Yliopistojen todistusvalintojen "ihanuus": Englannin opintoihin saa ylppäreiden pitkästä matematiikasta enemmän pisteitä kuin itse englannista

Nyt on pitkä matematiikka arvossaan samate fyke. Hyvä niin. Keskiverrolta ja alle sen se vaatii paljon.

Vierailija kirjoitti:

En ota kantaa tuohon pitkän matematiikan arvosanan merkitykseen opiskelijavalinnoissa, mutta aika hirveitä kommentteja tuolla ja tietysti täälläkin, eli kielet eivät ole mitään ja kuka tahansa voi oppia mitä kieltä vaan, mutta matematiikka se vasta on jotain se. 

Lisäksi tuo, että humanistit olisivat yliopistokelvottomia ja tunteilla ajattelevia haahuilijoita on kyllä tosi stereotypinen ja kamala kommetti.

Miksi pitää painaa kieliä alas ja korostaa matematiikkaa? Ihmisillä on erilaisia lahjakkuuksia, joten miksi pitää solvata kieliä osaavia, joilta ei ehkä matematiikka suju niin hyvin?

Kielet ovat merkitysjärjestelmiä, joissa on kaikissa omat sääntönsä ja poikkeuksensa. Ei kai yksikään matemaatikko todella kuvittele pystyvänsä tuosta vaan oppimaan esim. useita kieliä sillä tasolla, että kykenisi operoimaan niiden edistyneimmällä tasolla.

Olen tehnyt töitä muutaman sellaisen kielineron kanssa, joiden työn vaativuutta ja briljanssia kykenen arvostamaan, vaikka en itse pysty samaan. Kyse ei todellakaan ole mistään joka miehelle tai naiselle mahdollisesta kielitaidosta vaan luontaisesta lahjakkuudesta, joka yhdistyy intohimoon ja kovaan työhön. Eikä tuollainen taito myöskään ole millään lailla turha. Ei tuotteet ikinä ole itse myyneet itseään.

En tajua tällaista painotusta. Useimmiten matemaattinen ja kielellinen äly eivät löydy samasta henkilöstä, vaan ihminen on joko matemaattisesti hyvin lahjakas tai sitten kielellisesti. Monet kielissä loistavat eivät pärjää matikassa ja monet matikkanerot vääntävät tuskalla tankeroenglantia, eivät vaan opi paremmiksi.

Ja nyt joku neropatti on keksinyt että matikka on se tärkein kriteeri haettaessa KAIKILLE aloille, armoa pleaaase ; D Onneksi on omat opiskelut jo ohi, ei nyky-hullunmyllyssä enää pärjäisi..

Vierailija kirjoitti:

Tuskin pitkän matikan laudaturin saaja menee enkkua ipiskelemaan vaan suuntaa esim teknilliseen.

Olen tuo ylempi, joka kirjoitin pitkästä matikasta c:n. Viiden laudaturin lisäksi, joista kieliä kolme. Matematiikkaa en lukiossa juuri opiskellut, koska pidin sitä tylsänä muihin aineisiin verrattuna. Kirjoitin sen kuitenkin, koska asia oli jostain syystä äidilleni tärkeä. Tekniikan kanssa olen saanut olla paljon tekemisissä humanistinakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ota kantaa tuohon pitkän matematiikan arvosanan merkitykseen opiskelijavalinnoissa, mutta aika hirveitä kommentteja tuolla ja tietysti täälläkin, eli kielet eivät ole mitään ja kuka tahansa voi oppia mitä kieltä vaan, mutta matematiikka se vasta on jotain se. 

Lisäksi tuo, että humanistit olisivat yliopistokelvottomia ja tunteilla ajattelevia haahuilijoita on kyllä tosi stereotypinen ja kamala kommetti.

Miksi pitää painaa kieliä alas ja korostaa matematiikkaa? Ihmisillä on erilaisia lahjakkuuksia, joten miksi pitää solvata kieliä osaavia, joilta ei ehkä matematiikka suju niin hyvin?

Tuo oli minun kirjoittama kommentti. Opiskelen humanistista alaa ja olen aika liberaali. Ei se mullekaan mitään herkkua ollut lukiossa, mutta silti pitkän matikan kirjoitin. Loogiseen ajatteluun kykeneminen pitäisi olla edellytys yliopistoon pääsemiselle. Ehkä sitten vähenisi kaikki meillä on unelma tyypit, kun sisääsn ei pääse pelkällä ulkoa opettelulla

Ja tuo oli minun kommentti.

Jos ruvetaan laittamaan tällaisia keinotekoisia edellytyksiä opiskelijavalinnalle Suomessa, niin nuoret lähtevät ulkomaille opiskelemaan ja jäävät sinne tielle ja sitähän näillä valintauudistuksilla pyritään ihan virallisestikin estämään. Esimerkiksi minä opiskelin tutkinnon ulkomailla, koska pääsin sinne yksinkertaisesti yo-papereita vilauttamalla.

