Anoppi repäisi kirjan kädestäni: "KATSOKAA TÄTÄ VUODEN ÄITIÄ TÄSSÄ!!!"

Vierailija kirjoitti:

Ap katsoi perään.

Miten voi katsoa perään ja lukea samalla kirjaa?

Mitä tarkkaan ottaen tapahtui ennen anopin kohtausta?

Oltiinko Ap:n kotona vai anopin?

Näihin kysymyksiin ei ole vastauksia tullut.

Hahaa, anopit on persiistä 😂 Olen tosin itsekin sellainen, mutten koskaan puutu lasteni elämään. Ja jos joskus olen erimieltä kuin nuoret, olen sitä hiljaa mielessäni ja kaiken lisäksi yleensä miniäni tai vävyjeni puolella. Mutta ääneen en ota kantaa, olen varma, että osaavat elää elämäänsä ilman minun kivikautisia ohjeitanikin 😀 Anoppi vuosimallia -63

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap katsoi perään.

Miten voi katsoa perään ja lukea samalla kirjaa?

Mitä tarkkaan ottaen tapahtui ennen anopin kohtausta?

Oltiinko Ap:n kotona vai anopin?

Näihin kysymyksiin ei ole vastauksia tullut.

Lapset leikkii vieressä ja itse lukee kirjaa. Mikä tässä on sulle nyt liian vaikeaa?

Ihan sama missä ollaan. Homma hallussa. Peruselämää.

Tinder on nykyään kirja?

Miten hengenvaarassa?

Minä taas näin ulkoa tuvan ikkunasta kun appi runkkkaili minun pikkupöksyihin, oli oikeen asettanut ne vuoteelle, ihan kuin itse olisin maannut siinä. Hyi olokoon!

Vierailija kirjoitti:

Jätitkö lapset muiden hoidettavaksi, jotta saat rauhassa lukea jotain roskaromaania?

Mun käly tekee tällee. Menee mökillä lukemaan jonnekin mökin taakse ja antaa lastensa hyppiä laiturilla ja mennä vaikka yimasn - kai ne joku vahtii??

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap katsoi perään.

Miten voi katsoa perään ja lukea samalla kirjaa?

Mitä tarkkaan ottaen tapahtui ennen anopin kohtausta?

Oltiinko Ap:n kotona vai anopin?

Näihin kysymyksiin ei ole vastauksia tullut.

Lapset leikkii vieressä ja itse lukee kirjaa. Mikä tässä on sulle nyt liian vaikeaa?

Ihan sama missä ollaan. Homma hallussa. Peruselämää.

Ehkä sulla on ollut tämmöinen tilanne, mutta ap luki kirjaa puun alla ja lapset oli lähistöllä. Se tarkoittaa yleensä jo sitä, että rupattelu ei onnistu. Pitää korottaa ääntään ja eipä sitä kunnolla siten voi valvoakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä oli isä? Jos hän ei ollut lähettyvillä olen anopin kanssa ihan samaa mieltä. Niin lasten lasten kanssa on touhuttava, kun niitä on mennyt tekemäänkin. Arkenne on kuitenkin pikahuoltamista ja lapset antsaitsee aikaa vanhemmiltaan  ennenmän kuin sen 15 min päivässä.

Tutkimusten mukaan mikään vanhempien sukupolvi ei ole koskaan ollut lastensa kanssa niin paljon kuin nykyvanhemmat. Anoppi on itse jäänyt kotiin kälättämään muiden kotirouvien kanssa ja lapset pantu yksin ulos leikkimään.

Näin oli minun lapsuudessani. Vanhemmat eivät tosiaankaan pyrkineet olemaan lastensa kavereita. He olivat selkeästi vanhempia, emmekä me lapset halunneet heitä meidän leikkeihimme. Olimme sitä mieltä, että aikuiset eivät osaa leikkiä ja pysykööt mieluummin hyväksi havaitussa roolissaan.

Kyllä meillä ainakin leikit loppui siihen, kun äiti tai isä tuli paikalle kyttäämään, mitäs täällä tehdään. Ei todellakaan kaivattu vanhempia mukaan leikkiin. Mutta sitten vähän vanhempana, kun oltiin lautapeli-ikäisiä, oli kiva, kun äiti tuli mukaan pelaamaan (jännempää, kun oli enemmän pelaajia). 

Me myös pystyttiin mökillä uimaan päivät pitkät niin, että vanhemmat silloin tällöin vilkaisi sieltä mökkiraksalta, onko kaikkien päät vielä pinnalla. Kukaan ei hukkunut, kukaan ei tehnyt lasua ja meistä kasvoi ihan täyspäisiä aikuisia. Tämä nykyaika on aivan järjetöntä, kun muksut holhotaan jo vaippaiässä pilalle! Pidetään pumpulissa, eikä opeteta mitään tapoja. Sitten, kun ne pääsee johonkin juhliin tai muualle, missä vanhemmat ei ehdi koko ajan pitää valjaista kiinni, meno on aivan järjetöntä koheltamista ja korviasärkevää huutoa. Ihan sama, ollaanko kirkossa, ravintolassa tai juhlasalissa.

