Muuttamassa yhteen miesystävän kanssa, yksi asia haittana
Minulla on kaksi kissaa ja mies ei tunnu oikein pitävän niistä. Asunnossa ei sinänsä ole lemmikkejä rajoitettu mutta miehestä huomaa että hän ei rakkaita eläimiäni luokseen haluaisi... mitä minä teen? Nyt on oikeasti valintojen paikka, tämä voi olla viimeinen mahdollisuuteni saada tällä iällä perhe-elämä alkuun! -N38
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö voi kysyä ihan suoraan, että kestääkö elää kissataloudessa? Ovatko kissat tervetulleita? Itse inhoan kissoja (olen nainen), en tykkää niiden luonteesta paitsi joidenkin rotujen ehkä, niistä lähtee karvaa, ne metelöivät öisin, protestipissivät nurkkiin jos jokin menosi ei miellytä... Mutta miehesi voi olla joustavampi, kysy.
anteeksi ohis, mutta pakko kysyä, että perustuuko käsityksesi kissoista omaan, pitkäaikaiseen kokemukseen vai huhupuheisiin ja ennakkoluuloihin? En siis väitä, etteikö löytyisi myös protestipissiviä (okei, se ei ole koskaan oikeasti protesti, vaan joko elimellinen vaiva tai kissan asuinympäristöstä johtuvaa, mutta protestina sitä onet pitävät) ja öisin metelöiviä yksilöitä, mutta väittäisin, että valtaosa hyvin hoidetuista kissoista ei sen paremmin pissi muualle kuin laatikkoonsa kuin metelöi pitkin öitä. T: kahden übersiistin kissan omistaja, joka saa nukkua kahdeksan tuunin yöunensa aina täysin rauhassa, koska kissatkin nukkuvat yöllä
Ihanko oikeasti väität, ettei protestipissaavia kissoja ole? Mikä elimellinen vaiva saa kissan pissaamaan sohvalle aina ja vain silloin, kun sen emännällä on yövieras, joka nukkuu emännän kanssa samassa sängyssä (jossa kissa ei saa muulloinkaan olla). Tai pissimään kengille, jos emäntä lähtee ulos ystävänsä kanssa? Nämä siis eri kissat, kumpikaan ei omia.
Ei kissa kosta. Pissaaminen on kissalle keino lievittää stressiä.
Jos ette edes osaa keskustella niin kuin aikuiset ihmiset niin miten voitte muuttaa yhteen. Jos kissat ei ole tervetulleita niin eiköhän se mies olisi jo siitä sanonut kun asia muuten on sovittu.
Mukava kuulla että en ole yksin kun inhoan nurkkiin kusevia kissoja
Vauva - vai kissat.
Mitä ihmettä sä mietit?
Juupajuu kirjoitti:
Vauva - vai kissat.
Mitä ihmettä sä mietit?
Eli vauvan isällä ei väliä kunhan saa vauvan?
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen luonne paljastuu siinä, miten hän kohtelee lapsia ja eläimiä.
Mä kysyn ensimmäisten kysymysten joukossa mitä mieltä on eläimistä. Kertoo paljon luonteesta...
Vierailija kirjoitti:
Siinä on iso ero onko väliinpitämätön lemmikkejä kohtaan vai aktiivisesti ei pidä lemmikeistä. Eihän sitä tarvitse olla erityisesti kissoja rakastava voidakseen elää samassa taloudessa. Ei miehellä välttämättä ole mielipidettä varsinaisesti puolesta taikka vastaan. Kissa ei juurikaan omaan elämään vaikuta jos toinen sen ruokkii ja hoitaa.
Kyllä kissa vaikuttaa elämään. Se karvaa kaikki paikat, koskaan et voi lähteä kotoa ilman massiivista furminointioperaatiota tai sitten sinun on vain hyväksyttävä se, että kuljet epäsiistin näköisenä karvavaatteissa. Lisäksi kissa saattaa öisin riehua niin, ettet millään saa nukuttua. Joka paikka tuntuu epähygieeniseltä, koska kissan peräreikä on todennäköisesti koskettanut kaikkia paikkoja joko suoraan tai välillisesti tassujen tai kielen kautta - myös niitä keittiön tasoja, joilla käsittelet ruokaa. Kissa myös aiheuttaa vaivaa pyrkimällä menemään sellaisiin paikkoihin joihin se ei saisi mennä. Usein kissa myös hajottaa vahingossa asioita, kuten pudottelee kukkaruukkuja tai repii kynsillään vaatteita. Eli kissasta on todella paljon harmia, jos se asuu samassa taloudessa. Riippumatta siitä joutuuko sitä itse hoitamaan.
Lapsuudenkodissani oli aina kissoja. Poikaystäväni pelkäsi niitä ja aluksi en ollenkaan ymmrtänyt asiaa. On oikeasti kissapelkoisia. Ota selvää ennen kuin muutatte yhteen. Itse luopuisin tietysi kissoista ennen ihmistä ja varsinkin kun olet jo noin vanha parisuhdemarkkinoilla.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen luonne paljastuu siinä, miten hän kohtelee lapsia ja eläimiä.
