Uskovainen poikaystävä
Itseäni kiinnostaa uskon asiat ja tahtoisin tulla uskoon. Ongelma ei ole sinänsä uskovainen poikaystävä vaan se kun ollaan asioista eri mieltä mm se että seksiä ei saa harrastaa ennen avioliittoa... Jos ollaan ns langetti, hän on ollut ns poissa tolaltaan. Itsekin tunnen katumusta, mutta en tykkää draamailla. Onko niin että tarvitsee hävetä seksuaalisija haluja. En pidä seksiä muutenkaan pääasiana vaan sitä rakkautta, lämpöä, aitoa yhteyttä toiseen ja että olisi hyvä olla
Onko täällä ketään joka olisi uskossa tai naimissa esim olet itse uskova ja puoliso ei. Eroaako avioliitto meidän ns pakanoiden kanssa?
Entä miksi on väärin muka ettei saa avioliittoon mennä ei uskovan kanssa jos rakasta kuitenkin toista? Eikö jumala siunaa kuitenkin miehen ja naisen välisen avioliiton?
Miksi jumala ei ole tullut elämääni kaikesta rukoilusta ja aneluista huolimatta? Ja seurakunta ei ole vastaus, koska tässä paikkakunnassa eksytystä ja henkivallat pahoja
Tiedän että tähän ketjuun tullaan irvailemaan, mut odotan silti asiallisia vastauksia
Kommentit (43)
Taas kerran nähdään miten uskonto aiheuttaa ahdistusta ja epätoivoa.
Usko ei tule pakottamalla tai vaatimalla se tulee, jos tulee eläen ja löytäen. Tosesksi ei ole vain yhtä tapaa uskoa oikein. Esimerkiksi poikaystäväsi vaikuttaa hyvin konservatiiviselta, jos haluaa seksiä vasta avioliiton jälkeen. - Kyllä moni meistä uskovista on harrastanut tai harrastaa ensimmäisen kerran seksiä jo kauan ennen avioliittoa. - Asiasta vain ei ole tapana huudella tai alleviivata.
Miten uskovaisetkin saa naisia, mut en minä?
Raamatussa joistakin naimattomien välisen seksuaalisen kanssakäymisen muodoista käytetään sanaa ”haureus”. Jumala odottaa palvelijoidensa ”karttavan haureutta” (1. Tessalonikalaisille 4:3). Haureus luokitellaan vakavaksi synniksi aviorikoksen, spiritismin, juoppouden, epäjumalanpalveluksen, murhan ja varkauden ohella (1. Korinttilaisille 6:9, 10; Ilmestys 21:8).
Eli jos "lankeatte", niin poikaystäväsi Pilviherran silmissä olette yhtä syyllisiä kuin murhaajat.
Ikuinen paikka kidutuskammiossa helvetin tulissa on jo lähes varmistettu. Koska ymmärtäväinen ja armollinen Pilviherra.
Vierailija kirjoitti:
Raamatussa joistakin naimattomien välisen seksuaalisen kanssakäymisen muodoista käytetään sanaa ”haureus”. Jumala odottaa palvelijoidensa ”karttavan haureutta” (1. Tessalonikalaisille 4:3). Haureus luokitellaan vakavaksi synniksi aviorikoksen, spiritismin, juoppouden, epäjumalanpalveluksen, murhan ja varkauden ohella (1. Korinttilaisille 6:9, 10; Ilmestys 21:8).
Eli jos "lankeatte", niin poikaystäväsi Pilviherran silmissä olette yhtä syyllisiä kuin murhaajat.
Ikuinen paikka kidutuskammiossa helvetin tulissa on jo lähes varmistettu. Koska ymmärtäväinen ja armollinen Pilviherra.
Onneksi oma Jumalani antoi minulle myös järjen....Ja ainakin satunaiaen kyvyn ja taidon myös jkäyttää sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamatussa joistakin naimattomien välisen seksuaalisen kanssakäymisen muodoista käytetään sanaa ”haureus”. Jumala odottaa palvelijoidensa ”karttavan haureutta” (1. Tessalonikalaisille 4:3). Haureus luokitellaan vakavaksi synniksi aviorikoksen, spiritismin, juoppouden, epäjumalanpalveluksen, murhan ja varkauden ohella (1. Korinttilaisille 6:9, 10; Ilmestys 21:8).
Eli jos "lankeatte", niin poikaystäväsi Pilviherran silmissä olette yhtä syyllisiä kuin murhaajat.
