Lue keskustelun säännöt.
Miksi fiksut ihmiset jäävät tyhmiin töihin? Käytännön suorittavat työt, asiakaspalvelutyöt,...
08.06.2019 |
Miksi fiksut ihmiset jäävät tyhmiin töihin? Ja en nyt tarkoita sitä että joku työtön humanistimaisteri joutuu siivoojaksi, koska eihän sille mitään mahda jos muita vaihtoehtoja ei ole. Mutta monilla on vaihtoehtoja ja silti jumiutuvat. En nyt puhu palkasta vaan siitä että työ ja elämä pysyisi merkityksellisenä ja mielenkiintoisena jos tekisi jotain uutta, jotain muuta, ei vain samaa vanhaa.
Esim. lääkärit. Terveyskeskuslääkärin ja työterveyslääkärin yms työthän on joutavaa asiakaspalvelua. Pitää tavata asiakas, kuunnella sen huolia, keksiä sille jokin ratkaisu, täyttää tiedot tietokoneelle. Eikö tuo käy todella tylsäksi? Miksi lääkärit eivät tahdo kehittyä, oppia lisää, edetä? Jatkaisivat sairaaloiden hallintoon tai lääkefirmojen tutkijoiksi tai yliopistojen professoreiksi tai poliitikkojen neuvonantajiksi tai menisivät kehitysmaihin viemään tietotaitoaan maailmalle, tms.
Samoin monet muut yliopiston käyneet. Hammaslääkärit, eläinlääkärit, opettajat,... silkkaa käytännön suorittavaa työtä ja asiakaspalvelutyötä. Todella puuduttavaa ja aivotonta. Yliopiston jälkeen työ on silkkaa jumiutumista. Miten he kestävät sitä niin pitkään? Eivätkö he kaipaa elämältään ja työltään mitään muuta? Heille riittää se että työstä saa palkkaa, muuta he eivät työltä toivo? He tottuvat siihen samaan vanhaan rutiiniin eikä heille ikinä tule mieleen että jotain muutakin voisi olla? Vai?
Kommentit (64)
Olen neuroottisuuteen taipuvainen pilkunviilaaja ja jään hinkkaamaan hommia loputtomiin olematta koskaan tyytyväinen. Siksi löysinkin lopulta unelmatyöni ammatista, jossa asioita ei vain voi jäädä hiomaan, jossa on pakko sietää keskeneräisyyttä ja epätäydellisyyttä, ja jossa työtehtäviä ei mitenkään voi viedä kotiin. Olen siis nykyisin lähihoitaja ja mielenterveyteni on paremmalla tolalla kuin koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai tää nyt on trolli. Onhan? Siis pakko olla. Eihän noin tyhmiä ihmisiä ole.
Ehkä kaikki eivät vain ole niitä huippuälykkäitä yksilöitä. Lääkäriksikin pääsee varmasti joku äo 120, kunhan vaan on tarpeeksi ahkera lukemaan pääsykokeisiin. Tuleehan siinä perustyössäkin jatkuvasti uutta opittua, kun tulee uusia hoitosuosituksia, lääkkeitä, sairauksia... Mutta eteneminen muuten uralla voisi olla kuormittavaa, jos se vaatii paljon enemmän ahkeruutta kuin "luonnon lahjakkuuksilta". Professoreita ja huippututkijoita tulee niistä, jotka ovat huomattavasti muuta väestöä älykkäämpiä.
Odotin vähän hedelmällisempää avausta. No heitän sellaisen näkökulman, että ei se ole aina itsestä ja omista haluista kiinni. Minä voin pyrkiä eteenpäin ja ylöspäin, mutta en voi mitään sille, jos parempiin hommiin valitaankin "se epäpätevä, joka osaa päteä". Tänä päivänä työnantajat etsivät ensisijassa kylmähermoista tyyppiä, jolla on riuska kädenpuristus. Se tyyppi ei ehkä tiedä kaikkea, mutta sille voi opettaa. Se pystyy tekemään "tarpeeksi hyvää" tulosta.