Pettynyt ekaluokkaan

Minä vedän kotikoulua kun taso on niin huonoa. En valita, mutta kyllä tietyt asiat on osattava

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiomatikka on nyt myös tehtävä tietsikalla. Välineen oppiminen on suuri työ sen itse matikan lisäksi.

Meillä tehdään lukiomatikkaa paperisesti. Ainoastaan kokeet tehdään koneella. Onneksi.

Anteeksi, ilmaosin itseni huonosti. Siis kyllä kirjat on, mutta koneet ja yo-koe on tehtävä digitaalisesti.

Mutta ei mee kauaa, että kirjatkin on digitaalisia.

Matikka on oikeasti viimeinen aine jonka tulisi digitalisoitua. Kynä ja paperi nyt vain KUULUU matikkaan. Ei läppäri.

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan kouluissa oli tarkempi kuri kaikessa oppimisessa. Nyt pärjäävät vain itseohjautuvat. Jokainen etenee oman tahtinsa mukaan. Tämä tarkoittaa sitä että sellainen, joka tarvitsisi auktoriteettia patistamaan, ei pärjää.

Muodostetaan kahdesta tai kolmesta luokasta suuria joukkoja, joissa on todellisuudessa tasoryhmät. Pari kolme opea sitten kiertelee katsomassa pienryhmien itseoppimista.

Minä en tuollaisessa ryhmäoppimisessa tai ilmiöoppimisessa olisi oppinut yhtään mitään. Mun aikana jokainen sai oman kirjan ja siihen sai tehdä oppimista auttavia merkintöjä.

Ilmeisesti on tarkoitus erottaa jyvät akanoista jo varhaisessa vaiheessa. Työläiset ja akateemiset. Samalla hoituu vertaisoppiminen. Eli tänne ulkomailta muuttaneita opettavat kielessä siinä samalla vertaiset eli suomalaislapset. Ja erityisoppilaqrkin menee siinä samalla.

Lapseni luonne on sellainen, että hän alkaisi opettaa muita ja oma oppiminen jäisi. Eli opettaisi niitä erityisoppilaita ja huonon kielitaidon omaavia. Ei etenisi itse kykyjensä mukaan, kun on niin auttavainen.

Onneksi on ehtinyt jo tuon alta pois ja on jo lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä neljäsluokkalaisen matematiikan kirjassa hypitty yli isoja kokonaisuuksia. Kyllä huolestuttaa.

Kirja ei ole opetussuunnitelma.

Olkaa tarkkana, millaiseen lukioon meinaatte lapsenne laittaa.

Muutimme muualta ja meinasin laittaa lapseni opon suosittelemaan lukioon, jossa on hänen tuttujaan töissä ja tiesi, että siellä on hyvä ilmapiiri ja osaavat opettajat. Onneksi jostain tajusin itse, että se lukio haluaa olla digitaalisuuden kärjessä. Eli kaikki on diginä, mistä vaan on digimateriaalia.

Huh. Lapseni meni eri lukioon. Hänellä on digikirjat vain opossa ja ussan lisäkursseilla, kun niihin ei paperisia saa.

Kävin koulussa vierailupäivänä. Erittäin harvalla oli digikirja. Koko luokkahuoneessa aineesta riippuen yhdellä tai kahdella.

Nuoretkin tykkää paperisista enemmän.

Mun esikoinen on nyt kakkosella ja vähän sama fiilis kuin ap:lla. Oppi lukemaan melko nuorena itsekseen, oli innokas oppimaan uutta kun meni kouluun ja kaikki kiinnosti.