Aika törkeää sanoa, että kielet olisivat vain ulkoaopettelua. Kyllä kielissäkin on loogista ajattelua vaativia asioita ja paljon muita juttuja, joiden suvereeni hallitseminen vaatii lahjakkuutta.

Sanopa yksikin epäsäännöllisyys matematiikassa. Aivan, et pysty, koska niitä ei ole. Kielissähän näitä epäsäännöllisyyksiä ja poikkeuksia sitten riittääkin

Onko sun mielestä tällainen vastakkainasettelu kielet vs. matematiikka jotenkin rakentavaa? Haluatko jonkun voittopokaalin postissa kotiisi? Onneksi sinä et päätä opiskelijvalinnoista.

Kunhan nyt vaan puran huonoa elämääni tänne

Vierailija kirjoitti:

Itse opiskelin aikanaan juuri englantilaista filologiaa, vaikka kirjoitin pitkän matematiikan. Ja on harhaluulo kuvitella, etteikö muka humanisti tarvitsisi loogista päättelykykyä ja nopeita hoksottimia. On se kumma kuinka jokainen kuvittelee sen oman työn olevan jotenkin erityisen vaativaa, vaikka tosiasiassa kaikki työt voi tehdä joko hyvin tai huonosti. Älykkäät ovat hyviä insinöörejä ihan samalla tavalla kuin he ovat myös hyviä opettajia tai lääkäreitä. Vähemmän fiksut ovat vähemmän hyviä missä hyvänsä hommassa. 

Minulla oli taustalla lyhyt matematiikka ja neljä ällää yo-kokeiden kielistä kun lähdin opiskelemaan englantilaista filologiaa pääaineena. Maisterin papereihin vaadittiin lukemattomia eri laajuisia kirjallisia töitä, suullisen ilmaisun kursseja ja monenmoisten ”A University Grammar of English” -tyyppisten opusten omaksumista - ulkoa opettelemisella saatika matikan tiedoilla ei ollut mitään sijaa niissä karkeloissa.

Näin se kuuluukin olla. Pitkän matikan opiskelija ei ole tulossa opiskelemaan englantia.

Matemaattinen lahjakkuus on ainoaa oikeaa lahjakkuutta, näin se vaan on! Ihan turhaa itkeä sitä että yliopistoon pääsee vain matemaattisesti lahjakkaat, näin sen kuuluu ollakin. Itse asiassa, yliopiston sisäänpääsy on vasta alkua tälle matematiikan suomenvalloitukselle. Jatkossa esim Suomen jääkiekkomaajoukkueeseen karsitaan urheilijat matematiikan ylioppilasarvosanan perusteella. Ihan turha on jauhaa jostain erityisestä lahjakkuudesta urheilun saralla. Kyllä kuka tahansa voi päästä maailmanmestariksi lajissa kuin lajissa, kunhan vaan matematiikka on hallussa. Kyllä näin on!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun aikoinani hain opiskelemaan pohjoismaisia kieliä, ruotsin arvosanaa ei edes kysytty tai huomioitu.

Mutta joo, nykylinjaus tuon matikan kanssa on naurettava.

Hain lukemaan pohjoismaisia kieliä vuonna 2010. Meillä oli kielikoe ja lisäksi luettavana ruotsinkielinen kielitiedettä käsittelevä kirja johon liittyviin kysymyksiin piti vastata ruotsiksi. Eiköhän tuossa kokeessa taidot tulleet ilmi.

Niin. Sisälukutaitosi ei ole kyllä kummoinen, koska minä vain kirjoitin, että on se arvosanojen arvottaminen ennenkin ollut omituista. Naurettavaa.

Siis mitä tuo itkee? Miksi ei hae ensisijaisesti pääsykoekiintiössä? 

Hesarissa oli sunnuntaina samasta aiheesta. Siinä lukion matematiikan opettaja valitteli, että tämä matematiikan liiallinen painotus on huono juttu lukion pitkälle matematiikalle. Kursseille tulee ihmisiä, joilla ei ole oikeasti motivaatiota tai kykyjä opiskella sitä pitkää matematiikkaa ja se sitten hidastaa kaikkien työskentelyä.

Jutusta kävi myös ilmi, että pitkää matematiikkaa painotetaan sen takia, että siinä on eniten kursseja. On ilmeisesti epäreilua, jos esimerkiksi filosofian L:stä saisi enemmän pisteitä kuin pitkän matikan L:stä, koska filosofiassa on "vähemmän" tekemistä kuin matematiikassa. Tämä siitä huolimatta, että opiskelija hakisi yliopistoon lukemaan filosofiaa eikä matematiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä lukion englannin arvosana kertoo? Sitä että osaa opetella ulkoa sanoja. Yliopistoon ei voida ottaa kaikkia vaan pitää ottaa fiksuimmat, jota kuvaa parhaiten matematiikan osaaminen.

