Aikuisiän ADHD

Vee wrote:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin aiemmin joskus kuukausia sitten tänne ja odottelen edelleen neuropsykologisia tutkimuksia. Niiden ajakohtaisesta tilanteesta ei ole kuulunut mitään uutta. Olen nyt odottanut 11kk tutkimusten alkamista. Kuinka ihmeen kauan tässä kestää??? :o

Mies32

tuo n raastavin vaihe adhd-tutkimuksissa. Hyvä puoli on se, että sitten kun tutkimukset alkaa, niin asiat etenee. Kannattaa käyttää aika hyödyksi ja kokeilla odotusaikana vaikka rutiinien lisäämistä arkeen. Lähtee vaikka siitä, että joka aamu herää samaan aikaan ja joka ilta samaan aikaan nukkumaan (jso nyt mahdolliset työvuorot mahdollistaa tuon)- voi sitten kertoa tutkimuksissa, että olen jo tällaistakin kokeilua aloittanut.

 

Nää on just tälläsiä "ohjeita" jotka jokainen ahdh henkilö tietää. Varsinkin aikuiset. Niitten aloitus, teke

Uni on yksi hyvä esimerkki. Univaje kasvaa kun pitää herätä liian aikaisin (koska ei nukahda tasan kello x), joka taas voimistaa oireita ja hankaloittaa arkea. Mutta hei, koska se on ohje ja tutkittu juttu, niin pitää noudattaa.

Mulle aikataulutus kyllä onnistuu, mutta katsos kun se itse tekeminen sitten on asia erikseen. Jos mun pitää saada jokin asia aikaan, mutta se ei onnistu tiukalla aikataulutuksella, niin sehän on mun vika. Jos se onnistuu löysemmällä aikataululla ja muutamalla sirkustempulla, niin sehän on mun vika sekin. Riippuu ihan siitä kuka arvostelee. 

Joten jos se jokin on mulle tärkeää ja ihan käytännössä siis mahdollista, teen sen omilla sirkustempuilla mieluiten. Tuleepahan haukut tekemisestä (eikä tekemättömyydestä) helpommin toisesta korvasta ulos, koska on tullut syötyä ja liikuttua tarpeeksi. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Käyttääkö kukaan muu mitään itsehoitomenetelmiä minun lisäkseni? Tuntuu, että kaikki  täällä luottavat vain lääkkeisiin ja niiden ihmeelliseen voimaan. Itse ainakaan en käytä älypuhelinta, somea keskustelupalstoja lukuun ottamatta, harrastan liikuntaa säännöllisesti, meditoin säännöllisesti, olen monipuolisella ruokavaliolla, en käytä stream-palveluja, kirjoitan päiväkirjaa... Tiedättekö muita hyviä itsehoitokeinoja?

Tiedän ja käytän itsehoitomenetelmiä. Sorry not sorry, juuri striimauspalvelu(t) on mua auttaneet. Eivät sulje pois lääkkeitä kuitenkaan, joten tuskin mun mielipide sua kiinnostaa. 

Toivottavasti löydät lisää keinoja jostain. 

Olen itsekin kokeillut lääkkeitä. En ole mikään antilääkefanaatikko, mutta ihmettelen vain tätä asennetta yleensä, ettei mitään viitsitä tehdä, vaan kaikki pitäisi lääkkeillä maagisesti muuttua. Kyllä minun mielestäni lääkkeet auttavat vain 20%, muu apu tulee sitten elämäntapahallinnalla. 

Vierailija wrote:

Käyttääkö kukaan muu mitään itsehoitomenetelmiä minun lisäkseni? Tuntuu, että kaikki  täällä luottavat vain lääkkeisiin ja niiden ihmeelliseen voimaan. Itse ainakaan en käytä älypuhelinta, somea keskustelupalstoja lukuun ottamatta, harrastan liikuntaa säännöllisesti, meditoin säännöllisesti, olen monipuolisella ruokavaliolla, en käytä stream-palveluja, kirjoitan päiväkirjaa... Tiedättekö muita hyviä itsehoitokeinoja?

