Miehen siskolla talon rakennus menossa, appivanhemmat

Appivanhemmat tuli meille viikoksi että pääsivät esikoispojan perhettä auttamaan muutossa. Anoppi tyhjensi meidän jääkaappiin herkkutuomiset - toisen pojan perheelle. Meille eivät tuoneet mitään mutta toki söivät meillä viikon aamupalat, päivälliset ja iltapalat. Anoppini on kyllä tuliaisasioissa hieman puusilmä, se on myöhemmin todistettu.

Meidän perheen muuttoavuksi tulivat päivää liian myöhään. Kun piti esikoispojan perheen kanssa mennä teatteriin juuri muuttopäivänä.

Onhan näitä.

Vierailija kirjoitti:

Iso osa aikuisista rakentaa tai rakennuttaa taloa ihan omin voimin. 

Niin? Autetaanko teilläkin vain yhtä lapsistanne mutta toisia ei ollenkaan?

Kyllä minäkin yhtä lasta hoidan, mutta en kolmea samaan aikaan. 

Meillä sama. Nyt apet vanhoja ja sairaita. Niiden tytär saa niitä hoitaa ja pestä. Onneksi mieheni puhui asiat selviksi, että kun ei meitä autettu, niin ei tarvi meidänkään auttaa. Silti hyvät välit miehen siskon kanssa, hän ymmärsi kyllä.

Hehe tutulta kuulostaa, olenkohan minä se appiukko 🤔

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minäkin yhtä lasta hoidan, mutta en kolmea samaan aikaan. 

Nyt on kyse siis omista lapsenlapsista.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tunteen. Meillä tosin vähän pienemmistä asioista kyse, mutta appivanhemmat ovat aina suosineet tyttäriä poikiensa kustannuksella. Ja tyttäret ovat todellakin käyttäneet sitä hyväkseen!

No, meiltä on turha itkeä apua siinä vaiheessa kun appivanhemmat ovat hoidettavia. Hoitakoot ne tyttäret vanhempansa, kun ovat heitä lypsäneetkin.

Tämän appivanhempasi ovat todennäköisesti jo alusta asti tajunneet tapahtuvan kohdallasi joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minäkin yhtä lasta hoidan, mutta en kolmea samaan aikaan. 

Nyt on kyse siis omista lapsenlapsista.

Ihan sama. En missään tapauksessa ottaisi vastuulleni kolmea pientä lasta. Yksi kerrallaan vielä menee, mutta kolme on jo liikaa. Kahdenkin kanssa olisi jo riittävän hankalaa, jos toinen "juoksee itään ja toinen länteen". Kolme menee sitten, kun nuorinkin on jo kouluikäinen. 

Tällä palstalla kyllä riemuiten rynnätään mollaamaan katkeruudesta. Se on normaali tunne tietyissä tilanteissa. Mutta toki, kaiken kritiikin ja kyseenalaistamisen saa helposti kuitattua toteamalla, että olet vain katkera.

Ja on se kumma ettei osata olla tasapuolisia. Itse ainakin ymmärrän hyvin katkeruuden ( hui kauhistus). Ainahan pitää vain iloita muiden puolesta eikä itselleen mitään odottaa, varsinkin näiden saamapuolella olevien mielestä se on ihan ok ja naurettavan katkeraa kritisoida heidän etuoikeuksiaan.

Oliko niin et ku teidän lapset syntyi, ni niitä ei saanut tulla katsomaan tai pitää sylissä tai tehdä mitään paitsi ap:n tarkkaan laatiman sääntökirjan mukaan?

Täällä on ketjuja pilvin pimein ku appivanhemmat (anoppi) kehtaa suorastaan tunkea auttamaan miniää.

Eiköhän tässäkin tapauksessa metsä vastaa just niin ku sinne on huudettu.

Vierailija kirjoitti:

miniää harvoin autetaan niinkuin omaa tytärtä

Eihän tässä miniää olisi tarvinnut auttaa vaan omaa poikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tunteen. Meillä tosin vähän pienemmistä asioista kyse, mutta appivanhemmat ovat aina suosineet tyttäriä poikiensa kustannuksella. Ja tyttäret ovat todellakin käyttäneet sitä hyväkseen!

No, meiltä on turha itkeä apua siinä vaiheessa kun appivanhemmat ovat hoidettavia. Hoitakoot ne tyttäret vanhempansa, kun ovat heitä lypsäneetkin.

Tämän appivanhempasi ovat todennäköisesti jo alusta asti tajunneet tapahtuvan kohdallasi joka tapauksessa.

En minä ole heidän tyttärensä. Mieheni on heidän poikansa eikä mikään vävy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso osa aikuisista rakentaa tai rakennuttaa taloa ihan omin voimin. 

Niin? Autetaanko teilläkin vain yhtä lapsistanne mutta toisia ei ollenkaan?

Ei, meillä sekä miehen että minun suvussa, tehdään itse. Eikä itketä eriarvoista kohtelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

miniää harvoin autetaan niinkuin omaa tytärtä

Eihän tässä miniää olisi tarvinnut auttaa vaan omaa poikaa.

Just näin. Moni unohtaa tässäkin ketjussa miehen kokonaan, ja vertaa vain miniää tyttäriin. Oma poika pitäisi olla yhtä tärkeä kuin oma tytär. Mutta monille ei ole. Sitä on ihan turha puolustella.

Mitähän ap jättää taas kertomatta...

Vierailija kirjoitti:

Meillä sama. Nyt apet vanhoja ja sairaita. Niiden tytär saa niitä hoitaa ja pestä. Onneksi mieheni puhui asiat selviksi, että kun ei meitä autettu, niin ei tarvi meidänkään auttaa. Silti hyvät välit miehen siskon kanssa, hän ymmärsi kyllä.

Apet? Kuinka montaa appiukkoa sinulla on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso osa aikuisista rakentaa tai rakennuttaa taloa ihan omin voimin. 

Niin? Autetaanko teilläkin vain yhtä lapsistanne mutta toisia ei ollenkaan?

Ei, meillä sekä miehen että minun suvussa, tehdään itse. Eikä itketä eriarvoista kohtelua.

Ai kukaan ei auta teillä koskaan ketään missään asioissa, ei edes omia lapsiaan?

Kiva suku teillä.

Vierailija kirjoitti:

Aikuiset ihmiset saavat käyttää aikansa ja rahansa miten haluavat. 

Toki. Onneksi sama koskee näitä syrjittyjä aikuisia lapsia sitten kun vanhemmat tarvitsevat apua tai heidät pitää saada hoitokotiin ja hautaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä sama. Nyt apet vanhoja ja sairaita. Niiden tytär saa niitä hoitaa ja pestä. Onneksi mieheni puhui asiat selviksi, että kun ei meitä autettu, niin ei tarvi meidänkään auttaa. Silti hyvät välit miehen siskon kanssa, hän ymmärsi kyllä.

Apet? Kuinka montaa appiukkoa sinulla on?

Mulla on yksi. Miehellä myös.

Välimatkan vuoksi melko vähän, mutta kun pääsivät käymään, auttoivat kyllä runsaasti. Yhteensä enemmän kuin samassa kunnassa asuvat appivanhemmat koko projektin aikana. Mun vanhemmat kysyivät reilusti millaista apua halutaan, ja tarjosivat sekä rakennus että lastenhoitoapua. Valitettavasti tämä mahdollisuus oli heidän puoleltaan juuri välimatkan takia mahdollinen vain muutamia kertoja rakennusvuoden aikana.

Ap