Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten toimitte kiukuttelevan lapsen kanssa kaupassa?
31.05.2019 |
Kävin tänään kaupassa oman lapseni kanssa ja jo kauppaan tultaessa kuulin kauheaa huutoa. Huudon kohde tulikin vastaan vuodevaateosastolla, kun menin hakemaan uutta pussilakanaa.
Huutaja oli pieni poika, arviolta 2,5v. Hän istui kärryjen istuinosassa ja huusi kuin palosireeni. Lapsen äiti yritti rauhoittaa tätä puhumalla tälle, mutta lapsi kirkui puheen yli. Siirtyivät sivummalle kun tulin osastolle ja huuto jatkui vain toisella osastolla. Lapsen isä näytti aika epätoivoiselta ja kipitti lapsen ja äidin perässä.
Jatkoin ostoksiani ja jatkuvasti kuulin kun lapsi jatkoi raivoamista, tuli myös vähän väliä vastaan eri osastoilla, muutamiksi minuuteiksi lopetti huutamisen aina välillä. Minulla meni kaupassa n.1h ja koko ajan kuulin lapsen kirkuvan ja huutavan. Kaikista pahin raivari tuli varmaan ennen kassoja karkkihyllyllä, jossa lapsi veti itsensä kaarelle ja huusi niin paljon kuin keuhkoista lähti ja hyppi ja pomppi istuimessaan ja osotti jotakin hyllystä.
Muuten en olisi jäänyt asiaa miettimään, mutta lapsen isä oli myös mukana, miksei jompikumpi mennyt autoon lapsen kanssa? Minä olen kerran joutunut kiukuttelevan lapsen kanssa lähtemään kaupasta autoon, kun mies on hoitanut ostokset loppuun. Ymmärrän, että joskus vain pitää saada ne ostokset, eikä pois lähteminen ole vaihtoehto, mutten oikein käsitä silloin, jos mukana on kaksi ihmistä. Kun oman lapseni kanssa kerran jouduin lähtemään autoon kesken kauppareissun, ei hän sen jälkeen enää ole kiukutellut kaupassa niin pahasti että pois pitäisi lähteä.
Miten te toimitte jos lapsenne alkaa kiukuttelemaan kaupassa? Miten toimitte, jos olette yksin tai teillä on joku mukana?
Kommentit (33)
Näin kerran Lidlissä, kun pieni poika kiukutteli ja raivosi. Oli isänsä ja isosiskonsa kanssa liikkeellä ja mies oli todella hermostuneen oloinen ja tiuski lapselle koko ajan.
Sitten yhtäkkiä tarttui poikaa todella kovakouraisesti ranteesta ja ravisti todella rajun näköisesti, koko lapsi nousi ilmaan ja karjui tälle. Mies oli niin uhkaavan oloinen, etten uskaltanut mennä väliin, mutta sanoin myyjälle asiasta, joka soitti poliisit paikalle.
Poliisit ehtivät paikalle ennenkuin mies poistui kaupasta, en tiedä johtiko tuo mihinkään toimenpiteisiin, toivottavasti. Mies ainakin vietiin takahuoneeseen lapsien kanssa, sen enempää en tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerran taisi jätkänpätkä saada kilarit kaupassa koska halusi sieltä pois. Kuljettiin vaan miehen kanssa pokkana eteenpäin ja lapsi rääkyi perässä, heittäytyen teatraalisesti maahan aina kolmen metrin välein, nousi aina uudestaan kun huomasi että mentiin eteenpäin, juoksi perään, ja heittäytyi taas uudestaan maahan ulvomaan.
Minä en ala pomppimaan lapsen oikkujen mukaan yhtään mihinkään. En vaikka olisi kymmenpäinen yleisö seuraamassa meidän perheen menoa. Siinäpähän tölläätte.
Viiden äitinä olen samalla linjalla ja pakko todeta että tämä linja on myös johtanut siihen ettei kukaan lapsista jaksa mekastaa kaupassa vaan jokainen tietää jutun juonen. Ei ole tullut mieleenkään että yksi aikuinen lähtisi viemään lasta paikasta A paikkaan B. Käyn usein yksin lasten kanssa kaupassa (kyllä, silloinkin kun he olivat kaikki alle kouluikäisiä) ja nyt tuumaan että elkäähän hyvät ihmiset hankkiko enempää lapsia jos tarvitsette kaksi aikuista yhden lapsen kanssa kaupassa asioimiseen:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat, jotka eivät saa pilttejään kuriin, voisi laittaa jonkinlaiseen "Opipa nyt, hyvänen aika, olemaan vanhempi!" -kouluun.
Ei nykyään voi paljoa painostaa pentua julkisella paikalla, kun pitää ottaa lasuriski huomioon. Eli jos kukkaiskieli tyyliin "olepas nyt Nico-Petteri kulta nätisti, niin äidille ei tule paha mieli" ei tehoa, niin aika voimaton sitä on.
Ihan unohdin tämän LASU-riskin.
On se aika epärealistista, ettei lapsia saa kurittaa, kun ovat 1000-0 kurittamista kerjänneet/vailla/ansainneet jokun v-n lasu-mahdollisuuden vuoksi!
Lasta täytyy todellakin kurittaa, jos ei mitään usko!!!!
