Nykytapa lapsilla tunkea pyytämättä kylään!?
Meidän nuorimmainen on 9v poika. Viimeisen vuoden aikana on muodostunut melkoinen ongelma,kun kaverit ei nykyään odota kyläilykutsua, eivätkä sovi keskenään, että mennääkö meille vai teille, vaan suoraan soitetaan puhelimella tai oven takana ovikelloa, että pääseeks teille. Yksi "röyhkeimmistä" kaverista vaan ilmoittaa, et mä tuun teille.
Ihan paras oli viime kesänä yksi pojan kaverin äiti, joka laittoi minulle viestiä, et poika odottaa kiihkeästi pääsyä meille yökylään, käykö ensi viikonloppuna. Jonkinlainen nokkiinsaottaminen siitä seurasi, kun en ottanut meille kutsumatonta yövierasta. Poika on meillä leikkimässä yms. usein, mutta meidän poikaa ei ole ikinä pyydetty heille. Ikinä. Lapseni ei ole koskaan edes käväissyt kaverillaan.
Tuossapa se ongelma aika lailla onkin. Meillä on jatkuvasti tupa täynnä, kaikki kaverit on aina tunkemassa meille, mutta meidän poikaa harvoin pyydetään kavereille. Aina vaan meille. Joskus olen lapselleni sanonut, että ehdotapas välillä, että menette sinne kaverille. Ei kuulemma pääse tai ei halua. Ei meillä vanhemman lapsen kanssa (tyttö) ole koskaan vastaavaa ollut. Onko tää nyt joku uus tapa vai joku vain meillä esiintyvä ilmiö?
Kommentit (25)
Hirmu tärkeätä että on kavereita. Siltikään ei ole kiva jos aina ollaan mökäämässä vain toisen luona. Voi mennä toisenkin luo tai jonnekin ulos näin kauniilla ilmalla. Kultainen keskitie.
Eilen oli meillä koko päivän 10v tytön pari kaveria. Rupesi ärsyttämään kun huudattivat kännyköitä ja telkkaa tässä olohuoneessa ja söivät kaikki välipalat ja tietty kikatti koko ajan. Lähdin sitten kävelylle ja sanoin tytölle että huomenna ollaan oman perheen kesken, perjantaina voi sitten taas tulla kavereita.
Meillä kanssa oli nuorimman tytön kavereissa samanlaista että meille kyllä tupattiin muttei juurikaan heille.Onneksi muutimme ja tyttö sai uusia kavereita joillekka myös kutsuttiin leikkimään.
Meillä on pojalla joskus neljäkin kaveria kylässä. Usein tarjotaan välipalaa, mutta menee niinkin, että pyytävät poikaame kysymään välipaloja. Usein koulusta tullaan suoraan kaverin kanssa ja se on joskus ongelma, jos on suunniteltu jotain, esim. asiointia/kauppareissua. Minusta mukavaa, että kavereita on, mutta ihmetyttää täydellinen vastavuoroisuuden puute. Lapseni käy melko harvoin kavereilla, eikä missään koskaan tarjota mitään syömisiä! Olen itse kotoisin maalta, jossa aina vieraalle tarjottiin ruokaa, kahvia ja niin teen itse - oli sitten kyse aikuisesta tai lapsesta. Myös meidän lapselle on ihan luonnollista olla tarjoamassa esim. karkeistaan, hedelmiä, voileipää, mehua, limua.
Meillä on jatkuvasti lasten kavereita kylässä, mutta olemme sopineet että läksyt tehdään ja tarkastetaan aina heti kotiin tullessa, sitten on välipala (myös kavereille) ja sitten vasta saavat leikkiä joko omissa huoneissaan tai lasten olkkarissa. Vieraat noudattavat myös meillä ollessaan meidän sääntöjämme.
Yökyläilyjä sallin viikonloppuisin ja lomilla sekä erikoistapauksissa (esim. lapsen kaveri on meillä hoidossa).
Meillä toimii lähinnä siksi että meillä on lääniä, voin kuvitella että pinnani kiristyisi jos asuisimme ahtaammin ja joutuisin itsekkin olemaan jatkuvasti sen lapsilauman keskellä.
Meillä lapset eivät yleensä kysy lupaa saavatko kaverit tulla koulun jälkeen. Ilmoitan yleensä itse etukäteen jos ei sovi tulla tai on jotain muuta.
Täh.
Mä tein lapsenakin noin, asuttiin maalla ja mentiin kylään millon lystäs.