Nyt lukee toki sujuvammin, mutta ei enää niin mielellään, matikassa tosiaan aukeamakaupalla kirjassa tyhjää, vähän läksyjä ja nekin tarkastettava kotona ja opetettava jos on jäänyt epäselvää. Motivaatio ja into oppia uutta kuoli jo ekalla luokalla. Huolestuttaa ja ärsyttää. Se innokas pikkukoululainen ei jostain syystä saanut mitä kaipasi ja käy nyt koulussa vain kavereiden vuoksi, omien sanojensa mukaan :/

Mun lapsuudessa koululaisilta vaadittiin paljon enemmän. Esim äidinkielessä ja matikassa oli huomattavan paljon enemmän toistoa että kaikki varmasti oppivat. Ja läksyjä tuli. Sitä toistoa kotiinkin.

Voin todistaa. Mulla on vanhat kirjani tallella.

Myös käsityö ja kuvia ja musiikki olivat opettavaisempia. Lapseni otti yläkoulussa valinnaisen käsityön ja musiikin. Ei oppinut oikein mitään. Tekivät samanlaisia helppoja juttuja, kuin minä tein joskus kolmosluokalla.

Lapseni sai kiitettävän vaikka työn jälki on huolimatonta. Olen säilyttänyt omani, joten pystyn vertaamaan. He tekivät esim koristetyynynpäällisen ja hupparin. Minä tein tyköistuvat housut ja kauluspaidan.

Jos lapsi meinaa todella kyllästyä opetukseen sen helppouden takia, niin joskus on mahdollista hypätä luokan yli, harvoin ekalle mennessä lapsella on noin hyvät valmiudet, kuin omallasi.

En tiedä muista, mutta meidän lapsi tylsistyi ekalla ja vähän lihoikin. Ihmetteli, että miten jotkut eivät osaa kelloa, helppoja laskuja ja eivät opi kunnolla lukemaan. Ekaluokka on ollut hänelle liian helppo, vaikka on saanut lisätehtäviä. Lukee jo esim. Viisikkoja yms.

Tokalla meno ei muutu, vaikka kertotaulu ja muita uusia asioita tuleekin. Koulu on alussa ihan lässyä.

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi meinaa todella kyllästyä opetukseen sen helppouden takia, niin joskus on mahdollista hypätä luokan yli, harvoin ekalle mennessä lapsella on noin hyvät valmiudet, kuin omallasi.

Sosiaaliset taidot eivät kehity ikätasoisesti.

Älä huoli. Yläasteella lapsesi on jo kaikenlaisiin paineisiin nääntynyt, masentunut suorittaja.

Sama kokemus täälläkin.  Jatku myös tokaluokalle. 

Suomen koulu on kriisissä. Katsokaapa vaikka Viroa, ovat menneet ohi Suomen Pisa-testeissäkin: on nykyaikaista opetusta, mutta wanhanajan kuri. Tästä ollaan vain hipihiljaa meillä.

Kirja voi olla myös tarkoituksella rakennettu niin, että kappaleissa on lisämateriaalia seuraavalla aukeamalla. 

Sehän on eliittikoulu, kuten sanoit. Retkiä ja näpertelyä on paljon, koska verkostoituminen on tärkeää tulevaisuuden kannalta. Hyvähän se on aloittaa jo pienestä pitäen!

Mulle aikanaan ala-asteella puheopettaja sanoi, että jos en opi S:sää sanomaan kunnolla, minusta ei ikinä voi tulla mitään. Niin tärkeää puhetaito on. Kappas, johan meillä oli jopa puhevikainen presidentti! Ja samoin meillä on jopa luku- ja kirjoitustaidottomia toimittajia, ainakin lehtien asia- ja kirjoitusvirheistä päätellen. Älä siis huoli koulumenestyksestä sinänsä, riittää, että lapsesi on pidetty ja tuntee ne menestyjät. Kyllä hänellekin voidaan pedata mitääntekemätön tärkeä johtajan virka.

Vierailija kirjoitti:

Olkaa tarkkana, millaiseen lukioon meinaatte lapsenne laittaa.

