Lue keskustelun säännöt.
Riita miesystävän kanssa. Mies haluaa avioehdon, jos mennään naimisiin, mutta minä en
05.06.2019 |
Miehelle kuulemma avioehdon tekeminen on ollut itsestäänselvyys jo joskus teinivuosista lähtien, eikä voi kuvitellakkaan menevänsä naimisiin ilman sitä. Mä taas en halua avioehtoa, koska mun mielestä se on epäluottamuksen osoitus toista kohtaan ja eroon valmistautumista. Avioliitossa taas luottamus toiseen on niitä kaikkein tärkeimpiin kuuluvia asioita. Mutta mies sanoi, että hän on elämänsä aikana nähnyt yhden jos toisenkin eron, sellaisillakin ihmisillä, joiden ei uskonut koskaan eroavan.
Miten saisin miehen pyörtämään päätöksensä? Joo, mies on jonkin verran varakkaammasta suvusta kuin minä ja miehellä on enemmän varallisuutta, mutta miehen rahat ei mua kiinnosta! Menen naimisiin vain rakkaudesta, en mistään muusta!
Kommentit (75)
Nolaat vain itsesi tällä.Avioehto on tätä päivää.Jos et suostu,todennäköisesti appivanhemmat rajaa perinnön kuitenkin siten,että sinulla ei ole avio-oikeutta heiltä perittyyn omaisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos et tee avioehtoa, sinulle voi käydä näin:
Miehen vanhemmilla on testamentti, joka sulkee lasten puolisoiden avio-oikeuden pois sekä perittävästä omaisuudesta että sen tuotosta.
Mies perii 500 000 e ja sillä ostetaan talo ja mökki. Mies päättää myös jättää työnsä ja ryhtyy opiskelemaan. Tuloja hanttihommista ei ole kuin 1000 e/kk, jolla hän kattaa oman elämisensä.
Sinä olet töissä ja ostat itsellesi auton, joka maksaa 20 000 e.
Tulee ero.
Jaettavana ei olekaan 520 000 e vaan ainoastaan 20 000 e, koska sinä et halunnut avioehtoa eikä miehen omaisuus ei ole avio-oikeuden piirissä.
Mies saa siis pitää kotinne ja kesämökin, sinä maksat miehelle 10 000 e, jotta voit pitää autosi.
Luultavasti et pääse miehen suvun rahoihin käsiksi.Se on tosi vaikeaa nykyisin kun testamenttiin tehdyt rajaukset on tavallisia.Appivanhemmat tekee ne varmasti,jos pullikoit avioehdon kanssa.Oman omaisuutesi ja perintösi joudut vain jakamaan kun kieltäydyt.
Vierailija kirjoitti:
Tuo "Menen naimisiin vain rakkaudesta, en mistään muusta!" oli vähän liikaa, muuten hyvä yritys.
Jos menisit naimisiin vain rakkaudesta, kirjoittaisit avioehdon. Siis jos et olisi provo.
Jep, vika lause osoitti että Porvoon rikkaimpia poikamiehiä tässä ollaan alttarille taluttamassa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan samalla tavalla vaatisin syntyneeltä lapselta dna-testin, että on varmasti oma. Eivät tuollaiset ole mikään epäluottamuslause, vaan vakuus.
Voi kunpa naiset ymmärtäisivät tämän.
Mutta ei, se on kuin paholaisen toinen tuleminen, jos mies uskaltaa vaatia dna-testiä lapsestaan. Siinä ei pitäisi olla mitään nokan koputtamista, kun naiselle on aina selvää että on oma lapsi, miehelle taas ei käytännössä koskaan ole selvää.
Ennen kuin varmistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et tee avioehtoa, sinulle voi käydä näin:
Miehen vanhemmilla on testamentti, joka sulkee lasten puolisoiden avio-oikeuden pois sekä perittävästä omaisuudesta että sen tuotosta.