Ikuinen paikka kidutuskammiossa helvetin tulissa on jo lähes varmistettu. Koska ymmärtäväinen ja armollinen Pilviherra.
Onneksi oma Jumalani antoi minulle myös järjen....Ja ainakin satunaiaen kyvyn ja taidon myös jkäyttää sitä.
Silloin et ole harras uskovainen.
Harras uskovainen kun käyttää pyhää kirjaa päätöstensä tekemiseen, järki ei liity asiaan mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamatussa joistakin naimattomien välisen seksuaalisen kanssakäymisen muodoista käytetään sanaa ”haureus”. Jumala odottaa palvelijoidensa ”karttavan haureutta” (1. Tessalonikalaisille 4:3). Haureus luokitellaan vakavaksi synniksi aviorikoksen, spiritismin, juoppouden, epäjumalanpalveluksen, murhan ja varkauden ohella (1. Korinttilaisille 6:9, 10; Ilmestys 21:8).
Eli jos "lankeatte", niin poikaystäväsi Pilviherran silmissä olette yhtä syyllisiä kuin murhaajat.
Ikuinen paikka kidutuskammiossa helvetin tulissa on jo lähes varmistettu. Koska ymmärtäväinen ja armollinen Pilviherra.
Onneksi oma Jumalani antoi minulle myös järjen....Ja ainakin satunaiaen kyvyn ja taidon myös jkäyttää sitä.
Silloin et ole harras uskovainen.
Harras uskovainen kun käyttää pyhää kirjaa päätöstensä tekemiseen, järki ei liity asiaan mitenkään.
Hmm. Milloin uskovaisesta ja tuomitsevuudesta tulsii toisiaan samaa tarkoittava asia? - Mutta joo en ole varmasti hartaimpia uskovia. - Usko on vain ja ainoastaan yksi osa minua. Tosinaan minua harmittaa ja tympii se, että kun kerron olevani uskossa, niin osa olettaa tällöin, että näkisin ja kokisin kaiken uskoni kautta. - Siis ikäänkuin samaan tapaan kuin, jos uskon asemasta sanosin, että minulla on punaista maalia, niin osa luultavasti ajattelisi, että no hyvä näet ja koet kaiken puanisena, eikä mitään muita sävyjä tai vivahteita olekaan elämässäsi kuin vain ja ainaostaan punaista... Usko on merkittävä ja monet asiat läpäisevä asia mutta ei kuitenkaan se yksi ja ainoa, joka vaikuttaisi jokaiseen päätökseeni ja valintaani.(..)
Ikävää ettet ole löytänyt hyvää seurakuntaa, itselleni tämä oli ehkä suurin siunaus joka johti lopulta uskoon. Seurakunta järjesti mm. Alkukurssin jossa pääsi kyselemään ja puhumaan vapaasti uskosta.
Tärkein tukija oli tietysti kristitty poikaystävä mutta usko itsessään oli minulle tärkeä löytää itse.
Mielestäni tuo naimisiinmeno on siitä tärkeä kysymys että mikäli haluaa kasvattaa kristittyjä lapsia niin olisi hyvä että se puoliso olisi myös uskossa tai suhtautuu myötämielisesti asiaan. Raamatussa puhutaan kuitenkin sekä puolesta että vastaan joten jätän tämän avioliittokysymyksen jokaiselle itse pohdittavaksi.
Synnistä lyhyest. Meidän seurakunta puhuu nimenomaan siitä että meidän jokaisen tulee ensin ymmärtää oma syntisyytemme. Itse asiassa pienikin synti mm kateellisuus on syntiä jne. Tällä tarkoitetaan sitä että tulet Jeesuksen luokse täydessä ymmärryksessä omasta syntisyydestäsi ~ et voi omilla avuin tulla uskoon, olla synnitön yms. Tämä kaikki tulee lahjana sinulle, ilman omia tekojasi. Oli syntisi mikä hyvänsä.
Ja seksi itsessään ei ole syntiä vaan Jumalan lahja ihmiselle. Mutta Jumala tarkoitti sen avioliittoon mutta kuten taas todetaan ihminen on syntinen ja kääntää monesti hyvän huonoksi. Mieti miten voisit tämän asian ratkaista, onko naimisiinmeno täysin poissuljettu vaihtoehto? Mikäli haluat olla uskossa olet minusta jo hyvin lähellä ja voisitte puhua poikaystäväsi kanssa asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamatussa joistakin naimattomien välisen seksuaalisen kanssakäymisen muodoista käytetään sanaa ”haureus”. Jumala odottaa palvelijoidensa ”karttavan haureutta” (1. Tessalonikalaisille 4:3). Haureus luokitellaan vakavaksi synniksi aviorikoksen, spiritismin, juoppouden, epäjumalanpalveluksen, murhan ja varkauden ohella (1. Korinttilaisille 6:9, 10; Ilmestys 21:8).
