Kun mies ihastuu johonkin naiseen, niin miksi hän alkaa käyttäytymään puolisoaan kohtaan

Vierailija kirjoitti:

Ei se ihastuminen naimisiinmenoa tarkoita. Vähän aikaa riettaillaan ja pannaan löytö mäkeen. Helppo noita on naurattaa, kun uskovat kaiken ja lopun keksivät itse.

Älä ihmteele jos kohdallesi joskus sattuu ihan oikea löytö, johon tosissasi rakastut ja jonka haluaisitkin pitää ja hän ei luotakaan ihmisiin, ei halua omistautua rakkaudellesi. Voi johtua juuri tästä, millaisia aiempia kokemuksia hänellä on vastakkaisesta sukupuolesta ja vastaavanlaisista tempuista. Siinä nielet sitten lopulta omaa myrkkysoppaasi.

Ihmiset eivät aina tajua, mitä ero tuo tullessaan. Mies petti ja erosimme. Eron aikaan murrosiän kynnyksellä oleva kuopus alkoi oireilla psyykkisesti. Kaksi vuotta minä olin jatkuvassa hälytystilassa masentuneen ja ahdistuneen teinin kanssa. Kuopus ei enää halunnut isälleen ja vähitellen vuoroasuminen jäi. Tällä hetkellä lapsi on 17-vuotias ja tilanne alkaa näyttää paremmalta. On viimeisen kolmen kuukauden aikana käynyt kerran isällään, kun puolittain pakotin. Inhoaa isän uutta naisystävää, joka on varmaan ihan kiva ihminen mutta nuoren silmissä se, joka rikkoi perheen. Tuntuu, että lapsella on nykyisin paremmat välit uuteen kumppaniini kuin isäänsä. Itse haluaisin, että lapsi tapaisi enemmän isäänsä, mutta ei halua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ihastuminen naimisiinmenoa tarkoita. Vähän aikaa riettaillaan ja pannaan löytö mäkeen. Helppo noita on naurattaa, kun uskovat kaiken ja lopun keksivät itse.

Älä ihmteele jos kohdallesi joskus sattuu ihan oikea löytö, johon tosissasi rakastut ja jonka haluaisitkin pitää ja hän ei luotakaan ihmisiin, ei halua omistautua rakkaudellesi. Voi johtua juuri tästä, millaisia aiempia kokemuksia hänellä on vastakkaisesta sukupuolesta ja vastaavanlaisista tempuista. Siinä nielet sitten lopulta omaa myrkkysoppaasi.

Minulle on käynyt juuri noin että nuorena olin vakavissani yhden miehen kanssa, suunniteltiin yhdessä jo yhteisen tulevan kotimme sisustusta ja -pam-, kuin salaman isku taivaalta, kaikki ohi. Minut mäkeen vaan. Mä en luota yhteenkään mieheen enää, mitä sanoo ja lepertelee!

Eihän se aina noin mene. Itse asiassa en tiedä yhtään tapausta lähipiirissä, jossa mies olisi alkanut tylyksi kun on verkot vesillä muualla. Päinvastoin: kaikkea mukavaa alkaa järjestymään, suukkohalit eteisessä mennessä ja tullessa ja kulta pitäisikö sulle katsoa uutta autoa. 

En tiedä onko tässäkin jotain eri persoonallisuustyyppejä sitten. Sen olen todennut, että "pettäjä" ei ole persoonallisuustyyppi. Valinnan lipsahtaminen ilmeisesti sattuu lähes jokaisen kohdalle. Ainakin henkistä pettämistä tapahtuu kaikilla seksuaalisilla ihmisillä. Syynä on jos ei kunnolla puhuta kun ihastuminen tulee, vaan lähdetään ajatusleikissä ottamaan roolia tuon toisen kumppanina.