Mies perii 500 000 e ja sillä ostetaan talo ja mökki. Mies päättää myös jättää työnsä ja ryhtyy opiskelemaan. Tuloja hanttihommista ei ole kuin 1000 e/kk, jolla hän kattaa oman elämisensä.
Sinä olet töissä ja ostat itsellesi auton, joka maksaa 20 000 e.
Tulee ero.
Jaettavana ei olekaan 520 000 e vaan ainoastaan 20 000 e, koska sinä et halunnut avioehtoa eikä miehen omaisuus ei ole avio-oikeuden piirissä.
Mies saa siis pitää kotinne ja kesämökin, sinä maksat miehelle 10 000 e, jotta voit pitää autosi.
Luultavasti et pääse miehen suvun rahoihin käsiksi.Se on tosi vaikeaa nykyisin kun testamenttiin tehdyt rajaukset on tavallisia.Appivanhemmat tekee ne varmasti,jos pullikoit avioehdon kanssa.Oman omaisuutesi ja perintösi joudut vain jakamaan kun kieltäydyt.
Olen perinyt molemmat vanhempani (olivat eronneet), kummankin testamentissa aviopuolisot suljettiin pois. Olen käyttänyt perintöjäni kotimme remontointiin yms molempia hyödyttäviin juttuihin eikä taatusti minun kuoltuani niitä kukaan muistele tsi vaadi mieheltäni jotsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun on täysin mahdotonta ymmärtää, miksi joku EI suostuisi avioehtoon. Jos ei ole täysin todellisuudesta vieraantunut niin tietää kyllä, että ihan täysin hyvässä aikeessa solmituista ja vakaalla pohjalla olleistakin liitoista osa päättyy eroon. Ja ihan viimeistään kuolemaan päättyy jokainen liitto. Jos syynä naimisiinmenolle on rakkaus eikä hyötyminen, niin mitä haittaa avioehdosta voisi olla?
Meillä ei avioehtoa ollut, koska nuorena kummallakaan ei ollut rahaa eikä perintöjä tulossa niin ei nähty tarpeelliseksi - kumpikaan tuskin olisi kuitenkaan vastustanut. Avioehto tehtiin myöhemmin, kun kuvioihin tuli yrittäjänä toimiminen ja miehen oli luonnollisesti turvattava yrityksen jatkuvuus myös siinä tilanteessa, että eroaisimme. Jälkikäteen ajatellen olisi ollut ihan helppoa ja järkevää tehdä se avioehto heti: ei siitä olisi mitään haittaa ollut, eikä olisi tarvinnut erikseen selvitellä asiaa vuosia myöhemmin. Mutta hoituihan se näinkin.
Ainoa asia joka kannattaa minusta muistaa, on juuri tuo lasten hankkiminen. Itse edellyttäisin, että koska meillä nyt on avioehto, niin siltä osin kuin lapsen saaminen heikentää vain minun taloudellista tilannettani, mies ns. tasoittaa puntit (eli konpensoi tulonmenetyksen ja eläkekertymän heikkenemisen siten, että kumpikin "menettää" yhtä paljon).
DNA-testin vaatimisessa on yksi olennainen ero aloitukseen verrattuna: sitä vaatiessa käytännössä todetaan, että minä enemmän tai vähemmän epäilen sinun uskollisuuttasi nyt ja näissä olosuhteissa enkä luota siihen, että puhut totta.
Avioehdon vaatiminen sanoo, että minä epäilen että jompi kumpi meistä tai jokin elämäntilanne saattaa joskus tulevaisuudessa muuttua sellaisella tavalla, että avioliiton jatkaminen ei ole enää mahdollista. Avioehtoa voi vaatia, vaikka uskoisi täysin ehdottomasti puolison haluavan naimisiin rakkaudesta eikä rahasta ja olevan rehellinen. Kukaan ei nimittäin voi luvata että mikään asia ei voi tulevaisuudessa muuttua, ei vaikka kuinka haluaisi ja olisi rehellinen.