Eli jos "lankeatte", niin poikaystäväsi Pilviherran silmissä olette yhtä syyllisiä kuin murhaajat.
Ikuinen paikka kidutuskammiossa helvetin tulissa on jo lähes varmistettu. Koska ymmärtäväinen ja armollinen Pilviherra.
Onneksi oma Jumalani antoi minulle myös järjen....Ja ainakin satunaiaen kyvyn ja taidon myös jkäyttää sitä.
Silloin et ole harras uskovainen.
Harras uskovainen kun käyttää pyhää kirjaa päätöstensä tekemiseen, järki ei liity asiaan mitenkään.
Höpön höpön. Luepa Raamatusta, mitä Jumala ajattelee ymmärryksestä ja viisaudesta! Kuningas Salomo sai Jumalalta armon pyytää mitä tahansa, ja mitäpä hän halusi?
'Anna minulle viisautta hallita kansaasi oikealla tavalla. Anna minulle ymmärtäväinen sydän.' Salomon pyyntö miellytti Jumalaa. Sen tähden Hän sanoi: 'Koska olet pyytänyt viisautta etkä pitkää ikää tai rikkautta, niin minä annan sinulle enemmän viisautta kuin kenelläkään toisella on koskaan ollut.'
Jaakobin kirjeessä sanotaan: "Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan."
Ja totta kai viisautta ja ymmärrystä pitää sitten käyttääkin. Mitenkäs se muuten ilmenisi?
Sulla ei ole pää tarpeeks pehmee, että tulisit uskoon. Ala vaikka ryyppäämään, niin se edesauttaa uskoon tulemista.
Vierailija kirjoitti:
Mikä uskonsuuntaus?
Ei mikään tietty usko suuntaus, vaan seuraa jeesusta Kristusta, mut jos on pakko nimetä niin ihan luterilainen
Jumala tulee elämääsi heti, kun sitä pyydät. Sen ei tarvitse tuntua miltään. Kun luet Raamattua, niin Jeesuksen sovitustyön merkitys avautuu sinulle uudella tavalla ja voit kokea ajoittain suurta kiitollisuutta myös tunnetasolla. Siunausta elämääsi!
Vierailija kirjoitti:
Ikävää ettet ole löytänyt hyvää seurakuntaa, itselleni tämä oli ehkä suurin siunaus joka johti lopulta uskoon. Seurakunta järjesti mm. Alkukurssin jossa pääsi kyselemään ja puhumaan vapaasti uskosta.
Tärkein tukija oli tietysti kristitty poikaystävä mutta usko itsessään oli minulle tärkeä löytää itse.
Mielestäni tuo naimisiinmeno on siitä tärkeä kysymys että mikäli haluaa kasvattaa kristittyjä lapsia niin olisi hyvä että se puoliso olisi myös uskossa tai suhtautuu myötämielisesti asiaan. Raamatussa puhutaan kuitenkin sekä puolesta että vastaan joten jätän tämän avioliittokysymyksen jokaiselle itse pohdittavaksi.
Synnistä lyhyest. Meidän seurakunta puhuu nimenomaan siitä että meidän jokaisen tulee ensin ymmärtää oma syntisyytemme. Itse asiassa pienikin synti mm kateellisuus on syntiä jne. Tällä tarkoitetaan sitä että tulet Jeesuksen luokse täydessä ymmärryksessä omasta syntisyydestäsi ~ et voi omilla avuin tulla uskoon, olla synnitön yms. Tämä kaikki tulee lahjana sinulle, ilman omia tekojasi. Oli syntisi mikä hyvänsä.
Ja seksi itsessään ei ole syntiä vaan Jumalan lahja ihmiselle. Mutta Jumala tarkoitti sen avioliittoon mutta kuten taas todetaan ihminen on syntinen ja kääntää monesti hyvän huonoksi. Mieti miten voisit tämän asian ratkaista, onko naimisiinmeno täysin poissuljettu vaihtoehto? Mikäli haluat olla uskossa olet minusta jo hyvin lähellä ja voisitte puhua poikaystäväsi kanssa asiasta.