Eiköhän mainitsemasi itsehoitokeinot ole kaikilla vähänkään aihepiiriin perehtyneillä tiedossa. Lääkityksen avulla olen välillä kyennyt ylläpitämään suht säännöllistä liikunta- ja meditointirutiinia. Ainakin jonkin aikaa.

Lääkkeiden "ihmeellinen voima" on juuri siinä, että ilman lääkitystä ei välttämättä ole kykyä ja resursseja ylläpitää hyvinvointia tukevia säännöllisiä rutiineja. Aina voin toki tehdä päätöksen meditoida - vain havahtuakseni myöhemmin siihen, että meditointi jäi yhteen kertaan ja sekin keskeytyi syystä, jota en välttämättä enää edes muista.

Hienoa että sinun ADHD:si on sen verran lievä, että et lääkitystä tarvitse.

Ei voi olla niin, että jollekin puhkeaa aikuisiässä ADHD joten se on täytynyt olla lapsesta saakka. En vaan tajua miksi puhutaan aikuisiän ADHD: sta.

Vierailija wrote:

Ei voi olla niin, että jollekin puhkeaa aikuisiässä ADHD joten se on täytynyt olla lapsesta saakka. En vaan tajua miksi puhutaan aikuisiän ADHD: sta.

Moni on saanut diagnoosin vasta aikuisena. Ketjussa keskustellaan siitä, millaista on elää aikuisena ADHD:n kanssa. Siksi ketjulla on tämä nimi. Ei se tarkoita, että tämä olisi joku eri ADHD kuin mikä on jo lapsena ollut.

Moni selviytyy ilman ongelmia aikuiselämään asti, vaikka tietty se ADHD on ollut jo lapsesta lähtien. Se vähän vaihtelee ihmisillä, missä vaiheessa nousee seinä vastaan. Monilla se on juuri tuo vaihe, kun siirrytään aikuisuuteen ja tulee paljon asioita hoidettavaksi ja opiskelukin muuttuu itsenäisemmäksi. Jotkut selviävät opinnoistakin ja pärjäävät urallaan, mutta arjen puolella on suuria haasteita (kotona kaaos ja laskut jää maksamatta, vaikka tilillä on rahaa).

Vierailija wrote:

Ei voi olla niin, että jollekin puhkeaa aikuisiässä ADHD joten se on täytynyt olla lapsesta saakka. En vaan tajua miksi puhutaan aikuisiän ADHD: sta.

Koska aikuisen addh:n oireet ja oireilu voi olla erilaista kuin lapsen oireilu.

Kelan työkykyselvitys on toistuvasti ehdottanut tutkimuksia. Kokopäivätyö ja opinnot eivät suju. Ei kiitoksia. Elän ihan hyvää elämää osa-aikatöineni.

Vierailija wrote:

Lääkäri sanoi ettei ole mitään ongelmaa koska on AMK käyty läpi kuitenkin.

Jos sitte yksityiselle menis , ja jos ne sattus vähä kuunteleen enemmän kuin 5min.

Koko elämä sekasin mutta koulussa helposti tentit läpi.

Taitaa olla suurin osa lääkäreistäkin adhd:sia kun ei jaksa 5 min kauempaa kuunnella.

Vierailija wrote:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuisiän ADHD? Ei se tule mistään aikuisena vaan on ollut lapsesta saakka, jos on.

ADHD voi saada myös aivovauriosta.

 

Ei voi saada. Aivovaurion jälkitila voi olla samankaltainen oireiltaan, mutta kyse ei adhd:sta, kehityksellisesti oireyhtymästä. Erotusdiagnostisia tapauksia, koska hoito ja vaikutukset voivat olla erilaisia. Eikä tietenkään diagnoosikriteeritkään aivovaurion jälkitilassa täyty, jo lapsuudessa ilmenneet oireet. Jos näitä asioita aletaan kategorisesti sotkemaan, voi jäädä oikeanlainen apu saamatta. Lääkäreiden on tärkeää tunnistaa erilaiset ilmenemismuodot, jotta ei jätetä diagnosoimatta asiaankuuluvasti.

