Lue keskustelun säännöt.
Synnytin ruman vauvan
26.05.2019 |
Ei ollenkaan sen näköinen kuin olin kuvitellut. Olisin halunnut suloisen isosilmäisen söpöläisen. Nyt sain pikkusilmäisen ja leveänenäisen vaavin.
Opinkohan koskaan pitämään hänen ulkonäöstään. 😕
Kommentit (147)
Eiköhän tää tästä, pientä alkujärkytystä vaan oman vauvelin ulkonäöstä. 😅 Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämmöstä toivoin:
https://www.google.com/search?q=vastasyntynyt+vauva&rlz=1C9BKJA_enFI814…
Tämmösen sain:
https://www.mostphotos.com/fi-fi/389672/newborn-baby
Onko lupa olla pettynyt vauvansa ulkonäköön vai onko aihe tabu? Onko pakko kehua kaikille että miten söpö vauva on vaikka sisäisesti ajattelee että en sitten saanut aikaiseksi tän söpömpää vauvaa? Ap
ei toi eka kuva ole vastasyntynyt😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tabu tämäkin mutta kyllä oman vauvan ulkonäköön, sukupuoleen yms voi pettyä ja moni pettyykin.
No jos oikeasti pettyy ulkonäköön niin täytyy olla arvojärjestys korvien välissä aika vastenmielinen. Nykyään eletään ulkonäkö edellä jo lastenkin kustannuksella, sitten ihmetellään kun Suomessa voidaan niin huonosti ja jo lapsilla on ulkonäköpaineita.
Voi pyhä sylvi maailma on täynnä vastenmielisiä ihmisiä jos et vielä ole huomanut. Varmasti suurimassa osassa on vastenmielisiä luonteenpiirteitä harva jos kukaan silti läpeensä paha. Juuri tänään oli vastenmielisiä uutisia Marthin Luther Kingistä jota moni on pitänyt hyvyyden perikuvana. Ja oikeasti luulet että ulkonäkökeskeisyys on jotenkin erityisesti suomalaisten kansallistauti?
Oikeastiko AP luulit, että vastasyntynyt lapsi on siloposkinen ja isosilmäinen lutunen niin kuin netissäkin vauvakuvissa? Oikeastiko luulit, että vauva näyttää syntyessään siltä minkä linkkasit?
Olet kyllä todellisuudesta pahasti vieraantunut tai sitten sinulla on pitkät piuhat. Vauva on puskettu ulos ahtaasta käytävästä ja se on uinut lapsivedessä monta kuukautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tabu tämäkin mutta kyllä oman vauvan ulkonäköön, sukupuoleen yms voi pettyä ja moni pettyykin.
No jos oikeasti pettyy ulkonäköön niin täytyy olla arvojärjestys korvien välissä aika vastenmielinen. Nykyään eletään ulkonäkö edellä jo lastenkin kustannuksella, sitten ihmetellään kun Suomessa voidaan niin huonosti ja jo lapsilla on ulkonäköpaineita.
Voi pyhä sylvi maailma on täynnä vastenmielisiä ihmisiä jos et vielä ole huomanut. Varmasti suurimassa osassa on vastenmielisiä luonteenpiirteitä harva jos kukaan silti läpeensä paha. Juuri tänään oli vastenmielisiä uutisia Marthin Luther Kingistä jota moni on pitänyt hyvyyden perikuvana. Ja oikeasti luulet että ulkonäkökeskeisyys on jotenkin erityisesti suomalaisten kansallistauti?
No väitän että Suomessa ulkonäköongelmat on keskimäärin yksittäisellä ihmisellä isommat kuin esim. Afrikassa. Mistään kansantaudista ei ole kukaan puhunut joten voit liioittelun jättää saman tien tai muussa tapauksessa saat keskustella yksinäsi.
