Yliopistojen todistusvalintojen "ihanuus": Englannin opintoihin saa ylppäreiden pitkästä matematiikasta enemmän pisteitä kuin itse englannista

Vierailija kirjoitti:

En ota kantaa tuohon pitkän matematiikan arvosanan merkitykseen opiskelijavalinnoissa, mutta aika hirveitä kommentteja tuolla ja tietysti täälläkin, eli kielet eivät ole mitään ja kuka tahansa voi oppia mitä kieltä vaan, mutta matematiikka se vasta on jotain se. 

Lisäksi tuo, että humanistit olisivat yliopistokelvottomia ja tunteilla ajattelevia haahuilijoita on kyllä tosi stereotypinen ja kamala kommetti.

Miksi pitää painaa kieliä alas ja korostaa matematiikkaa? Ihmisillä on erilaisia lahjakkuuksia, joten miksi pitää solvata kieliä osaavia, joilta ei ehkä matematiikka suju niin hyvin?

Jostain syystä sivistys ja kielitaito on asioita, jotka herättää hirvittävästi kateutta.

Vierailija kirjoitti:

En ota kantaa tuohon pitkän matematiikan arvosanan merkitykseen opiskelijavalinnoissa, mutta aika hirveitä kommentteja tuolla ja tietysti täälläkin, eli kielet eivät ole mitään ja kuka tahansa voi oppia mitä kieltä vaan, mutta matematiikka se vasta on jotain se. 

Lisäksi tuo, että humanistit olisivat yliopistokelvottomia ja tunteilla ajattelevia haahuilijoita on kyllä tosi stereotypinen ja kamala kommetti.

Miksi pitää painaa kieliä alas ja korostaa matematiikkaa? Ihmisillä on erilaisia lahjakkuuksia, joten miksi pitää solvata kieliä osaavia, joilta ei ehkä matematiikka suju niin hyvin?

Kielistä voi ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaa kaikista oman kokeen. Pitkässä matematiikassa on suuri määrä kursseja, mutta mahdollisuus kirjoittaa vain yksi koe. Siksi sillä on suurempi painoarvo.

Vierailija kirjoitti:

Kielissä oli ennen pääsykoe, joka mittasi kielellistä lahjakkuutta ja kielitajua. Parempi tapa ruotia opiskelijat kuin matikan yo-arvosana.

Niin mutta kumpi maksaa enemmän? Kokeiden tarkistaminen maksaa, arvosanan katsoo sekunnissa. Yliopistossa lasketaan kaikki ainakin nykyään rahassa.

Sannia vietiin teollisuuspomojen narussa ja nuoret kärsii. Puolet lukiolaisistahan on jo muutenkin burnoutissa, mutta tää näytti varmaan hyvältä paperilla..

Improbatur kirjoitti:

Englantia oppii jokainen, mutta matikka vaatii älyä.

Jaa meinaat että englantia lukemaan pitää suosia esim. lukihäiriöistä, joka sattuu olemaan matemaattisesti huippulahjakas mutta kieli on niin mahdotonta, että tarvitsee lukemiseen tukiopetusta? Englannin kielen opiskelussa ei tarvita pitkää matikkaa eikä kielen tutkimuksen gradutkaan edellytä kovinkaan syvällistä tilastomatemaattista osaamista, vaan ensisijaisesti kielipäätä. Nuo eivät todellakaan aina kulje käsi kädessä, vaikkei se harvinaistakaan ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielissä oli ennen pääsykoe, joka mittasi kielellistä lahjakkuutta ja kielitajua. Parempi tapa ruotia opiskelijat kuin matikan yo-arvosana.

Niin mutta kumpi maksaa enemmän? Kokeiden tarkistaminen maksaa, arvosanan katsoo sekunnissa. Yliopistossa lasketaan kaikki ainakin nykyään rahassa.

Kalliiksi sekin tulee, että opiskelee ihan väärää alaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ota kantaa tuohon pitkän matematiikan arvosanan merkitykseen opiskelijavalinnoissa, mutta aika hirveitä kommentteja tuolla ja tietysti täälläkin, eli kielet eivät ole mitään ja kuka tahansa voi oppia mitä kieltä vaan, mutta matematiikka se vasta on jotain se. 

Lisäksi tuo, että humanistit olisivat yliopistokelvottomia ja tunteilla ajattelevia haahuilijoita on kyllä tosi stereotypinen ja kamala kommetti.

Miksi pitää painaa kieliä alas ja korostaa matematiikkaa? Ihmisillä on erilaisia lahjakkuuksia, joten miksi pitää solvata kieliä osaavia, joilta ei ehkä matematiikka suju niin hyvin?