Olet pihalla kuin aasi.

ADHD (attention-deficit hyperactivity disorder) tarkoittaa aktiivisuuden ja

Ei tuossa lainaamassasi tekstissä spesifisti sanota, että ADHD on aivovamman jälkitila, vaan että se nostaa myöhemmin elämässä monien eri psykiatristen ja neuropsykiatristen häiriöiden saamisen TILASTOLLISTA todennäköisyyttä.  ADHD:n etiologiaa ei tosiasiassa tunneta, joten ei voida poissulkea sitä, että esimerkiksi yksilötasolla aivovamma voi aiheuttaa ADHDlle kaltaisia oireita ja täten lisätä diagnoosin saamisen todennäköisyyttä. Kyse on puhtaasti tilastollisiin yhteyksiin liittyvistä hypoteeseista. Aivovammat aiheuttavat hyvin monenlaista oireilua, jotka sopivat monen eri psykiatrisen ja neuropsykiatrisen häiriön oirekuvaan. Aivovammojen hoito ja kuntoutus eroaa kyllä ADHD:sta, joten vaikka aivovamma aiheuttaa impulsiivisuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä, niin olisi tärkeä ensisijaisesti hoitaa ja kuntouttaa sitä aivovammaa eikä oireita, jotka muistuttavat ADHD:ta. Ongelma on siinä, että psykiatrien välineet diagnosoida psykiatrisia ja neuropsykiatrisia häiriöitä ovat haastattelu, kyselylomakkeiden pisteyttäminen ja psykologin tutkimukset. Jos vaikka lapsi on saanut aivovamman, niin ensisijaisesti sitä pitäisi tutkia aivokuvantamistutkimuksella oikean hoidon toteuttamiseksi. Aivovamma todetaan aivokuvantamistutkimuksella, ei pelkästään psykiatrin haastattelulla, kuten ADHD. Aivovamman kuntoutus perustuu aivojen plastisuuden ymmärtämiseen, kun taas ADHD:ta halutaan pitää synnynnäisenä kehityksellisenä häiriönä, josta ei voi toipua. Jos hoidat potilaan saamaa aivovauriota ADHD:na ilman mitään aivokuvantamistutkimuksia, teet kyllä aika pahan hoitovirheen. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuisiän ADHD? Ei se tule mistään aikuisena vaan on ollut lapsesta saakka, jos on.

ADHD voi saada myös aivovauriosta.

 

Ei voi saada. Aivovaurion jälkitila voi olla samankaltainen oireiltaan, mutta kyse ei adhd:sta, kehityksellisesti oireyhtymästä. Erotusdiagnostisia tapauksia, koska hoito ja vaikutukset voivat olla erilaisia. Eikä tietenkään diagnoosikriteeritkään aivovaurion jälkitilassa täyty, jo lapsuudessa ilmenneet oireet. Jos näitä asioita aletaan kategorisesti sotkemaan, voi jäädä oikeanlainen apu saamatta. Lääkäreiden on tärkeää tunnistaa erilaiset ilmenemismuodot, jotta ei jätetä diagnosoimatta asiaankuuluvasti.

Olet pihalla kuin aasi.

ADHD (atten

Lisäisin tähän että eihän esimerkiksi skitsofreniakaan koskaan pidetä minkään aivovaurion jälkitilana. Ei sellaista skitsofreniaa tunnisteta, kuin aivovaurion jälkitilana syntyvä skitsofrenia. Skitsofrenia diagnosoidaan kuten adhd, oireiden perusteella. Näillä luokituksilla ei ole todennettavissa olevaa yhtenäistä syntymekanismia. Se että skitsofreniaa todetaan useammin ihmisillä, joilla on todettu aivovaurio, ei ole suora näyttö siitä, että se olisi aivovaurion jälkitila. 

Onko kukaan keksinyt mitaan toimivia keinoja selvita avokonttorissa tyoskentelysta? 