Se että on paljon vastenmielisiä ihmisiä niin sekö tekee tästä asiasta yhdentekevää? Vanhemmat arvostelevat lapsiensa ulkonäköä ja se on ok koska maailma nyt vaan on epäreilu? Huh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli muuten sulonen poika mutta yks mikä vauvana nauratti oli kun hänen persvakonsa näytti jatkuvan puoleen selkään:D Tilanne onneksi tasaantunut.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli muuten sulonen poika mutta yks mikä vauvana nauratti oli kun hänen persvakonsa näytti jatkuvan puoleen selkään:D Tilanne onneksi tasaantunut.
Saitte sitten vauvana pestä kirjaimellisesti niskakakat häneltä. 🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2/3 mun lapsista oli sellaisia, että piti totutella ulkonäköön, tyttöjä. Yksi (poika) oli kaunis kuin mikä! Tytöt näytti isältään, poika minun suvulta. :D
Ei meidän tytöt mitään kaunottaria ole vieläkään (olen itse kaunis ja sukumme on kaunis), mutta sitäkin enemmän muita avuja, jotka paaaaaaaljon tärkeämpiä. Älykkäitä, taitavia sosiaalisesti, kauniskäytöksisiä, lahjakkaita musiikissa, tunnollisia, ahkeria. Eipä sitä ulkonäköä enää ajattele.
Miksi sä otit ruman miehen? Rikas?
Rakas. Todella rakas, hyväsydäminen ja älykäs. Ulkonäkö on sekundaarinen juttu kuitenkin.
Ekat lapset syntyivät alle kolmekiloisina, solahtivat pieninä ja sileinä tähän maailmaan. Vaaleita ja somia kuin nuket. Kolmas piti oikein puskea ulos ja olikin iso, 4,5 kg . Pelästyin oikein, ei tuo voi olla minun, musta tukka ja lyttynenäinen, ihan kuin mus tala isukko. Niin oli turvoksissa kasvot, ettei silmiään saanut auki ensimmäisenä vuorokautena.
Mutta oli se minun lapseni. Oli vaan niin rankka matka maailmaan ressukalla, kun ei meinannut mahtua tulemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tabu tämäkin mutta kyllä oman vauvan ulkonäköön, sukupuoleen yms voi pettyä ja moni pettyykin.
No jos oikeasti pettyy ulkonäköön niin täytyy olla arvojärjestys korvien välissä aika vastenmielinen. Nykyään eletään ulkonäkö edellä jo lastenkin kustannuksella, sitten ihmetellään kun Suomessa voidaan niin huonosti ja jo lapsilla on ulkonäköpaineita.
Voi pyhä sylvi maailma on täynnä vastenmielisiä ihmisiä jos et vielä ole huomanut. Varmasti suurimassa osassa on vastenmielisiä luonteenpiirteitä harva jos kukaan silti läpeensä paha. Juuri tänään oli vastenmielisiä uutisia Marthin Luther Kingistä jota moni on pitänyt hyvyyden perikuvana. Ja oikeasti luulet että ulkonäkökeskeisyys on jotenkin erityisesti suomalaisten kansallistauti?
No väitän että Suomessa ulkonäköongelmat on keskimäärin yksittäisellä ihmisellä isommat kuin esim. Afrikassa. Mistään kansantaudista ei ole kukaan puhunut joten voit liioittelun jättää saman tien tai muussa tapauksessa saat keskustella yksinäsi.
Se että on paljon vastenmielisiä ihmisiä niin sekö tekee tästä asiasta yhdentekevää? Vanhemmat arvostelevat lapsiensa ulkonäköä ja se on ok koska maailma nyt vaan on epäreilu? Huh.
Vaikka Suomessa olis lapsen tai aikuisen ulkonäköpaineet mitä luokkaa tahansa niistä tuskin kehtaa puhua samanapäivänä Afrikan lasten ongelmien ja huonojen olojen kanssa! Totta joo että silloin kun pelkkä hengissä pysyminen on kamppailua niin ulkonäkö tuntuu toissijaiselta. Jokainen ymmärtää kumpi kansa voi oikeasti huonosti ja kumpi on etuoikeutettu verrattuna toiseen.