Kielistä voi ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaa kaikista oman kokeen. Pitkässä matematiikassa on suuri määrä kursseja, mutta mahdollisuus kirjoittaa vain yksi koe. Siksi sillä on suurempi painoarvo.

Selvä, mutta ei ollut kyse siitä, miten kirjoitusten arvosanoja painotetaan opiskelijavalinnoissa, vaan siitä, että miksi joidenkin netissä kommentoivien pitää vähätellä ja suorastaan haukkua kieliä osaavia ja niistä hyviä arvosanoja kirjoittavia? Kommentit ovat sitä luokkaa, että "kielet ovat matkimistä", "kuka tahansa niitä oppii" ja "kielet ovat ulkolukua", "humanistit eivät kuulu yliopistoon" jne.

Kiva juttu, että joillain sujuu matematiikka, mutta miksi joidenkin kommentoijien pitää siinä samalla lytätä kielten osaaminen maan tasalle? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielissä oli ennen pääsykoe, joka mittasi kielellistä lahjakkuutta ja kielitajua. Parempi tapa ruotia opiskelijat kuin matikan yo-arvosana.

Niin mutta kumpi maksaa enemmän? Kokeiden tarkistaminen maksaa, arvosanan katsoo sekunnissa. Yliopistossa lasketaan kaikki ainakin nykyään rahassa.

Kalliiksi sekin tulee, että opiskelee ihan väärää alaa.

Lisäksi ihmiset pitävät tiukasti kiinni ensikertalaisuudestaan ja uusivat kirjoitukset niin monta kertaa että tulee unelma-alalle vaadittava ällärivi.

Vierailija kirjoitti:

Puhun minäkin kuutta kieltä, ja silti olen kirjoittanut E:n pitkästä matematiikasta. Ei niillekään edes yhteenlaskettuna anneta paljoa merkitystä, niin miksi vain kuudelle kielelle pitäisi antaa?

Eipä tuo "puhun kuutta kieltä" ole paljon sen tarkempi kuvaus kuin, että "osaan tanssia" tai "tiedän terveydestä". Oletko siis lähihoitaja vai lääkäri ja tanssitko salsaa vai balettia?

Joku merkkaa CV:hensä, että puhuu jotain kieltä, kun on pari lukion kurssia taustalla. 

Sen sijaan tuo maininta E:stä pitkässä matikassa on aika tarkka kuvaus. 

Vierailija kirjoitti:

En ota kantaa tuohon pitkän matematiikan arvosanan merkitykseen opiskelijavalinnoissa, mutta aika hirveitä kommentteja tuolla ja tietysti täälläkin, eli kielet eivät ole mitään ja kuka tahansa voi oppia mitä kieltä vaan, mutta matematiikka se vasta on jotain se. 

Lisäksi tuo, että humanistit olisivat yliopistokelvottomia ja tunteilla ajattelevia haahuilijoita on kyllä tosi stereotypinen ja kamala kommetti.

Miksi pitää painaa kieliä alas ja korostaa matematiikkaa? Ihmisillä on erilaisia lahjakkuuksia, joten miksi pitää solvata kieliä osaavia, joilta ei ehkä matematiikka suju niin hyvin?

Tuo oli minun kirjoittama kommentti. Opiskelen humanistista alaa ja olen aika liberaali. Ei se mullekaan mitään herkkua ollut lukiossa, mutta silti pitkän matikan kirjoitin. Loogiseen ajatteluun kykeneminen pitäisi olla edellytys yliopistoon pääsemiselle. Ehkä sitten vähenisi kaikki meillä on unelma tyypit, kun sisääsn ei pääse pelkällä ulkoa opettelulla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ota kantaa tuohon pitkän matematiikan arvosanan merkitykseen opiskelijavalinnoissa, mutta aika hirveitä kommentteja tuolla ja tietysti täälläkin, eli kielet eivät ole mitään ja kuka tahansa voi oppia mitä kieltä vaan, mutta matematiikka se vasta on jotain se. 

Lisäksi tuo, että humanistit olisivat yliopistokelvottomia ja tunteilla ajattelevia haahuilijoita on kyllä tosi stereotypinen ja kamala kommetti.

Miksi pitää painaa kieliä alas ja korostaa matematiikkaa? Ihmisillä on erilaisia lahjakkuuksia, joten miksi pitää solvata kieliä osaavia, joilta ei ehkä matematiikka suju niin hyvin?

Tuo oli minun kirjoittama kommentti. Opiskelen humanistista alaa ja olen aika liberaali. Ei se mullekaan mitään herkkua ollut lukiossa, mutta silti pitkän matikan kirjoitin. Loogiseen ajatteluun kykeneminen pitäisi olla edellytys yliopistoon pääsemiselle. Ehkä sitten vähenisi kaikki meillä on unelma tyypit, kun sisääsn ei pääse pelkällä ulkoa opettelulla

Ja tuo oli minun kommentti.