Aloitin hiljattain uudessa maaraaikaisessa tyossa. Toimisto on avokonttori. Meilla on periaatteessa mahdollisuus tyoskennella myos kotoa kasin toisinaan, mutta siihen ei kannusteta. Etatyomahdollisuus on kaytossa kaytannossa vain silloin, jos siihen on jokin aikataulullinen syy. 

Olen tyoskennellyt aiemminkin avokonttorissa, mutta tuolloin tyotehtavat olivat hieman erilaisia, avokonttorityoskentely oli paremmin organisoitu, ja tyopaikkojen kulttuuriin kuuluivat etatyot. Aiemmissa tyopaikoissa oli esim. sellainen saanto, etta puhelut mentiin puhumaan eri huoneeseen.  Yhdessa tyopaikassa taas oli samaa tyotehtavaa tekevat sijoitettu konttorin samaan huoneeseen, ja loput olivat omissaan. Nain esimerkiksi keskittymista vaativaa kirjoitustyota tekevat eivat olleet samassa huoneessa paljon puhelimessa puhuvien kanssa. 

Nykyisessa tyossa kaytannossa kaikki ovat samassa avoimessa tilassa. Ihmiset ramppaavat ympari toimistoa, menevat ovesta sisaan ja ulos, kayvat aanekkaita keskusteluja, laulavat kuulokkeilla kuuntelemansa musiikin mukana, puhuvat pitkia puheluja, huutelevat toisilleen huoneen poikki jne.  Taalla ei ole edes varsinaista kahvihuonetta, vaan lahinna keittokomero. Ihmiset syovat tyopoytiensa aaressa, joten heidan usein voimakkaankin hajuisia ruokiaan joutuu haistelemaan (viime paivina ollaan istuttu esim. kalanhajussa, ja ilmeisesti jonkinlaisen aasialaistyylisen, valkosipulissa marinoidun lihan katkussa) ja kuuntelemaan erilaisia rapisteluita ja massytysta. 

Olen itse oman osa-alueeni ainoa tyontekija tassa firmassa, ja tyotehtaviini kuuluu paljon kirjoittamista ja tiedonhankintaa.

Olen avokonttorissa vietetyn tyopaivien jalkeen aivan uuvuksissa. Minulla ei tahdo riittaa energiaa esim. liikuntaan, siivoukseen tai ruoanlaittoon, vaan haluan kotiin paastyani vain vetaytya omiin oloihini.  Tyotehoni ja keskittymiseni ovat laskeneet huomattavasti. Toivoisin voivani tehda etatoita edes parina paivana viikossa, mutta koko etatyon konseptiin suhtaudutaan nihkeasti. Voisin myos kuunnella musiikkia hyvilla kuulokkeilla, mutta musiikin kuuntelun ja tyonteon yhdistaminen ei oikein tahdo sopia minulle, silla huomaan aina suuntaavani ajatukseni kuuntelemaani musiikkiin ja unohtavani tyonteon. 

Onko teilla mitaan apukeinoja jotka olette todenneet hyviksi vastaavassa tilanteessa? 

Vierailija wrote:

Vierailija kirjoitti:

Mene yksityiselle. Kaveri sai sieltä samantien diagnoosin ja lääkityksen. Nyt porskuttaa asiantuntija tehtävissä.

 

Vaan mikä on hintalappu yksityisellä? Ei taida tutkimuksiin 1000 euroa riittää?

Pihlajalinnalla homma hoituu melkein kokonaan etänä ja taisi olla 2300e hintalappu. Tekevät sen pitkän kaavan kautta, joka toivottavasti antaa sen verran kattavan diagnoosin, että kelpaa muuallekkin jos joskus tarvii. Pari kertaa psykiatri, labrakokeita sydämen kunnon ja päihteiden käytön selvättämiseksi ja psyk sh haastatteluja useampipäälle. Onneksi vakuutukseni maksaa. Itsellä tuo prosessi loppusuoralla, vielä odottelen vanhoja neuvolapapereita, josko sieltä löytyisi mitään diagnoosia tukevaa.