Kumpiakin hyvin, mutta en vaan halua kumpiakaan asumaan kanssani.
Vierailija kirjoitti:
Kissa-akkautuminen on vaihtoehto perhe-elämälle
Ei, vaan ikisinkkuudelle.
Kissan omistajat haistaa jo kaukaa. Haisevat kissalle ja kun tulevat lähemmäs, näkyy jo karvoja. Todella epäsiistejä. Lasten vaatteet ovat täynnä karvoja ja kissan perseen haju tarttuu lasten hiuksiinkin.
En voisi lemmikistäni luopua jonkun toisen ihmisen vuoksi. Millainen ihminen edes miettii luopumista? Sitten on sukset ristissä parin kuukauden päästä muusta syystä ja kissat esim. annettu pois. Revi siitä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Kissa-akkautuminen on vaihtoehto perhe-elämälle
Mitä se semmoinen on? Mun perhees oli kissa kans, oltiinko me siis akkautunut perhe?
Vierailija kirjoitti:
Etkö voi kysyä ihan suoraan, että kestääkö elää kissataloudessa? Ovatko kissat tervetulleita? Itse inhoan kissoja (olen nainen), en tykkää niiden luonteesta paitsi joidenkin rotujen ehkä, niistä lähtee karvaa, ne metelöivät öisin, protestipissivät nurkkiin jos jokin menosi ei miellytä... Mutta miehesi voi olla joustavampi, kysy.
Kissa ei protestipissi. Sulla väärä tulkinta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä on iso ero onko väliinpitämätön lemmikkejä kohtaan vai aktiivisesti ei pidä lemmikeistä. Eihän sitä tarvitse olla erityisesti kissoja rakastava voidakseen elää samassa taloudessa. Ei miehellä välttämättä ole mielipidettä varsinaisesti puolesta taikka vastaan. Kissa ei juurikaan omaan elämään vaikuta jos toinen sen ruokkii ja hoitaa.
En ole ap ja minusta kissat ovat kivoja silloin tällöin silitellä, leikittää ja ihan vain katsella touhujaan. Mutta ne hiekkalaatikot haisevat karmivalle.
Häh? Ei meillä ainakaan haise yhtään! Joka päivä siivoan laatikon. Laadukas hiekka.
Kyllä vauvan saa vaikka yhden yön suhteesta. Outoja kommentteja täällä. Luopua eläimistä jonkun takia. Eläimeen sitoudutaan kuten lapsiinkin. Ei niitä voi ottaa ja antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö voi kysyä ihan suoraan, että kestääkö elää kissataloudessa? Ovatko kissat tervetulleita? Itse inhoan kissoja (olen nainen), en tykkää niiden luonteesta paitsi joidenkin rotujen ehkä, niistä lähtee karvaa, ne metelöivät öisin, protestipissivät nurkkiin jos jokin menosi ei miellytä... Mutta miehesi voi olla joustavampi, kysy.
anteeksi ohis, mutta pakko kysyä, että perustuuko käsityksesi kissoista omaan, pitkäaikaiseen kokemukseen vai huhupuheisiin ja ennakkoluuloihin? En siis väitä, etteikö löytyisi myös protestipissiviä (okei, se ei ole koskaan oikeasti protesti, vaan joko elimellinen vaiva tai kissan asuinympäristöstä johtuvaa, mutta protestina sitä onet pitävät) ja öisin metelöiviä yksilöitä, mutta väittäisin, että valtaosa hyvin hoidetuista kissoista ei sen paremmin pissi muualle kuin laatikkoonsa kuin metelöi pitkin öitä. T: kahden übersiistin kissan omistaja, joka saa nukkua kahdeksan tuunin yöunensa aina täysin rauhassa, koska kissatkin nukkuvat yöllä
Samoin mun kissa on tosi siisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö voi kysyä ihan suoraan, että kestääkö elää kissataloudessa? Ovatko kissat tervetulleita? Itse inhoan kissoja (olen nainen), en tykkää niiden luonteesta paitsi joidenkin rotujen ehkä, niistä lähtee karvaa, ne metelöivät öisin, protestipissivät nurkkiin jos jokin menosi ei miellytä... Mutta miehesi voi olla joustavampi, kysy.
Niin, miksi ette puhu asiasta? Itse olisin enemmän huolissani siitä jos ei ole keskusteluyhteyttä näinkään pienessä asiassa :)
Pienessä?! Onko perheenjäsenestä luopuminen pieni asia?!
Voisiko ne kissat mennä jollekin sukulaiselle/perheenjäsenelle asumaan? Kurjaa luopua kun ovat rakkaita. Silti kumminkin olisin valmis luopumaan lemmikistä jos oikea mies tulisi kuvioihin ja kyseessä olisi kunnollinen sitoutuminen (avioliitto) mikäli mies ei lemmikkiä paketissa mukana haluaisi. Elämä on valintoja, sinkkunainen kissoineen tai parisuhde ilman kissoja.
Ihmisen luonne paljastuu siinä, miten hän kohtelee lapsia ja eläimiä.