Englantia opiskelemaan pitää ottaa englannissa lahjakkaimmat. Kielilahjakkuutta joko on tai ei ole. Moni matemaattisesti lahjakas ei opi kieliä, kun ei esim. ole hyvää muistia, joka on geneettinen ominaisuus.

Suomessa korkeasti koulutettujen osuus on laskenut. Osin varmasti opiskelijavalintojen takia. Enää ei kannata opiskella itselleen väärää alaa. Ilman kokeiluja ei kuitenkaan välttämättä löydä omaa alaa.

Onko tämä joku yritys saada enemmän poikia yliopistoon? He kai enemmän valitsevat pitkää matikkaa...

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä joku yritys saada enemmän poikia yliopistoon? He kai enemmän valitsevat pitkää matikkaa...

Luultavasti se on yritys saada tytötkin valitsemaan pitkä matematiikka.

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli sunnuntaina samasta aiheesta. Siinä lukion matematiikan opettaja valitteli, että tämä matematiikan liiallinen painotus on huono juttu lukion pitkälle matematiikalle. Kursseille tulee ihmisiä, joilla ei ole oikeasti motivaatiota tai kykyjä opiskella sitä pitkää matematiikkaa ja se sitten hidastaa kaikkien työskentelyä.

Jutusta kävi myös ilmi, että pitkää matematiikkaa painotetaan sen takia, että siinä on eniten kursseja. On ilmeisesti epäreilua, jos esimerkiksi filosofian L:stä saisi enemmän pisteitä kuin pitkän matikan L:stä, koska filosofiassa on "vähemmän" tekemistä kuin matematiikassa. Tämä siitä huolimatta, että opiskelija hakisi yliopistoon lukemaan filosofiaa eikä matematiikkaa.

Onhan ne ihan eri tavalla aikaavieviä, mutta en tajua miten kukaan edes kiinnostuisi filosofiasta jos sitä ei pysty mahduttamaan lukkariinsa siksi, että se on täynnä pitkää matikkaa ja fysiikkaa. Itse opiskelin nuo lukiossa ja todellakin kasvattivat luonnetta ja erilaisten coping-menetelmien keksimisosaamista. Tuli myös omaksuttua melko filosofinen asennoituminen ainakin matemaattisiin aineisiin ihan käytännössä. Eli siinä mielessä hyvä pohja filosofiaopinnoille. Kun tuli puhe Sisyfoksesta, ensimmäinen ajatukseni oli että kas vaan, antiikin filosofitkin ovat opiskelleet pitkän matematiikan. Kun luulet että vektorilaskentaa rasittavampaa jobia tuskin enää tulee vastaan, seuraavan kurssin aihe on logaritmifunktiot. Ja sitten kun sen kiven on saanut puskettua perille, taas aloitetaan tyhjältä pöydältä osittaisderivaattojen kanssa.

Muistatteko sen naisten ulinan, miten typerää se on, että "terveystiedon" reaalikokeesta on hyötyä kielitieteisiin haettaessa?

Juu, en minäkään. Ulina alkoi vasta kun kyseessä matematiikka

Katselin eilen Mirjan Helinin laulukilpailua ja koin valaistuksen; minä haluan oopperalaulajaksi. En kylläkään osaa laulaa, mutta matematiikassa olen tosi haka. Ei kai Sibelius akatemiassa kysellä minkään musikaalisen lahjakkuuden perään, tietääkö joku?

Vierailija kirjoitti:

Katselin eilen Mirjan Helinin laulukilpailua ja koin valaistuksen; minä haluan oopperalaulajaksi. En kylläkään osaa laulaa, mutta matematiikassa olen tosi haka. Ei kai Sibelius akatemiassa kysellä minkään musikaalisen lahjakkuuden perään, tietääkö joku?

Musiikkihan on matematiikkaa, joten kyllä varmasti pärjäät.

Laudaturin saa ylioppilaista viisi prosenttia, eli suurin osa hakijoista hakee jatkoon muilla kuin laudaturin pistehyvityksillä. Tyhmä uudistus silti. Jotenkin vaikea uskoa, että korkeakoulutkaan haluavat opiskelijoiksi niitä jotka pääsevät sisään pelkästään matikkataitojensa avulla, vaan niitä jotka ovat motivoituneita juuri kyseiselle alalle. Sisäänpääsykokeen luulisi toimivan paremmin karsijana kuin ylioppilasarvosanan.

Jaana Tommiska, hallituksen jäsen, SDP Kerava kirjoitti:

Ei siellä kuitenkaan selviä, jos ei ole kielellistä ja loogista ajattelukykyä. Pitkän matematiikan arvosana mittaa jälkimmästä.

Kyllä siellä selviää vaikkei matematiikka osaisikaan, t. nim. Been there, done that