"Onko teilla mitaan apukeinoja jotka olette todenneet hyviksi vastaavassa tilanteessa?"

Kirjoitit myös, että teillä on "periaatteessa" etätyömahdollisuus? Siihen kannattaa jollain ilveellä tarrautua ja vedota avokonttorin hälyyn. Olisin tällaisessa tilanteessa valmis lyömään vaikka diagnoosipaperin esarin nenän eteen (normaalisti en kerro töissä kenellekään ADHD:stani).

Ja jos etätyö ei ole erikseen kiellettyä, mutta painostetaan kuitenkin eri konstein tulemaan toimistolle X päivänä viikossa, minä en yksinkertaisesti mene. Jos tulisi kirjaimellinen pakko, silloin tietysti olisi mentävä. Tosin luultavasti jättäisin toimistopäiviä väliin siltikin, ennen kuin joku huomauttaisi asiasta. Kappas, kuinka unohdinkin että olikin toimistopakko! ;)

Vierailija wrote:

"Onko teilla mitaan apukeinoja jotka olette todenneet hyviksi vastaavassa tilanteessa?"

Kirjoitit myös, että teillä on "periaatteessa" etätyömahdollisuus? Siihen kannattaa jollain ilveellä tarrautua ja vedota avokonttorin hälyyn. Olisin tällaisessa tilanteessa valmis lyömään vaikka diagnoosipaperin esarin nenän eteen (normaalisti en kerro töissä kenellekään ADHD:stani).

Ja jos etätyö ei ole erikseen kiellettyä, mutta painostetaan kuitenkin eri konstein tulemaan toimistolle X päivänä viikossa, minä en yksinkertaisesti mene. Jos tulisi kirjaimellinen pakko, silloin tietysti olisi mentävä. Tosin luultavasti jättäisin toimistopäiviä väliin siltikin, ennen kuin joku huomauttaisi asiasta. Kappas, kuinka unohdinkin että olikin toimistopakko! ;)

 

Etätyössä on omat sudenkuoppansa. Tänään piti siivota työhuone aamulla ja meni melkein puoli tuntia siirtää yksi esine pois työpöydältä. Ensin sille ei löytynyt paikkaa, sitten paikassa valmiiksi ollut toinen tavara piti viedä muualle, sitten löytyi paperi, joka oli pakko lukea... Puolisoni tuli päiväkotireissulta, näki tilanteen ja komensi topakasti "mene pois, osaatko viedä roskat?"

Roskien vientiin kului ehkä 5 minuuttia ja siinä ajassa huoneesta oli kuoriutunut täydellinen etätyöpaikka. Omalla tahdillani siihen olisi mennyt varmaan 5 tuntia. Työpäivä sujui erinomaisesti, eikä perinteinen lähityö toimisi yhtään paremmin, vaikka työpaikalla olisikin siivooja. Hopealuoti se ei kuitenkaan ole, vaan pahimmillaan rohkaisee tekemään asioita, joista työnantaja ei halua maksaa palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan keksinyt mitaan toimivia keinoja selvita avokonttorissa tyoskentelysta? 

Aloitin hiljattain uudessa maaraaikaisessa tyossa. Toimisto on avokonttori. Meilla on periaatteessa mahdollisuus tyoskennella myos kotoa kasin toisinaan, mutta siihen ei kannusteta. Etatyomahdollisuus on kaytossa kaytannossa vain silloin, jos siihen on jokin aikataulullinen syy. 

Olen tyoskennellyt aiemminkin avokonttorissa, mutta tuolloin tyotehtavat olivat hieman erilaisia, avokonttorityoskentely oli paremmin organisoitu, ja tyopaikkojen kulttuuriin kuuluivat etatyot. Aiemmissa tyopaikoissa oli esim. sellainen saanto, etta puhelut mentiin puhumaan eri huoneeseen.  Yhdessa tyopaikassa taas oli samaa tyotehtavaa tekevat sijoitettu konttorin samaan huoneeseen, ja loput olivat omissaan. Nain esimerkiksi keskittymista vaativaa kirjoitustyota tekevat eivat olleet samassa huoneessa paljon puhelimessa puhuvien kanssa. 

