Kun mies ihastuu johonkin naiseen, niin miksi hän alkaa käyttäytymään puolisoaan kohtaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

helppo: mies toivoo, että saisi omalla käytöksellään sinut haluamaan eroa, ettei tarvitisi itse olla siihen syypää.

t.mies

Tämä on todella ristiriitaista. Mun mies oli ilmiselvästi ihastunut ja jopa rakastunut erääseen toiseen naiseen, merkit olivat niin selvät. Mä aloitin puhumisen avioerosta, niin ei. Mies haluaa elää ja olla mun kanssa. Mitä tämä on?

Se haluaa pitää omaisuuden ja lapset. Helpon elämän. Sitä se on.

Vaikka arki olisikin yhtä tervan juontia, riitelyä ja hammasten puremista? Onko se silloin helppoa elämää? Voiko kyse olla siitä, että muutos pelottaa?

Voi hyvinkin olla. Varsinkin, jos ollaan jo keski-ikäisiä, voi uudestaan alusta aloittaminen jonkun kanssa tuntua pelottavalta ja epävarmalta: jos sekin juttu menee karille, niin jääkö sitä sitten ihan yksin ja tyhjän päälle loppuiäksi? Se tympeä vanha liitto on kuitenkin tuttu ja turvallinen ja jos ei se sentään ihan yhtä helvettiä ole...

Tuttu ja turvallinen taisteluareena...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä myös mietin juuri näitä samoja asioita, ja sitten sattumalta törmäsin tähän aloitukseen. Mies on alkanut viihtyä töissään vähän liiankin hyvin ja nyt alkanut myös valittaa luonteenpiirteistäni ja esittänyt toiveita että olisin enemmän jonkinlainen. Otin puheeksi seksin ja yhteisen ajan vähyyden ja mies ehdotti ratkaisuksi että pukeutuisin kotona kauniimmin enkä käyttäisi kotivaatteita (jotka ovat yleensä löysät housut ja toppi, ei edes mitkään pieruverkkarit). Ja että olisin kiinnostuneempi samoista asioista kuin hän. Kaipa hän on ihastunut toiseen. Sitä majdollista toista naista näkee vain laittautuneena ja edustavana, hyvä työkaveri -rooli päällä eli valmiina juttelemaan kaikesta mistä muutkin. 

Vinkkejä miten kysyä asiaa mieheltä ilman että vaikutan nalkuttavalta tai syyttävältä? En usko että hän tekee mitään aloitteita tai pettäisi, mutta on raastavaa kun tunnen olevani vääränlainen ja mietin miten hän katselee toista ihaillen ja miettii miksi valitsi minut.

Pahalta tuntuu myös että kun sitten laitan itseni kivaksi ja panostan jutteluun miehen mieliaiheista niin en saa mitään vastakaikua tai huomiota.

Mulla on just toi sama tunne: olen vääränlainen, en riitä tällaisena, en kelpaa tällaisena. Mitenkään. :( Mies esim on paljon iloisempi sellaisten vauhdikkaitten, rempseitten rallattajanaisten kanssa, mä oon hiljaisempi, introvertti ja aika ujo.

Munkin mies ihailee remakoita naisia, jotka ovat riehakkaita juhlissa ja haluavat olla keskipisteenä. Mutta oikeasti mies ei tykkää yhtään tehdä myönnytyksiä omien juttujensa suhteen. Jos alkaisin juoksemaan juhlissa ja tanssimaan pöydillä, se olisi raivoissaan. Se on tyytyväinen vaan, kun tykkään olla kotona ja hoitaa lapsia ja lukea kirjoja. Meille tulisi varmaan ero, jos alkaisin käyttäytymään kuten ne naiset, joita se ihailee.

Etkö itse huomaa miten alistettu olet? Mies etsii panopuuta kun kotona on jo talouskone.

Mies provosoi vaimoa eroamaan, kun ei itse uskalla sitä ratkaisua tehdä. Ihan normipsykologiaa.

Miehenä joka on ihastunut/rakastunut toiseen naiseen voin sanoa että että suhde usein urautuu. Sitä lakkaa näkemästä toisessa niitä ihania asioita, ne myös osin katovat,  ja toisesta tulee itsestäänselvyys.