Jos ruvetaan laittamaan tällaisia keinotekoisia edellytyksiä opiskelijavalinnalle Suomessa, niin nuoret lähtevät ulkomaille opiskelemaan ja jäävät sinne tielle ja sitähän näillä valintauudistuksilla pyritään ihan virallisestikin estämään. Esimerkiksi minä opiskelin tutkinnon ulkomailla, koska pääsin sinne yksinkertaisesti yo-papereita vilauttamalla.

Aika törkeää sanoa, että kielet olisivat vain ulkoaopettelua. Kyllä kielissäkin on loogista ajattelua vaativia asioita ja paljon muita juttuja, joiden suvereeni hallitseminen vaatii lahjakkuutta.

Jos kielet olis vain ulkoa opettelua, miksi juuri ne tuottaa monelle niin tautisia vaikeuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ota kantaa tuohon pitkän matematiikan arvosanan merkitykseen opiskelijavalinnoissa, mutta aika hirveitä kommentteja tuolla ja tietysti täälläkin, eli kielet eivät ole mitään ja kuka tahansa voi oppia mitä kieltä vaan, mutta matematiikka se vasta on jotain se. 

Lisäksi tuo, että humanistit olisivat yliopistokelvottomia ja tunteilla ajattelevia haahuilijoita on kyllä tosi stereotypinen ja kamala kommetti.

Miksi pitää painaa kieliä alas ja korostaa matematiikkaa? Ihmisillä on erilaisia lahjakkuuksia, joten miksi pitää solvata kieliä osaavia, joilta ei ehkä matematiikka suju niin hyvin?

Kielistä voi ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaa kaikista oman kokeen. Pitkässä matematiikassa on suuri määrä kursseja, mutta mahdollisuus kirjoittaa vain yksi koe. Siksi sillä on suurempi painoarvo.

Huomaatko itse, mikä on pielessä logiikassasi? Matemaattisesti lahjakkaana (?) sen ei pitäisi tuottaa vaikeuksia. Se matematiikan arvosana ei edelleenkään kerro mitään kielellisestä lahjakkuudesta. Suurin osa vieraita kieliä lukemaan haluavista on suurella todennäköisyydellä kirjoittanut laudaturin tai vähintään eximian kielestä jota haluaa opiskelemaan, siksipä riittävän haasteelliset pääsykokeet on huomattavasti parempi tapa erotella osaajat tosiosaajista, kuin matematiikan ylioppilasarvosana.

Vierailija kirjoitti:

Kun aikoinani hain opiskelemaan pohjoismaisia kieliä, ruotsin arvosanaa ei edes kysytty tai huomioitu.

Mutta joo, nykylinjaus tuon matikan kanssa on naurettava.

Hain lukemaan pohjoismaisia kieliä vuonna 2010. Meillä oli kielikoe ja lisäksi luettavana ruotsinkielinen kielitiedettä käsittelevä kirja johon liittyviin kysymyksiin piti vastata ruotsiksi. Eiköhän tuossa kokeessa taidot tulleet ilmi.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän noilla melkein kaikilla ole englannista (ja mahdollisista muista kielistä) L niin jostain se ero pitää löytää.

Englannin kielen osaaminen L:n tasoisesti ei kyllä tarkoita, että muita kieliä osaisi automaattisesti hyvin. Itse erottelisin hakijat edelleen pääsykokeella enkä keinotekoisesti matikan arvosanalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ota kantaa tuohon pitkän matematiikan arvosanan merkitykseen opiskelijavalinnoissa, mutta aika hirveitä kommentteja tuolla ja tietysti täälläkin, eli kielet eivät ole mitään ja kuka tahansa voi oppia mitä kieltä vaan, mutta matematiikka se vasta on jotain se. 

Lisäksi tuo, että humanistit olisivat yliopistokelvottomia ja tunteilla ajattelevia haahuilijoita on kyllä tosi stereotypinen ja kamala kommetti.

Miksi pitää painaa kieliä alas ja korostaa matematiikkaa? Ihmisillä on erilaisia lahjakkuuksia, joten miksi pitää solvata kieliä osaavia, joilta ei ehkä matematiikka suju niin hyvin?

Tuo oli minun kirjoittama kommentti. Opiskelen humanistista alaa ja olen aika liberaali. Ei se mullekaan mitään herkkua ollut lukiossa, mutta silti pitkän matikan kirjoitin. Loogiseen ajatteluun kykeneminen pitäisi olla edellytys yliopistoon pääsemiselle. Ehkä sitten vähenisi kaikki meillä on unelma tyypit, kun sisääsn ei pääse pelkällä ulkoa opettelulla

Ja tuo oli minun kommentti.

