisempia ovat ihmiset jotka tottuvat yhteiskunnan tapoihin ja rutiineihin.
Et ikinä löydä mitään jos aina etsit jotain merkittävää.
Koska olen maisteri, jonka työpanosta ei muualla tarvittu. Rahaa on jostain saatava.
Vierailija kirjoitti:
Ap siis toivoo, että hänen elämänsä perustarpeista huolehtisivat mahdollisimman tyhmät ihmiset?
Tjaa. Itse en saanut sitä vaikutelmaa. Hammaslääkäreistä ainakin olen huomannut että nuoret tekevät työnsä paremmin kuin vanhat. Nuoret ovat motivoituneita, tahtovat tehdä työnsä hyvin. Vanhat ovat tympääntyneitä, tahtovat päästä kotiin. Ylipätevyys huonontaa työn laatua.
Se mikä on sinun mielestä tyhmää ei ole muiden mielestä tyhmää.