Rakastuin itseäni 20vuotta nuoremapaan naiseen tai hän rakastui minuun ja minä sen jälkeen ihastuin. Vietimme aikaa yhdessä, mutta en hylännyt vaimoani. (Omatuntoni kolkutti ja mietin tietä ulos tilanteesta. ) Päinvastoin minun tapauksessani aloin vertaamaan tuota uutta naista vaimooni ja havaitsin että tämä uusi nainen ei kumminkaan vedä vertoja vaimolleni tuossa iässä. Pakotin muistamaan vaimostani ne hyvät puolet Huomsin hukanneeni vaimoni arkeen ja aloin etsimään noita pieniä ihania piirteitä. Hänkin oli ne hukannut osin, samoin minä. Pienet hymyt, silmän iskut, leikki nauru, hymyt, sekstailu... Ne mitä nuori nainen tarjosi minulle, mutta ei, sänkyyn en päätynyt tuon märän unen kanssa (katunut tuhannesti, kiittänyt miljoonasti, omatuntoni tappaisi minut.), vaan muistin pikku suhteen ansiosta mitä vaimollani ja minulla oli aikoinaan.

 Olimme jo parin vuosikymmenen aikana kasvaneet myös erilleen, suhteessa meillä oli molemmilla oma vapaus, oma elämä, emmekä olleet samalaisia kuin ennen.

Puhuin vaimolleni, kerroin havainnoistani ja aloimme taas tutustua toisiimme. uudelleen. Rakastuin myös vaimooni uudelleen, myös käytökseni, kuten myös hänene, muuttui ja löysimme toisemme jälleen, uudet toisemme.

 Tiuskiminen johtuu tuosta arkipäiväistymisestä, toisen pitämistä 'huonona' , myössiitä että meistä katoaa piirteitä, emme jaksa olla toiselle enää niin herttisia ja kierre syntyyja kunnioituksen puutteesta.

Kun suhtessa on vikaa ja minusta vaimo tuntuu tylsälle ms, en aina etsi vikaa hänestä vaan omasta suhtautumisesta. Tavallaan minun on joka aamu herättävä hieman uudenlaisen ihmisen rinnalle ja rakastuttava uudelleen tuon pikkuriikkisen muutoksen verran. Jos minä olen huono ihminen nuo muutokset ovat usin huonoja. Jos se jää tekemättä, syntyy se suuri itsestäänselvyys, joka on harhaa..  Ps aion kuolla vaimoni rinnalla ja rakastua häneen joka aamu uudelleen. Ja naisen vaihdevuosien aikana on kysytty mieheltä munaa sanojensa saatteeksi....

Aijaa. Itseä alkaa vaan panettamaan ja tykkään panna myös puolisoa.

Ei minua ainakaan saa ikinä mikään ihastuminen tai rakastuminen aiheuttamaan eroa ensimmäiseen vaimoon.

Miksi ihmeessä jättäisin ensimmäisen vaimon toisen vaimon tai kolmannen vaimon takia?

Hyvä vaimo ja hyvä pano mielestäni. Siksi hänet olen valinnutkin.

Jaa nuotko on ihastumisen merkit? No sittenpä ei ole huolen häivää. Ei ole mies koskaan käyttäytynyt mua kohtaan tuolla tavoin, aina on ollut mulle mahdottoman hyvä, kaikki 33 v. 

Ukonretale. kirjoitti:

Miehenä joka on ihastunut/rakastunut toiseen naiseen voin sanoa että että suhde usein urautuu. Sitä lakkaa näkemästä toisessa niitä ihania asioita, ne myös osin katovat,  ja toisesta tulee itsestäänselvyys.

Rakastuin itseäni 20vuotta nuoremapaan naiseen tai hän rakastui minuun ja minä sen jälkeen ihastuin. Vietimme aikaa yhdessä, mutta en hylännyt vaimoani. (Omatuntoni kolkutti ja mietin tietä ulos tilanteesta. ) Päinvastoin minun tapauksessani aloin vertaamaan tuota uutta naista vaimooni ja havaitsin että tämä uusi nainen ei kumminkaan vedä vertoja vaimolleni tuossa iässä. Pakotin muistamaan vaimostani ne hyvät puolet Huomsin hukanneeni vaimoni arkeen ja aloin etsimään noita pieniä ihania piirteitä. Hänkin oli ne hukannut osin, samoin minä. Pienet hymyt, silmän iskut, leikki nauru, hymyt, sekstailu... Ne mitä nuori nainen tarjosi minulle, mutta ei, sänkyyn en päätynyt tuon märän unen kanssa (katunut tuhannesti, kiittänyt miljoonasti, omatuntoni tappaisi minut.), vaan muistin pikku suhteen ansiosta mitä vaimollani ja minulla oli aikoinaan.

 Olimme jo parin vuosikymmenen aikana kasvaneet myös erilleen, suhteessa meillä oli molemmilla oma vapaus, oma elämä, emmekä olleet samalaisia kuin ennen.

Puhuin vaimolleni, kerroin havainnoistani ja aloimme taas tutustua toisiimme. uudelleen. Rakastuin myös vaimooni uudelleen, myös käytökseni, kuten myös hänene, muuttui ja löysimme toisemme jälleen, uudet toisemme.