Voisi ajatella, että yksiavioisemmat ihmiset tekevät selvän pesäeron sitten kuka on ykkösnainen milläkin hetkellä elämää. Joku pystyy pyörittämään useampaa kerrallaan tasaväkisestikin. Niin naisissa kuin miehissä.

Reilua olisi, jos moniavioisuudesta puhuttaisiin enemmän jotta ihmiset eivät kukin tahoillaan vaalisi salasuhteita. On täydellistä kaksinaismoralismia sanoa että yksi kumppani On Se Oikea, ja samalla kuitenkin unelmoi muista ja on valmis toimintaan jos tilanne aukeaa.

Vierailija kirjoitti:

Eihän se aina noin mene. Itse asiassa en tiedä yhtään tapausta lähipiirissä, jossa mies olisi alkanut tylyksi kun on verkot vesillä muualla. Päinvastoin: kaikkea mukavaa alkaa järjestymään, suukkohalit eteisessä mennessä ja tullessa ja kulta pitäisikö sulle katsoa uutta autoa. 

En tiedä onko tässäkin jotain eri persoonallisuustyyppejä sitten. Sen olen todennut, että "pettäjä" ei ole persoonallisuustyyppi. Valinnan lipsahtaminen ilmeisesti sattuu lähes jokaisen kohdalle. Ainakin henkistä pettämistä tapahtuu kaikilla seksuaalisilla ihmisillä. Syynä on jos ei kunnolla puhuta kun ihastuminen tulee, vaan lähdetään ajatusleikissä ottamaan roolia tuon toisen kumppanina.

Voisi ajatella, että yksiavioisemmat ihmiset tekevät selvän pesäeron sitten kuka on ykkösnainen milläkin hetkellä elämää. Joku pystyy pyörittämään useampaa kerrallaan tasaväkisestikin. Niin naisissa kuin miehissä.

Reilua olisi, jos moniavioisuudesta puhuttaisiin enemmän jotta ihmiset eivät kukin tahoillaan vaalisi salasuhteita. On täydellistä kaksinaismoralismia sanoa että yksi kumppani On Se Oikea, ja samalla kuitenkin unelmoi muista ja on valmis toimintaan jos tilanne aukeaa.

Mielenkiitoista.

Mun lähipiirissäni kaikista tuollaisista ihastujamiehistä on tullut ku si päitä.

Jos kukkia alkaa tulla liian usein ja käytös mielistelevää, saattaa olla toinen kierroksessa.

Vierailija kirjoitti:

Jos kukkia alkaa tulla liian usein ja käytös mielistelevää, saattaa olla toinen kierroksessa.

Kyllä. Myös sellainenkin jos kukkia ei tullut juuri koskaan ennen ja yhen äkin alkaakin kukkapuskia tulemaan kotiin, niin kyllä siihen kiinnittää huomiota. Mä ainakin kiinnitän heti huomiota poikkeavaan käyttäytymiseen. Myös musiikkimaun muuttuminen voivat olla merkkejä "toinen kierroksessa" -meiningistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

helppo: mies toivoo, että saisi omalla käytöksellään sinut haluamaan eroa, ettei tarvitisi itse olla siihen syypää.

t.mies

Tämä on todella ristiriitaista. Mun mies oli ilmiselvästi ihastunut ja jopa rakastunut erääseen toiseen naiseen, merkit olivat niin selvät. Mä aloitin puhumisen avioerosta, niin ei. Mies haluaa elää ja olla mun kanssa. Mitä tämä on?

Yksipuoleinen ihastus? Mies haluaa naisen mutta ei voi saada, joten yksin jäämisen pelossa pitää sinut mukana kuvioissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

helppo: mies toivoo, että saisi omalla käytöksellään sinut haluamaan eroa, ettei tarvitisi itse olla siihen syypää.

t.mies

Tämä on todella ristiriitaista. Mun mies oli ilmiselvästi ihastunut ja jopa rakastunut erääseen toiseen naiseen, merkit olivat niin selvät. Mä aloitin puhumisen avioerosta, niin ei. Mies haluaa elää ja olla mun kanssa. Mitä tämä on?