Muutimme muualta ja meinasin laittaa lapseni opon suosittelemaan lukioon, jossa on hänen tuttujaan töissä ja tiesi, että siellä on hyvä ilmapiiri ja osaavat opettajat. Onneksi jostain tajusin itse, että se lukio haluaa olla digitaalisuuden kärjessä. Eli kaikki on diginä, mistä vaan on digimateriaalia.

Huh. Lapseni meni eri lukioon. Hänellä on digikirjat vain opossa ja ussan lisäkursseilla, kun niihin ei paperisia saa.

Kävin koulussa vierailupäivänä. Erittäin harvalla oli digikirja. Koko luokkahuoneessa aineesta riippuen yhdellä tai kahdella.

Nuoretkin tykkää paperisista enemmän.

Kun minä menin lukioon, valitsin sen lukion kyllä ihan itse. Sitä ei todellakaan vanhemmat valinneet puolestani.

Valitsin sen, mihin vaadittiin kovin keskiarvo. Oli hyvä valinta näin jälkikäteen ajatellen!

Minun lapsi osasi myös lukea jotenkin 1. luokan alkaessa. Nyt 2. vuoden lopussa ei vieläkään osaa kunnolla käyttää isoja kirjaimia, pisteitä ja pilkkuja, eikä ymmärrä sanaväleistä. Ihmeteltiin asiaa tässä keväällä ja lapsi sanoi, että kukaan ei ole opettanut koulussa. Yritin sitten itse vähän neuvoa. Nyt täytyy varmaan alkaa itse opettamaan kesällä kirjoittamista, kun oma lomakin töistä alkaa.

Mikä on eliittikoulu Helsingissä? 

Paremmilla alueilla on luokkakoot järkyttävän isoja (noin 30) ja opettajan aika ei oikeasti riitä opettamiseen kunnolla. Huonommilla pd-alueilla taas luokkakoot on normaalit, mutta siellä oppilasaines on sellainen, että opettamiseen ei riitä aika.

Suosittelen, että haet lapsellesi paikka painotetusta opetuksesta, kielikoulusta (saksalainen, ranskalainen, SYK) tai muusta yksityiskoulusta (Montessori, Steiner). Samanhenkinen porukka lapsissa ja vanhemmissa kyllä vaikuttaa todella paljon koulun ilmapiiriin, opettajien jaksamiseen sekä kaikkeen ekstraan, mitä koulussa tehdään.

Nykypäivänä opettajalta tulee vaan Wilma-viestejä, että vanhempien on ehdottomasti tehtävä läksyt aina yhdessä lapsen kanssa. Jos on kokeet vaikka matikassa, niin tulee viestiä, että pitäisi tehdä tiettyjä alueita kirjasta yhdessä lapsen kanssa ja neuvoa ne asiat kotona. Mitä ihmettä ne siellä koulussa tekee? Mistä se opettaja saa palkkansa? Jos ei osaa tai viitsi opettaa, niin eikö opettajan ammatti ole ihan turha. 

Kunnan päättäjät vaativat että kouluissa pitää olla edistyksellisiä ja ottaa digiloikkaa. No, ei kuitenkaan saada mitään välineitä tämän loikan ottamiseen. Viimeksi eilen meni 45 minuutin oppitunnista 25 minuuttia että olin saanut jokaiselle oppilaalle toimivan laitteen käteen. Päättäjät eivät halua enää, että koululle ostetaan tavallisia paperisia tehtäväkirjoja vaan pitäisi ostaa digitehtäväkirjat mutta laitteita on 150 oppilaalle yhteensä 40. Miten tässä mitään tehtäviä tehdään kun laitteet riittää kahdelle luokalle kerrallaan? Mutta onneksi kunnan päättäjät tietävät meitä opettajia paremmin, koska hehän ovat itse käyneet joskus koulua. Luulen, että ensi vuoden jälkeen voi olla alan vaihto edessä tällä opella kun työ tehdään päättäjien puolesta täysin mahdottomaksi.