 Tiuskiminen johtuu tuosta arkipäiväistymisestä, toisen pitämistä 'huonona' , myössiitä että meistä katoaa piirteitä, emme jaksa olla toiselle enää niin herttisia ja kierre syntyyja kunnioituksen puutteesta.

Kun suhtessa on vikaa ja minusta vaimo tuntuu tylsälle ms, en aina etsi vikaa hänestä vaan omasta suhtautumisesta. Tavallaan minun on joka aamu herättävä hieman uudenlaisen ihmisen rinnalle ja rakastuttava uudelleen tuon pikkuriikkisen muutoksen verran. Jos minä olen huono ihminen nuo muutokset ovat usin huonoja. Jos se jää tekemättä, syntyy se suuri itsestäänselvyys, joka on harhaa..  Ps aion kuolla vaimoni rinnalla ja rakastua häneen joka aamu uudelleen. Ja naisen vaihdevuosien aikana on kysytty mieheltä munaa sanojensa saatteeksi....

Oletko aivan varma, että nuori nainen oli ihastunut sinuun? Olen itse vanhempi nainen ja minua huvittaa suunnattomasti, kun kaljamahaiset, rumat ja rupsahtaneet miehet katsovat nuorten naisten perään kuolaten JA luulevat ystävällisyyttä ihastumiseksi. Mutta hyvä jos tulit järkiisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vaasa on kuuluisa näistä bipolaarisetämiehistään jotka eivät vielä viisikymppisinäkääm tiedä ollako lintuja vai kaloja.

Kuvottavaa sakkia nämä rumat pyrkyrit.

Voisiko joku kertoa lisää? Tuntomerkkejä? Itse epäilen olevani naurunalainen ko. kaupungissa mieheni takia.

Ukonretale. kirjoitti:

Miehenä joka on ihastunut/rakastunut toiseen naiseen voin sanoa että että suhde usein urautuu. Sitä lakkaa näkemästä toisessa niitä ihania asioita, ne myös osin katovat,  ja toisesta tulee itsestäänselvyys.

Rakastuin itseäni 20vuotta nuoremapaan naiseen tai hän rakastui minuun ja minä sen jälkeen ihastuin. Vietimme aikaa yhdessä, mutta en hylännyt vaimoani. (Omatuntoni kolkutti ja mietin tietä ulos tilanteesta. ) Päinvastoin minun tapauksessani aloin vertaamaan tuota uutta naista vaimooni ja havaitsin että tämä uusi nainen ei kumminkaan vedä vertoja vaimolleni tuossa iässä. Pakotin muistamaan vaimostani ne hyvät puolet Huomsin hukanneeni vaimoni arkeen ja aloin etsimään noita pieniä ihania piirteitä. Hänkin oli ne hukannut osin, samoin minä. Pienet hymyt, silmän iskut, leikki nauru, hymyt, sekstailu... Ne mitä nuori nainen tarjosi minulle, mutta ei, sänkyyn en päätynyt tuon märän unen kanssa (katunut tuhannesti, kiittänyt miljoonasti, omatuntoni tappaisi minut.), vaan muistin pikku suhteen ansiosta mitä vaimollani ja minulla oli aikoinaan.

 Olimme jo parin vuosikymmenen aikana kasvaneet myös erilleen, suhteessa meillä oli molemmilla oma vapaus, oma elämä, emmekä olleet samalaisia kuin ennen.

Puhuin vaimolleni, kerroin havainnoistani ja aloimme taas tutustua toisiimme. uudelleen. Rakastuin myös vaimooni uudelleen, myös käytökseni, kuten myös hänene, muuttui ja löysimme toisemme jälleen, uudet toisemme.

 Tiuskiminen johtuu tuosta arkipäiväistymisestä, toisen pitämistä 'huonona' , myössiitä että meistä katoaa piirteitä, emme jaksa olla toiselle enää niin herttisia ja kierre syntyyja kunnioituksen puutteesta.

Kun suhtessa on vikaa ja minusta vaimo tuntuu tylsälle ms, en aina etsi vikaa hänestä vaan omasta suhtautumisesta. Tavallaan minun on joka aamu herättävä hieman uudenlaisen ihmisen rinnalle ja rakastuttava uudelleen tuon pikkuriikkisen muutoksen verran. Jos minä olen huono ihminen nuo muutokset ovat usin huonoja. Jos se jää tekemättä, syntyy se suuri itsestäänselvyys, joka on harhaa..  Ps aion kuolla vaimoni rinnalla ja rakastua häneen joka aamu uudelleen. Ja naisen vaihdevuosien aikana on kysytty mieheltä munaa sanojensa saatteeksi....