Meillä ei miesystäväni kanssa ole pieniä lapsia ja asumme onneksi eri osoitteessa, mutta miehen naapurissa maalla asuu hänen vanhempansa. Kesäisin haluan monesti vain ottaa aurinkoa ja lukea miehen pihamaalla. Pihatyöt ei minua kiinnosta ja se on ok. miehelleni. Mieheni vanhemmat raatavat omassa pihassaan jotain kasvimaan kitkemistä ja kukkien kastelua, halkoja yms. päivät pitkät, itse valitsemiaan hommia. Lukeminen on heidän mielestä ihan turhaa hommaa ja olen laiska. Sain kuunnella vittuilua siitä aikani. Asia ratkesi meillä niin, että mies kävi pitämässä kovan puhuttelun äidilleen, että meidän asioihin ei ole mitään puuttumista. Nyt äiti ei edes tule mieheni tontille saati taloon kutsumatta. Ja hyvissä väleissä ollaan. Käydään kahvilla anoppilassa silloin tällöin ja jutellaan normaalisti kun nähdään. Mutta ei tuppauduta toisten elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap katsoi perään.

Miten voi katsoa perään ja lukea samalla kirjaa?

Mitä tarkkaan ottaen tapahtui ennen anopin kohtausta?

Oltiinko Ap:n kotona vai anopin?

Näihin kysymyksiin ei ole vastauksia tullut.

Lapset leikkii vieressä ja itse lukee kirjaa. Mikä tässä on sulle nyt liian vaikeaa?

Ihan sama missä ollaan. Homma hallussa. Peruselämää.

Ehkä sulla on ollut tämmöinen tilanne, mutta ap luki kirjaa puun alla ja lapset oli lähistöllä. Se tarkoittaa yleensä jo sitä, että rupattelu ei onnistu. Pitää korottaa ääntään ja eipä sitä kunnolla siten voi valvoakaan.

Mikä ihmeen rupattelu?!

Normaali lasten silmälläpito on juuri tuota. Aikuinen on lähistöllä ja saatavilla, muttei iholla ja päsmärinä.

Anoppi ei toista kertaa enää lastenlapsia näkisi, jos aukoisi noin päätään.

Vierailija kirjoitti:

Kakkahattutäti kirjoitti:

Olitteko anoppilassa kylässä? Siinä tapauksessa olisi ehkä ollut fiksuinta katsoa hieman lasten perään.

Riippuu lasten iästäkin toki, voiko heidät jättää keskenään ilman aikuista.

Yllättävän moni vanhempi istuu tyytyväisenä kahvipöydässä ja lapset mellastavat pitkin kämppää. Emännän tehtävä on sitten juosta kieltämässä lapsia. Erään ystäväni 3-vuotias tenava meni repimään taimia kasvihuoneeseen.

Itse en kutsu enää kotiini vieraita, joilla on pieniä lapsia. Liikaa huonoja kokemuksia.

Ap katsoi perään.

Mistä tiedät? Ap ei ole tullut tarkentamaan tarinaansa.

Tällaisia tapauksia varten suosittelen kovakantisia kirjoja. Ei hajoa noissa taisteluissa niin herkästi

Ite käskisin anopin panemaan perseen penkkiin ja pitäisin puhuttelun. Lukemassa kirjaa, mikä kauhea rikos. Penskoja ei millään edes pysty vahtiin joka sekunti, jos ei laita karsinaan eikä tarte. Ikä ja paikka huomioiden tietenkin.

Mies asetti rajat kirjoitti:

Meillä ei miesystäväni kanssa ole pieniä lapsia ja asumme onneksi eri osoitteessa, mutta miehen naapurissa maalla asuu hänen vanhempansa. Kesäisin haluan monesti vain ottaa aurinkoa ja lukea miehen pihamaalla. Pihatyöt ei minua kiinnosta ja se on ok. miehelleni. Mieheni vanhemmat raatavat omassa pihassaan jotain kasvimaan kitkemistä ja kukkien kastelua, halkoja yms. päivät pitkät, itse valitsemiaan hommia. Lukeminen on heidän mielestä ihan turhaa hommaa ja olen laiska. Sain kuunnella vittuilua siitä aikani. Asia ratkesi meillä niin, että mies kävi pitämässä kovan puhuttelun äidilleen, että meidän asioihin ei ole mitään puuttumista. Nyt äiti ei edes tule mieheni tontille saati taloon kutsumatta. Ja hyvissä väleissä ollaan. Käydään kahvilla anoppilassa silloin tällöin ja jutellaan normaalisti kun nähdään. Mutta ei tuppauduta toisten elämään.

Oikein tehty.

KAMALA KOHTALO JA MIES ON SYYLLINEN!

Naiseni repäisi raivosta hameensa saadessaan tasan tasa-arvoista kohtelua. Mihin numeroon voin valittaa? Olen ikuinen pikkupoika, pieni lapsi ja uhri. Onks trendikästä?

Anopille ei kannata kääntää selkää.

Kannattaa pitää hyvät välit anoppiin, vähintään 500km.