Yksipuoleinen ihastus? Mies haluaa naisen mutta ei voi saada, joten yksin jäämisen pelossa pitää sinut mukana kuvioissa.

Harvoin näitä haluaa arkeen.

Vierailija kirjoitti:

helppo: mies toivoo, että saisi omalla käytöksellään sinut haluamaan eroa, ettei tarvitisi itse olla siihen syypää.

t.mies

Mulle on tehty näin ja jätin lopulta miehen. Raukkamaista toimintaa mielestäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole sukupuolisidonnaista tuo.

Kukaan paraskaan kumppani ei ole 100 % täydellinen eikä pysty vastaamaan täysin toisen tarpeisiin. Kun sitten ihastuu, alkaa ihan tajuamattaan vertailla ja toivoa kumppanilta samoja ihania ominaisuuksia kuin ihastuksella on. Sitä tulee kovemmaksi ja kärkkäämmäksi kumppania kohtaan.

Joku saattaa tosiaan ajaa eroon, mutta joku taas ajattelee että jos kumppani muuttuisi yhtä ihanaksi kuin ihastus, ei tarvitsisi erota.

Kirjoitit hyvin tämän mitä olen pääni puhki miettinyt "alkaa ihan tajuamattaan vertailla ja toivoa samoja ihania ominaisuuksia kuin ihastuksella on." Tämän olen kokenut ja tämä on tuntunut todella pahalta, sillä suhteemme alusta lähtien olen tuonut miehelle esille muutamia seikkoja selvästikin millainen olen ja mitä tykkään tehdä ja mitä en, mitkä ovat luontaiset kiinnostukseni kohteeni. Tuntuu siltä että miksi puolisoni edes alkoi suhteeseen kanssani, kun hän on kuitenkin tiennyt että minussa ei sellaisia ominaisuuksia eikä kiinnostuksenkohteita ole kuten ihastuksellaan on, saati sellaisia ulkonöominaisuuksia kuin ihastuksellaan. Ei sen mun miehen ihastus mitään runoja kirjoittele, se ihastus laittaa ruokia. Mä kirjoitan runoja, mä en laita ruokia. Näin on ollut jo useita vuosia, jo siitä asti kun tapasimme! Ja jos mies haaveilee ja ihastuu ihan erinäköiseen kuin mitä mä olen, niin miksi ihmeessä aloitti suhteen edes mun kanssa!

Eihän se mies sille mitään siinä mielessävoi, että tuskin etsi aikanaan sinunnäköistä runojenkirjoittajaa ja nyt sitä toisennäköistä kokkia.

Joku teidän suhteessa mahdollisti ihastuksen mahtumisen väliin ja nyt se rako pitäisi tiivistää. Se vaan on hankalaa niin kauan kuin miehen ajatukset palavat toisessa. Hän saa siitä täytettä siihen vajaukseen, mikä teille on tullut. Ellei sitten ole puhdas sarjapettäjä.

Tässä on niin outoa ja kummallistahan se, että mies nimenomaan ihastui mun runollisuuteen ja häntä ei silloin vuosia sitten millään tavalla "häirinnyt" se etten laittanut ruokia ollenkaan. Ajat muuttuu, näköjään sanonta pitää paikkansa.

Jatkan vielä. Mä olen jäänyt nyt niin suuren ihmetyksen alle, kun toi mieheni ihastus ei kirjoita ollenkaan runoja ja se runojen raapustelu oli just se tärkeä piirre mihin mieheni mussa vahvasti kuulemma ihastui. Nyt miestä suorastaan ärsyttää jos kirjoittelen toisinaan runoja ja puhuu miksi en edes kokeile tekee gourmet ruokien tekoja runojen kirjoittamisen sijaan. Huoh sanon mä. Onneksi eron saa vireille yksinkin ja tehtyä yksinkin.