Itse kyllä suostuisin DNA-testiin miehen pyynnöstä, mutta kyllä se myös antaisi oman viestinsä siitä, mitä mies minusta ajattelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paistaa kyllä sinun rahojen kiilto silmissä. En voisi vedota kuin lapsia mutta toisaalta lapsille voi kirjoittaa testamentin. :) Naimisiin ei siis tarvitse mennä jos näin sovitaan, oletko antanut ymmärtää että olet itsenäinen nainen. Olet valinnut väärän miehen ja mihin sitä rahaa nyt oikeasti keräät? Itse kyllä olet valmistautumassa eroon tai ainakin keräämässä itselle kiristyspisteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata miesystävien kanssa jutella tuollaisista. Anna suhteen ensin edetä.
Nimenomaan avioehdolla osoittaa menevänsä naimisiin rakkaudesta eikä rahasta. Itse en edes suostuisi naimisiin ilman avioehtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samalla tavalla vaatisin syntyneeltä lapselta dna-testin, että on varmasti oma. Eivät tuollaiset ole mikään epäluottamuslause, vaan vakuus.
Voi kunpa naiset ymmärtäisivät tämän.
Mutta ei, se on kuin paholaisen toinen tuleminen, jos mies uskaltaa vaatia dna-testiä lapsestaan. Siinä ei pitäisi olla mitään nokan koputtamista, kun naiselle on aina selvää että on oma lapsi, miehelle taas ei käytännössä koskaan ole selvää.
Ennen kuin varmistaa.
No osa tajuaa. Isyystesti on pieni vaiva mielenrauhalle. Näkyyhän se jatkossakin jos jää epäilys. Suomessa on yllättävän huono oikeusturva jos vuosien päästä selviääkin ettei lapsi ole oma.
Ap:n käsitys avioehdosta on vanhanaikainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei in huonoihin kannata lähteä. Niin ilmiselvä provo taas
Että tälläinen provo tälle päivälle.
Kyllästyitkö hokemaan sitä lompakkoloista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samalla tavalla vaatisin syntyneeltä lapselta dna-testin, että on varmasti oma. Eivät tuollaiset ole mikään epäluottamuslause, vaan vakuus.
Voi kunpa naiset ymmärtäisivät tämän.
Mutta ei, se on kuin paholaisen toinen tuleminen, jos mies uskaltaa vaatia dna-testiä lapsestaan. Siinä ei pitäisi olla mitään nokan koputtamista, kun naiselle on aina selvää että on oma lapsi, miehelle taas ei käytännössä koskaan ole selvää.
Ennen kuin varmistaa.
No osa tajuaa. Isyystesti on pieni vaiva mielenrauhalle. Näkyyhän se jatkossakin jos jää epäilys. Suomessa on yllättävän huono oikeusturva jos vuosien päästä selviääkin ettei lapsi ole oma.
Turha on naisen loukaantua, kun tilastojen valossa isä ei aina ole se isä, joka elättää.
Avioehto nimenomaan osoittaa sen, että olet menossa rakkaudesta naimisiin, etkä rahasta. Jos sinulle kerran on aivan yhdentekevää miehesi rahat, niin silloin allekirjoitat avioehdon. Tosin, jos tämä on totta eikä provo, niin miehesi pitäisi jo kieltäytymisestäsi ymmärtää, että olet hänen rahojensa perässä.
Ymmärrän miestäsi. En minäkään menisi naimisiin ilman avioehtoa. Minun omaisuuteni ja rahani ovat minun enkä niitä mahdollisessa erotilanteessa todellakaan alkaisi jakamaan.
N39
Ihan samalla tavalla vaatisin syntyneeltä lapselta dna-testin, että on varmasti oma. Eivät tuollaiset ole mikään epäluottamuslause, vaan vakuus.