Nykyisessa tyossa kaytannossa kaikki

Ei kokemusta avokonttorista. Mutta itse käytän ihan kotona opiskellessani vastamelukuulokkeita, jotta saan keskittymisrauhan. Kuuntelen Youtubesta jotain brown noise -tyyppistä ääntä/kohinaa tai sitten jotain muuta ääniraitaa, joka tuntuu sopivalta. Jos teen koodaushommia, siihen sopii tietyntyyppinen taustaääni, joka voi olla musiikkia, missä ei ole sanoja, mutta matematiikan lukeminen/laskut vaativat brown noise -tyyppistä, mikä on lähinnä jotain kohinaa. Olen etsinyt näitä hakusanoilla "ADHD cocentration" tai jotain sen suuntaista.

Jos työsi on edes jollain tavalla mitattavaa, niin suorittaisin jonkinlaiset mittaukset siitä, mitä saat aikaan toimistolla ja mitä kotona. Jos pystyt näyttämään esimiehellesi (tai kuka se onkaan, joka etätyöstä nihkeilee), että saat toimistossa työpäivän aikana valmiiksi 60 suoritetta ja kotona 100 suoritetta, niin tämän luulisi olevan pätevä peruste sille, että työskentelet pääsääntöisesti etänä. 

Yksi mahdollisuus on käydä työterveydessä valittamassa työpäivän jälkeistä uupumusta ja toivoa, että sitä kautta saisi työskentelyolosuhteita kuntoon. 

Tuo häly ja kakofonia mikä siellä toimistossa nyt on, ei ole hyväksi yhtään kenellekään. ADHD-ihmiset ovat ikään kuin herkkiä antureita, jotka hälyttävät, kun työskentelyolosuhteet ovat pielessä. _Kaikki_ hyötyisivät siitä, että työskentely olisi järjestetty fiksummin ja keskittymistä vaativille tehtäville olisi taattu rauha. Nyt on tilanne, että kaikki kärsivät, mutta ADHD:t kärsivät eniten ja näkyvämmin.

Mul se on ollu varmaan koko ikäni. Olen nyt 47- v nainen. Ei lääkitystä. Nehän luokitellaan huumeiksi. Sitäkö haluatte ? Tuskin. Ilmankin voi elää ja olla. Täysin. 

Minä en halunnut loppuelämän pituiselle amfetamiinikuurille, mutta aloitin psykiatrin kehotuksesta psykoterapian, missä kävin parin vuoden ajan. Siitä oli valtavasti apua minulle. Suosittelen muitakin koittamaan.

Psykoterapia hintavaa puuhaa, ellei sitte saa kelan tukea siihen, ja kela ei ihan helpolla anna sitä.

Vierailija kirjoitti:

Mul se on ollu varmaan koko ikäni. Olen nyt 47- v nainen. Ei lääkitystä. Nehän luokitellaan huumeiksi. Sitäkö haluatte ? Tuskin. Ilmankin voi elää ja olla. Täysin. 

Ei ole ollut,koskaan. 

Ei tuollaista sanois kukaan jolla adhd oikeasti hankaloittanut elämää.

Vierailija kirjoitti:

Minä en halunnut loppuelämän pituiselle amfetamiinikuurille, mutta aloitin psykiatrin kehotuksesta psykoterapian, missä kävin parin vuoden ajan. Siitä oli valtavasti apua minulle. Suosittelen muitakin koittamaan.

Loppuelämän pituinen? Minä syön Elvansea yleensä vain muutamana päivänä viikossa, vähän työkuvioiden vaatimusten mukaan - viikonloppuisin ja lomilla pidän lähtökohtaisesti taukoa. Mitään pakkoa tai riippuvuutta en ole havainnut. Miinuspuolina toki verenpaineen kohoaminen ja hinta, mutta jälkimmäiseen tulee ainakin helpotusta geneerisistä varianteista piakkoin.