Älä nyt juutu niihin runoihin. Hän ihastui sinussa runoihin, ei etsinyt runoilijaa.

Kuinka pitkällä tuo tilanne on? Useinhan nuo ihastukset menevät ohi ja rauha palaa.

Kyllä mä juutun, koska se on eräänlainen johtolanka johonkin. Runot edustavat tässä sitä osaa, mihin hän minussa ihastui ja miksi, ja silloin vuosia sitten ei ollut väliä olinko gourmetkokki vai en. Mua kiinnostaa miksi mies on nyt niiin ihastunutkin siihen gourmetin keittäjään ja haluaakin gourmetkokin? Mitä on tapahtunut? Miksi?

Ootko kysynyt mieheltä näitä kysymyksiä?

Olen, ei osaa sanoa.

Mä olenkin alkanut miettimään, että ehkä sille mun miehelle oikeesti jopa sopiikin paremmin joku kauhakädessä kulkeva ruuantekijä jossa ei tarttee pohtia mitään, vaan voi ihan kaavamaisesti tehdä kaiken ohjeen mukaan, kuin tällainen syvällinen pohdiskelija.

😂 trollilta haiskahtaa, mutta vastaan kuitenkin. Huippukokki ei tee kaavamaisesti ohjeen mukaan vaan osaa soveltaa. Ruuanlaitto on taidetta siinä missä runot, musiikki, maalaaminen jne jos siihen suhtautuu intohimolla 😄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole sukupuolisidonnaista tuo.

Kukaan paraskaan kumppani ei ole 100 % täydellinen eikä pysty vastaamaan täysin toisen tarpeisiin. Kun sitten ihastuu, alkaa ihan tajuamattaan vertailla ja toivoa kumppanilta samoja ihania ominaisuuksia kuin ihastuksella on. Sitä tulee kovemmaksi ja kärkkäämmäksi kumppania kohtaan.

Joku saattaa tosiaan ajaa eroon, mutta joku taas ajattelee että jos kumppani muuttuisi yhtä ihanaksi kuin ihastus, ei tarvitsisi erota.

Kirjoitit hyvin tämän mitä olen pääni puhki miettinyt "alkaa ihan tajuamattaan vertailla ja toivoa samoja ihania ominaisuuksia kuin ihastuksella on." Tämän olen kokenut ja tämä on tuntunut todella pahalta, sillä suhteemme alusta lähtien olen tuonut miehelle esille muutamia seikkoja selvästikin millainen olen ja mitä tykkään tehdä ja mitä en, mitkä ovat luontaiset kiinnostukseni kohteeni. Tuntuu siltä että miksi puolisoni edes alkoi suhteeseen kanssani, kun hän on kuitenkin tiennyt että minussa ei sellaisia ominaisuuksia eikä kiinnostuksenkohteita ole kuten ihastuksellaan on, saati sellaisia ulkonöominaisuuksia kuin ihastuksellaan. Ei sen mun miehen ihastus mitään runoja kirjoittele, se ihastus laittaa ruokia. Mä kirjoitan runoja, mä en laita ruokia. Näin on ollut jo useita vuosia, jo siitä asti kun tapasimme! Ja jos mies haaveilee ja ihastuu ihan erinäköiseen kuin mitä mä olen, niin miksi ihmeessä aloitti suhteen edes mun kanssa!

Eihän se mies sille mitään siinä mielessävoi, että tuskin etsi aikanaan sinunnäköistä runojenkirjoittajaa ja nyt sitä toisennäköistä kokkia.

Joku teidän suhteessa mahdollisti ihastuksen mahtumisen väliin ja nyt se rako pitäisi tiivistää. Se vaan on hankalaa niin kauan kuin miehen ajatukset palavat toisessa. Hän saa siitä täytettä siihen vajaukseen, mikä teille on tullut. Ellei sitten ole puhdas sarjapettäjä.