Meidän lapsi ei ole mitään hirvittäviä kilareita saanut, mutta suurin ongelma tuossa tilanteessa olisi se, että lapsi todennäköisesti kiukuttelisi sen vuoksi, että ei viihdy kaupassa ja haluaisi pois. Sitä ei haluaisi "palkita" sillä, että lähdetään kesken kaiken ulos.
Vähän sama, kuin ruokapöydässä en haluaisi lähettää lasta huoneeseensa, kun tämä julistaa, ettei hänellä ole nälkä eikä hän halua tulla syömään ja alkaa kiukuttelemaan siitä. Niinpä meillä on sääntö, että ruoka-aikana tullaan pöytään ja ruokaa pitää maistaa. Jos ei ihan oikeasti ole nälkä, en pakota syömään, mutta en hyväksy sitä, että kutsua pöytään ei oteta kuuleviin korviin.
Te joiden mielestä lapsi palkitaan viemällä pois kaupasta, miksi monilla sitten tuo lopettaa sen raivoamisen kaupassa? Jos lapset kerran saavat silloin mitä tahtovat, eli menevät autoon odottamaan, miksi eivät aina raivoaisi kaupassa, kun tietävät sillä pääsevän pois?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö lapsenne koskaan ole mukana kaupassa?
Eivätkö he ole siis tottuneet kauppareisuihin?
Aika erikoista, jos lapsi ei ole tottunut kaupassa oloon ja erityisesti siihen, etten kaikkea joka kerralla saa.
Kerma-P-pennut ovat juuri tuollaisia uusavuttomien mukavanhempien oksettavia olioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te joiden mielestä lapsi palkitaan viemällä pois kaupasta, miksi monilla sitten tuo lopettaa sen raivoamisen kaupassa? Jos lapset kerran saavat silloin mitä tahtovat, eli menevät autoon odottamaan, miksi eivät aina raivoaisi kaupassa, kun tietävät sillä pääsevän pois?
Se ei ole palkinto mutta se on ekstratoimenpide, joka lisää lapselle tunnetta että hän hallitsee vanhempiensa toimintaa raivoamalla. Kannattaa vaan kestää ne katseet ja muistaa että moni kokenut vanhempi nostaa hattua sille joka ei lähde hötkyilemään heti jos lapsi nostaa volyymia.
Vierailija kirjoitti:
Te joiden mielestä lapsi palkitaan viemällä pois kaupasta, miksi monilla sitten tuo lopettaa sen raivoamisen kaupassa? Jos lapset kerran saavat silloin mitä tahtovat, eli menevät autoon odottamaan, miksi eivät aina raivoaisi kaupassa, kun tietävät sillä pääsevän pois?
Riippunee varmaan siitä raivoamisen syystä. Jos lapsi raivoaa siksi, että ei saa kaupasta haluamaansa karkkia tai lelua, varmaan toimiikin. Mutta jos lapsi raivoaa sitä, että hänellä on tylsää ja haluaa pois, tuntuu oudolta komentaa, että "lopeta raivoaminen tai lähdetään pois". En ole kyllä oikeasti kokeillut, voihan se toimiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapsenne koskaan ole mukana kaupassa?
Eivätkö he ole siis tottuneet kauppareisuihin?
Aika erikoista, jos lapsi ei ole tottunut kaupassa oloon ja erityisesti siihen, etten kaikkea joka kerralla saa.
No kyllähän lapset aina välillä saattaa testata vaikkei raivoamalla mitään saisikaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapsenne koskaan ole mukana kaupassa?
Eivätkö he ole siis tottuneet kauppareisuihin?
Aika erikoista, jos lapsi ei ole tottunut kaupassa oloon ja erityisesti siihen, etten kaikkea joka kerralla saa.
No kyllähän lapset aina välillä saattaa testata vaikkei raivoamalla mitään saisikaan
Jos on hyvin kasvatettu niin testaus loppuu välittömästi kun vanhempi sen kieltää.
Vapaan kasvatuksen tuottamalla jätteellä ei tietenkään ole vanhempien kunnioitusta, eikä edes ymmärrystä mitä jokin kielto merkitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei liity mitenkään kaupparaivoon tai koko asiaan, mutta joskus aamuyöllä baarien sulkemisaikaan todistin, kun kiukkuinen aikuinen mies heittäytyi makaamaan x-asentoon keskelle jalkakäytävää, eikä suostunut liikkumaan kaverinsa maanitteluista huolimatta. Se oli varmaan joskus pienenä toiminut, nyt halusi vaan karkkien sijaan lisää kaljaa :D
Alue: Aihe vapaa
Kerran taisi jätkänpätkä saada kilarit kaupassa koska halusi sieltä pois. Kuljettiin vaan miehen kanssa pokkana eteenpäin ja lapsi rääkyi perässä, heittäytyen teatraalisesti maahan aina kolmen metrin välein, nousi aina uudestaan kun huomasi että mentiin eteenpäin, juoksi perään, ja heittäytyi taas uudestaan maahan ulvomaan.
Minä en ala pomppimaan lapsen oikkujen mukaan yhtään mihinkään. En vaikka olisi kymmenpäinen yleisö seuraamassa meidän perheen menoa. Siinäpähän tölläätte.