Jos ruvetaan laittamaan tällaisia keinotekoisia edellytyksiä opiskelijavalinnalle Suomessa, niin nuoret lähtevät ulkomaille opiskelemaan ja jäävät sinne tielle ja sitähän näillä valintauudistuksilla pyritään ihan virallisestikin estämään. Esimerkiksi minä opiskelin tutkinnon ulkomailla, koska pääsin sinne yksinkertaisesti yo-papereita vilauttamalla.

Aika törkeää sanoa, että kielet olisivat vain ulkoaopettelua. Kyllä kielissäkin on loogista ajattelua vaativia asioita ja paljon muita juttuja, joiden suvereeni hallitseminen vaatii lahjakkuutta.

Sanopa yksikin epäsäännöllisyys matematiikassa. Aivan, et pysty, koska niitä ei ole. Kielissähän näitä epäsäännöllisyyksiä ja poikkeuksia sitten riittääkin

Itse opiskelin aikanaan juuri englantilaista filologiaa, vaikka kirjoitin pitkän matematiikan. Ja on harhaluulo kuvitella, etteikö muka humanisti tarvitsisi loogista päättelykykyä ja nopeita hoksottimia. On se kumma kuinka jokainen kuvittelee sen oman työn olevan jotenkin erityisen vaativaa, vaikka tosiasiassa kaikki työt voi tehdä joko hyvin tai huonosti. Älykkäät ovat hyviä insinöörejä ihan samalla tavalla kuin he ovat myös hyviä opettajia tai lääkäreitä. Vähemmän fiksut ovat vähemmän hyviä missä hyvänsä hommassa. 

Onko Suomessa enää missään asiassa älykkäitä päättäjiä vai onko kaikki taantuneet imbesillin tasolle kaikkialla? Luultavasti kyllä, muuten tällaista ei voi selittää, että kieliopinnoissa matikka menee hakupisteissä ohi sen opiskeltavan kielen. Hullun hommaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ota kantaa tuohon pitkän matematiikan arvosanan merkitykseen opiskelijavalinnoissa, mutta aika hirveitä kommentteja tuolla ja tietysti täälläkin, eli kielet eivät ole mitään ja kuka tahansa voi oppia mitä kieltä vaan, mutta matematiikka se vasta on jotain se. 

Lisäksi tuo, että humanistit olisivat yliopistokelvottomia ja tunteilla ajattelevia haahuilijoita on kyllä tosi stereotypinen ja kamala kommetti.

Miksi pitää painaa kieliä alas ja korostaa matematiikkaa? Ihmisillä on erilaisia lahjakkuuksia, joten miksi pitää solvata kieliä osaavia, joilta ei ehkä matematiikka suju niin hyvin?

Tuo oli minun kirjoittama kommentti. Opiskelen humanistista alaa ja olen aika liberaali. Ei se mullekaan mitään herkkua ollut lukiossa, mutta silti pitkän matikan kirjoitin. Loogiseen ajatteluun kykeneminen pitäisi olla edellytys yliopistoon pääsemiselle. Ehkä sitten vähenisi kaikki meillä on unelma tyypit, kun sisääsn ei pääse pelkällä ulkoa opettelulla

Ja tuo oli minun kommentti.

Jos ruvetaan laittamaan tällaisia keinotekoisia edellytyksiä opiskelijavalinnalle Suomessa, niin nuoret lähtevät ulkomaille opiskelemaan ja jäävät sinne tielle ja sitähän näillä valintauudistuksilla pyritään ihan virallisestikin estämään. Esimerkiksi minä opiskelin tutkinnon ulkomailla, koska pääsin sinne yksinkertaisesti yo-papereita vilauttamalla.

Aika törkeää sanoa, että kielet olisivat vain ulkoaopettelua. Kyllä kielissäkin on loogista ajattelua vaativia asioita ja paljon muita juttuja, joiden suvereeni hallitseminen vaatii lahjakkuutta.

Sanopa yksikin epäsäännöllisyys matematiikassa. Aivan, et pysty, koska niitä ei ole. Kielissähän näitä epäsäännöllisyyksiä ja poikkeuksia sitten riittääkin

Onko sun mielestä tällainen vastakkainasettelu kielet vs. matematiikka jotenkin rakentavaa? Haluatko jonkun voittopokaalin postissa kotiisi? Onneksi sinä et päätä opiskelijvalinnoista.

Tuskin pitkän matikan laudaturin saaja menee enkkua ipiskelemaan vaan suuntaa esim teknilliseen.