Tässä on niin outoa ja kummallistahan se, että mies nimenomaan ihastui mun runollisuuteen ja häntä ei silloin vuosia sitten millään tavalla "häirinnyt" se etten laittanut ruokia ollenkaan. Ajat muuttuu, näköjään sanonta pitää paikkansa.

Jatkan vielä. Mä olen jäänyt nyt niin suuren ihmetyksen alle, kun toi mieheni ihastus ei kirjoita ollenkaan runoja ja se runojen raapustelu oli just se tärkeä piirre mihin mieheni mussa vahvasti kuulemma ihastui. Nyt miestä suorastaan ärsyttää jos kirjoittelen toisinaan runoja ja puhuu miksi en edes kokeile tekee gourmet ruokien tekoja runojen kirjoittamisen sijaan. Huoh sanon mä. Onneksi eron saa vireille yksinkin ja tehtyä yksinkin.

Älä nyt juutu niihin runoihin. Hän ihastui sinussa runoihin, ei etsinyt runoilijaa.

Kuinka pitkällä tuo tilanne on? Useinhan nuo ihastukset menevät ohi ja rauha palaa.

Kyllä mä juutun, koska se on eräänlainen johtolanka johonkin. Runot edustavat tässä sitä osaa, mihin hän minussa ihastui ja miksi, ja silloin vuosia sitten ei ollut väliä olinko gourmetkokki vai en. Mua kiinnostaa miksi mies on nyt niiin ihastunutkin siihen gourmetin keittäjään ja haluaakin gourmetkokin? Mitä on tapahtunut? Miksi?

Ootko kysynyt mieheltä näitä kysymyksiä?

Olen, ei osaa sanoa.

Mä olenkin alkanut miettimään, että ehkä sille mun miehelle oikeesti jopa sopiikin paremmin joku kauhakädessä kulkeva ruuantekijä jossa ei tarttee pohtia mitään, vaan voi ihan kaavamaisesti tehdä kaiken ohjeen mukaan, kuin tällainen syvällinen pohdiskelija.

😂 trollilta haiskahtaa, mutta vastaan kuitenkin. Huippukokki ei tee kaavamaisesti ohjeen mukaan vaan osaa soveltaa. Ruuanlaitto on taidetta siinä missä runot, musiikki, maalaaminen jne jos siihen suhtautuu intohimolla 😄

Kyllä nää vaan paikkansa pitää, olisikin keksittyä niin helpottaisi kummasti minunkin elämääni.

Minun ex miehelläni oli ihastuessaan aina tapana vertailla ja tietysti olin sitten huonoin kaikista. Jos oli salannut ihastumisensa, mutta minä tietysti tiesin koska aika ajoin kävin hänen luurinsa läpi, niin silloin oli etäinen vielä enemmän kuin normaalisti ja saattoi humalassa sanoa että ei rakasta minua Avoimesti haukkui minua kaikille. Kun lopulta minä ihastuin toiseen mieheen ja jätin mieheni niin silloin olisi minut takaisin haluttu ja pitää vaikka vuosia oli maahan poljettu. Koitti vielä lähestyä sittenkin kun asuin tämän uuden mieheni kanssa ja ex miehelläni oli jo uusi tuore kihlattu, silti selkeästi kaivaten minua kun uusi ei ollut myöskään hyvä, meni heti naimisiin kuitenkin tämän kanssa. Nyt eronnut on siitäkin ja syynä toiset naiset. Minäkin nopeasti erosin ihastuksestani. Sen jälkeen en ole ottanut uutta miestä koska miehet valehtelee motiiveistaan, tunteistaan ja kaikessa kommunikaatiossa on manipulointia ja epärehellisyyttä. Riippuu ihan miehen näyttelijän lahjoista miten puolison roolinsa vetää ja itseäni ei kiinnosta esitykset eikä leikkiä salapoliisia että missä mieheni tunteet oikeasti on.