Höhö, pitää hehkuttaa, mä sain isosilmäsen vastasyntyneen, jolla muutenkin kauniit piirreet. Kätilö sanoi, ettei tähän sairaalaan ole koskaan näin isoilla silmillä tullutta ollu. Kehuja kauneudestaan saanut erittäin paljon myöhemmälläkin iällä. Mm. Passivalokuvaaja sanonu, että harvoin näkee yhtä kaunista parin kk ikäistä ja hän on noita kuvaillu jos jonkin verran ja osaa erottaa "jyvät akanoista" (madalsi sentään ääntään tuon sanoessaan). Tuntemattomat vastaantulijat & kaupassa ovat myös sanoneet useasti.
Mut luonne onkin sit.. öh erittäin tulinen, mutta useimmiten onneks todella aurinkoinen. Ja toisekseen sen kauneuden unohtaa arjen tohinoissa tyystin. Trust me.
Jännästi muuten geenit meni, et mun kauniit piirteet otti, mutta mun huonot oli korvautunu isän geeneillä, mm hirveän nenän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun esikoinen oli sievä vauva ja suuret silmät. Kaikki ihastelivat, miten kaunis, täydellinen, vauva. Nuoremmalla oli napanuora kaulan ympärillä ja kasvot sinertävät, eikä kukaan ihastellut. No meidän sievä vauva on autistinen, onneksi lievä ja pärjää itsenäisesti, mutta on nyt työkyvyn arvioinnissa, uskon itse työkykyiseksi, mutta ohjatussa työssä hänen tulee toimia, vaikka onkin teoreettista lahjakkuutta. Hieman Sheldon Coopermainen -luonne, mutta ei itseään kehuskele, sosiaalinen tajunta vain samaa luokkaa. Komea mies hänestä tuli. Sinikasvoisesta vauvasta tuli myös ihan komea terve nuori mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku kirjoitti tosi suloisesti ei niin suloisesta vauvastaan:
Meidän vauva oli myös syntyessään, kröhm, ei-niin-kaunis. Naama oli ihan laikukas, oli hormoninäppyjä ja ihottumia. Ei näyttänyt kummaltakaan meistä, vaan minun vanhalta sedältä. :) Silloin ajattelin sitten vain, että voi äitin pientä rumilusta, tarvitset erityisen paljon rakkautta minulta, kun ei sinua tule muut söpöstelemään eikä kukaan muu tule sinulle lirkuttelemaan. Äitin pikku rumilus!
Myöhemmin vauvasta/lapsesta on kasvanutkin hurjan söpö. Eikä pelkästään äidin mielestä, vaan hirmu monet ovat ulkokuorta kehuneet. Onneksi myös sisin on täyttä kultaa - ihana, kiltti, reipas ja kultainen lapsi meillä. Sehän se on tärkeintä! :)
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäköhän se tärkeintä on...
No kyllä söpöön vauvaan kiintyy varmasti nopeammin kuin rumaan. Ruman kanssa se äidinrakkaus tulee vasta myöhemmin ajan kanssa ilmi.
Vierailija kirjoitti:
Onko muka muunlaisia vauvoja kuin rumia? Kaikki näkemäni vauvat on olleet rumia (niin livenä kuin telkasta)
Vastasyntyneet on kieltämättä ei-niin-nättejä. Varsinkin alakautta tulleet kun kallo menee vähän kokoon että mahtuu läpi.
Kuopus nyt 4 kk oli aika ruma syntyessään. Naama ihan punainen ja turvonnut, silmät ihan viirut ja olivat puoliksi kiinni monta päivää. Viikon iässä alkoi turvotus hävitä ja pikkuhiljaa siitä alkoi kaunistumaan. Nyt on jo suuret silmät, pitkät ripset ja leukakaan ei näytä niin onnettomalta kuin alussa.
Kyllä se ap:n vauvakin siitä kaunistuu, voin luvata sen. :)
Rumat ihmiset saavat yleensä rumia lapsia. Miksi siis siirsit rumaa geenipooliasi eteenpäin?