Olemme käyneet keskusteluja tästä vaikka asiasta vaikka kuinka monta kertaa. Meillä on ollut tässä 2 vuoden aikana on/off tilanne, 4-5 kertaa erottu ja palattu yhteen. Haluaisin vilpittömästi että suhde toimisi. Mutta sekin on ristiriitaista että puhuu naimisiinmenosta ja sitten kuitenkin on muuttamassa yksikseen toiselle paikkakunnalle.
Mitä tulee uskoon, tahtoisin vilpittömästi uskoa, mutta voimaa ei ole, asiat kaatuu päälle eikä seurakunnan työntekijän kanssa juttelustakaan ole ollut mitään apua, lässytetään vaan ja laitetaan kädet pään päälle ja sanotaan, nyt sä oot uskossa, vaikka uudestisyntymistä ei ole tapahtunut.
Kauanko pitää odottaa että jumala vastaa? Kauanko jumala aikoo salata minulta itsensä? Olenko tosiaan niin paatunut etten pääsekään taivaaseen, en saa armahdusta synneistäni....
Onneksi oma Jumalani antoi minulle myös järjen....Ja ainakin satunaiaen kyvyn ja taidon myös jkäyttää sitä. [/quote]
Silloin et ole harras uskovainen.
Harras uskovainen kun käyttää pyhää kirjaa päätöstensä tekemiseen, järki ei liity asiaan mitenkään.[/quote]
Höpön höpön. Luepa Raamatusta, mitä Jumala ajattelee ymmärryksestä ja viisaudesta! Kuningas Salomo sai Jumalalta armon pyytää mitä tahansa, ja mitäpä hän halusi?
'Anna minulle viisautta hallita kansaasi oikealla tavalla. Anna minulle ymmärtäväinen sydän.' Salomon pyyntö miellytti Jumalaa. Sen tähden Hän sanoi: 'Koska olet pyytänyt viisautta etkä pitkää ikää tai rikkautta, niin minä annan sinulle enemmän viisautta kuin kenelläkään toisella on koskaan ollut.'
Jaakobin kirjeessä sanotaan: "Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan."
Ja totta kai viisautta ja ymmärrystä pitää sitten käyttääkin. Mitenkäs se muuten ilmenisi?[/quote]
Otit sitten Vanhasta Testamentista esimerkin...Uusi Testamentti on se, joka nykyään kristittyä velvoittaa
Vierailija kirjoitti:
Jumala tulee elämääsi heti, kun sitä pyydät. Sen ei tarvitse tuntua miltään. Kun luet Raamattua, niin Jeesuksen sovitustyön merkitys avautuu sinulle uudella tavalla ja voit kokea ajoittain suurta kiitollisuutta myös tunnetasolla. Siunausta elämääsi!
Pyydetty niin monta kertaa, alkaa luottamus ja usko hiipua, vastauksia en saa, eikä seurakunnan työntekijäkään auta asiaa, lässyttää vaan kaikkea muuta
Epätoivo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala tulee elämääsi heti, kun sitä pyydät. Sen ei tarvitse tuntua miltään. Kun luet Raamattua, niin Jeesuksen sovitustyön merkitys avautuu sinulle uudella tavalla ja voit kokea ajoittain suurta kiitollisuutta myös tunnetasolla. Siunausta elämääsi!
Pyydetty niin monta kertaa, alkaa luottamus ja usko hiipua, vastauksia en saa, eikä seurakunnan työntekijäkään auta asiaa, lässyttää vaan kaikkea muuta
Olet valitettavasti liian järkevä ja rationaalinen tullaksesi uskoon.
Sinulta puuttuu se jokin, mikä saa osan aikuisista ihmisistä uskomaan taruolentoihin.
Itsekin olen vuosikausia rukoillut vastausta saamatta...Mutta kun luen Raamattua, koen kuitenkin hengellisiä tunteita tietyllä tavalla. Kannattaa siis ainakin välillä lukea Jumalan Sanaa, onhan Raamatussakin sanottu, että "usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana". Toivon ja rukoilen puolestasi että saat vielä uudestisyntymisen lahjan!
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen vuosikausia rukoillut vastausta saamatta...Mutta kun luen Raamattua, koen kuitenkin hengellisiä tunteita tietyllä tavalla. Kannattaa siis ainakin välillä lukea Jumalan Sanaa, onhan Raamatussakin sanottu, että "usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana". Toivon ja rukoilen puolestasi että saat vielä uudestisyntymisen lahjan!
Ehkä rukoilet väärää tahoa?
Maailmassa on muitakin uskontoja.
Juu kyllä sitä koko universumin luonutta ukkelia pilven reunalla kiinnostaa mitä te kaksi teiniä säädätte.