Kiitos tästä. Meillä on sama tilanne ja kaikki hyvin.

Puolisoonsakin voi rakastua aina välillä uudelleen. Pitkät liitot eivät johdu siitä, ettei olisi ollut vaikeuksia ja umpikujiakin.

Ne johtuvat siitä, kun jatketaan yhdessä ja yritetään kaikesta huolimatta kunnioittaa ja auttaa toinen toistansa.

Vierailija kirjoitti:

helppo: mies toivoo, että saisi omalla käytöksellään sinut haluamaan eroa, ettei tarvitisi itse olla siihen syypää.

t.mies

Kyllä. Neljä vuotta seisoin päälläni ja lopulta onneksi tosiaan itsekin halusin eroa, olisin tullut hulluksi. Miehen neljän vuoden salasuhde loppui aika pian eromme jälkeen. Nyt on exäni ns kiertopalkintona, Sihteerinsä muutti juuri hänen asuntoonsa ja toinen nainen jo valmiina toisella paikkakunnalla odottamassa koska sihteeri pakkaa tavaransa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihminen ihastuu toiseen, vaikka rinnalla kulkisikin oikeasti ihana ihminen?

Niin...tämä onkin ikuisuuskysymys, johon emme saa koskaan vastausta.

Jos ihan tosissaan kiinnostuu jostain naisesta, niin silloin muut naiset eivät enää kiinnosta. Totta kai se siinä vaiheessa alkaa harmittaa, että on "erehtynyt" menemään naimisiin eikä ole vapaa. Silloin myös huomaa puolison huonot ominaisuudet ja alkaa tuntua, että ollaan liian erilaisia tai jotain. Ihmettelee vain, että miksi olen ottanut tuon naisen, miksi olen tehnyt niin suuren virheen. Usein se tunne jää pysyväksi.

Ei käy kateeksi vanhoja pariskuntia.

Vierailija kirjoitti:

Ei käy kateeksi vanhoja pariskuntia.

On monenlaisia vanhoja pariskuntia. Mä tiedän montakin onnellista vanhaa pariskuntaa, jossa rakkaus jostakin syystä vaan kukoistaa. Siinä mies ja nainen ovat sitoutuneet rakastamaan toisiaan, haluavat toisilleen hyvää, haluavat huolehtia toisistaan vaikka olisi sairauksia ym, kestävät arkeja, haluavat rakastaa eivätkä heti ole luovuttaneet ja lähteneet ensimmäisen ihastumisen perään.

Mies kokee että puoliso on pilannut hänen elämänsä.

Ei se ihastuminen naimisiinmenoa tarkoita. Vähän aikaa riettaillaan ja pannaan löytö mäkeen. Helppo noita on naurattaa, kun uskovat kaiken ja lopun keksivät itse.

Vierailija kirjoitti:

Mies kokee että puoliso on pilannut hänen elämänsä.

Tämä pitää paikkansa. Vaikka mies olisi miten itse ensin törttöillyt (esim venyneet baarireissut, villit mökkireissut, nettichatit, pettämiset, rahan käytön ongelmat, peliriippuvuus, alkoholi, kotitöihin osallistumattomuus ym ym ym) ja puoliso alkaa siitä sanomaan, nalkuttamaan ja ärisemään, niin mies ei vaan näe itsessään vikaa eikä syytä tähän miksi puoliso nyt noin hermostuu.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ihastuminen naimisiinmenoa tarkoita. Vähän aikaa riettaillaan ja pannaan löytö mäkeen. Helppo noita on naurattaa, kun uskovat kaiken ja lopun keksivät itse.

Vähän riettaillaan....  Saako molemmat suhteen puoliskot sitten vähän riettailla, myös nainen? Mitenpä mies tähän suhtautuu? Oletko miettinyt että jos tämä riettailu paljastuu puolisolle, niin siinäpä puolisosi laittaa sinut mäkeen!!!

Vierailija kirjoitti:

Ei se ihastuminen naimisiinmenoa tarkoita. Vähän aikaa riettaillaan ja pannaan löytö mäkeen. Helppo noita on naurattaa, kun uskovat kaiken ja lopun keksivät itse.

Miltä sinusta itsestäsi tuntuisi tuollaisen kohteeksi joutuminen?! Joku ensin rietastelisi sinulla, naurattelisi, uskottelisi jotain ja lopulta laittaisi sinut "löydön" mäkeen. Eli kusettaisi, huijaisi ja hylkäisi!

Menkää ihmiset itseenne ja miettikää tekojanne useamman kerran kuin kaksi kertaa!!